Arvio covid-pandemian johtamisesta - esitys julkistamistilaisuudessa 12042022.pdf
•
0 likes•221 views
Arvio covid 19 pandemian johtamisesta ja hallinnosta syksystä 2020 syksyyn 2021. Esitys pidettiin 12.4.2022 webinaarissa, jossa esiteltiin arvioinnin tuloksia. Lisätietoja arviointihankkeesta: https://tietokayttoon.fi/-/covid-19-arvio-pandemian-hallinnan-johtamisesta-suomessa.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Arvio covid-pandemian johtamisesta - esitys julkistamistilaisuudessa 12042022.pdf
Similar to Arvio covid-pandemian johtamisesta - esitys julkistamistilaisuudessa 12042022.pdf (7)
More from Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
More from Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (20)
Arvio covid-pandemian johtamisesta - esitys julkistamistilaisuudessa 12042022.pdf
- 1. Koronajohtaminen Suomessa Arvio covid-19-pandemian johtamisesta ja hallinnosta syksystä 2020 syksyyn 2021 12.4.2022 | Nordic Healthcare Group ja Tampereen yliopisto
- 2. Sisältö • Arvioinnin fokus ja pandemian hallinnan kokonaisuus – Jari Stenvall, Pasi-Heikki Rannisto • Valtioneuvosto ja valtion keskushallinto koronatoimissa – Jari Stenvall, Pasi- Heikki Rannisto • Aluehallinnon, sairaanhoitopiirien ja kuntien näkökulma -– Helena Tolkki • Kansalaisten ja muiden sidosryhmien näkökulmat –Anniina Cansel • Kansainvälinen vertailu – Anniina Cansel • Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset – Riikka-Leena Leskelä, Jari Stenvall 12.4.2022 2
- 3. Arvioinnin fokus ja pandemianhallinnan kokonaisuus, Valtioneuvosto ja valtion keskushallinto koronatoimissa
- 4. Kohde ja arviointi • Riippumaton arviointi • Kokonaisvaltainen johtamisen ja hallinnon arviointi –sisältää myös kansalaisyhteiskuntaa koskevan osuuden ja kansainvälisen vertailun • Tarkoitus paitsi arvioida koronatoimien hallintoa ja johtamista niin myös kehittää kriisihallintoa ja johtamista • Hallinnon ja johtamisen näkökulmasta koronapandemia on sisältänyt useita vaiheita ja tapahtumia – haaste arvioinnille • Luonteeltaan aineistoon perustuva asiantuntija-arviointi
- 5. Aineisto • 104 haastattelua, kyselyaineistot (esimerkiksi kansalaispulssi) ja dokumenttiaineistot – aineisto on riittävä johtamisen ja hallinnon kokonaisuuden arvioimiseksi • Haastattelut ovat olleet luonteeltaan asiantuntijahaastatteluja ja ne on raportoitu tavalla, jossa on otettu huomioon neutraalisuus ja lähdekriittisyys • Haastattelut kertovat asiantuntemuksesta 12.4.2022 5
- 6. Valtioneuvosto ja valtion keskushallinto -yleiskuva Punainen lanka: Kokonaisuudessaan selviydytty kohtuullisesti, mutta usein menty ”laastariratkaisuin” . On ajauduttu kriisissä kriisiin johtuen tautitilanteen muutoksista tai koronatoimien toimimattomuudesta. Useimmiten tilanteisessa on ollut kiireen sävyttämää päätöksenteko- ja ratkaisukykyä. • Hallinnonaloittain toiminta on kehittynyt ja terävöitynyt, yhteistyössä on silti ollut jatkuvasti jännitteitä ja rikkinäisen puhelimen ongelmaa. • Kriisin alkuvaiheen vahvuudet ja heikkoudet ovat näkyneet myös kriisin pitkittyessä • Johtaminen rakentunut paljolti toiminnoittain ja hallinnonaloittain 12.4.2022 6
