Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen

399 views

Published on

Esitys pidettiin 22.3.2019 järjestetyssä rakentamisalan kilpailukykyä ja uusiutumista tarkastelleessa tilaisuudessa.
Lisätiedot tutkimushankkeesta: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/rakennusalan-kilpailukyky-ja-uudistuminen

Published in: Science
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Rakentamisalan kilpailukyky ja uusiutuminen

  1. 1. Rakennusalan kilpailukyky ja uudistuminen: Round table 22.3.2019 Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa VNK/1764/48/2017 TUNI: Ari Ahonen, Juha-Matti Junnonen BES Oy: Jukka Puhto Etlatieto Oy: Jyrki Ali-Yrkkö, Martti Kulvik, Tero Kuusi, Mika Pajarinen
  2. 2. Sisällysluettelo • Johdanto rakentamisalaan • Suuruusluokkia • Vanhenemisen ulottuvuudet • Hallitsemattomat muutosvoimat • esim. Uusi kaupungistuminen • esim. Muutokset omistajuuksissa • esim. Kestävä kehitys • Hallittavat muutosvoimat • esim. Digitalisaatio • esim. Globaali kilpailukenttä 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 2
  3. 3. Rakentamisala pähkinänkuorissa 322.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto
  4. 4. • It-toimiala: noin 15 mrd • Terveydenhuolto: noin 20 mrd • Rakennusala: noin 25 mrd 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 4 Toimialojen luomia arvoja vuodessa
  5. 5. -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 1990 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 2016 Rakentaminen Koko yrityssektori Arvonlisäyksen volyymin muutos, % Lähde: Tilastokeskus, tuottavuustutkimukset. 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 7
  6. 6. 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 8 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1950 1970 1980 1998 Betonielementtirakentaminen mahdollisti asumistasomme huiman nousun
  7. 7. 1. Tekninen vanheneminen 2. Toiminnallinen vanheneminen 3. Kaupallinen vanheneminen 4. Maantieteellinen vanheneminen 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 9 Markkinakysynnän tarkastelu vanhenemisen kautta
  8. 8. 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 10Lähde: Macrobond/Rakennusteollisuus RT, Euroconstruct Rakentamisen suhdanne maaliskuu 2018 Diasarja 2
  9. 9. Rakentamisen toimiala Metsätalous Kaivostoiminta Mineraalit Perusmetallit ja metallituotteet Puuteollisuus Elektroniset välineet Koneet ja laitteet Kemikaalit Muu teollisuus Suunnittelu Tukku- ja väh. kauppa Kuljetus ja varastointi Sähkö, kaasu ja vesi Kiinteistötoiminta Rahoitus Muut palvelut • Yhdellä rakennustyömaalla voi olla monta sataa toimijaa • Vaikutukset • Innovatiivisuuteen • Laatuun • Tuottavuuteen 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto 11 Rakentaminen on prosessina äärimmäisen kompleksinen Lähde: Tero Kuusi - Hyvää halvalla? Havaintoja rakentamisalan tuottavuudesta. RakKi Round table 22.3.2019 Rakentamisen karkea kaksijako: ’Kokoaminen’ ja ’Kaikki muu’
  10. 10. Rakennusalan EP-patenttihakemukset vuosina 2000-2014 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Itävalta Ruotsi Suomi Tanska Lukumäärä Lähde: OECD:n patenttitilasto; kirjoittajien laskelmat. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Itävalta Ruotsi Suomi Tanska Osuus maan kaikista pat.hak. (%)
  11. 11. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Suomi Itävalta Tanska Ruotsi Tuottavuus (Arvonlisäys 1000 euroa vuoden 2010 hinnoin per kokoaikatyöllisten lkm) Koko rakennusala 20.2.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Junnonen-Kulvik-Kuusi 13 Lähteet: Suomi: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto. Muut maat: Eurostat, Structural Business Statistics.
  12. 12. Digitalisaatio! - Rakennuksen laadun muodostuminen Suunnittelun laatu • suunnitteluratkaisut • suunnitteluprosessi • suunnitelma- asiakirjat Rakennuksen laatu Toiminnallinen laatu Tekninen laatu Koettu laatu Valmistuslaatu • tuotantotekniikka • työnsuunnittelu • laadunvarmistus • yhteistyö • osaaminen Rakennuttamisen laatu • johtaminen • toteutusmuodot • osapuolet valintaperusteet • päätöksenteko • valvonta x x = 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 14
  13. 13. Digitalisaatio! - Rakennuksen laadun muodostuminen Suunnittelun laatu • suunnitteluratkaisut • suunnitteluprosessi • suunnitelma- asiakirjat Rakennuksen laatu Toiminnallinen laatu Tekninen laatu Koettu laatu Valmistuslaatu • tuotantotekniikka • työnsuunnittelu • laadunvarmistus • yhteistyö • osaaminen Rakennuttamisen laatu • johtaminen • toteutusmuodot • osapuolet valintaperusteet • päätöksenteko • valvonta x x = 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 15
  14. 14. Aloitettujen rakennushankkeiden kerrosala (100 000 m2) Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus; kirjoittajien laskelmat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 16
  15. 15. Hallittavat ja hallitsemattomat muutosvoimat rakentamisalalla • Uusi kaupungistuminen • Muutokset omistajuuksissa • Ympäristön muutos • Ikääntyminen • Glokalisaatio • Digitalisaatio • Alan sisäiset toimintatavan muutokset • Esivalmistusasteen nousu • Keskisuurten rakennusliikkeiden nousu • Yhteistoiminnallisten urakkamuotojen lisääntyminen • Suhdannehuippu käsillä • Globaali kilpailukenttä • T&K-toiminta HallittavatHallitsemattomat 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 17
  16. 16. Uusi kaupungistuminen – maantieteellinen vanheneminen 1822.3.2019
  17. 17. Asuintalojen aloitettujen rakennushankkeiden kerrosala (100 000 m2) 0 5 10 15 20 25 30 35 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Erilliset pientalot Rivitalot Asuinkerrostalot Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus; kirjoittajien laskelmat 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 19
  18. 18. 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi- Puhto 21
  19. 19. 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi- Puhto 22
  20. 20. • Paikkaan sidottu •  sijainti •  tonttien saatavuus ja tonttien hinnat aina yhtä kriittisiä • Helsingin kaupungilla kohteita joissa tontti 3 500 €/m2 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 24 Rakentamisalan keskeinen erityispiirre
  21. 21. Omistajuuden muutokset Suomen rakennuskannassa 2522.3.2019
  22. 22. Asuinrakennukset Muut kuin asuinrakennukset - ulkomaiset kiinteistösijoitukset Suomeen
  23. 23. Ulkomaiset kiinteistösijoitukset Suomeen • Näkyy kansantalouden pääomataseessa • Ulkomaiset sijoitukset ovat Isojen poikien pelikenttä • Velkavivutus • Suomen työeläke-vakuutusyhtiöt • ”Myydäänkö Suomi alihintaan ulos ja syntyy tytäryhtiötalous?” 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 27
  24. 24. 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 28 Lähde: KTI Transaktioseuranta
  25. 25. Ulkomaiset kiinteistösijoitukset Suomeen • Näkyy kansantalouden pääomataseessa • Ulkomaiset sijoitukset ovat Isojen poikien pelikenttä • Velkavivutus • Suomen työeläke-vakuutusyhtiöt • ”Myydäänkö Suomi alihintaan ulos ja syntyy tytäryhtiötalous?” • Ei nyt sentään: • Työllistänyt • Suomi-sijoitukset kannattavia • Omistamme suhteellisesti enemmän ulkomaita kuin ulkomaat meitä •  Luonnollinen osa omistuksen kansainvälistymistä 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 29
  26. 26. Digitalisaatio 3022.3.2019
