SlideShare a Scribd company logo
87
Monilukutaito ja sosiaalinen media
opetuksessa
HARTO PÖNKÄ
Monilukutaito on välttämätön sosiaalisessa mediassa
Uudet opetussuunnitelman perusteet tuovat tieto- ja viestintäteknii-
kan (TVT) ja sen osana sosiaalisen median eli kotoisammin somen
mukaan koulujen opetukseen. Kyse ei ole pelkästään sosiaalisen me-
dian palveluiden käyttötaidosta, vaan mukana on koko paletti: sosiaa-
linen media nähdään niin opetuksen sisältöinä, toimintatapoina että
teknisinä välineinä ja oppimisympäristön rakennuspalikoina.
Toinen merkittävä uudistus opetussuunnitelman perusteissa on
monilukutaidon käsite ja sen sisällyttäminen opetuksen laaja-alaisen
osaamisen tavoitteisiin. Koko ajan laajemmalle leviävissä sosiaalisen
median ympäristöissä tarvitaankin monilukutaitoon liittyviä moni-
puolisia tulkinta- ja sisällöntuotannontaitoja. Kun puhutaan monilu-
kutaidosta ja sosiaalisen median osaamisesta, puhutaan osittain sa-
moista asioista. Tämän takia on kiinnostavaa tarkastella näitä kahta
koulun uudistamisen kannalta keskeistä käsitettä ja teemaa rinnatus-
ten sekä pohtia, miten ne liittyvät yhteen sovellettaessa uutta opetus-
suunnitelmaa käytännön opetukseen.
88
Sosiaalinen media toimintaympäristönä
Sosiaalisen median käsitettä on määritelty monella tavalla. Yksi laa-
jimmin levinneitä määrittelyjä on, että sosiaalinen media koostuu
kolmesta osatekijästä: sisällöistä, ihmisistä ja Internet-teknologioista.
Tämän niin sanotun kolmikantaisen määrittelyn esitti ensimmäisenä
ryhmä VTT:n tutkijoita vuonna 2007, ja se on laajasti lainattu. Sa-
nastokeskus TSK julkaisi vuonna 2010 sosiaalisen median sanaston,
jossa käydään läpi laajasti, systemaattisesti ja loogisesti someen liit-
tyviä käsitteitä. Sen mukaan sosiaalinen media on ”tietoverkkoja ja
tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuo-
rovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja
ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita”. Tähän määritelmään nojaan
tässäkin kirjoituksessa.
Huomionarvoista on, että määritelmän mukaan sosiaalinen media
on ennen muuta viestinnän muoto eikä esimerkiksi tietyn tyyppistä
teknologiaa tai ohjelmistoja. Tällainen yleinen määrittely ei ikävä kyl-
lä kerro paljonkaan varsinaisesta asiasta − pikemminkin se on pienin
yhteinen nimittäjä kaikelle verkossa ilmenevälle toiminnalle, jota kut-
sutaan sosiaaliseksi mediaksi. Käytännössä sosiaalisen median toi-
mintaa on esimerkiksi tiedon jakaminen ja sisältöjen julkaiseminen,
muiden tekemien sisältöjen täydentäminen ja muuntelu, yhteismuok-
kaus, keskustelu, kuratointi eli tietokokoelmien koostaminen muiden
saataville, suosittelu, verkostoituminen sekä muiden käyttäjien julkai-
sujen seuraaminen ja uudelleenjakaminen. Tämä tapahtuu lukuisissa
erilaisissa ryhmissä, verkkoyhteisöissä ja verkostoissa.
Sosiaalisessa mediassa oleellista on siis ihmiset: heidän toimintansa
sosiaalinen konteksti ja siihen liittyvä osallistuva toimintakulttuuri.
Sosiaalisen median käsitteen tilalle on ehdotettu käsitettä yhteisölli-
nen media (Partanen 2009), joka painottaa sosiaalisen median käyt-
täjien välistä yhteisöllisyyttä. On kuitenkin huomattava, että kaikki
sosiaalisen median toiminta ei ole sananmukaisesti yhteisöllistä. Esi-
merkiksi kirjoituksen tai linkin jakaminen yhteisöpalvelussa yhdellä
kertaa sadoille tai jopa tuhansille muille ihmisille, joista suuri osa on
vain etäisesti tuttuja tai jopa täysin vieraita, ei ole juurikaan yhtei-
söllistä − sosiaalista kylläkin. Nimenomaan yhteisöllisyyden vähäi-
syyden ja löysyyden vuoksi ”sosiaalinen” on yleisesti ottaen ilmiötä
paremmin kuvaava adjektiivi.