- 8. Valtioneuvosto/poliittinen päätöksenteko - havaintoja Onnistumisia • Hallitus on tehnyt tarvittavia, oikea- aikaisia linjauksia ja päätöksiä • Hallituksella on ollut ratkaisukeskeisyyttä ja päätöksentekokykyä • Poliittinen konsensus on Suomessa ollut kohtuullista • Puutteita • Päätöksenteko tilannekohtaista ja usein on puuttunut kokonaisnäkymä koronakriisin hoitamisesta • Hallituksen työskentelytavat ovat olleet tilannekohtaisia ja usein melko epäselkeitä • Rooliristiriitoja ja vastuusuhteet ovat olleet epäselkeitä • Yhteydenpito poliittisella tasolla liian taktista
- 9. Hallinnon ja politiikan ongelmat poliittisen päätöksenteon näkökulmasta • Julkinen hallinto ei pysty tuottamaan tarpeellisia ratkaisuja poliittiselle päätöksenteolle • Tilannekuva ja asiantuntijatieto eivät ole riittävällä tasolla tai ovat ristiriitaisia • Poliittiset päätöksentekijät eivät kykene luottamaan asiantuntijoiden näkemyksiin, koska ne muuttuvat koko ajan tai samat asiantuntijat esittävät toisistaan poikkeavia näkemyksiä samoista asioista esimerkiksi valmistelussa ja päätösten tekemisen jälkeen • Hallinto tuottaa – toisinaan julkisuuteen tulevia – ehdotuksia, jotka ovat poliittisesti vaikeasti hyväksyttävissä • Asiantuntijaviranomaiset eivät ota vastuuta esittämiensä näkemysten seurauksista • Asiat eivät etene riittävän nopeasti ja tehokkaasti poliittisten tavoitteiden mukaisesti • Valtioneuvosto on poliittisesti vastuussa koronatoimien epäonnistumisista, vaikka päätösvaltaa olisi delegoitu hallintoon 12.4.2022 9
- 10. Hallinnon ja politiikan ongelmat viranhaltijoiden näkökulmasta • Asiantuntijatiedon käyttö poliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla • Poliittisten päätöksenteon linjausten liian nopea muuttuminen ja epäselkeys sekä reagoiva koronatoimien johtaminen • Hallinnon sekä toiminnan ja toimeenpanon vähäinen tuntemus • Poliittinen yksityiskohtainen ohjaus • Hallinnon riippumattomuutta heikentävä poliittinen painostaminen myös hallinnonalarajojen yli ja ohi • Hallinnon toiminnan kohtuuton syyllistäminen ongelmatilanneissa sekä poliittisen vastuunoton puute ongelmien korjaamiseksi 12.4.2022 10
- 11. Havaintoja valtioneuvostosta ja valtion keskushallinnosta • Suomalainen koronajohtamisen ja hallinnon malli on ollut valtioneuvoston ja valtion keskushallinnon tasolla sekoitus järjestelmän mukaista toimintaa sekä epävirallista tilannekohtaisesti rakentuvaa toimintaa. • Poliittiset päätöksentekijät kuin virkamiehetkin ovat pääosin omien toimivaltojensa puitteissa toimineet vastuullisesti ja ratkaisukeskeisesti. Tämä on ollut suomalaisen hallinnon ja johtamisen erityinen vahvuus koronakriisissä. • Koronakriisin johtaminen ja hallinto on osin vakiintunut, mikä johtuu muun muassa sitä, että henkilöiden roolit ovat selkeytyneet. Koronajohtamisen avaintoimijoiden määrä on ollut pieni. • Epäonnistumisten ja virheiden käsittely sekä niistä vastuun ottaminen ovat olleet pitkittyneessä koronakriisissä suuria ongelmia. • Ennakoiva suunnittelu – mukaan lukien verkostoituminen – on ollut erittäin suuri ongelma 11
