1. KENKKU:n kokous
11.10.2010
SYL:n toimisto, Helsinki
Läsnä: Anni Mäkelä, Johanna Harjunpää, Raita Huhta, Minna Syrjä, Minttu Paananen, Laura Ronkainen,
Minna Ala-Orvola, Terhi Paikkala, Ilona Kalliola, Ilkka Tiensuu, Satu Niemelä, Saara Simonen (kohta 6), Kirsi
Koivuporras (kohdat 4,5 ja 6), Eeva Houtbeckers (kohta 5), Laura Keski-Hakuni (pj) ja Anni Vihriälä (sihteeri).
1. Kokouksen avaus
Kokous avattiin klo 10.15. Laura kertoi SYL:n kehykuulumisissa että SYL oli allekirjoittanut Kepan
vaalijulistuksen. Anni kertoi että hän siirtyy toisiin tehtäviin ja uuden kehitysyhteistyökoordinaattorin
rekrytointiprosessi aloitetaan mahdollisimman pian.
2. Maaryhmien toimintasuunnitelmat kuluvalle kaudelle
Maaryhmät suunnittelivat toimintaansa kuluvalle kaudelle. Lopuksi kukin esitteli suunnitelmansa.
SAM
Lokakuussa maaryhmä kommentoi neljännesvuosiraporttia. Marraskuussa mietitään tiedotuspuolta sekä
mietitään yhdessä Kirsin kanssa etvon tehtävänkuvaa. Helmikuussa kommentoidaan Sambiasta tullutta
vuosiraporttia. Maalis- huhtikuussa työstetään vuosiraporttia. Koko vuoden toimintaa on etvon
kirjoittaman blogin kommentointi.
GUA
Hankeseurantamatka Guatemalaan tehdään marras-joulukuun vaihteessa. Loka- ja marraskuu perehdytään
hankkeeseen ja tehdään toimeksianto matkaa varten. Tammikuussa käydään läpi matkan kuulumiset.
Hankkeesta kirjoitetaan hankeseurantamatkan pohjalta myös loppuraportti. Helmikuussa saadaan
vuosiraportti AMEUlta ja se työstetään loppuun 30.4. mennessä. Jos haetaan uutta hanketta, niin
maaryhmää pitää kiireisenä keväällä sen suunnittelu. Blogissa kerrotaan hankematkalta kuulumisia ja
julkaistaan loppukuulumisia nykyisestä hankkeesta.
MON
Lokakuussa odotellaan neljännesvuosirapsaa, jota kommentoidaan. Marraskuun KENKKUn kokouksen
yhteydessä järjestetään maaryhmän tapaaminen. Joulukuussa kehitetään tiedotusta, kun uudet nettisivut
ovat käytössä. Tammikuussa mietitään uutta hanketta. Vuosiraportointi tehdään maalis-huhtikuussa ja
toukokuun loppuun mennessä on uuden hankehakemuksen deadline. Suunnitelmana on myös käyttää
Mongoliasta saatua höyrykattilaa jossain vaiheessa vuotta.
TIE
Kehyviikkohankkeen ohjausryhmä valitaan syksyllä. Vuoden viimeinen kehytapaaminen on 27.11.
Tampereella. Tammikuussa mainostetaan Auringossa-lehteä ylioppilaskunnissa. Uusi juttupankkiiri
rekrytoidaan helmi-maaliskuussa. Kehyesitteiden päivitystä ruvetaan miettimään. Ylioppilaskunnissa hyvä
tuoda esiin SYL:n kehykeräystä sekä kehyviikkohanketta.

2. 3. Kehyviikkohankkeen ohjausryhmän jäsen
Valtakunnalliselle kehyviikkohankkeelle on haettu UM:stä tukea vuosille 2011 ja 2012. Tukipäätökset
tulevat tammikuun aikana. Hankkeessa ideana on järjestää ensimmäisenä hankevuonna
pilottiylioppilaskunnissa (HYY, JYY, Tamy ja TYY) valtakunnallinen kehyviikko samaan aikaan ja saman
kattoteeman alla. Sen jälkeen hankkeessa kootaan ensimmäisen vuoden hyvät käytännöt ja
tapahtumakonseptit, jotka ovat kaikkien ylioppilaskuntien käytössä toisena hankevuonna.