Toiseksi sosiaalisen median olemusta voidaan lähestyä käsitteen
89
jälkimmäisen sanan ”media” eli sisällön näkökulmasta. On hyvä kysy-
mys, milloin verkkoon julkaistusta sisällöstä tulee sosiaalisen median
sisältöä. Esimerkiksi yksittäinen teksti, kuva tai video ei sellaisenaan
ole sosiaalista mediaa. Sosiaalisesta mediasta voidaan puhua vasta,
kun sisällön julkaisulla tai siihen liittyvällä muulla toiminnalla on
jokin sosiaalinen merkitys: esimerkiksi vastaaminen johonkin aiem-
paan julkaisuun tai eri käyttäjien tekemistä sisällöistä koostuvan yh-
teisen tuotoksen koostaminen. Alkuperäiseen sisältöön liittyy uusia
merkityksiä, kun sitä kommentoidaan, jaetaan eri tavoin, tykätään tai
suositellaan. Oleellista on, että ihmisten toiminta lisää sisältöön sosi-
aalisesti jaettuja merkityksiä. Tällaista vuorovaikutuksen mahdollis-
tavaa ja sen vaikutuksesta merkityksiltään rikastuvaa verkkosisältöä
sanotaan sosiaaliseksi objektiksi (Engeström 2005).
Nyt, kun olen sivunnut sosiaalisen median kolmikantaisen mää-
rittelyn kahta ensimmäistä osatekijää − sisältöjä ja ihmisiä − siirryn
kolmanteen somen kulmakiveen eli teknologiaan. Sosiaalisen median
palveluista puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi Facebookin, YouTu-
ben, Wikipedian, Twitterin ja blogien kaltaisia verkkopalveluita, joi-
den pääasiallinen käyttötarkoitus liittyy edellä kuvattuun sosiaalisen
median toimintaan. Lisäksi sosiaaliseen mediaan kuuluu mobiililait-
teiden pikaviesti-, chat- ja yhteistyösovelluksia sekä muita sovelluk-
sia, joissa sosiaalisen median toiminnot ovat hallitsevia (Pönkä 2014).
Varsinaisten sosiaalisen median palvelujen ja sovellusten ohella so-
siaalisen median toimintoja ja toimintatapoja on useissa muissakin
verkkopalveluissa ja sovelluksissa. (Kuva 1.)
Yhtenä some-palveluita ja muita verkkopalveluita erottavana te-
kijänä voi pitää sitä, että sosiaalisen median palvelut mahdollistavat
käyttäjilleen omien sisältöjen tekemisen ja julkaisemisen (user-gene-
rated content, UGC) eli sosiaalisten objektien luomisen (Engeström
2009). Juuri oman julkaisukanavan perustamisen helppous johti blo-
gipalveluiden suosioon jo 2000-luvun taitteessa − useita vuosia ennen
Facebookin (2004) ja YouTuben (2005) perustamista (Pönkä 2014).
Sosiaalisen median palveluita ja sovelluksia on kategorisoitu mo-
nella tavalla − lähinnä sen mukaan, mitä puolia niissä kulloinkin
halutaan painottaa. Esimerkiksi Fred Cavazza (2015) on jakanut so-
siaalisen median palvelut neljään kategoriaan niiden pääasiallisen
käyttötarkoituksen mukaan: julkaiseminen, jakaminen, keskustelu ja
verkostoituminen. Näiden lisäksi hän mainitsee sosiaalisina alustoi-
na Facebookin ja Twitterin, joissa tärkeitä ovat yhtälailla kaikki nel-
90
jä käyttötarkoitusta ja joiden kautta jaetaan muissa some-palveluissa
olevia sisältöjä.
Some-palvelut ja sovellukset ovat usein teknisesti monimutkaisia
sisältäen lukuisia erilaisia toimintoja. Silti ne ovat tavallisesti käyttä-
jilleen helppokäyttöisiä ja keskittyvät vastaamaan mahdollisimman
hyvin vain tiettyyn käyttötarpeeseen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat
vaikkapa blogit, pikaviestipalvelut tai yhteisölliset käsitekarttatyökalut,
joista jokaisella on omat selkeät käyttötarkoituksensa.
Näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta somepalveluissa
tehty sisältö voi olla monitasoista, monimediaista ja monikanavaista.
Kuva 1. Social Media Landscape 2015 (Cavazza 2015)
91
Esimerkiksi yksittäinen blogikirjoitus voi sisältää tekstiä, kuvia, muis-
ta some-palveluista upotettuja sisältöjä, kuten videoita tai twiitteja, ja
lisäksi se voi olla usean eri käyttäjän yhdessä tekemä. Edelleen blogi-
kirjoituksen yhteydessä voi olla muun muassa linkkejä muihin blogi-
kirjoituksiin, aihesanoja, mainoksia sekä siihen lisättyjä kommentteja
ja muiden blogien paluuviitteitä. Tällaisesta kokonaisuudesta jo sen
määritteleminen, mikä oikeastaan on yksittäinen julkaistu sisältö tai
kuka sen on tehnyt ja milloin, voi olla haastavaa. Sen sijaan aktiivisel-
le sosiaalisen median käyttäjälle tämä tuskin aiheuttaa ongelmaa, sillä
tekniset taidot ja monitasoisen toimintaympäristön ymmärtäminen
ja arviointikyky kehittyvät kokemuksen karttuessa.
Mediamuotojen viidakossa tarvitaan monilukutaitoa
Monilukutaidon tärkeys korostuu sosiaalisessa mediassa tarkasteleepa
käsitettä erilaisten mediasisältöjen lukemisen ja tulkinnan tai niiden
luomisen näkökulmasta. Jälkimmäinen sisältää niin sanottuja uuden
kirjoittamisen taitoja, joilla tarkoitetaan teknisiä, multimodaalisia,
sosiaalisia, julkisuus-, monisuoritus- ja tietoisuus- sekä luovuustaitoja
(Kallionpää 2014). Nämä yhdessä mahdollistavat lukuisia uusia teks-
tilajeja.
Internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa on tällä hetkellä
paljon erilaisia mediamuotoja ja tekstilajeja, joita välitetään tekstin,
kuvan, äänen ja videon muodossa. Tästä pitää huolen maailmanlaa-
juisen tietoverkon ylivoimainen asema nykyajan tiedonvälityksen ka-
navana. Kyse ei ole pelkästään staattisista eli julkaisun jälkeen muut-
tumattomista verkkosisältöjen muodoista, vaan sosiaalinen media
sisältää myös lukuisia ajallisesti rakentuvia mediamuotoja: tutuim-
pana esimerkkinä tästä on tietosanakirja Wikipedian artikkelit, jotka
kehittyvät sitä mukaa, kun käyttäjät täydentävät ja korjaavat niitä.
Listasin tätä kirjoitusta valmistellessani sosiaalisen median palve-
lujen mahdollistamia mediamuotoja (teknisestä näkökulmasta) sekä
edelleen niiden sisältämiä tekstilajeja. Sain nopeasti kumpaankin
listaan useita kymmeniä kohtia ja luultavasti löytäisin niitä ainakin
toisen mokoman lisää. Siltikin se olisi edelleen pahasti vaillinainen.
Varsinkin, kun muistetaan, että uusia some-palveluita ja niiden mu-
kana uusia mediamuotoja syntyy jatkuvasti lisää. Lopputulos on joka
tapauksessa se, että sosiaalisessa mediassa esiintyy valtava määrä eri
92
mediamuotojen ja tekstilajien yhdistelmiä.
Otan muutaman esimerkin. Nuoret käyttävät nykyään aktiivises-
ti muun muassa YouTubea, WhatsAppia, Instagramia, Facebookia
ja Snapchatia. Pelkästään nämä viisi some-palvelua mahdollistavat
muun muassa taulukon 1 mediamuodot.