- 12. Havaintoja ohjauksesta johtamisen erityiskysymyksenä • Resurssiohjaus ollut avokätistä – kaikki kustannukset korvataan • Informaatio-ohjauksessa monia toimijoita ja osin ristiriitaistakin viestintää. Epäselvää myös siitä, millaisesta velvoittavuudesta on kulloinkin kyse • Kansalaiset toimineet vastuullisemmin kuin mitä voisi edellyttää • Ohjauskirjeet olleet keskeisiä hallinnon sisällä • Ohjaajien tahto ollut osin eri kuin toteuttajan tosiasialliset mahdollisuudet toimia 12
- 13. Havaintoja erityistilanteista johtamisen erityiskysymyksenä • Toiminta rajoilla on useiden erityiskysymysten kokonaisuus, jossa painetta tulee sekä kv-sopimuksista, hallinnon toimivaltakysymyksistä että sisäisistä poliittisista paineista • Järjestelmä vaatii koko ajan säätämistä • Alussa johtavien viranhaltijoiden rooli keskeinen • Pandemian pitkittyessä poliittisten erityisavustajien ja valtiosihteereiden rooli keskeinen • Koronapassissa toteuttajan ja hyötyjän ero – ennakoivan valmistelun ja sen johtamisen puute • Tekninen valmius toteuttaa oli huomattavasti aikaisemmin kuin tahto 13
- 14. 12.4.2022 14 Toiminta Onnistuminen hallinnon ja johtamisen kannalta Perustelut Hallituksen johtamismallien tarkoituksenmukaisuus Onnistunut osittain Koronatoimia on pystytty johtamaan, mutta johtaminen on ollut osin sekavaa Koronatoimien kokonaishallinta valtioneuvoston tasolla Onnistunut osittain On tehty melko onnistuneesti oikea-aikaisesti päätöksiä. Toisaalta kokonaishallinnan ottaminen on paikoitellen epäonnistunut johtuen muun muassa lainsäädännöllisistä puitteista sekä alueiden ja paikallistason päätösvaltaa painottavasta mallista Hallituksen vastuu ja valta koronajohtamisessa Onnistunut osittain Hallitus on ottanut vastuuta terveysturvallisuuden varmistamisesta. Ongelmat ovat liittyneet vastuun ottamiseen epäonnistumisista ja niihin reagoinnista Hallituksen päätöksentekokyky ja yhtenäisyys Onnistunut osittain Hallituksella on ollut erityisesti reagoivaa päätöksentekokykyä. Yhtenäisyys on ollut ongelma erityisesti sen osalta, miten asioita on käsitelty julkisuudessa valmisteluvaiheessa Poliittisen konsensuksen ja yhtenäisyyden johtaminen Onnistunut osittain Suomessa on ollut melko hyvä poliittinen konsensus koronan johtamisesta. Ongelmia on ollut muun muassa informoinnissa ja tilannekuvan jakamisessa Erityisavustajien ja valtiosihteerien toiminta Onnistunut melko hyvin Erityisavustajilla ja valtiosihteereillä on ollut koronatoimien poliittisessa valmistelussa alkuvaihetta tärkeämpi rooli, minkä myötä on ratkaistu poliittisia ristiriitoja Politiikan ja hallinnon välinen yhteistyö Onnistunut osittain Politiikan ja hallinnon välillä on ollut paljon jännitteitä, mutta koronatoimia on kuitenkin pystytty johtamaan
- 15. 12.4.2022 15 Toiminta Onnistuminen hallinnon ja johtamisen kannalta Perustelut Toimivaltaisen viranomaisen malli Onnistunut melko hyvin Valtion keskushallinnon tason viranomaisten omien koronatoimien johtaminen on onnistunut verrattain hyvin Poikkihallinnollinen yhteistyö ja koordinaatio Onnistunut melko huonosti Viranomaisten välillä on ollut jännitteitä ja yhteistyöongelmia valtion keskushallinnon tasolla Terveysturvallisuuden johtaminen valtion keskushallinnossa Onnistunut melko hyvin Terveysturvallisuuden johtaminen on onnistunut, mutta siihen liittyvään yhteistyöhön on liittynyt jännitteitä Koronakriisin tietojohtaminen Onnistunut osittain