  27. 27. Digitalisaatio - rakennuksen laadun muodostuminen Suunnittelun laatu • suunnitteluratkaisut • suunnitteluprosessi • suunnitelma- asiakirjat Rakennuksen laatu Toiminnallinen laatu Tekninen laatu Koettu laatu Valmistuslaatu • tuotantotekniikka • työnsuunnittelu • laadunvarmistus • yhteistyö • osaaminen Rakennuttamisen laatu • johtaminen • toteutusmuodot • osapuolet valintaperusteet • päätöksenteko • valvonta x x = 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 31
  28. 28. • Tuottavuuden parantaminen • Asiakaskokemuksen parantaminen • Datapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen Digitalisaation mahdollisuudet rakentamisalalla ”…digitalisaatio on hyvä tehostamiskeino ja nyt kun on kova resurssipula, niin itseasiassa tuo on yks keino meidän säätää rekrytointia tai ei säätää vaan pärjätä kapasiteetin kanssa, niin tehostetaan toimintaa digitalisoimalla.” (Konsultti) 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 32
  29. 29. • Asiakkailta tulee vähän vaatimuksia digitaalisiin ratkaisuihin liittyen Digitalisaation hidasteita ”…meiltä hädin tuskin pyydetään 3d-suunnittelua. Meille rakennetaan tossa, avataan, just nyt oli tullu jo Caven romut sisälle, niin rakennetaan oma Cave. Oma virtuaalitilaympäristö. Ei sitä kukaan oo tilannu eikä ostaja maksa enempää, mut me halutaan päästä siinä eteenpäin.” (Konsultti) 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 33
  30. 30. Kestävä kehitys 3522.3.2019
  31. 31. • Kehitys etenee säädösmaailman kautta • Uutta liiketoimintaa kestävä kehitys ei ole juurikaan tuonut perinteisille toimijoille Kestävä kehitys ”Kestävä kehitys on ollu ikuinen megatrendi, mutta siinä mä en nää mitään, vaikka energiatehokkuutta on valtiovallanki puolelta ja säännösten puolelta kovasti haettu, niin ei se volyymia oo juurikaan tuonu…. Ei meiltä kysytä eikä pyydetä elinkaarilaskentaa vieläkään.” (Konsultti) Me on koitettu miettii tota kiertotalousnäkökulmaa aika paljon omasta näkökulmasta. Meille tähän mennessä tää kestävä kehitys on ollu sillai haastava, että on vaikee nähdä, miten siitä tulee bisnestä. (Suuri rakennusliike) 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 36
  32. 32. • Elinkaarilaskenta mukaan uusiin kohteisiin • Elinkaarihankkeiden suosiminen • Mielekästä vain suurissa hankkeissa • Rakennusliikkeiden pääkonttorit eivät välttämättä salli Suosituksia julkiselle sektorille 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 37
  33. 33. Globaali kilpailukenttä – uudet avaukset
  34. 34. • Tilaajaosaaminen! • Innovatiivisten ratkaisujen mahdollistaminen ja suosiminen tarjouskilpailuissa • Myös riskinkanto, kun halutaan suosia täysin uusia rakenne-materiaalityyppejä • Tilaajan pitää kyetä ennakoimaan tulevaisuutta Suosituksia julkiselle sektorille 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 39
  35. 35. Onko meillä kysyntää uusille innovaatioille? ”…onks tää vaan kerta kaikkiaan niin vaikee tää rakennusmarkkina just tässä suhteessa, kun se hankintatapa on sellanen et sä et pääse tarjoomaan edes sellasta (innovatiivista ratkaisua).” (Keskisuuri rakennusliike) ” Sitä voi tietysti miettiä, että jos näin julkinen sektori etenee, että ei vaadi mitään uutta, niin sitten ei kyllä saakkaan mitään uutta.” (Konsultti) ”Kyl tilaajatki aika helposti hakee varmaa, vanhoja ratkaisuja. Puhutaan et innovoidaan, mut sit kun tulee se et nyt pitäs tehä tää, niin sielt tulee et otetaan varma turvallinen ratkasu, ei oo riskejä.” (Konsultti) ”Ja tietenkin tällasella julkisella sektorilla jossa se ajatusmaailma on se, että vaan varmaan päälle ja riskittömästi innovatiivisuus ja varman päälle pelaaminen on huono yhteistyön lähtökohta. Sä haluut välttää kaikkia riskejä, onnistua ensimmäisellä kerralla ja sun on vaikee olla kauheen innovatiivinen.” (Tilaaja)
  36. 36. ”Et innovaatiota innovaation vuoksi, niin sehän ei oo järkevää ja sit innovaatio sen suhteen että pystyn paremmin osaoptimoimaan omaa osuuttani, niin se on pikkasen se ongelma et kiinteistön omistajan näkökulmahan ois se, et innovoitais sitä kokonaisuutta ja tavallaan sitä ketjua ja nimenomaan käyttö-, ylläpitovaihetta ja niin pois päin.” (Tilaaja) Osaoptimoidaan ja osainnovoidaan ”Kyllähän jokainen yritys tekee omaa tuotekehitys ja innovaatiotoimintaa. Ja sitten riippuen siitä, onks kyse tuoteteollisuudesta tai urakoitsijasta tai suunnittelijoista, niin luonne on aika erilainen. Mut se, et me saatais se lopputuote kilpailukykysemmäks, niin se vaatii entistä enemmän niitä yhteisiä hankkeita.” (Rakennustuoteteollisuus) ”…optimoidaanko kokonaisuutta ja vielä siitä kiinteistön elinkaaren ajalta vai palastellaanko pieniin osiin ja kilpailutetaanko jokainen osa mahollisimman halvalla ja toivotaan että siitä tulis paras mahollinen yhdistelmä niin kumpi on paras tapa ja kumpi edistää tätä innovatiivisuutta ja näitä uusia ratkasuja.” (Keskisuuri rakennusliike)
  37. 37. • S ”Että miten tilaajat vois sitten edistää rakennusalanyritysten innovaatiotoimintaa, niin se on tää vaatiminen ja valmius maksaa siitä. Et kyl mä nään sen et kyl aika monessa lähtökohtana pitäs olla vaativa tilaaja, joka on tyytymätön ja vaikka asiat ois aika hyvin, niin silti vois kysyä et voisko tän kuitenkin tehdä vielä paremmin ja oisko tässä jotain.” (Tilaaja) ”Et siis se on se avain mun mielestä siinä, että jos halutaan muutosta ja halutaan näitä juttuja niin se pitäs jotenkin speksata ja tilata eikä niin että ei tarvii yksityiskohtasesti määritellä kaikkia asioita vaan antaa sitten toimijoiden kertoa miten he sen toteuttaa mutta ne tavotteet.” (Keskisuuri rakennusliike) ”Tavallaan se koko hankeprosessi et urakoitsijat pääsee sinne aikasemmin mukaan ja otetaan se toimittajakentän tuntemus ja kustannustuntemus. Se on must semmonen hyvä ja potentiaalinen …, niin siellähän on siis tehty näitä innovaatioita ja on ihan hyviä juttuja jotkut sinänsä saatu läpi siellä mutta sitä pitäs edistää.” (Keskisuuri rakennusliike) ”…kyl se kehittäminen, siin täytyy olla tilaajat mukana. Et se et kiinteistönomistajat odottelee että rakennusliikkeet tai suunnittelijat innovoi valmiiks, ja sit sielt käydään vaan niinku salaattipöydästä poimimassa parhaat eväät itelle, niin ei se niin toimi, kyl siinä täytyy olla siis tilaajat mukana vaatimassa ja, että tän tyyppistä me jotain halutaan ja me ollaan tästä valmiita maksamaan.” (Tilaaja) Sitä saa mitä tilaa… rsh-p.com
  38. 38. 1. Julkisten tilaajien rooli edelläkävijänä rakentamisessa – riskinkanto? 2. Hankintakäytännöt, jotka tukevat yhteistyötä ja innovaatiotoimintaa 3. Kokeilukulttuurin ja alan startup- yrittäjyyden tukeminen – tilaajan pitää kyetä ennakoimaan tulevaisuutta Julkisen sektorin rooli innovaatiotoiminnassa ”Et se ei oo vaan pelkkää bulkkivolyymin tuottamista vaan kyl mun mielestä koko julkinen sektori, erityisesti suuret kaupungit, valtio, isoimmat tahot, niin kyl meidän pitää olla esimerkillisiä tilaajia. Ja meidän pitäisi myös kyetä rahottamaan kohtuullisilla osilla tällasta innovaatiota, kehitystoimintaa eikä vaan polkea paikallaan.” (Tilaaja) ”Ja tietysti sen rakennusteollisuuden ympärille tulleissa startupeissa, nii sieltä löytyy ihan hyvä - niitä on paljon, niitä on todella paljon. Ja siinä varmaan taas jälleen kerran julkisella sektorilla vois jonkunmoinen rooli tämmösen startup-teollisuuden, yrittämisen tukemisessa.” (Talotekniikkaurakoitsija) ”Tää tilaajien toimintamalli ehkäsee innovaatioita. Innovaatioita voidaan tehdä vaan siinä ketjussa, missä me ollaan koko ketjussa mukana. Tää on oma kokemus 20 vuoden ajalta.”