Taulukko 1. Joidenkin vapaa-ajan some-palveluiden mediamuotoja
YouTube
Video-
bloggaus
Pelivideo
Esittelyvideo
Meemivideo
Musiikkivideo
WhatsApp
Tekstimuotoi-
nen viesti
Valokuva
Video
Yhteystieto
Karttasijainti
Oma tila -viesti
Instagram
Valokuva
Video
Meemikuva
Facebook
Elämäntapah-
tuman lisäys
Facebook-profiilin
aikajanalle
Tilapäivitys eli
statuspäivitys
Kuva, video tai
kuva-albumi
Profiilikuvalla
tai taustakuvalla
viestiminen
Paikka
Tunnetila
Videopuhelu
Linkin jakaminen
Ryhmien ja tapah-
tumien luonti ja
niihin osallistu-
minen
Snapchat
Yksittäinen snap-
viesti eli snäppi
(1–10 sekunnin kuva
tai video, johon voi
lisätä tekstiä, piir-
roksia ja tarroja)
Snäppi My story -ko-
koelmassa, joka on
seuraajien nähtävissä
vuorokauden ajan
Peräkkäisistä
snäpeistä koostuvat
kokonaisuudet
Teksti- tai video-
muotoinen chat-
keskustelu toisen
käyttäjän kanssa
93
Edellä esitetyn lisäksi monissa some-palveluissa voi valita julkai-
seeko viestinsä yhdelle (kahdenkeskinen) vai useammalle (ryhmä)
käyttäjälle ja ketkä saavat nähdä julkaisut (esim. Facebookissa toisen
käyttäjän pyytäminen kaveriksi tai kavereista poistaminen) tai ketä
haluaa seurata (esim. YouTube-kanavien tai Instagram-profiilien seu-
raaminen). Käyttäjät voivat myös kommentoida toistensa julkaisuja
tekstillä, kuvalla tai videolla, ”tykätä” tai jakaa muiden julkaisuja tai
sivuja. Joissain palveluissa (esim. Twitter, Facebook ja Instagram) voi
julkaisun merkitä myös avainsanalla (aihetunniste, engl. hashtag, joka
koostuu #-merkistä ja sen perässä olevasta sanasta/sanoista). Avainsa-
na linkittää julkaisun muihin samalla tavalla merkittyihin, mikä tekee
julkaisuista intertekstuaalisia ja osaksi isompia kokonaisuuksia.
Näistä esimerkeistä nähdään, että mitä useampia some-palveluja
käyttää, sitä useampia mediamuotoja on käytettävissä. Olennainen
seikka sosiaalisen median palvelujen ymmärtämisessä on huomata,
että näennäisesti samallakin mediamuodolla, kuten esimerkiksi vi-
deolla, on erilainen merkitys sen mukaan, missä some-palvelussa ja
millaiselle vastaanottajajoukolle se julkaistaan. Kukin some-palvelu
itsessään vaikuttaa suuresti siihen, millaisia tarjoumia eli affordansse-
ja niissä julkaistuihin sisältöihin liittyy. Erot tulevat esiin esimerkiksi
siinä, miten julkisia sisällöt ovat, miten niitä voidaan jakaa edelleen,
miten niitä voidaan kommentoida, kuinka niitä voidaan muokata ja
niin edelleen. Siksi vaikkapa julkisella YouTube-kanavalla julkaistua
videota ja muutaman hengen WhatsApp-ryhmässä julkaistua videota
on tarkasteltava eri mediamuotoina.