Koronajohtaminen on paljolti perustunut tietoon ja tilannekuviin. Kuitenkin tietoperusta on paikoitellen ollut kapea-alaista ja tilannekuva kattavuudeltaan riittämätön Valmistelu ja ennakoiva suunnittelu Onnistunut osittain Koronatoimia on kyetty valmistelemaan ja ennakointimenetelmiä on hyödynnetty. Valmisteluun on liittynyt muun muassa kiireen tuomia ongelmia. Ennakoiva suunnittelu ei ole toiminut erityisen hyvin Viestinnän johtaminen Onnistunut osittain Viestintä on kehittynyt, siihen on tullut toimintatapoja ja viranomaisittain katsottuna se on ollut onnistunutta. Toisaalta viestintä on ollut sekavaa ja sen koordinointi ei ole onnistunutta Alueiden ohjaus ja johtaminen Onnistunut osittain Toimintaa on kehitetty ja vuorovaikutus on parantunut. Kuitenkin alueiden ohjaus ja johtaminen on ollut jännitteistä
- 16. Mitä ja kuka on oppinut pandemian kuluessa? • Johtavat viranhaltijat ovat Suomessa osaavia ja sitoutuneita, he ovat löytäneet järjestelmään sopivia ratkaisuja korona- pandemian hoidossa. Myös Eduskunta jousti merkittävästi. • Henkilösidonnaista, osin riskialtista, yhteisen tahdon varassa • Järjestelmä ei ole oppinut riittävästi eikä sille ole luotu siihen edellytyksiä eikä kyllä painettakaan • Valtioneuvosto antanut tilanteen mennä toimivaltaisen ministeriön logiikan mukaan • Voittajat ja häviäjät valittu – tietoisesti? 16
- 18. Alueellisen johtamisen mallia pidetään yleisesti ottaen toimivana • AVI:en rooli kasvanut erityisesti • Rajoituspäätökset ja niiden tuoma näkyvyys • Kunnilla uusia painotuksia • Testaus, rokottaminen ja jäljittäminen haastaneet henkilöstöresursseja • Rajojen terveysturvallisuustoimien järjestäminen mahdollistaneet alueelliset erot erilaisilla rajoilla mutta tuoneet eri käytäntöjä myös sinne, missä tarvittaisiin yhdenmukaisuutta • Alueelliset pandemiaryhmät ja sairaanhoitopiirit: suositteluvaltaan nähden suuri määrittelyvalta • Toimivaltasuhteet selkeät toimijoille itselleen, epäselvät muille → Vaikea viestiä etenkin kansalaisille 12.4.2022 18 Normaaliaikojen toimivaltasuhteista huolimatta koronaan liittyvät tehtävät sellaisia, joita ei käytetä juurikaan normaaliaikoina Valta ja vastuusuhteet periaatteessa selvät
- 19. STM:n rajoitetut ohjausmahdollisuudet aiheuttavat yliohjausta • Sisältö liian yksityiskohtainen • Prosessi liian hidas muutostarpeen kannalta, liian nopea kuulemisen näkökulmasta • Ohjauskirjeet hyödyllisiä, mutta ristiriitaisia: niiden sitovuus on paperilla selvä, käytännöissä epäselvä • STM:n kokoamat alueelliset ryhmät. • Informaation levittämisen kannalta toimivia, potentiaali laajempaan kapasiteetin hyödyntämiseen • Vaikea erottaa asiantuntijaohjausta poliittisesta ohjauksesta 12.4.2022 19 Lainsäädännön vahvuudet – vakaus ja kattavuus – ongelmallisia koronan hallinnassa Informaatio-ohjausta käytetään normien tapaan, dialogia ei hyödynnetä riittävästi STM ja THL
- 20. Tilannekuvat, ennakointi ja varautuminen • Selkeästi mitattavaa → korostuu kaikkien hallinnon tasojen tilannekuvissa ja toimissa • Eri toimialojen tilannekuvat yhdistyvät vahvimmin kunnissa • Paikallinen ja alueellinen taso perustavat päätökset ennakoivasti omiin tilannekuviin • Kansallisista linjauksista viestiminen parantunut, ei vieläkään tue ennakointia • Varautumissuunnitelmia paljon, ei riittäviä pandemiatilanteessa • kunnat päivittäneet oma-aloitteisesti 12.4.2022 20 Koronaturvallisuuden korostuminen Paikallis- ja aluetasolla merkittävä rooli ennakoinnissa ja varautumisessa
