IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 THL:n sote-arvioinnista vastaava projektipäällikkö Kimmo Parhiala esitteli paikkatiedon tuomia mahdollisuuksia sote-järjestelmään.
2. Esityksen sisältö lyhyesti
• Muutama sana polygoneista
• Terveydenhuoltolaki geospatiaalisesta näkökulmasta
• Muutama sana pisteistä
• Reformeja käännettynä geospatiaalisen datan kielelle
• Järjestelmän arviointi
• Ratkaisuja haasteisiin
• Yksi hieno kartta!
6.11.2019Kimmo Parhiala 2
3. Muutama sana polygoneista
Monikulmio eli polygoni on geometriassa
tasokuvio, jonka reuna on suljettu
murtoviiva. Tämä tarkoittaa sitä, että
seuraamalla murtoviivaa jana kerrallaan
kärjestä toiseen päätyy lopulta takaisin
lähtöpisteeseen.
(Wikipedia)
6.11.2019Kimmo Parhiala 3
5. Terveydenhuoltolaki § 10
• Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä
terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan
sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen
turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden
seurannan perusteella lääketieteellisesti,
hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu
perusteltu tarve edellyttävät.
6.11.2019Kimmo Parhiala 5
6. Terveydenhuoltolaki § 10 geospatiaalisen datan näkökulmasta
• Polygonin sisällä on järjestettävä terveydenhuollon palvelut
sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin polygonin sisällä
asuvien asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus,
sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin
vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella
lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai
terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät.
6.11.2019Kimmo Parhiala 6
7. Muutama sana pisteistä
A point is an exact position or location on
a plane surface. It is important to
understand that a point is not a thing, but
a place.
(Math Open Reference)
6.11.2019Kimmo Parhiala 7
8. Keskeisiä pisteitä
• Sairaalat ja päivystykset
• Terveysasemat ja pääterveysasemat
• Laboratoriot, kuvantamispisteet
• Apteekit
• Liikkuvat pisteet
6.11.2019Kimmo Parhiala 8
9. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset
reformiyritykset geospatiaalisen datan näkökulmasta
• Lipponen II: Polygonin sisällä 20.000-30.000 asukasta
• Vanhanen I: (Paras-laki) Polygonit voivat muodostaa
yhteistoiminta-alueita(polygoneja), jotta saavutetaan 20.000
asukkaan väestöpohja.
• Vanhanen II: Hallitus voisi velvoittaa polygoneja yhteen (jäi
eduskunnan pöydälle)
• Stubb: Suomeen viisi suur-polygonia (raukesi eduskunnassa)
• Sipilä: 18 polygonia, laaja vastuu myös muista palveluista.
• Rinne: 18 polygonia, erillisselvitys eräistä polygoneista. (…)
6.11.2019Kimmo Parhiala 9
10. Järjestelmän arviointi - esimerkkejä
• Yhdenvertainen saatavuus = pääsevätkö
polygonin sisällä asuvat asukkaat
yhdenvertaisesti alueen pisteisiin.
• Kustannusvaikuttava toteutus = onko
alueella oikea määrä erityyppisiä pisteitä
suhteessa polygonien sisällä asuvien
asukkaiden tarpeisiin.
• Integraatio = onko tiedonkulku eri pisteiden
välillä sujuvaa niin, että polygonin sisällä
asuvan asukkaan ei tarvitse käydä turhaan
useissa pisteissä.
6.11.2019Kimmo Parhiala 10
11. Mitä toimipistekohtaisella tiedolla tekee?
6.11.2019Kimmo Parhiala 11
• Ilman toimipistekohtaista tietoa korjaus- ja
kehittämistoimien kohdistaminen on hankalaa.
• Aluetason aggregaattitiedot eivät aina kovinkaan
hyödyllisiä - aluetason syy-yhteyksien etsiminen on
usein hyödytöntä.
” Yhdellä koulun oppilaista on täitä, tosin emme
tiedä kenellä”
12. Esimerkkinä - Terveysasematoiminta – mitä
emme tiedä vuonna 2019
6.11.2019Kimmo Parhiala 12
• Terveysasemilla työskentelevien lääkärien määrää
• Terveysasemakohtaisten toimenpiteiden määriä
• Terveysasemien aukioloaikoja
• Hoitoonpääsyä tietylle terveysasemalle
• Terveysasemakohtaisia väestöosuuksia
• Terveysasemien määrää tai sijaintia Suomessa
Sairaaloilla sama analogia, mutta alueella on usein
vain yksi sairaala jolloin aluedata = toimipistedata.
Olemme saattaneet tietää vastauksen yllä oleviin
yhtenä vuotena, mutta kehityksen seuranta
(monitoring) vaatii tietoa joka vuosi.
13. Pisteistä polygoneihin, polygoneista
päätöksentekoon (1/2)
• Tieto kerättävä pienimmän tekijän kautta
(ammattilainen tai asukas)
• Ammattilaisen työskentelytieto sote-ammattikorttien
lokitiedoista (toimi)pistekohtaiseen tietoon.
• Nykyaikaisen (toimi)pisterekisterin luominen, joka
linkitetään sote-organisaatiorekisterin oid-koodeihin /
perustuu niihin – käyttöönotto mm. avohilmossa.
• Toimipistekohtaisten oid-koodien hierarkioiden
ohjeistus (pth / esh eroavat)
6.11.2019Kimmo Parhiala 13
14. Pisteistä polygoneihin, polygoneista
päätöksentekoon (2/2)
• Alue(polygoni)kohtaisten summatietojen
muodostaminen oid-perusteisesti. (ei kaikkia hetu-
rekistereitä)
• Sosiaalihuollon rekisteriuudistuksen avulla saadaan
myös sosiaalihuollon tiedot, yllä kuvattu mahdollistaa
myös yksityisen ja työterveyshuollon tietojen
keräämisen.
• Automaattiset saavutettavuus- ja ruututietolaskennat
indikaattoreiksi ja osaksi päätöksentekoa.
6.11.2019Kimmo Parhiala 14
15. Mistä kiikastaa?
6.11.2019Kimmo Parhiala 15
• Hajautetussa palvelujärjestelmässä paljon pieniä järjestäjiä,
joiden kapasiteetti tuottaa ”ylimääräistä” tietoa on rajallinen.
-> Manuaalisia tiedonkeruita ei enempää, vaan vähemmän.
• Ei ole itsestään selvää haluavatko kunnat antaa tätä tietoa tai
tukea tiedon ylläpitämistä (avoin tieto palveluista kasvattaa
kysyntää, mutta kysyntä ei kasvata rahoitusta). ->
seuraavassa lakiluonnoksessa tiedonkeruun on huomioitava
geospatiaalinen ulottuvuus.
• Geospatiaaliselle datalle ei ole ollut aiemmin juurikaan
kysyntää eikä käyttöä tutkimuksen ulkopuolella.
16. Johtopäätökset
6.11.2019Kimmo Parhiala 16
• Suurin osa mainituista asioista
voitaisiin toteuttaa jo nyt.
• Yhtään uutta palvelua ei tarvitse
luoda – raportointijärjestelmät on jo
olemassa.
• Elämme yhä monipaikkaisemmin –
geospatiaalisen datan tarve ei tule
häviämään.
• Terveydenhuolto valitettavasti on
jäljessä kehityksestä, joten
odotukset myös kasvavat.