Sama sisältö saatetaan julkaista useassa eri some-palvelussa räätä-
löitynä jokaiseen parhaiten sopivalla tavalla. Saman sisällön julkaisua
räätälöidysti eri kanavissa kutsutaan pinoamiseksi ja niiden muo-
dostamaa kokonaisuutta pinoksi (engl. stack). Käyttäjien välisessä
vuorovaikutuksessa eri somepalvelut täydentävät toisiaan siten, että
samaakin keskustelua voidaan jatkaa eri muodoissa useassa some-
palvelussa sekä samanaikaisesti että eriaikaisesti. Toisaalta nuoret
tekevät tarkan jaon, mitä sosiaalisen median palveluja käytetään yksi-
tyiseen viestintään, mitä ryhmissä viestimiseen ja mitä oman julkisen
profiilin luomiseen ja ylläpitoon. Seuraavassa kuvassa havainnollistan
julkisuuden asteita verkossa sen mukaan, mihin eri somepalveluita
tyypillisesti pääasiassa käytetään (Pönkä 2016):
94
Kuva 2. Sosiaalisen median viestinnän julkisuuden asteet
Huomionarvoista on, että edellä kuvatut nuorten suosiossa olevat so-
me-palvelut − YouTube, WhatsApp, Instagram, Facebook ja Snapchat
− liittyvät lähinnä vain vapaa-ajan sosiaalisen median käyttöön. Kun
listaa täydennetään opiskeluun ja työelämään soveltuvilla yhteisölli-
seen työskentelyyn ja tiedon jakamiseen keskittyvillä sosiaalisen me-
dian palveluilla, saadaan mukaan hyvin erilaisia mediamuotoja edellä
mainittuihin verrattuna. Otan esimerkiksi muutaman some-palvelun,
joita itse käytän aktiivisesti:
95
Taulukko 2. Opiskelun ja työelämän some-palveluiden mediamuotoja
Blogit,
esim. WordPress
tai Blogger
Omien ajatusten
selittäminen (ja
samalla niiden
kehittäminen
kirjoittamisen
avulla)
Mielipiteiden
julkaisu ja vaikut-
taminen (myös
parin tai ryhmän
kanssa)
Esitysten, tilasto-
jen, kaavioiden ja
infografiikoiden
jakaminen
Portfolion koosta-
minen, ammatilli-
sen profiilin luonti
ja ylläpito
Vastaaminen
johonkin toiseen
blogikirjoitukseen
Keskustelu blogin
aiheesta kom-
menttipalstalla
Twitter
Tilapäivitys eli
twiitti (sisältäen eri
avainsanoja)
Linkin tai kuvien
jakaminen
Twiitin merkkaa-
minen suosikiksi tai
suosikkimerkinnän
peruminen
Äänestyksen luonti,
toisen käyttäjän
luomaan äänestyk-
seen vastaaminen
Julkaisujen vali-
kointi (esim. toisen
käyttäjän ottami-
nen seurantaan tai
toisen käyttäjän
torjuminen eli
blokkaus)
Yksityisviesti toi-
selle käyttäjälle tai
ryhmälle
Wikit,
esim. Purot.net
Wikisivujen
muokkaus (avoin tai
rajoitettu muok-
kausoikeus)
Wikisivuilla kes-
kustelu
Ryhmätyöskentelyn
yhteistyöalusta,
projektityöskentelyn
suljettu keskustelu- ja
yhteistyöympäristö
Verkko-opetuksen
kotisivu ja materiaa-
lipankki
Wikisivujen tai
niiden osien tai
kommenttipalstojen
upottaminen muille
verkkosivustuille tai
some-palveluihin
Paikka omille
muistiinpanoille ja
materiaaleille tai
koosteille
Pilvitallennuspal-
velut, esim. Google
Drive, Microsoft
OneDrive ja Dropbox
Paikka omien
tiedostojen säilyttä-
miselle
Tiedostojen yhteis-
muokkaus, kun käyt-
täjiä on useita
Tiedostojen jakami-
nen sekä yksittäin että
kansioittain (mahdol-
linen muokkausoi-
keuden anto toisille)
Käsite- ja mielle-
karttatyökalut,
esim. Mindmeister
Käsite- tai aihekoko-
naisuuden systemaat-
tinen jäsentäminen ja
esittäminen visuaali-
sesti (käsitekartat)
Kirjoituksen, esityk-
sen tai koulutuksen
ideointi (miellekar-
tat)
Käsite- tai mielle-
kartan tekeminen
yhteisöllisesti usean
käyttäjän kanssa
Artikkelin kirjoitta-
minen käsitekartan
käsitteisiin liittyvinä
teksteinä
Käsitekartan jakami-
nen tai upottaminen
toiseen some-pal-
veluun
96
Kun nuorten suosimissa palveluissa korostuu yksilönä nopeasti tuo-
tettu ja jaettu sisältö, korostuvat opetuksen ja työelämän sosiaalisen
median käytössä pidemmät ja enemmän aikaa vaatineet sisällöt, joita
voidaan tuottaa yksin tai yhteistyönä usean käyttäjän kanssa. Ope-
tuksen kannalta tämä ero on merkittävä, sillä usein virheellisesti aja-
tellaan, että nuoret hallitsevat itsenäisesti erilaiset sosiaalisen median
palvelut, vaikka se pätee lähinnä sosiaalisen median käyttöön vapaa-
ajan viihdekäytössä ja kaveripiirien välisessä viestinnässä. Opetuk-
sessa ja työelämässä käytettäviä some-palveluita ja niihin liittyviä
yhteisöllisiä menetelmiä ja toimintatapoja nuoret eivät yleensä hal-
litse ennen kuin niitä koulussa opetetaan. Harjoittelua vaativat myös
tiedon jakaminen ja toiminnan dokumentointi sekä oman osaami-
sen näkyväksi tekeminen sosiaalisen median verkostoissa, ryhmissä
ja yhteisöissä. Näiden edellä mainittujen palveluiden käytölle onkin
ominaista tuoda toisessa palvelussa esiin omia tuotoksia toisessa pal-
velussa (esim. blogin mainostaminen Twitterissä) sekä muiden jul-
kaisujen jakaminen eteenpäin (esim. Twitterissä retwiitti) asiaa kom-
mentoiden tai ilman saatesanoja.