- 22. Kansalaisten näkökulma • Julkisuudessa käyty keskustelu ja kansalaiskeskustelu • Lehdistön välittämä koronauutisointi. Tapaus Helsingin Sanomat. • Kansalaiskeskustelu sosiaalisessa mediassa. UM tekoälyhanke: Korona-aiheinen kansalaisten verkkokeskustelu. • Kriisijohtamisen toteutuminen kansalaisen näkökulmasta • Kansalaisten kokemuksia. Kansalaispulssi-kysely. • Koronavirustautiin sairastuneiden näkökulma. Kysely Facebookin koronaan sairastuneiden keskusteluryhmän jäsenille. Kriisijohtaminen sekä viestintä on onnistunut melko hyvin. Kuitenkin kansalaisten sosiaalisessa mediassa käymässä keskustelussa sekä koronavirustautiin sairastuneilta kerätyssä aineistossa nousee esiin toiminnan sekä tiedottamisen ristiriitaisuus ja epäjohdonmukaisuus. 12.4.2022 22
- 23. 12.4.2022 23 Valtionhallinnon viestintää ohjaavat arvot Nykytilanteen kuvaus Kehittämisehdotus 1. avoimuus Uutisoinnin linjausten muutokset synnyttivät hämmennystä. Uutisoinnin linjauksia suunniteltaessa ja muutettaessa tulee miettiä sen vaikutuksia ja tarkoituksenmukaisuutta laajasti 2. luotettavuus Epäjohdonmukaisuudet viestinnässä synnyttivät epäilystä ja epäluottamusta, erilaisia tulkintoja ja ”totuuksia”. Tietoperustaisuus, mihin tiedonannot ja lausunnot pohjaavat, tulee avata kattavasti. Lausuntojen yhdenmukaisuuden varmistaminen. 3. tasapuolisuus Reagointi eri kansalaisryhmiin kohdistuviin viruksen etenemisestä koituviin vaikutuksiin tapahtui viiveellä. Erilaisten kansalaisryhmien kuuleminen ja tavoittaminen varmistettava kattavilla viestintäkanavilla ja -muodoilla, kunkin kohderyhmän sekä ajankohdan tarpeet huomioiden.
- 24. 12.4.2022 24 Valtionhallinnon viestintää ohjaavat arvot Nykytilanteen kuvaus Kehittämisehdotus 4. ymmärrettävyys Aina ei selvää, mitä lausunto käytännössä tarkoitti, mitä konkreettisia toimenpiteitä se edellytti. Käytettävät termit tulee avata huolellisesti, onko kyseessä esimerkiksi suositus vai pakko, sekä pyrkiä kuvaamaan niiden seuraukset ja vaikutukset selkeästi. 5. vuorovaikutteisuus Asiantuntijalausuntojen yhteisen linjan puuttuminen nähtiin asiantuntijoiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön puutteena. Kansalaiset eivät aina tulleet kuulluiksi ja tarpeisiin reagoitiin viiveellä. Vuorovaikutusta asiantuntijoiden välillä lisättävä, jotta voidaan viestiä yhdenmukaisesti. Huomioitava viestinnän kaksisuuntaisuus, myös kansalaisten kuuleminen. 6. palveluhenkisyys Selkeiden rajoitusten puuttuessa ja kansalaisten omaehtoisen toiminnan ollessa mahdollista voi nousta esiin myös yksilöiden syyllistämistä. Diagnoosin epäselvyys tai puuttuminen on saattanut johtaa putoamiseen hoito- ja tukimuotojen väliin. Yhteiskunnan tulee ottaa aktiivinen rooli tiedottamisessa ja ohjeistamisessa, jotta epätietoisuus ei pääse aiheuttamaan eripuraa kansalaisryhmien välille. Palvelupolun katkeamattomuuden varmistaminen: kansalaisen muuttuvien tarpeiden kuuleminen sekä niihin reagointi.