  39. 39. Näkymiä rakentamisen kansainvälistymiseen
  40. 40. 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan arvo (m€) 1980-2017 Arvo nimellisenä Arvo vuoden 2017 rahassa Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan arvo Lähteet: Rakennusteollisuus RT:n ja sen edeltäjien suhdannekatsaukset ao. vuosilta 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 45
  41. 41. Meillä on maailmanluokan osaamista Perinteinen rakentamisen projektivienti voidaan kuitenkin unohtaa… Yritykset monikansallistuvat Pohjoismaat ja Länsi-Eurooppa suomaisille kiinnostavia suuntia Kansainvälistyminen ”Mä sanoisin, että laadullisesti meillä ei oo mitään hävettävää oikeestaan millään osa-alueella. Monialaisuudessa me hävitään, et jotkut maailman suurimmat pystyy, jotkut Icomit tai vastaavat, niin nehän pystyy hoitamaan ihan kaikki…” (Konsultti) ”…semmonen projektivienti, että lähetään rakentaan jotakin, niin en, niinku ihan paikan päälle ja hankitaan miehet sieltä, niin en oikeen tiiä mistä se lisäarvo tulee.” (Keskisuuri rakennusliike) ”…meillä ei vois sanoo, että vientitoimintaa tehdään, meillä vaan satutaan toimimaan useammassa eri maassa.” (Talotekniikka) ”Suomalaisen rakennusalan yrityksen kansainvälistyminen, niin projektinvientiin mä en enää usko.” (Suuri rakennusliike) ”…kyl se ehkä globaalisti tarkasteltuna tämmönen projektiviennin aika on hiipumaan päin, et kaikki, oli sitten suomalainen rakentaja tai tiedän, et on joitaki monikansallisia yrityksiä muista maista, niin on tehneet niitä samoja ratkasuja, et vähä se projektivientitoiminta on ajettu alas. Et kyl se on sitte paikallisten toimesta.” (Suuri rakennusliike)
  42. 42.  Rakennustuotevienti  Paikallisen yrityksen ostaminen tai perustaminen  Korkeatason asiantuntemuksen vienti  Ohjelmisto-/alustaliiketoiminta  Konseptivienti  Esivalmisteiden valmistus  Erikoiskohteiden kokonaistoimitukset  Invest-In sijoitukset Kansainvälistymisen keinoja ”…mut tolleen jos lähetään niche alueella joku…, että meillä on varmuudella kansainvälisen tason osaamista, niin sillähän voi mennä ihan minne vaan.” (Konsultti) ”Että suomalaisen osaamisen vienti ulkomaille niin suunnitteluosaamisen, niin edelleen softa.” (Konsultti) ”Et ainut keino on sitte ostaa yrityksiä ja luoda se pohja sitä kautta.” (Talotekniikkaurakoitsija) ”Enemmän on se, että sulla on tuotteita, jotka sää voit valmistaa teollisuudessa järkevästi ja sitten viedä niitä, tai sitte etabloitua sinne, jos saat jalansijaa.” (Keskisuuri rakennusliike) ”Ehkä siin on enemmän sitten se konsepti tai osaamisen vienti se juttu ja toisaalta tuotetaan paikallisilla resursseilla siellä paikan päällä.” (Suuri rakennusliike) ”…meillä on muutama semmonen, jotka kasvaa siten jo Ruotsissa taikka Saksassa, eli on ensin lähteny täältä elementin tai moduulin tekijä, ja sitten tekee siellä paikallisesti lähellä jotain kaupunkia, niin tekee niitä elementtejä, joita sitten tehdään…” (Rakennustuoteteollisuus)
  43. 43. ”…jos tästä lähtis joku tällänen, koska toihan on ihan keskeinen juttu, jos tästä lähtis joku tämmönen ajatusaihio liikenteeseen, että miten Suomesta tehdään tälläsen älykkään rakentamisen kärkimaa, niin mä olisin enemmän kuin kiinnostunu tuleen keskustelemaan siitä, ja ehkä siinä sitten oppis paremmin, että minkä systeemin kautta tätä lainsäädäntöä ja regulaatioita ja muita pystytään kehittämään, että se on, mä näen, että se itse avaa huikean mahdollisuuden, oikeesti, ja tää on ehdottomasti vientituote, eli tällä me, ei maailmalla sen parempia ole kuin Suomessakaan tässä vaiheessa.” (Rakennustuoteteollisuus) Älykkäästä rakentamisesta vientituote?
  44. 44. Kiitos! Lisätietoja: juha-matti.junnonen@tuni.fi martti.kulvik@etla.fi tero.kuusi@etla.fi jukka.puhto@bes.fi
  45. 45. Hyvää halvalla? Havaintoja rakentamisalan tuottavuudesta Tero Kuusi, Tutkimuspäällikkö, Etla Rakentamisalan kilpailukyky ja uudistuminen –tapahtuma, 22.3.2019
  46. 46. 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto Tuottavuus laatuPanosmäärä laatuäTuotosmäär Tuottavuus    51
  47. 47. 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto 52 Suomi-rakentamisen arvoa etsimässä
  48. 48. Rakentamisen omat panokset 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto 53 Ylävirran arvoketjun panokset Rakennusalan arvo ja tuottavuus edellyttävät arvoketjutarkastelua Ylävirran arvoketjun tuottamat välituotteet Ylävirran arvoketjun arvonlisä Rakentamisen arvonlisä Rakentamisen tuotos Rakentamisen kokonais- panos
  49. 49. • Vuonna 2014 kotimainen ja ulkomainen arvonlisä yhteensä 25 miljardia euroa. • Rakentamisen toimialan osuus vain 45 %, loppu arvonlisä laajasta arvoketjusta. • Koko arvoketju olennainen kilpailukyvyn luomisen kannalta. 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto 54 Missä Suomen rakentamisen arvo siis oikeastaan syntyy? Rakentamisen toimiala 45 % Raaka-aineet 6 % Teollisuus 19 % Palvelut 30 % Rakentamisen toimiala Metsätalous Kaivostoiminta Mineraalit Perusmetallit ja metallituotteet Puuteollisuus Elektroniset välineet Koneet ja laitteet Kemikaalit Muu teollisuus Suunnittelu Tukku- ja väh. kauppa Kuljetus ja varastointi Sähkö, kaasu ja vesi Kiinteistötoiminta Rahoitus Muut palvelut Lähde: Kansainvälinen panos-tuotos taulukko (WIOD, www.wiod.org) sekä omat laskelmat perustuen Suomen rakentamisen toimialan tuotoksen poistamisen vaikutuksiin.