Hanketta koordinoi ohjausryhmä, joka kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän jäsenet valitaan
ylioppilaskunnissa (2/ hankkeeseen osallistuva ylioppilaskunta) sekä SYL:ssa (2 jäsentä) syksyn aikana.
SYL:sta ohjausryhmään ehdotetaan kehitysyhteistyökoordinaattoria sekä yhtä KENKKUn edustajaa.
Sovittiin, että ohjausryhmän jäsenyydestä kiinnostuneet KENKKUlaiset lähettävät vapaamuotoisen
hakemuksen sähköpostilla Lauralle 25.10. mennessä. Anni laittaa vielä sähköpostilla tiedon asiasta listalle.
4. Etvo 2011
Etvoksi KYP:in vuodeksi 2011 on valittu Kirsi Koivuporras, joka pystyy lähtemään Lusakaan tammi-
helmikuussa ja olemaan siellä koko vuoden.
5. Kuulumisia Kehyksestä/ Kehyksen hallituksen jäsen Eeva Houtbeckers
Eeva kertoi kuulumisia Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksestä Kehys ry:stä, joka on perustettu viisi
vuotta sitten. Hallituksessa on 9 jäsentä, ja SYL on ollut hallituksessa mukana alusta alkaen. Hallituksen
käsiteltäviin asioihin kuuluvat mm. henkilöstöasiat, talousasiat, EU-tason kehityspolitiikka, Concord-asiat
(eurooppalainen kattojärjestö EU-kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille).
Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa. Suurin osa hallituksen jäsenistä tekee kehitysyhteistyötä työkseen ja
Kehyksen hallitustoiminta on osa heidän työnkuvaansa. Kun puhutaan EU-kehystä, tarkoitetaan sekä EU:n
yhdessä tekemää kehitysyhteistyötä että myös jäsenvaltioiden itse tekemää kehitysyhteistyötä. Kehyksen
sisältötyötä on rahoituksen lisäksi poliittinen keskustelu.
Kehyksessä on vain kolme vakituista palkattua työntekijää, lisäksi siellä toimii useita harjoittelijoita.
Kehyksen sisältötyötä tehdään työryhmissä, joita on eri teemoista, kuten politiikkakoherenssista.Eeva on
ollut Kehyksen hallituksessa SYL:n edustajana kaksi kautta eikä voi enää olla ehdolla kolmannelle kaudelle.
Uusi hallitus valitaan Kehyksen syyskokouksessa.
Eeva kysyi, mitä KENKKUn jäsenet toivoisivat SYL:n edustajalta Kehyksen hallituksessa. KENKKU esitti
toiveena, että hän pitäisi yllä keskustelua johdonmukaisuudesta ja koulutuksesta (stipendit), ja
ajankohtaisuuksiin liittyen liikkuvuus ja siirtolaisuuskysymykset kiinnostavat. Tiedonvälitys on tärkeää että
KENKKU tietää missä mennään Kehyksen suhteen. Eevaa kiiteltiin hyvästä työstä KENKKUlaisten
informoimisessa Kehyksen kuulumisista.
Lopuksi Eeva muistutti, että Kehys järjestää koulutuksia ja tapahtumia, joihin kannattaa osallistua. Kv-
tutkinto-opiskelijat ovat olleet sellainen asia, joista Eeva on kokenut voivansa antaa tietoa Kehyksen
suuntaan (Eeva oli SYLH:ssa 2006 ja kvsihteerinä 2008). Naapuruuspolitiikkaohjelma (ENPI) on sellainen
teema ja rahoitusmahdollisuus, jota SYL voisi miettiä joskus tulevaisuudessa.
6. Hankeseurantamatkan kuulumiset Sambiasta/ Satu Nieminen ja Saara Simonen

3. Satu ja Saara kertoivat kuulumisia hankeseurantamatkalta Sambiasta. Esityksen aluksi KENKKU kuunteli
KYP:n keväällä julkaiseman radiomainoksen. Satu ja Saara kertoivat KYP:n organisaatiosta, opetusohjelmista
ja SYLn hankkeen historiasta sekä hankeseurantamatkan ohjelmasta. KYP:n henkilökunnan ja opiskelijoiden
lisäksi Satu ja Saara tapasivat väliarvioinnin tehneet konsultit, kävivät tilintarkastustoimistossa ja Suomen
suurlähetystössä.