- 25. Muiden sidosryhmien näkökulma Elinkeinoelämän ja keskeisten järjestöjen näkemyksiä johtamisesta Covid-19 pandemian aikana
- 26. Sidosryhmistä lyhyesti: Aineisto • Haastattelut (N=21) • Elinkeinoelämän kattojärjestöt sekä ravintola-, tapahtuma-, kaupan, rakennus- ja sosiaali- ja terveysala (12) • Sosiaali- ja terveysalan ammattiliitot (2) • Kulttuuri- ja urheilu/liikunta-alan järjestöt (7) • Kyselyt • Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen yrittäjien teettämät kyselyt 12.4.2022 26
- 27. Päähavainnot sidosryhmien näkökulmasta 1/2 • Viestinnän onnistuminen ja ennakoinnin tukeminen – onnistunut melko huonosti • Suoraa viestintää sidosryhmille päättäjiltä ei ole juurikaan ollut • Kansalaisviestintä oli paikoittain vaikeaselkoista myös sidosryhmille • Yhteistyö ja osallistaminen – onnistunut osittain • Etenkin lakiuudistusten suhteen sidosryhmät kokivat, että heitä on aidosti kuultu. • Entuudestaan tuttujen yhteistyökumppanien kanssa yhteistyö on toiminut vanhoilla suhteilla. • Osittain koettu, että aito kuuleminen on jäänyt vähälle ja päätökset on olleet jo tehtyinä kuulemishetkillä. 12.4.2022 27
- 28. Päähavainnot sidosryhmien näkökulmasta 2/2 • Rajoitustoimenpiteet ja niiden perusteleminen – onnistunut osittain • Sidosryhmät ymmärtävät, että on haastavaa asettaa rajoitteita tasapuolisesti, mutta korostavat, että ruohonjuuritason tieto auttaisi tasapuolisuuden lisäämisessä. • Perusteluita sidosryhmät kaipasivat enemmän. Nykyisellään perustelut olivat hyvin implisiittisiä. Perusteluna vaikutti korostuvan terveysturvallisuus. • Sidosryhmien oman resilienssin kehittyminen – onnistunut osittain • Sidosryhmät ovat lähteneet kehittämään omaa resilienssiään ja tunnistaneet omia heikkouksiaan pandemia-aikana. • Tämä työ tulee jatkumaan läpi pandemian sekä myös sen jälkeenkin. • Päätöksentekoprosessi sidosryhmänäkökulmasta – onnistunut osittain • Hajautettu päätöksenteko vaikeutti päätöksentekojärjestelmän ymmärtämistä ja viestintää. 12.4.2022 28
- 29. Kansainvälinen vertailu Vertailu Covid-19 pandemiasta ja sen johtamisesta eri maissa. Vertailumaat: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa, Iso-Britannia, Israel ja Uusi-Seelanti.
- 30. Kansainvälisestä vertailusta lyhyesti: Aineisto • Rajoitustoimenpiteet ja rajoitusten tiukkuusindeksi • Oxford COVID-19 Government Response Tracker (Hale ym. 2021) • Epidemiologinen (tartuntamäärät, kuolemat ja rokotekattavuus) • Corona Virus Pandemic (COVID-19) Our World in Data (Ritchie ym. 2020) • Erot maiden välillä (johtaminen, lakien säätäminen, vallan jakautuminen, pandemiaan varautuminen…) • Valtioiden ja viranomaisten viralliset sivut + muut lähteet (media, artikkelit, asiantuntija-blogit, indeksit…) 12.4.2022 30
- 31. Päähavainnot kansainvälisestä vertailusta suhteessa Suomeen 1/5 • Pandemian leviäminen ja kuolemantapaukset • Suomessa on ollut vertailumaihin nähden vähäisesti tartuntoja ja kuolemia. • Suomen väestöntiheys on matala ja tämä oli näiden maiden vertailun mukaan yhteydessä matalaan tartunta- ja kuolemamäärään. 12.4.2022 31
- 32. 12.4.2022 32
- 33. 12.4.2022 33
