Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Liikkumattomuuden lasku kasvaa. Tommi Vasankari ja Päivi Kolu

5,042 views

Published on

Valtioneuvoston tilaaman raportin julkistamistilaisuuden lyhennetty esitys 5.4.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja tommi Vasankari ja tutkija Päivi Kolu.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Liikkumattomuuden lasku kasvaa. Tommi Vasankari ja Päivi Kolu

  1. 1. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset 5.4.2018 tiedotustilaisuus Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti Päivi Kolu, tutkija, UKK-instituutti
  2. 2. • Liikkumattomuuden määritelmä raportissa • Mitä kustannuksia liikkumattomuus aiheuttaa? • Terveydenhuollon & tuottavuuskustannukset • Ikääntyvien koti- ja laitoshoidon kustannukset • Tuloverojen menetys • Työttömyysturvaetuudet • Syrjäytymisen kustannukset • Entä mitä huono kunto maksaa? • Miten liikkumattomuuden hintaa voi pienentää? 2 Sisältö 17.4.2018
  3. 3. • UKK-instituutti: Päivi Kolu, Kari Tokola, Jani Raitanen, Harri Sievänen, Tommi Vasankari • Jyväskylän yo: Jaana Kari, Jaakko Pehkonen • LIKES: Eino Havas, Tuija Tammelin • Puolustusvoimat: Harri Koski, Kai Pihlainen, Matti Santtila, Heikki Kyröläinen • Ramboll Oy: Janne Jalava ISO KIITOS TIIMILLE! 3 Tekijät 17.4.2018
  4. 4. 5 Fyysisen aktiivisuuden yhteydet terveyteen, terveydenhuoltomenoihin sekä koulutus- ja työuriin. 17.4.2018
  5. 5. • Terveydenhuollon suorat kustannukset -kustannuksia, joita muodostuu sekä perus- että erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynneistä ja vuodeosastopäivistä ja lääkityksestä • Tuottavuuskustannus -muodostuu tuotannon menetysten takia, kuten sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja ennenaikaisista kuolemisista • Riittävällä fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan terveysliikuntasuosituksen mukaista reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa, jonka toteutus on jaettu usealle päivälle viikossa. Liikunnan terveysvaikutusten saavuttamiseksi terveysliikuntasuosituksen mukainen vähintään 2,5 tunnin reipastehoinen tai 75 minuutin rasittava liikunta-annos on suositeltavaa jakaa pienempiin kerta- annoksiin tasaisesti viikon ajalle. • Vähäinen fyysinen aktiivisuus -viikoittainen fyysisen aktiivisuuden määrä, joka jää alle kestävyysliikuntasuosituksen raja-arvojen • Termiä liikkumattomuus käytetään eräänlaisena summakäsitteenä kuvaamaan sekä liian vähäistä fyysistä aktiivisuutta että runsasta paikallaanoloa 17.4.2018 6 Käsitteiden määrittely
  6. 6. • 1. Määritellä kattavasti, mitä liian vähäisen liikunnan yhteiskunnallisilla kustannuksilla tarkoitetaan. • 2. Selvittää onko fyysinen kunto yhteydessä yhteiskunnallisiin kustannuksiin. • 3. Selvittää onko fyysinen aktiivisuus ja liikunnan määrä yhteydessä yhteiskunnallisiin kustannuksiin. • 4. Selvittää onko runsas istuminen ja muu paikallaanolon määrä yhteydessä yhteiskunnallisiin kustannuksiin. • 5. Arvioida terveydenhuollossa jo käytössä olevan Liikuntaneuvonnan palveluketjun ja käytäntöön helposti sovellettavan hoitohenkilökunnan alaselkäkivun liikunta- ja neuvontaintervention kustannusvaikuttavuutta. • 6. Rakentaa mallia, jolla fyysisen kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon aiheuttamia kustannuksia voidaan jatkossa seurata. 17.4.2018 7 Raportin tavoite
  7. 7. • Vain joka neljäs 20–89 -vuotias kansalainen harrastaa terveyden kannalta riittävästi kestävyysliikuntaa viikoittain. 17.4.2018 8 Väestön fyysinen aktiivisuus 75% 25%
  8. 8. 17.4.2018 9 Suhteellinen riski ja väestöosuus
  9. 9. 17.4.2018 10 Terveydenhuollon kustannukset ja tuottavuuskustannukset
  10. 10. • Vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat suorat kustannukset ovat 595 miljoonaa euroa, joka on 3,0 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. • Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuu vuodessa 4.4 miljardia € kustannukset. 17.4.2018 11 Vähäisen fyysisen aktiivisuuden suorat & tuottavuuskustannukset
  11. 11. • Väestön liikkumattomien osuuden vähentyminen 75 %:sta 70 %:iin toisi 214 miljoonan euron säästöt vuodessa vähentyneiden suorien ja tuottavuuskustannusten myötä. • Liikkumattomien osuuden pieneneminen 75 %:sta 60 %:iin merkitsisi 665 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. • Mikäli liikkumattomien osuus pienisi 50 %:iin, tarkoittaisi se laskennallisesti 1,15 miljardin euron vuotuisia säästöjä. 17.4.2018 12 Vähäisen fyysisen aktiivisuuden suorat & tuottavuuskustannukset
  12. 12. 17.4.2018 13 Ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannukset
  13. 13. 17.4.2018 14 Koti- ja laitoshoidon kustannukset
  14. 14. • Arvion mukaan liikunnallisen elämäntavan yleistyminen vähentäisi ikääntyvän väestön vuotuisia koti- ja laitoshoidon kustannuksia vuosittain noin 150 miljoonalla eurolla. 17.4.2018 15 Ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannukset
  15. 15. 17.4.2018 16 Syrjäytymisen kustannukset
  16. 16. • Harrastustoiminnan, kuten liikunnan, avulla on mahdollista ehkäistä syrjäytymistä, mutta myös edesauttaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneen nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan. • Arviomme mukaan 5–10 % nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä, mikä tarkoittaisi yhteiskunnalle 70–140 miljoonaa euroa vähäisempiä kustannuksia. 17.4.2018 17 Liikkumattomuuden hinta /syrjäytyminen
  17. 17. 17.4.2018 18 Huono kunto ja sairauspoissaolot?
  18. 18. 17.4.2018 19 Varusmiespalveluksen aloittajien keskimääräinen 12 min juoksutestin tulos ja ennustemallit aikaisempien vuosien pohjalta lasketuille tulevien vuosien tuloksille.
  19. 19. 17.4.2018 Alatunnisteteksti 20 Huono kunto ja sairauspoissaolot
  20. 20. 17.4.2018 Alatunnisteteksti 21 Sairauspoissaolojen keskiarvon suhde eri kuntoluokissa heikoimpaan kuntoluokkaan verrattuna.
  21. 21. • Mikäli Puolustusvoimien kuntotulosten ja sairauspoissaolojen yhteys olisi yleistettävissä työväestöön, tarkoittaisi heikkokuntoisten määrän 7- kertaistuminen 234 miljoonan euron vuotuisia kustannuksia. 17.4.2018 22 Huono kunto & sairauspoissaolot
  22. 22. • Nuoruuden vapaa-ajan liikunta on positiivisesti yhteydessä koulutusvuosien määrään ja todennäköisyyteen korkea-asteen koulutukselle. • Nuoruuden vapaa-ajan liikunta on positiivisesti yhteydessä todennäköisyyteen, että henkilöllä on vähintään jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Tulos on nähtävissä erityisesti pojilla. • Liikunta-aktiivisuuden väheneminen 12 ja 15 ikävuoden välillä on yhteydessä korkea-asteen koulutuksen alhaisempaan todennäköisyyteen. 17.4.2018 23 Nuoruuden liikunta ja työurat
  23. 23. 17.4.2018 24 Kumulatiiviset ansiotulot & liikunta 200 000 € 300 000 € 400 000 € 500 000 € 600 000 € 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Vapaa-ajan liikuntaindeksi 15-vuotiaana
  24. 24. 17.4.2018 25 Tuloverot ja työttömyysetuudet
  25. 25. • Keskimäärin nuorena vähän liikkunut maksaa 35- vuotiaana tuloveroja noin 2 800 euroa vähemmän vuodessa ja heille maksetaan noin 800 euroa työttömyysturvaetuuksia enemmän vuodessa muihin verrattuna. • Väestötasolla tuloverojen menetys on 1,4–2,8 miljardia euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa euroa vuodessa. 17.4.2018 26 Tuloverot ja työttömyysetuudet & liikunta
  26. 26. • Keskimäärin nuorena vähän liikkunut maksaa 35- vuotiaana tuloveroja noin 2 800 euroa vähemmän vuodessa ja heille maksetaan noin 800 euroa työttömyysturvaetuuksia enemmän vuodessa muihin verrattuna. • Väestötasolla tuloverojen menetys on 1,4–2,8 miljardia euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa euroa vuodessa. 17.4.2018 28 Tuloverot ja työttömyysetuudet & liikunta
  27. 27. • Global Burden of Disease -verkoston laskelmien mukaan tulevaisuudessa Suomenkin terveydenhuollon suorien kustannusten on arvioitu kasvavan 29 % vuoteen 2030 ja 58 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014 kustannuksiin. • Kustannusten kasvun hillintäkin tulevaisuudessa voisi olla liikkumattomuuden näkökulmasta hyvin kannattavaa. • Potentiaali on suuri, koska niin harva meistä täyttää suositukset! 17.4.2018 29 Entä kustannukset tulevaisuudessa?
  28. 28. • Väestötason toimenpiteet arjen liikkumisen edistämiseksi (toisaalta kaavoitus, rakentaminen ym. ja toisaalta kannusteet esim. sähköpyörä). • Vaikuttavia ja kustannusvaikuttavia toimenpiteitä tulisi toteuttaa merkittävästi nykyistä enemmän liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttamiin riskiryhmiin, kuten elintapasairauksia omaaviin tai suuren riskin henkilöihin, syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, kaiken ikäisiin huonon fyysisen kunnon omaaviin henkilöihin ja heikentyneen toimintakyvyn omaaviin ikääntyneisiin (vaikuttavuuden mittaaminen on oleellista – tieto myös omille ”valmentajille” / hoitajille / lääkäreille). 17.4.2018 30 Mitä kannattaisi tehdä?
  29. 29. CDC:n suositusten päivitys • 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committeen raporttiluonnoksen poimintoja: • 10 min aikaraja poistuu – lyhyempi kestoinenkin liikkuminen on hyväksi! • Light physical activity – korvaamalla kevyellä liikkumisella paikallaanoloa, voi vähentää kuolemanriskiä, sydänkuolleisuutta, tyypin 2 DM. • Henkilö joka ei täytä liikuntasuositusta – hyötyy paikallaanolon vähentämisestä, MVPA:n lisäämisestä tai näiden yhdistelmästä. • Enää ei riitä, että kirjataan vain ne ”varsinaiset viikon liikuntahetket”, vaan tarvitaan koko paikallaanolon ja liikkumisen spektri!
  30. 30. Suomessa löytyy mitattua väestötietoa – olemme siis jo uusien suositusten mukaisesti näitä seuranneet
  31. 31. Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
  32. 32. Kiitos! Liikkumisen objektiivinen mittaaminen on merkittävä kehitysaskel!
  33. 33. Kiitos!

×