Lyhyt katsaus alkoholimainontaan Suomessa. Miten ja miksi sitä mainontaa on y...Kännikapinan Päämaja
Alkoholimainonta sallittiin vuonna 1994 huonon arpaonnen seurauksena. Mainontaa on sen jälkeen pyritty rajottamaan. Millaiselta mainonta tänään näyttää Suomessa? Miksi mainontaa tulisi puuttua?
Viskari suomen malli_ huumekuolemien_ehkaisyyn_ 04052021THL
Viskari: Suomen malli. Rakentamassa Suomen mallia yliannosten ehkäisyyn. Nuorten huumekuolemat − Osa I. Miksi nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet ja miten niitä voidaan ehkäistä? -miniwebinaari 4.5.2021
Lyhyt katsaus alkoholimainontaan Suomessa. Miten ja miksi sitä mainontaa on y...Kännikapinan Päämaja
Alkoholimainonta sallittiin vuonna 1994 huonon arpaonnen seurauksena. Mainontaa on sen jälkeen pyritty rajottamaan. Millaiselta mainonta tänään näyttää Suomessa? Miksi mainontaa tulisi puuttua?
Viskari suomen malli_ huumekuolemien_ehkaisyyn_ 04052021THL
Viskari: Suomen malli. Rakentamassa Suomen mallia yliannosten ehkäisyyn. Nuorten huumekuolemat − Osa I. Miksi nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet ja miten niitä voidaan ehkäistä? -miniwebinaari 4.5.2021
6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässäEHYT
Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin.
klo 15.00 Avaussanat
klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla?
erikoistutkija Janne Härkönen, THL
klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia.
tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL
klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen.
erikoistutkija Katariina Warpenius, THL
klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat
Meri Larivaara: Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissaTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Meri Larivaara Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissa
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Terveystaloustiede, uusi, trendit, kansanterveys, Suomi. Health economics, Finland, results.
Uusia tutkimustuloksia terveystaloustieteen ja epidemiologian alueelta Suomessa. Diabetes kasvaa räjähdysmäisesti, Stroke ja sydänsairaudet vähenevät. Diabetes on a massive increase, stroke and coronary events on the decrease in Finland. Potential savings in health care could amount to 500 M. euros per year with efficient and productive SOTE-services.
Päihdepäivät 2022: Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvin...EHYT
9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Järjestäjä: EHYT ry ja Filha ry
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela, EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
Tarja Tanner, HLT, EVHL, Oulun yliopisto ja OYS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
Tiina Röning, psykologi/psykoterapeutti, Psykologipalvelu Tiina Röning
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässäEHYT
Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin.
klo 15.00 Avaussanat
klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla?
erikoistutkija Janne Härkönen, THL
klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia.
tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL
klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen.
erikoistutkija Katariina Warpenius, THL
klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat
Meri Larivaara: Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissaTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Meri Larivaara Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissa
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Terveystaloustiede, uusi, trendit, kansanterveys, Suomi. Health economics, Finland, results.
Uusia tutkimustuloksia terveystaloustieteen ja epidemiologian alueelta Suomessa. Diabetes kasvaa räjähdysmäisesti, Stroke ja sydänsairaudet vähenevät. Diabetes on a massive increase, stroke and coronary events on the decrease in Finland. Potential savings in health care could amount to 500 M. euros per year with efficient and productive SOTE-services.
Päihdepäivät 2022: Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvin...EHYT
9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Järjestäjä: EHYT ry ja Filha ry
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela, EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
Tarja Tanner, HLT, EVHL, Oulun yliopisto ja OYS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
Tiina Röning, psykologi/psykoterapeutti, Psykologipalvelu Tiina Röning
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Yhteinen linja riskejä ja haittoja koskevaan tiedotukseen
1. Helsinki 14.11.2016
Yhteinen linja riskejä ja haittoja
koskevaan tiedotukseen
EU-hankkeista tietoa ja työvälineitä
alkoholipolitiikan tueksi
marjatta.montonen@thl.fi
2. Helsinki 14.11.2016
Millä kulutustasolla alkoholin riskit jäävät vähäisiksi ?
RARHAn delfoi-kyselyssä asiantuntijat pitivät yhteistä näkemystä toivottavana.