- 34. Päähavainnot kansainvälisestä vertailusta suhteessa Suomeen 2/5 • Päätöksenteon rakenteet ja kulttuuri • Suomella on verrattuna päätöksentekovallan suhteen heikko aluehallinto. • Toisaalta Suomen kunnallishallinto on hyvin muiden pohjoismaiden ja Saksan tapaan itsenäinen virkamiesten vaikutuksesta. • Muihin maihin nähden Suomi on yhteisöllinen maa, joka ei siedä epävarmuutta kovinkaan hyvin. • Mikään tietty päätöksenteon rakenne tai kulttuurillinen tyyppi ei taannut hyvää onnistumista pandemiassa epidemiologisesta näkökulmasta. 12.4.2022 34
- 35. Päähavainnot kansainvälisestä vertailusta suhteessa Suomeen 3/5 • Lainsäädäntöprosessi • Suomessa lainsäädäntöprosessit ovat hieman jäykempiä kuin vertailumaissa. Etenkin sen vuoksi, että perustuslaillisuuden arviointi tapahtuu ennen lain toimeenpanoa. • Muutamat maat ovat myös valtuutuksetta tehneet päätöksiä ja hoitaneet jälkikäteen lakipohjan kuntoon. • Toisaalta osan maiden pandemian aikana voimassa olleet poikkeuslait ovat sallineet laajemmat toimivaltuudet ja/tai helpottaneet/nopeuttaneet uusien lakien toimeenpanoa ja sen kautta toimivaltuuksien laajentamista. Tällä voi kuitenkin olla kauaskantoisia vaikutuksia, jotka eivät kaikki ole positiivisia. 12.4.2022 35
- 36. Päähavainnot kansainvälisestä vertailusta suhteessa Suomeen 4/5 • Rajapäätökset • Rajapäätösten tiukkuuden tasossa Euroopan ulkopuoliset maat (Israel ja Uusi-Seelanti) erottuvat tiukemmilla toimilla ja toisaalta Norja keskimääräistä matalammilla. Kuitenkaan näillä ei ollut vaikutuksia pandemian epidemiologisiin lopputuloksiin. 12.4.2022 36
- 37. 12.4.2022 37
- 38. 12.4.2022 38
- 39. Päähavainnot kansainvälisestä vertailusta suhteessa Suomeen 5/5 • Yhteiskunnan rajoitustoimenpiteet • Korkea rajoitusten tiukkuusindeksi oli yhteydessä suurempaan tartuntojen ja kuolemien määrään. • Rajoitusten tiukkuusindeksi määrittää suositukset matalammalla pisteytyksellä kuin pakot. Kuitenkin voidaan arvioida, että Suomessa suosituksia on noudatettu lähes samalla tavalla kuin pakkoja eli Suomen todellinen rajoitusten tiukkuus on ollut mahdollisesti korkeampi kuin, mitä tämä indeksi antaa ymmärtää. Muiden maiden suhteen suositusten noudattamista on tämän aineiston pohjalta vaikea arvioida. • Rajoitustoimenpiteiden käyttöönoton tavalla (rajoituskohtainen käyttöönotto tai ”kaikki rajoitukset voimaan yhtä aikaa”) ei ollut yhteyttä epidemiologisiin tuloksiin. 12.4.2022 39
- 40. 12.4.2022 40
- 41. 12.4.2022 41
- 42. 12.4.2022 42
- 44. Terveysturvallisuuden ja yhteiskunnan aukipitämisen tasapaino • Tilannekuvatieto koostui pitkälti pandemian etenemistä kuvaavista indikaattoreista • Lääkärit ja tartuntatautiasiantuntijat keskeisissä rooleissa • Perustason palveluista siirretty henkilöstöä koronatoimiin, jotka pitkälti tautitilanteesta riippumattomia, jolloin rauhallisetkaan vaiheet eivät ole auttaneet • Suhteessa muihin maihin Suomessa keskimäärin lievemmät rajoitukset mutta pandemia pysynyt hallinnassa • Rajoitukset ovat olleet epäloogisia, mikä on vähentänyt niiden hyväksyttävyyttä 12.4.2022 44 Pandemianhallinnan rakenteet ja tilannekuva korostivat terveysturvallisuutta Perusterveydenhuolto on jäänyt koronatoimien varjoon Suhteellisen vähäisillä rajoituksilla on saatu paljon aikaan, mutta rajoituskokonaisuus on epätasapainoinen