  50. 50. 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto 55 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% SUOMI EU Rakentamisen toimialan arvonlisä 43 % Rakentamisen toimialan arvonlisä keskimäärin 48 % Maiden sisäinen arvonlisä yhteensä keskimäärin 74 % Suomalainen arvonlisä yhteensä 78 % Lähde: Kansainvälinen panos-tuotos taulukko (WIOD, www.wiod.org) sekä omat laskelmat perustuen eri maiden rakentamisen toimialan tuotoksen poistamisen vaikutuksiin Arvoketjun rakenne 2001-2014, % kokonaisarvonlisästä Muu arvoketju on suuressa roolissa myös verrokkimaissa
  51. 51. 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto 56 0 5 10 15 20 25 30 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Koko rakentamisen arvoketju Vain rakentamisen toimiala Lähde: Kansainvälinen panos-tuotos taulukko (WIOD, www.wiod.org) sekä omat laskelmat perustuen Suomen rakentamisen toimialan tuotoksen poistamisen vaikutuksiin. Rakentamisen toimialan arvonlisä perustuen kansantalouden tilinpitoon Suomen rakentamisen arvoketjun ja toimialan arvonlisän kehitys 2001-2014, miljardia euroa Arvonlisän kehitys Suomessa
  52. 52. 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto Arvon ja tuottavuuden yhteys? -- 𝐓𝐨𝐢𝐦𝐢𝐚𝐥𝐚𝐧 x 𝐤𝐨𝐧𝐭𝐫𝐢𝐛𝐮𝐮𝐭𝐢𝐨 𝐭𝐮𝐨𝐭𝐭𝐚𝐯𝐮𝐮𝐝𝐞𝐧 𝐤𝐚𝐬𝐯𝐮𝐮𝐧: 57 𝑥: 𝑛 𝑎𝑟𝑣𝑜𝑛𝑙𝑖𝑠ä𝑜𝑠𝑢𝑢𝑠 𝑎𝑟𝑣𝑜𝑘𝑒𝑡𝑗𝑢𝑠𝑠𝑎 ∗ 𝛥 x: n arvonlisä x: n työtunnit
  53. 53. 0,57 0,62 -0,20 -0,10 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 SUOMI EU Rakentamisen toimiala keskimäärin -0,01 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto 58 Arvoketju yhteensä +0,50 Rakentamisen toimiala -0,13 Arvoketju yhteensä keskimäärin +0,64 Lähde: Kansainvälinen panos-tuotos taulukko (WIOD, www.wiod.org) ja EU-KLEMS tuottavuusaineisto (www.euklems.org), sekä omat laskelmat perustuen tuottavuuskehityksen (arvonlisä per työtunnit) painottamiseen rakentamisen arvoketjun arvonlisäpainoilla (ns. Törnqvist indeksi). Keskimääräinen työn tuottavuuden ja sen komponenttien vuosikasvu 2000-2014, %-yksikköä. Tuottavuuskasvu on jatkunut muun arvoketjun ansiosta Kotimainen arvoketju yhteensä +0,31 Maiden sisäinen arvoketju yhteensä keskimäärin +0,37 Mistä kasvu muussa arvoketjussa syntyi? Toimialat: Raaka-aineet +0,08 Teollisuus + 0,16 Palvelut + 0,20 Tuotannontekijät: Pääomainvestoinnit +0,09 Työpanoksen laatu + 0,05 Kokonaistuottavuus + 0,30
  54. 54. Entä laatu? Vahvoja mielipiteitä, vähemmän näyttöä Asumisen ja rakentamisen laatutason kasvu → tuottavuuden kasvun aliarviointi? 20.2.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Junnonen-Kulvik-Kuusi 59 Rakentamisen laadusta tinkiminen → tuottavuuden kasvun yliarviointi? 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1950 1970 1980 1998 Mahdollista. Esimerkiksi asuintalojen ominaisuuksien kasvu on ollut voimakasta: Mahdollista. Rakentamisella on huono maine, mutta ala on kuitenkin mainettaan parempi: Rakkihanke: Rakentamisen laatu näyttäisi kyselyiden ja selvitysten mukaan olevan hyvällä tasolla. Aineistona: - Uudisasuntotuotantoa koskeva EPSI Rating Oy:n selvitys. - Rakennusteollisuus RT:n tekemä rakennusyritysten takuukustannusselvitys. - Rakentamisen laatu RALA ry:n projektipalauteselvitys. - Rakentamisen Laatu RALA ry:n ja Rakennusliiton tekemä työntekijäkysely
  55. 55. 22.3.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Kulvik-Kuusi-Puhto 60 Arvo ja tuottavuuskasvu paikannettiin tuotantoketjujen ylävirrasta. Keskeistä mm. infrastruktuuria, innovaatiopolitiikkaa ja sääntelyä koskevien päätöksien suunnittelussa. Suomi-rakentamisen arvoa etsimässä
  56. 56. Liitteet: 1. Alan sidosryhmien näkökulmia tuottavuuteen ja sen parantamiseen 2. Ulkomaisilla ja Tilastokeskuksen datoilla laskettuja tuottavuuden tunnuslukuja 61
  57. 57. • Paljon tuottamatonta tekemistä, hukkaa • Ainutkertaiset tuotteet ja toimijaverkostot • Tilaajien varovaisuus • Eriytyneet toimijat (suunnittelu/toteutus) • Pitkät alihankintaketjut ja osaoptimointi • Rakentamisen byrokratia ja määräysten erilaiset tulkinnat • Jäykät työehtosopimukset Rakennusalan tuottavuuden ongelmat ”Tilaajien toiminta ehkäisee tuottavuutta. Se tuottaa monumenttiarkkitehtuuria, mutta monumenttiarkkitehtuuri ei lisää tuottavuutta, koska aina tehää ensimmäistä kertaa ikinä yksilöllisiä ratkaisuita, jotka on aina kalliimpi tehdä.” Iso rakennusliike” (Suuri rakennusliike) ”Mut tota ehkä sitten tässä tulee nyt vähän näitä, mut kyl se iso juttu on kyl tää koko hankeprosessi et se nimenomaan tää, että tämä integrointi et kyl mä pidän sitä hyvänä verrattuna tähän tavallaan, että tää tämmönen pirstaloituminen ja osaoptimointi niin se on semmonen iso tuottavuuden jarru ja sehän on nyt sellanen mihin nimenomaan julkinen tilaaja voi vaikuttaa muuttamalla näitä hankintatapojaan.” (Keskisuuri rakennusliike)
  58. 58. • Modulaarisuus ja esivalmistuksen lisääminen • Tuotantoketjujen integrointi • Laajemmat aluekehityskokonaisuudet • Yhteistoiminnalliset toteutusmuodot / KVR / elinkaarimallit • Digitaalisuus / digitaalinen tuotantoketju, automaatio, tekoäly • Tarkempi työsuunnittelu • Oma tuotanto vs. alihankinta • Sääntelyn purkaminen / paikallinen sopiminen • Pitkäjänteisyys infrainvestoinneissa Tuottavuuden parantaminen ”Kyl siinä on valtava tuottavuushyöty. Mitä enemmän sä pystyt tekee, siirtämään pois työmaalta tehtaalle, ni se on parempi.” Suuri rakennusliike ”Mutta aidosti ne tuottavuuden elementit on siinä, että se rakennusliike hankintaprosesseineen ja esivalmisteineen on mukana ihan siinä tuotteen luonnissa.” Suuri rakennusliike ”Sitte esivalmisteet on oikeesti aika iso asia.” (Suuri rakennusliike) ”Sit alihankintapuoles on sellanenki näkökulma, että kun joku porukka keskittyy johonki tietyntyyppiseen tekemiseen, keskimäärin heidän tuottavuutensa paranee.” (Suuri rakennusliike) Se tuottavuushyöty, mikä kenties saavutetaan siinä kohdassa, kun se ihminen työmaalla toimii, niin hävitään hyvin nopeesti sillä hetkellä, kun työmaa loppuu ja seuraavaa ei olekaan. (Suuri rakennusliike)
  59. 59. • Julkisten tilaajien hankintamallien/-osaamisen kehittäminen • Julkisen sektorin edelläkävijäroolin vahvistaminen • Muitakin tehtäviä kuin hankkia halvimmalla • Säädösmaailman vähentäminen ja tulkintatapojen yhdenmukaistaminen • Elinkaariajattelun kehittäminen myös julkisten tilaajien puolella Tuottavuus ja laatu: Toimenpiteitä päättäjille
  60. 60. Työn tuottavuus, 1000 euroa vuoden 2010 hinnoin Koko rakennusala 0 10 20 30 40 50 60 70 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Mikro Pienet Keskisuuret Suuret 20.2.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Junnonen-Kulvik-Kuusi 65 Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto; kirjoittajien laskelmat. Työn tuottavuus = Arvonlisäys/työllisten lkm. Deflaattorina on käytetty kansantalouden tilinpidon toimialoittaista bruttoarvonlisäyksen hintaindeksiä (2010=100).
  61. 61. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Suomi Itävalta Tanska Ruotsi Tuottavuus (Arvonlisäys 1000 euroa vuoden 2010 hinnoin per kokoaikatyöllisten lkm) Koko rakennusala 20.2.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Junnonen-Kulvik-Kuusi 66 Lähteet: Suomi: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto. Muut maat: Eurostat, Structural Business Statistics.