Kurssit ovat pyörineet odotetusti, tosin sisäänottomäärät ovat laskussa. KYP oli vuokrannut uudella
kampuksella tilat huijaritoimijalle, joka oli luvannut järjestää maksutonta koulutusta opiskelijoille.
Todellisuudessa asia paljastui huijaukseksi (ilmoittautumismaksuja kerättiin useaan otteeseen) ja toiminta
keskeytettiin ja KYP hääti vuokralaisen pois. Osa kyseiseen koulutukseen ilmoittautuneista on sanonut
tulevansa KYP:in seuraavassa sisäänotossa.
Vaatturinpaja on perustettu ja se on lähtenyt toimimaan, tilauksia on ollut, tosin hyvin kausiluontoisesti.
KYP:n markkinointipäällikkö lähti vuoden alussa, ja uutta ei ole vielä löytynyt. Tämä on vaikeuttanut
vaatturinpajan toimintaa, sillä räätäli on joutunut vastaamaan markkinoinnista. Aiemmin KYP:ssa on
toiminut ravintola, nyt sitä pyörittää ulkopuolinen yrittäjä. KYP:ssa on suunnitelmia ottaa ravintola
uudelleen käyttöönsä. Toimintaa on vaikeuttanut tänä vuonna erittäin rankka sadekausi, joka esti opiskelun
KYP:ssa kolmen viikon ajan.
Gender-näkökulmasta käytiin keskusteluja hankeseurantamatkalla. Sukupuolijakauma on hyvin epätasainen
koulutusaloittain, naisia on myös vähän henkilökunnassa ja hallituksessa. KYP oli ehdottanut sukupuoli- ja
nuorisokiintiöiden käyttöön ottamista hallituksessa. Toisella kampuksella opiskelevat vaatetusalan naiset
ovat olleet unohdettuja esim. ATK-opetusta ei oltu järjestetty heille. Ongelmat on nostettu esiin
koulutuspäällikön kanssa. Automekaniikkaan ja hotellialaan panostetaan eniten, autoelektroniikan
opiskelijat kokivat myös jääneensä vähän vähemmälle. Ajan tasalla olevia opettajia on vaikea löytää
automekaniikkaan ja uuden tekniikan opettaminen on kallista.
Väliarviointi on ollut kokonaisuudessaan onnistunut prosessi. Kehityskohteita: hallituksen kapasiteetin
kasvattaminen, kausi kolme vuotta, yleensä vaihtuu kokonaan, pitkäjänteisyys puuttuu, myös jäsenten
osaaminen hyvin erilaista. Sisäinen kontrolli: koordinaattori toimii yksin, kritiikkiä myös kirjanpitäjää
kohtaan. Tapaamisessa konsultit kuitenkin totesivat hänen olevan pätevä. Toimintaa auttaisi sambialainen
kirjanpito-ohjelma, sillä suuria lukuja on vaikea kirjata. Erillinen kassanhoitaja tarvittaisiin. SYL:n pitkää
läsnäoloa hankkeessa kiiteltiin.
Kolmas hankekausi päättyy 2011 lopussa ja samalla päättyy myös SYL:n tuki hankkeelle. Toiminnan
kestävyys ja jatkuvuus olikin hankeseurantamatkan yksi keskeinen aihe. Väliarviointiraportti oli myös
antanut siihen ehdotuksia. Yritystoimintaa halutaan laajentaa. Puusepänvertaan toiminta aloitetaan ja
ravintola otetaan mahdollisesti uudelleen haltuun sekä lyhytkursseja pyritään järjestämään jatkossa.
Lyhytkursseista kannattavia olisivat esimerkiksi Business management ja ATK-kurssit. Ne eivät vie
kohtuuttomasti resursseja, mutta niistä voitaisiin kerätä maksuja, joiden avulla tukea muita kursseja.
Uutena ideana oli KYP:sta tullut mahdollisuus saada osa opettajista valtion palkkalistoille, kuten joidenkin
järjestöjen kohdalla oli tehty. KYP:ssa tämä tarkoittaisi sitä, että valtaa siirtyisi osittain yhteisöltä takaisin
valtiolle.