- 45. Kriisijohtamisen onnistuminen menettelyjen näkökulmasta • Tartuntatautilaki säätää pandemianhallinnasta yksityiskohtaisesti, minkä vuoksi sitä on täytynyt muuttaa usein. • Perustuslaillinen ennakkoarvio on määrittänyt, mitä rajoituksia on mahdollista asettaa • Hallitus on ollut toimintakykyinen ja päätöksistä vastaavat ovat toimineet vastuullisesti, mutta ministeriöiden yhteistyössä on puutteita ja hallinnon toimijoiden välillä jännitteitä • Keskushallinnon tekemän informaatio-ohjauksen on välillä tulkittu yrittävän vaikuttaa alue- ja paikallishallinnon päätöksentekoon ja lisäksi olevan ristiriidassa lakien kanssa • Eri skenaarioihin ei varauduttu, vaan niihin jouduttiin reagoimaan 12.4.2022 45 Lainsäädännöllinen kehys on jäykkä pandemianhallinnan työkaluna Hallinnon ja johtamisen malli on toiminut kohtuullisesti Informaatio- ohjauksella pyrittiin kompensoimaan normiohjauksen vajeita Ennakointi ei ole onnistunut
- 46. Kriisijohtamisen onnistuminen oikeutuksen näkökulmasta • Jokainen viranomainen on vastannut omasta viestinnästään ja viestinyt omista päätöksistään, mutta viestintää ei ole koordinoitu riittävästi → koetaan sekavana • Väestö kokee, että ovat saaneet hyvin tietoa pandemian vaikutuksista pitävät viranomaisten viestintää luotettavana • Rajoitusten kohteena olevat toimijat pitivät haasteellisena eri viranomaisten alati muuttuvien päätösten seuraamista ja tulkintaa oman toiminnan kannalta • Hallinnon eri tasojen toimijat kokevat, että dialogia ei ollut riittävästi, vaikka sitä periaatteessa on käyty paljon 12.4.2022 46 Ulkoinen viestintä on keskeistä pandemian- hallinnan onnistumisen ja rajoitustoimien oikeutuksen kannalta Väestö kokee viestinnän selkeämpänä kuin muut sidosryhmät Hallinnon sisäinen ja välinen viestintä toimeenpanon turvaajana
- 47. Kehittämissuositukset Ehdotukset koskevat 1) Valtioneuvostoa ja päätöksentekoa 2) hallintoa ja johtamista 3) hallinnon toimintaa Kaksi lähtökohtaa: 1) Kriisijohtamisen ja hallinnon tulee olla toimivaa erilaisissa kriiseissä 2) Kriisijohtamista tulee toteuttaa yhteistyöllä
- 48. Valtioneuvoston ja päätöksenteon taso • Valtioneuvoston johtamisvaltuuksien lainsäädännöllinen vahvistaminen • Varautuminen valtioneuvoston toimintatapojen ja -mallien muuttamiseen kriisitilanteessa • Poliittisten instituutioiden laaja mukaan ottaminen kriisitilanteissa • Häiriötilanteiden kriisihallinnon ja johtamisen neuvoston perustaminen 12.4.2022 48
- 49. Hallinnon ja johtamisen taso • Vahvistetaan valtion keskushallinnon keskinäistä yhteistyötä, toimintakulttuuria ja rakenteita kriisien johtamisessa - erityisesti valtioneuvoston kanslian rooli korostuu kriisihallinnon ja johtamisen kehittämisessä • Alueellisen ja paikallisen kriisihallinnon ja johtamisen malli ja sen toimivaltuudet • Yhteisen henkilöstövarannon perustaminen kriisitilanteita varten • Kriisien henkilöstöhallinnon ja johtamisen kehittäminen (kriisien HR- toiminnot) 12.4.2022 49
- 50. Hallinnon toiminnan taso • Vaikuttavuusperustaisen tilannekuvajärjestelmän kehittäminen • Yhtenäisten valmisteluprosessien kehittäminen • Ennakoinnin ja ennakoivan valmistelun kehittäminen kriisitilanteita varten • Häiriötilanteiden digitaalisten käytäntöjen kehittämisohjelma • Kansalaisviestinnän toimintamalli • Sidosryhmäviestinnän toimintamalli 12.4.2022 50
- 51. Kiitos!