  62. 62. Työn tuottavuuden kehittyminen eri työlajeissa 12 työlajia, 35 vuotta, työlajien tuottavuus kehittynyt hyvin vähän Työmenekkitiedostojen avulla laskettuna Lähde: Koskenvesa, Tolonen, Koskela: Rakennustyön tuottavuuteen vaikuttavien tekijöiden johtaminen 20.2.2019 Rakki: BES, Etla, TTY – Junnonen-Kulvik-Kuusi 67
  63. 63. Kiitos! Lisätietoja: juha-matti.junnonen@tuni.fi martti.kulvik@etla.fi tero.kuusi@etla.fi jukka.puhto@bes.fi
  64. 64. Rakentamisalan kilpailukyky ja uudistuminen Vuorovaikutustilaisuus 22.3. klo 12.00–13.30 Jukka Puhto, BES Oy
  65. 65. Rakentamisalan innovaatiot ja kansainvälisyys Havaintoja haastattelututkimuksesta
  66. 66. Haastattelututkimuksen toteutus • 25 haastattelua yhteensä • Haastattelut toteutettu pääosin syksyllä 2018. • Haastattelujen keskimääräinen kesto vähän yli tunti • Puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka litteroitu kirjalliseen muotoon sanatarkasti • Laadullinen analyysi, Grounded Theory – koodaus • Haastateltavat: • 15 toimitusjohtajaa • 1 hallituksen puheenjohtaja • 1 hallituksen jäsen • 1 kehitysjohtaja • 3 liiketoimintajohtaja • 1 kiinteistöjohtaja • 1 rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö • 2 rakennuttajapäällikköä
  67. 67. Haastatellut yritykset • Tilaajat • Senaatti • Liikennevirasto • Kesko • HOAS x 2 • Helsingin kaupunki • Ilmarinen • Suuret rakennusliikkeet • Skanska • SRV • YIT • Destia • Keskisuuret rakennusliikkeet • Fira • Lehto • Consti • Talotekniikkaurakoitsijat • Caverion • ARE • Rakennustuoteteollisuus • Halton • Ensto • Skaala • SSAB • Metsä Group • Konsulttiyritykset • A-Insinöörit • Granlund • Vahanen • Ramboll • Muut • Tilaajavastuu
  68. 68. Haastatteluteemat • Teema 1. Rakennusalan toimintaympäristön muutos ja siihen vaikuttavat tekijät • Teema 2. Rakennusalan osaamistaso ja koulutus • Teema 3. Rakentamisen laatu • Teema 4. Rakentamisen tuottavuus ja kustannuskilpailukyky • Teema 5. Rakennusalan innovaatiotoiminta ja kasvukilpailukyky • Teema 6. Rakennusalan kansainvälinen kilpailukyky • Teema 7. Julkisen sektorin rooli rakennusalan toiminnassa
  69. 69. Innovaatiotoiminta rakentamisessa
  70. 70. Alan innovaatiotoiminta on vähäistä? ”No, se on tietenkin aivan varmasti kaikki yksimielisiä siitä, ettei tämä ole mitenkään kovin innovatiivinen ala.” (Tilaaja) ”…kyl tietenki moneen toimialaan kun vertaa, niin vaikka siinä niinku T&K-toimintaan suunnattujen resurssien, varojen osuus vaikkapa liikevaihdosta, niin sehän on ihan murto-osia, se on prosentin kymmenyksiä rakennusalalla, ku sitte ku lääketeollisuus niin on 10, 15 prosenttia liikevaihdostaki voi mennä siihen.” (Suuri rakennusliike) ”Mutta et riittämätönhän se tällä hetkellä on, että selkeesti enemmän pitäs olla siellä sitä innovaatiotoimintaa ja kehittämistä yrityksessäkin.” (Suuri rakennusliike) ”Mutta kun ei vaan oo tilaajapuolelta ei, mä sanoisin, että tilaajien innovaatiotoiminta on erittäin heikkoo, myös julkisten. Ei vaan yksityisten, mutta ehkä julkisella pikkusen parempi kuin yksityisellä itseasiassa, että siltä puolelta ei synny vetoa, imua, että kaikki pitää tunkee niin ku täältä päin.” (Konsultti) ”Kyllä meit on moitittu aina, että tää on samanlaista betonisekoitteluu, mitä se oli 50-luvulla.” (Suuri rakennusliike)
  71. 71. Rakennusalan EP-patenttihakemukset vuosina 2000-2014 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Itävalta Ruotsi Suomi Tanska Lukumäärä Lähde: OECD:n patenttitilasto; kirjoittajien laskelmat. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Itävalta Ruotsi Suomi Tanska Osuus maan kaikista pat.hak. (%)
  72. 72. Tuotelähtöistä innovaatiotoimintaa ”Sitte rakennustuoteteollisuus tietenkin pystyy innovoimaan ominaisuuksia niihin omiin tuotteisiin. Sehän on näin. Mutta se suunnittelijoiden innovointikyky tai mahdollisuus innovoida on aika rajallinen, koska heillä ei oo mahdollisuutta ymmärtää sitä toteutettavuutta ja hinnottelua. Rakennusmateriaaliteollisuus voi innovoida, rakentaja voi innovoida, jos he on siinä koko ketjussa mukana. Mut se innovaatio, minkä rakentaja voi tehdä pelkästää rakentajan roolissa, niin kyllä se on tehty jo joku aika sitte. Nykyset uudet pienet innovaatiot Leanin ja muiden mukaan tulot, niin ne on vaikutukseltaa tosi minimaaliset. Ei maksa vaivaa yrittää.” (Suuri rakennusliike) ”…asuntorakentaminen, niin siellähän rakentaja itse hyvin usein on ikään kun se tilaaja, kryndaa kohteita ja siel on kaikki eväät olemassa, et voi itse kehittää ihan niin paljon kun huvittaa. Ja onhan siellä toki tapahtunukkin sitä, et on erilaisia konsepteja luotu…” (Suuri rakennusliike) ”Itsessään se innovaatiotoiminta, semmosta systemaattisesti johdettua innovaatiotoimintaahan on aika vähän ja se johtuu siitä niinku mä sanoin aikasemminkin, että se on hyvin tekemislähtöistä se liiketoiminta, rakennetaan ja sitten ne innovaatiot on tullu enemmän muiden tuottamina, tuoteteollisuuden ja kaikkien näiden.” (Keskisuuri rakennusliike) ”…ne, jotka omistaa ne tuotteet, niin ne tekee sitä innovaatiotoimintaa.” (Keskisuuri rakennusliike)
  73. 73. Onko meillä kysyntää uusille innovaatioille? ”…onks tää vaan kerta kaikkiaan niin vaikee tää rakennusmarkkina just tässä suhteessa, kun se hankintatapa on sellanen et sä et pääse tarjoomaan edes sellasta (innovatiivista ratkaisua).” (Keskisuuri rakennusliike) ” Sitä voi tietysti miettiä, että jos näin julkinen sektori etenee, että ei vaadi mitään uutta, niin sitten ei kyllä saakkaan mitään uutta.” (Konsultti) ”Kyl tilaajatki aika helposti hakee varmaa, vanhoja ratkaisuja. Puhutaan et innovoidaan, mut sit kun tulee se et nyt pitäs tehä tää, niin sielt tulee et otetaan varma turvallinen ratkasu, ei oo riskejä.” (Konsultti) ”Ja tietenkin tällasella julkisella sektorilla jossa se ajatusmaailma on se, että vaan varmaan päälle ja riskittömästi innovatiivisuus ja varman päälle pelaaminen on huono yhteistyön lähtökohta. Sä haluut välttää kaikkia riskejä, onnistua ensimmäisellä kerralla ja sun on vaikee olla kauheen innovatiivinen.” (Tilaaja)
  74. 74. ”Et innovaatiota innovaation vuoksi, niin sehän ei oo järkevää ja sit innovaatio sen suhteen että pystyn paremmin osaoptimoimaan omaa osuuttani, niin se on pikkasen se ongelma et kiinteistön omistajan näkökulmahan ois se, et innovoitais sitä kokonaisuutta ja tavallaan sitä ketjua ja nimenomaan käyttö-, ylläpitovaihetta ja niin pois päin.” (Tilaaja) Osaoptimoidaan ja osainnovoidaan ”Kyllähän jokainen yritys tekee omaa tuotekehitys ja innovaatiotoimintaa. Ja sitten riippuen siitä, onks kyse tuoteteollisuudesta tai urakoitsijasta tai suunnittelijoista, niin luonne on aika erilainen. Mut se, et me saatais se lopputuote kilpailukykysemmäks, niin se vaatii entistä enemmän niitä yhteisiä hankkeita.” (Rakennustuoteteollisuus) ”…optimoidaanko kokonaisuutta ja vielä siitä kiinteistön elinkaaren ajalta vai palastellaanko pieniin osiin ja kilpailutetaanko jokainen osa mahollisimman halvalla ja toivotaan että siitä tulis paras mahollinen yhdistelmä niin kumpi on paras tapa ja kumpi edistää tätä innovatiivisuutta ja näitä uusia ratkasuja.” (Keskisuuri rakennusliike)