0
5
10
15
20
25
30
35
Yes, a common
concept would be
desirable
Undecided No, it would not be
desirable
Round 1 (N=42)
Round 2 (N=39)
Would you consider it desirable for European public health bodies
to agree on a common concept of "low risk" drinking?
3. Helsinki 14.11.2016
Yhteinen näkemys – miksi ja miten
Reunaehtoja
• Vähäisen riskin määritelmät ovat syntyneet kansallisella tasolla ilman
koordinointia tai ohjausta kansainväliseltä tasolta.
• WHO ei määrittele vähäisen riskin alkoholinkäyttötasoja ̶ “Less is better”
soveltuu ohjeeksi kaikille, ja varmin tapa vähentää esimerkiksi syöpäriskiä on
jättää juomatta.
• Joissakin maissa on jo vuosikymmeniä annettu väestölle neuvoja
kohtuujuomisen tasoista.
• Joissakin maissa terveysviranomaiset eivät ole halunneet määritellä
kohtalaisen tai vähäisen riskin kulutustasoa.
• Vaikuttava viestintä edellyttää olemassaolevien tiedon tarpeiden ja
ennakkokäsitysten huomioon ottamista.
Yhteistä näkemystä on mahdollista edistää
• Omaksumalla elämänaikainen alkoholisyistä kuolemisen riski yhteiseksi
mittapuuksi alkoholinkulutuksen riskien arvioimiseen.
• Hyödyntämällä alkoholin riskejä koskevassa viestinnässä RARHA-hankkeessa
mutoiltuja hyvän käytännön periaatteita.
4. Helsinki 14.11.2016
Periaatteet
• Alkoholinkäytön riskitasot on tarkoitettu tiedoksi, ei yleispäteväksi ohjeeksi.
• Perusviesti koskee riskejä, ei turvallista alkoholinkäyttöä.
• Väestöviestinnässä tulisi antaa tutkimukseen perustuvaa tietoa
alkoholin riskeistä eri kulutustasoilla sekä
korjata väärinkäsityksiä myönteisten tai kielteisten terveysvaikutusten
todennäköisyydestä
ja auttaa alkoholinkäyttäjiä minimoimaan kielteisten seurausten riskejä.
5. Helsinki 14.11.2016
Keskeisiä neuvoja
• Sekä päivittäiseen alkoholinkäyttöön että satunnaiseen
humalajuomiseen liittyy haittojen riski.
• Mahdollisuutta suositella samaa vähäisen riskin alkoholin käyttömäärää
naisille ja miehille tulisi harkita.
• Terveille aikuisille tarkoitettujen neuvojen lisäksi tulisi neuvontaa
räätälöidä eri ikäryhmille, erityisesti ikäihmisille.
• Erityiset riskitilanteet ja riskiryhmät tulisi ottaa huomioon neuvonnassa.
• Vaikka taustalla oleva tutkimus koskee lähinnä terveysriskejä, tulisi
painottaa, että alkoholinkäytön ja humalajuomisen rajoittaminen
vähentää myös sosiaalisten haittojen riskiä sekä käyttäjälle että muille.
6. Helsinki 14.11.2016
Keskeisiä viestejä
• Ei alkoholia: raskaus, lapsuus- ja nuoruus, autoilu, työ, mikä tahansa
keskittymistä edellyttävä tehtävä.
• Riskitilanteita muun muassa sellaisen lääkkeen käyttö, jolla saattaa olla
yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa.
• Riskiryhmiä myös ihmiset, joilla on jokin riippuvuus tai mielenterveyden
häiriö tai joiden suvussa on ollut alkoholiriippuvuutta.
• Tiedotuksessa tulisi nostaa esiin erityisesti seuraavien haittojen riskejä:
▪ syöpä ▪ korkea verenpaine ▪ ylipaino
▪ riippuvuus ▪ masennus ▪ aivoille aiheutuvat vauriot
▪ perheille koituvat haitat
7. Helsinki 14.11.2016
Tukea Euroopan tasolta
• Arvovaltainen viesti Euroopan tasolta voi tukea kansallisiin tarpeisiin ja
tilanteisiin räätälöityä viestintää.
• Keskeiset periaatteet ja viestit, jotka pätevät yli väestöryhmien erojen voisi
esittää samaan tapaan kuinWHO:n syöväntutkimuslaitoksen EU:n tuella
muotoilema ohjeisto “12 tapaa vähentää syöpäriskiä”.