Etvon toimenkuvasta puhuttiin myös hankematkalla. KYP:sta oli toivottu, että etvot opettavat atk-taitoja
jatkossakin. Etvon on hyvä kokoustaa KYP:n johtajan kanssa heti vapaaehtoiskautensa aluksi. Kun SYL:n tuki
ja samalla etvojen lähettäminen loppuu, on KYP:n suunniteltava myös ATK-opetus uusiksi. Siihen on

4. mahdollista saada paikallinen harjoittelija, kuten nyt tällä hetkellä on vuoden loppuun. ATK-opetus kuuluu
kaikkiin kursseihin. Kirsi heitti idean tietokoneenkorjauksen opettamisesta. Työllistymisselvitys olisi hyvä
tehtävä Kirsille, sellainen on viimeksi tehty vuonna 2004. Hän voisi myös auttaa rahoitushakemusten
kirjoittamisessa, markkinointityössä ja KYP:n tunnettavuuden kasvattamisessa, tässä hyötyä olisi varmasti
Kirsin journalistitaustasta.
Oppilasasiakastyötä tehdään catering –puolella, muuten ei. Opettajat tuovat autopuolelle omia töitä
korjattavaksi, jotta opiskelijat saavat käytännön harjoitusta. Hankeseurantamatka oli alkanut hieman
kehnosti, sillä paikallinen koordinaattori ei ollut saanut matkalaisten lähettämää toimeksiantoa eikä
lentokoneen tarkkaa saapumisaikaa. Lopulta asiat lutviutuivat kuitenkin paikan päällä ja matkalaiset
pääsivät tapaamaan kaikki toivomansa henkilöt. Yleistunnelma KYP:ssa oli positiivinen, mihin vaikutti
varmasti ainakin se, että instituutti oli saanut tunnettavuutta lehtijuttujen kautta sekä motivaatio ja KYP:n
status oli kohonnut uuden rakennuksen takia. KYP kiitteli myös SYL:a sanomalla että yhteistyö tuntuu
heidän näkökulmastaan todelliselta kumppanuudelta.
7. Guatemalan hankeseurantamatka
Hankeseurantamatka Guatemalaan on tarkoitus toteuttaa marras- joulukuun vaihteessa.
Hankeseurantamatkalaiset osallistuvat hankkeen loppuseminaariin (joko yhteen tai mahdollisesti kahteen)
ja tekevät loppuarvioinnin hankkeesta. Mikäli AMEUn kanssa haetaan uutta hanketta, suunnitellaan sitä
myös hankeseurantamatkalla. Maaryhmä tekee tarkemman toimeksiannon matkaa varten.
Sovittiin että KENKKUlaiset lähettävät vapaamuotoisia hakemuksiaan hankematkaa varten 25.10.
mennessä. Hakemuksessa tulee olla perustelut, miksi haluaa lähteä, aikaisemmat kokemukset
kehitysyhteistyöstä ja hankematkoista, espanjankielentaidon selvennys ja ajankohta, jolloin voisi lähteä.
Anni laittaa meilillä vielä tiedot asiasta listalle.
8. Uusien hankkeiden suunnittelua
Uusien hankkeiden pohdinta aloitettiin lukemalla SYL:n kehityspoliittisesta strategiasta kohdat 1. Arvot ja 2.
SYL:n kehitysyhteistyön tavoitteet ja keskusteltiin ensin niistä. Sen jälkeen käytiin läpi nykyisten hankkeiden
tilannetta ja aloitettiin pohdintaa tulevista hankkeista ja niiden valintakriteereistä. Sambiassa ei enää voida
jatkaa yhteistyötä (tuettu kolme hankekautta ammattikoulua). Mongolian ja Guatemalan järjestöjen kanssa
on mahdollista jatkaa yhteistyötä. Olennaista on tietenkin arvioida millaisia hankeideoita järjestöillä on.
9. Muut esille tulevat asiat
Anni kiitti KENKKUlaisia hyvin alkaneesta työstä ja toivotti hyvää jatkoa.
10.Kokouksen päättäminen
Kokous päätettiin klo 14.05
Kokouksen päättämisen jälkeen jatkettiin Kepan vetämän arvioinnista arkea –työpajan puitteissa klo 14.30.
Työpaja kesti klo 16.30 asti.