  75. 75. • S ”Että miten tilaajat vois sitten edistää rakennusalanyritysten innovaatiotoimintaa, niin se on tää vaatiminen ja valmius maksaa siitä. Et kyl mä nään sen et kyl aika monessa lähtökohtana pitäs olla vaativa tilaaja, joka on tyytymätön ja vaikka asiat ois aika hyvin, niin silti vois kysyä et voisko tän kuitenkin tehdä vielä paremmin ja oisko tässä jotain.” (Tilaaja) ”Et siis se on se avain mun mielestä siinä, että jos halutaan muutosta ja halutaan näitä juttuja niin se pitäs jotenkin speksata ja tilata eikä niin että ei tarvii yksityiskohtasesti määritellä kaikkia asioita vaan antaa sitten toimijoiden kertoa miten he sen toteuttaa mutta ne tavotteet.” (Keskisuuri rakennusliike) ”Tavallaan se koko hankeprosessi et urakoitsijat pääsee sinne aikasemmin mukaan ja otetaan se toimittajakentän tuntemus ja kustannustuntemus. Se on must semmonen hyvä ja potentiaalinen …, niin siellähän on siis tehty näitä innovaatioita ja on ihan hyviä juttuja jotkut sinänsä saatu läpi siellä mutta sitä pitäs edistää.” (Keskisuuri rakennusliike) ”…kyl se kehittäminen, siin täytyy olla tilaajat mukana. Et se et kiinteistönomistajat odottelee että rakennusliikkeet tai suunnittelijat innovoi valmiiks, ja sit sielt käydään vaan niinku salaattipöydästä poimimassa parhaat eväät itelle, niin ei se niin toimi, kyl siinä täytyy olla siis tilaajat mukana vaatimassa ja, että tän tyyppistä me jotain halutaan ja me ollaan tästä valmiita maksamaan.” (Tilaaja) Sitä saa mitä tilaa… rsh-p.com
  76. 76. 1. Julkisten tilaajien rooli edelläkävijänä rakentamisessa 2. Hankintakäytännöt, jotka tukevat yhteistyötä ja innovaatiotoimintaa 3. Kokeilukulttuurin ja alan startup- yrittäjyyden tukeminen Julkisen sektorin rooli innovaatiotoiminnassa ”Et se ei oo vaan pelkkää bulkkivolyymin tuottamista vaan kyl mun mielestä koko julkinen sektori, erityisesti suuret kaupungit, valtio, isoimmat tahot, niin kyl meidän pitää olla esimerkillisiä tilaajia. Ja meidän pitäisi myös kyetä rahottamaan kohtuullisilla osilla tällasta innovaatiota, kehitystoimintaa eikä vaan polkea paikallaan.” (Tilaaja) ”Ja tietysti sen rakennusteollisuuden ympärille tulleissa startupeissa, nii sieltä löytyy ihan hyvä - niitä on paljon, niitä on todella paljon. Ja siinä varmaan taas jälleen kerran julkisella sektorilla vois jonkunmoinen rooli tämmösen startup-teollisuuden, yrittämisen tukemisessa.” (Talotekniikkaurakoitsija) ”Tää tilaajien toimintamalli ehkäsee innovaatioita. Innovaatioita voidaan tehdä vaan siinä ketjussa, missä me ollaan koko ketjussa mukana. Tää on oma kokemus 20 vuoden ajalta.”
  77. 77. Näkymiä rakentamisen kansainvälistymiseen
  78. 78. 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan arvo (m€) 1980-2017 Arvo nimellisenä Arvo vuoden 2017 rahassa Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan arvo Lähteet: Rakennusteollisuus RT:n ja sen edeltäjien suhdannekatsaukset ao. vuosilta 22.3.2019 Rakki: BES - TUNI - Etlatieto - Junnonen-Kulvik-Kuusi-Puhto 83
  79. 79. Meillä on maailmanluokan osaamista Perinteinen rakentamisen projektivienti voidaan kuitenkin unohtaa… Yritykset monikansallistuvat Pohjoismaat ja Länsi-Eurooppa suomaisille kiinnostavia suuntia Kansainvälistyminen ”Mä sanoisin, että laadullisesti meillä ei oo mitään hävettävää oikeestaan millään osa-alueella. Monialaisuudessa me hävitään, et jotkut maailman suurimmat pystyy, jotkut Icomit tai vastaavat, niin nehän pystyy hoitamaan ihan kaikki…” (Konsultti) ”…semmonen projektivienti, että lähetään rakentaan jotakin, niin en, niinku ihan paikan päälle ja hankitaan miehet sieltä, niin en oikeen tiiä mistä se lisäarvo tulee.” (Keskisuuri rakennusliike) ”…meillä ei vois sanoo, että vientitoimintaa tehdään, meillä vaan satutaan toimimaan useammassa eri maassa.” (Talotekniikka) ”Suomalaisen rakennusalan yrityksen kansainvälistyminen, niin projektinvientiin mä en enää usko.” (Suuri rakennusliike) ”…kyl se ehkä globaalisti tarkasteltuna tämmönen projektiviennin aika on hiipumaan päin, et kaikki, oli sitten suomalainen rakentaja tai tiedän, et on joitaki monikansallisia yrityksiä muista maista, niin on tehneet niitä samoja ratkasuja, et vähä se projektivientitoiminta on ajettu alas. Et kyl se on sitte paikallisten toimesta.” (Suuri rakennusliike)
  80. 80.  Rakennustuotevienti  Paikallisen yrityksen ostaminen tai perustaminen  Korkeatason asiantuntemuksen vienti  Ohjelmisto-/alustaliiketoiminta  Konseptivienti  Esivalmisteiden valmistus  Erikoiskohteiden kokonaistoimitukset  Invest-In sijoitukset Kansainvälistymisen keinoja ”…mut tolleen jos lähetään niche alueella joku…, että meillä on varmuudella kansainvälisen tason osaamista, niin sillähän voi mennä ihan minne vaan.” (Konsultti) ”Että suomalaisen osaamisen vienti ulkomaille niin suunnitteluosaamisen, niin edelleen softa.” (Konsultti) ”Et ainut keino on sitte ostaa yrityksiä ja luoda se pohja sitä kautta.” (Talotekniikkaurakoitsija) ”Enemmän on se, että sulla on tuotteita, jotka sää voit valmistaa teollisuudessa järkevästi ja sitten viedä niitä, tai sitte etabloitua sinne, jos saat jalansijaa.” (Keskisuuri rakennusliike) ”Ehkä siin on enemmän sitten se konsepti tai osaamisen vienti se juttu ja toisaalta tuotetaan paikallisilla resursseilla siellä paikan päällä.” (Suuri rakennusliike) ”…meillä on muutama semmonen, jotka kasvaa siten jo Ruotsissa taikka Saksassa, eli on ensin lähteny täältä elementin tai moduulin tekijä, ja sitten tekee siellä paikallisesti lähellä jotain kaupunkia, niin tekee niitä elementtejä, joita sitten tehdään…” (Rakennustuoteteollisuus)
  81. 81. ”…jos tästä lähtis joku tällänen, koska toihan on ihan keskeinen juttu, jos tästä lähtis joku tämmönen ajatusaihio liikenteeseen, että miten Suomesta tehdään tälläsen älykkään rakentamisen kärkimaa, niin mä olisin enemmän kuin kiinnostunu tuleen keskustelemaan siitä, ja ehkä siinä sitten oppis paremmin, että minkä systeemin kautta tätä lainsäädäntöä ja regulaatioita ja muita pystytään kehittämään, että se on, mä näen, että se itse avaa huikean mahdollisuuden, oikeesti, ja tää on ehdottomasti vientituote, eli tällä me, ei maailmalla sen parempia ole kuin Suomessakaan tässä vaiheessa.” (Rakennustuoteteollisuus) Älykkäästä rakentamisesta vientituote?