Kantavampi viesti
alkoholinkäyttäjille ja koko
yhteiskunnalle
Yhteinen viitekehys kansalliselle
viestinnälle.
8. Helsinki 14.11.2016
Alkoholijuomien pakkausmerkinnät
• EU:n asetus 1169/2011
• 13.12.2016 ravintoarvot
kaikkiin elintarvikkeisiin
• Työn alla raportti siitä, miten
sovelletaan alkoholijuomiin
Terveyden kannalta relevanteinta
• Ainesosat
• Koko pakkauksen
energiasisältö
• Koko pakkauksen sisältämä
määrä puhdasta alkoholia
grammoina
• Tietoa alkoholin terveys- ja
turvallisuusriskeistä
9. Helsinki 14.11.2016
Suomesta ostettu ranskalainen tuote, jonka
alkoholisisältö on esitetty englantilaisina annoksina.
Oluttölkissä kuudella
kielellä: vesi, ohramallas,
vehnä, humala, ammonium-
menetelmän sokerikulööri.
Pikkupullossa (2dl) vain
yhdellä kielellä: viljaviina,
pehmennetty vesi, ohra,
mallasuute, brandy,
poltettu sokeri, sokeri.
UK annos = 8 g etanolia
FR annos = 10 g etanolia
FI annos = 12 g etanolia
10. Helsinki 14.11.2016
Riskitietoa pakkauksiin ja mainoksiin
Olisiko kansanterveyden näkökulmasta hyödyllistä, jos tiedottaminen
terveys- ja turvallisuuriskeistä alkoholipakkauksissa ja –mainoksissa olisi
pakollista kaikkialla EU:ssa?
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Packages YES NO Adverts YES NO
Round 1 (N=38) Round 2 (N=39)
Puolesta
▪ Kuluttajan oikeus
▪ Johdonmukainen politiikka
▪ Tietoaukot
▪ Riskit muille
Vastaan
▪ Riskit hyvin tiedossa
▪ Liikaa tietoa
▪ Liian pienellä
▪ Kampanjat tehokkaampia
11. Helsinki 14.11.2016
La consommation de boissons alcoolisées
pendant la grossesse, même en faible quantité,
peut avoir des conséquences graves sur la
santé de l'enfant. (Ranska 2007)
If you are pregnant or think you could become
pregnant, the safest approach is not to drink
alcohol at all, to keep risks to your baby to a
minimum. (UK 2016)
12. Helsinki 14.11.2016
Vaikuttava viesti
• Vaihtuu ja vastaa erilaisiin tiedon
tarpeisiin
• On selkeä ja vaikuttava
• Erottuu muusta sisällöstä, on
riittävän suuri ja pakkauksen
etupuolella.
Tärkeimpiä asiantuntijoiden mukaan
• Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö
• Alaikäisten haavoittuvuus
• Rattijuopumus
• Alkoholin ja lääkkeiden
yhteisvaikutukset
• Vaikutukset aivoihin
• Alkoholi riippuvuuden aiheuttajana
• Itsehallinnan menettämisen ja
väkivallan riski, riskitietoisuuden
heikentyminen
13. Helsinki 14.11.2016
Health warning labels should be placed on all alcoholic
beverage containers as part of broader communication and
point-of-purchase health campaigns to reduce the harmful
use of alcohol.
WHO: European action plan to reduce the harmful use of alcohol 2012-2020.
Beyond a generic perception that drinking large quantities of
alcohol is bad for one’s health, consumers have a very
imprecise knowledge of the exact modalities in which alcohol
poses a risk to humans.
Tackling HarmfulAlcohol Use: Economics and Public Health Policy,OECD 2015.
14. This presentation was produced for a meeting organized within
Joint Action on Reducing Alcohol Related Harm (RARHA) which has
received funding from the European Union, in the framework of the
Health Programme (2008-2013).
The content of this presentation represents the views of the
author/s and it is their sole responsibility; it can in no way be taken
to reflect the views of the European Commission or of the
Consumers, Health, Agriculture and Food Executive Agency or any
other body of the European Union. The European Commission and
the Executive Agency do not accept responsibility for any use that
may be made of the information it contains.