  82. 82. Kadonneen laadun metsästäjät
  83. 83. Kysely: Suomalaisen rakentamisen hyvä maine on mennyttä (HS 17.10.2018) Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että ennen rakennettiin paremmin, käy ilmi Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselystä. Yhteensä 92 prosenttia vastaajista on melko tai täysin samaa mieltä väitteestä, että kosteus- ja sisäilmaongelmat ovat suuri ongelma Suomessa: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005865807.html 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 88
  84. 84. 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 89 Lehtien kertomaa
  85. 85. …mutta ei tämä ole uutta 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 90
  86. 86. … eikä vain Suomessa 9117.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto
  87. 87. 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 95 Väitteemme: Rakennusalan tilanne ei ole niin huono kuin julkisuus antaa ymmärtää
  88. 88. • Yleinen mielikuva rakentamisen laadusta on yllättävän negatiivinen • Mielikuva on kansainvälinen, ja laatuongelmat puheenaiheena 1800-luvulta saakka • Julkinen keskustelu käydään pitkälti yksittäisten epäonnistuneiden kohteiden kautta, ja niissä olevat ongelmat ja virheet heijastetaan koko toimialaan • Julkisessa keskustelussa ei aina osata erotta toisistaan laatutasoa (= rakennuksen ominaisuudet) ja laatua (= vastaavuus asetettuihin vaatimuksiin) • Laatu käsitteenä on hyvin moniulotteinen ja sitä voidaan lähestyä useasta näkökulmasta • Mikä on se mittakeppi, johon rakennuksen laatua verrataan • Rakennusalan ammattilaisten käyttämät yleiset laatuvaatimukset vai itse kunkin vaatimukset? Lähtökohdat 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 96
  89. 89. Rakennuksen laadun muodostuminen Suunnittelun laatu • suunnitteluratkaisut • suunnitteluprosessi • suunnitelma- asiakirjat Rakennuksen laatu Toiminnal- linen laatu Tekninen laatu Koettu laatu Valmistuslaatu • tuotantotekniikka • työnsuunnittelu • laadunvarmistus • yhteistyö • osaaminen Rakennuttamisen laatu • johtaminen • toteutusmuodot • osapuolet valintaperusteet • päätöksenteko • valvonta x x = • Rakennuksen laatu ei muodostu pelkästään työmailla • Tilaajan omat toimet ja tilaajan määrittämät toimintatavat ovat keskeinen osa laatuketjua ja laadukasta toimintaa • Erityisesti suunnittelun johtaminen ja ohjaus vaikuttaa hankkeen kokonaislaatuun • Suunnittelun ajallinen hallinta pettää valitettavan usein, jolloin vaikutukset heijastuvat työmaalle kiireenä ja laatuongelmina 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 97
  90. 90. Väitteemme: Rakennusalan tilanne ei ole niin huono kuin julkisuus antaa ymmärtää 1. Viralliset tuottavuustilastot eivät heijasta laatutasoa kattavasti 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 98
  91. 91. 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 99 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1950 1970 1980 1998 Asuinrakennusten ominaisuuksien yleistyminen yli ajan, % asuntokannasta Asumisen laatutason loikka 1950  1980 ( 2019…):
  92. 92. 1. Viralliset tuottavuustilastot eivät heijasta laatutasoa kattavasti 2. Toimintalogiikkaa ei täysin ymmärretä, vaan alaa tarkastellaan osasektoreittain  laadun arvioiminen vaikeutuu entisestään: esim. mikä oli suunniteltu laatu, ja saavutettiinko se = Rakentamisen laatu 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 100 Väitteemme: Rakennusalan tilanne ei ole niin huono kuin julkisuus antaa ymmärtää
  93. 93. • Uudisasuntotuotantoa koskevan EPSI Rating Oy:n selvityksen perusteella • Tarkastelee loppuasiakkaan käsitystä asuntojen ja asuntotuottajien toimintojen ”laadukkuutta” • Rakennusteollisuus RT:n tekemän rakennusyritysten takuukustannusten perusteella • Tarkastelee rakennusyritysten takuuvirheitä ja niiden kustannuksia • Rakentamisen laatu RALA ry:n projektipalautteen perusteella • Tarkastelee hankeosapuolten toimintaa ja toimintojen ”laadukkuutta” • Rakentamisen laatu RALA ry:n ja Rakennusliiton tekemän selvityksen perusteella • Tarkastelee työntekijöiden näkemystä rakentamisen ”laadukkuudesta” Laadun arvioinnin lähestymiskulmat 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 101
  94. 94. EPSI Rating Oy:n asiakastyytyväisyystutkimus Loppuasiakkaan kokema laatu
  95. 95. Koettu tuotelaatu 83,5 76,0 78,4 69,8 86,1 40 50 60 70 80 90 100 Asunnon pohjaratkaisu Käytettyjen materiaalien laatu Asunnon varustetaso Asunnon virheettömyys Rakennusliike pysyi aikataulussa EPSI RATING INDEKSI 0-100 (huom. asteikko 40-100) 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 103 Lähde: EPSI rating 2018
  96. 96. Vertailu muihin toimialoihin • Asiakastyytyväisyyden näkökulmasta uudisasuntorakentaminen ei eroa muista toimialoista mitenkään negatiivisesti • Hajonta eri yritysten välillä on suhteellisen suuri • Negatiivisina asioina on asunnoissa olevat viimeistelyvirheet, yritysten vähäinen aloitteellisuus ja aktiivisuus sekä luovutushetkellä asuntojen epäsiisteys 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 104 Lähde: EPSI rating 2017
  97. 97. 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 105 Lähde: EPSI rating 2019 Vertailu muihin toimialoihin: aikasarja
  98. 98. Rakennusteollisuus RT:n tekemä selvitys urakoitsijoiden takuukustannuksista Urakoitsijan näkemys
  99. 99. 107 • Rakennusteollisuus RT:n tekemän kyselyiden mukaan takuuajan virhekustannukset ovat vaihdelleet 0,6-1,4 % tuotantokustannuksista • Takuuajan jälkeiset virhekustannukset (0,1-2,1 %) 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto Lähde: Rakennusteollisuus RT Missä ollaan laadun osalta - takuukustannukset
  100. 100. Virhealttiit rakennusosat / työlajit - osuus takuukustannuksista 15,2 % 11,2 % 7,6 % 6,7 % 5,5 % 3,3 % 2,6 % 2,4 % 2,3 % 2,0 % 41,2 % 26% 34% 41% 46% 50% 52% 55% 57% 59% 100% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Osuus kaikista takuuajan kustannuksista Kumulatiivinen osuus takuuajan kustannuksista 10817.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto
  101. 101. • Takuukustannusten seuranta ja tilastointi ei ole yrityksissä vakiintunutta toimintaa eikä yhtenäisiä tilastoperusteita ole  tiedot ovat suuntaa-antavia • Vastauksia kyselyihin saadaan yleensä hyvin vähän, esim. Rakennusteollisuus RT:n syksyllä 2016 tekemän kyselyn vastausprosentti oli vain 6 % • Tietävätkö yritykset omia takuukustannuksiaan, seurataanko niitä, vastaavatko kyselyihin vain hyvät yritykset? • Takuukustannukset kertovat kuitenkin vain osan laatukustannuksista • Valtaosa laaduttomuuden kustannuksista jää hämärän peittoon ja kyselyillä saavuttamatta Missä ollaan laadun osalta - takuukustannukset: varauksia 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 109
  102. 102. Laatuongelmien syitä • Aikataulut • Suunnittelu • Työmaan toiminta • Hankkeen hallinta ja yhteistyö • Osaaminen • Valvonta • Urakoitsijoiden toiminta • Hinta • Rakennuttajan toiminta • Asenne, kulttuuri • Hallinto ja määräykset • Aliurakoiden ketjutus • Palkitseminen • Kielitaito • Asiakas • Aliurakoitsijoiden toiminta ja ketjutus • Työntekijöiden osaamattomuus • Yhteisen kielen puuttuminen • Huonot työvälineet • Aikataulu • Hinta • Sopimattomat rakennusmateriaalit 110 Rakennusteollisuuden kysely 2012 Ulkomaisia syitä (Othman & Mydin, 2014) 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto
  103. 103. Rakentamisen Laatu RALA ry:n projektipalaute Yhteistoimintaan liittyvä onnistuminen
  104. 104. • Palautejärjestelmässä hankeosapuolet arvioivat toistensa onnistumista • Laatunäkökulmana hankkeen sisäinen toiminnallinen laatu Palautejärjestelmä viitekehys Tilaaja Rakennuttaja Pääurakoitsija Suunnittelija Aliurakoitsija 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 112
  105. 105. • Noin 6 000 palautetta 1 747 hankkeesta vuodesta 2008 lähtien • Palautteiden keskiarvon mukaan osapuolet ovat onnistuneet toiminnassaan hyvin • Rakennuttajien saamien palautteiden keskiarvo 4,0 • Suunnittelijat 3,7 • Pääurakoitsijat 3,9 • Pääsääntöisesti kaikki ovat tyytyväisiä toisten ammattitaitoon ja osaamiseen sekä yhteistyöhön • Suurimmat epäluulot kohdistuvat aliurakoitsijoiden ammattitaitoon 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 113 RALAn palautejärjestelmän tulokset: toiminnallinen laatu
  106. 106. Rakentamisen Laatu RALA ry:n ja Rakennusliiton tekemä kysely Työntekijöiden näkemys
  107. 107. • Yhteistyössä Rakennusliiton ja Rakentamisen Laatu RALA ry:n kanssa joulukuussa 2017. • Vastauksia 2 641 kappaletta. • Käytännön kokemuksia laadusta, sekä kartoittaa näkemyksiä laadun kehitystarpeista ja keskeisistä ongelmista työmailla. Pyydettiin arvioimaan: • väittämiä yhteensä 17 työmaan laatua kuvaavaan kysymykseen. • sanallisesti rakentamisen laadun ongelmia, syitä ja keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 115 Työmaan laatu-kyselyn toteutus
  108. 108. 3,7 3,6 3,9 4,0 3,1 2,9 3,0 3,2 3,4 3,3 3,8 3,7 4,0 3,5 3,4 3,6 3,3 1 2 3 4 5 Työmaahan perehdytys on ollut kattavaa Työmaan ajalliset tavoitteet ovat olleet tiedossa Oman työn ajalliset tavoitteet ovat olleet tiedossa Työlle asetetut laadulliset vaatimukset ovat olleet tiedossa Suunnitelmat ovat riittävän tarkat ja toteutuskelpoiset Suunnitelmat ovat ajantasaisia ja ne on saatu oikeaan aikaan Työ on sujunut ilman keskeytyksiä Työssä tarvittavat tarvikkeet ovat saatavilla oikeaan aikaan ja ovat oikeilla… Työmaa on siisti ja järjestyksessä Työnjohto ja valvonta on riittävää Työskentelyolosuhteet ovat turvalliset Yhteistyö eri urakoitsijoiden työntekijöiden kanssa on sujuvaa Työmaalla on hyvä henki Työntekijöiden ehdotukset on otettu huomioon työn toteutuksessa Työn lopputulos on tarkastettu ja työstä on annettu palaute Nykyisella/viimeisellä työmaalla rakentamisen laatu on hyvää Rakentamisen laatu on yleisesti Suomessa hyvä Laadukas toteutus: keskiarvot 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 116Lähde: Rakennusliitto ja Rakentamisen Laatu RALA ry
  109. 109. Työn tekemiseen liian vähän aikaa 49 % Työntekijöiden välinpitämättömyys omaan ja toisten töihin 8 % Riittämätön valvonta 8 % Ulkomaalaisten työntekijät ja kieliongelmat 5 % Työnjohdon osaamattomuus 5 % Työmaahenkilöiden ammattitaidottomuus 6 % Tiedonpuute ja heikko tiedonkulku 4 % Suunnitelmien puutteellisuus ja viivästyminen 3 % Suuri aliurakointiaste 3 % Materiaalien yhteensopimattomuus 3 % Puutteellinen kosteudenhallinta 4 % Voimakas hinnalla kilpailuttaminen 2 % Lähde: Rakennusliitto ja Rakentamisen Laatu RALA ry Laatuongelmien syyt Mistä laatuongelmat johtuvat? Syyluokka Kpl % Työn tekemiseen liian vähän aikaa 1262 49 % Työntekijöiden välinpitämättömyys omaan ja toisten töihin 210 8 % Riittämätön valvonta 193 8 % Ulkomaalaisten työntekijät ja kieliongelmat 131 5 % Työnjohdon osaamattomuus 125 5 % Työmaahenkilöiden ammattitaidottomuus 152 6 % Tiedonpuute ja heikko tiedonkulku 95 4 % Suunnitelmien puutteellisuus ja viivästyminen 82 3 % Suuri aliurakointiaste 74 3 % Materiaalien yhteensopimattomuus 72 3 % Puutteellinen kosteudenhallinta 113 4 % Voimakas hinnalla kilpailuttaminen 54 2 % 2563 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 117
  110. 110. Laatuongelmien poistaminen Mitkä ovat parhaat keinot nostaa suomalaisen rakentamisen laatua? Keinovalikoima Kpl % Työn tekemiselle enemmän aikaa 896 40 % Ammattitaidon arvostuksen ja koulutuksen lisääminen 393 17 % Valvonnan lisääminen 311 14 % Suomalaisten työntekijöiden lisääminen 259 11 % Asennemuutos ja motivaation parantaminen 85 4 % Aliurakoinnin vähentäminen 90 4 % Palkkatason nostaminen 71 3 % Tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen 59 3 % Materiaalien kehittäminen 59 3 % Sääsuojien yleisempi käyttö 35 2 % 2258 Työn tekemiselle enemmän aikaa 40 % Ammattitaidon arvostuksen ja koulutuksen lisääminen 17 % Valvonnan lisääminen 14 % Suomalaisten työntekijöiden lisääminen 11 % Asennemuutos ja motivaation parantaminen 4 % Aliurakoinnin vähentäminen 4 % Palkkatason nostaminen 3 % Tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen 3 % Materiaalien kehittäminen 3 % Sääsuojien yleisempi käyttö 2 % 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 118Lähde: Rakennusliitto ja Rakentamisen Laatu RALA ry
  111. 111. Yhteenvetona: Suomen rakennusalan tilanne vaikuttaisi paremmalta kuin mikä mielikuvamme on 1. Suomalaisten asuntojen laatutaso on korkea, ja myös tuottavuus on kasvanut (ks. erillinen kooste tuottavuudesta) 2. Uudisrakennusten asukkaat ovat tyytyväisiä asuntoihinsa, ja työmaalla ammattilaiset arvioivat toistensa työtä varsin arvostavasti: suunniteltu laatutaso tunnutaan saavutettavan kohtuullisen hyvin 3. Rakennusala on kyennyt vastaamaan jopa yllättävän tehokkaasti laatuun ja asiakaskohtaamiseen liittyvään kritiikkiin, ja haastattelujemme perusteella valmius korjaaviin toimenpiteisiin on säilynyt korkeana 17.10.2018 Rakki: BES, TTY ja Etla – Ahonen - Junnonen - Kulvik - Kuusi - Puhto 119
  112. 112. • Laadulla kilpailu • Julkiset laatumittarit (EPSI) • Lean –tuotanto • Digitaalisuus • Korkeampi esivalmistusaste • Yhteistoiminnalliset toteutusmuodot • Vertikaalinen integraatio Laadun parantamisen keinoja ”Mut et sit kun sä kysyit et miten laatua voitas kehittää, niin nyt mä uskon tässä allianssimallissa tähän palkitsevuuteen. Eli laadukas rakentaminen, jos se saadaan tekijöille kannattavaksi, et sun kannattaa tehdä laadukasta, niin se voisi olla se tie jolla me ihan oikeasti päästäs eteenpäin, nythän meidän malli on ollu aina se pitkälti se et me rangaistaan laaduttomuudesta.” Tilaaja ”…kun siinä (virtautetussa tuotannossa) luovutetaan koko ajan niitä ja se ei siedä sitä laatuvirhettä koska et sä voi tulla takasin palaamaan ja korjailla niitä tämmösessä perinteisessä tuotannossa mikä on sellasta väljempää.” Keskisuuri rakennusliike ”Sen takii se johtaa siihen, että mekin otamme koko ketjun itse haltuun ja otamme toisenlaisen roolin kuin mitä on aikasemmin ollu sekä tästä tuottavuusnäkökulmasta että laatunäkökulmasta. Mehän tiedetää omasta tuotannosta, että omaperusteisasuntotuotannossa meidän virheettömyysprosentti on tosi hyvä.” Suuri rakennusliike

×