Sosiaalisen median tekstilajit ja tarkoitushakuiset sisällöt
Jokaista edellä kuvattua mediamuotoa voidaan käyttää lukuisiin eri
tarkoituksiin ja tekstilajeihin. Sosiaalisessa mediassa esiintyy sekä pai-
netuista teksteistä tuttuja asiatekstin ja kaunokirjallisuuden tekstilajeja
että uusia verkkososiaalisuuteen ja osallistavaan toimintakulttuuriin
liittyviä tekstilajeja (Jenkins ym. 2009). Tyypillistä sosiaalisen medi-
an mukanaan tuomille ja siellä edelleen syntyville uusille tekstilajeille
on, että ne eivät ole selvärajaisia, vaan pikemminkin ne muuttuvat ja
sekoittuvat jatkuvasti. Sosiaalisen median tekstilajit heijastavat tekijöi-
den yksilöllisiä kirjoitustaitoja sekä toisaalta käytettyjä some-palve-
luita ja tekniikoita. Joidenkin tekstilajien kirjoittaminen on nopeaa ja
puheenkaltaista, joidenkin pitkäjänteistä, joidenkin luovaa ja monita-
soista sisältöjen sommittelua ja joidenkin ohjelmointi- tai kehittyneitä
yhteistyötaitoja vaativaa (Kallionpää 2014).
Sosiaalisessa mediassa esiintyy eri tekstilaje,ja ja julkaisuja tehdään
myös hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Seuraavassa muutamia esimerkke-
jä näistä:
97
− erilaiset blogit: asiatekstin tyylinen blogiartikkeli, kuten uutis-
kommentti, asiantuntijakirjoitus tai mielipidekirjoitus, kuvapai-
notteinen blogiartikkeli, sarjakuvablogi, ääniblogi
− infografiikka eli laajan tietokokoelman esittäminen visuaalisesti
− statuspäivitykset (liittyen esim. kirjoittajaan tai ajankohtaisiin
uutisiin)
− peliesittelyt tai selostettu video jonkin pelin pelaamisesta
− reaaliaikaiset keskustelut kirjoittamalla, kuvapalvelun avulla tai
videoyhteydessä
− reaaliaikainen videolähetys omasta toiminnasta (esim. Periscope)
− tarinat (esim. Snapchatin my story -kokoelma)
− mietelauseiden ja kuluneiden kliseiden twiittaaminen
− meemit, esimerkiksi tunnistettavan kaavan mukaan tehty kuva
tai video
− fanifiktio, esimerkiksi fanituksen kohteesta tehdyt kuvat ja videot
− Facebookin osta/myy/vaihda-ilmoitukset
− yhteisöllisesti tuotettu artikkeli tai projektityö esimerkiksi wiki-
palvelussa tai Google Drivessä
− mainokset
− poliittinen vaikuttaminen tai jopa propaganda.
Sosiaalisen median teksteihin liittyy myös paljon ongelmia, kuten kiu-
saamista ja pilkkaa, vihapuhetta tai mustamaalaamista, identiteettivar-
kauksia ja esiintymistä toisena henkilönä. Tekstilajin sekä sen tarkoituk-
sen arviointi ja tunnistaminen ovat olennaisia taitoja sosiaalisen median
käytössä. Koulussa on tärkeää oppia tunnistamaan tekstilaji tilanneläh-
töisesti esimerkiksi tekijän, kirjoitustyylin, käytettyjen kuvien ja sisällös-
tä esille tulevien tavoitteiden perusteella. Yleensä sisällöstä käy suhteelli-
sen mutkattomasti selville, onko tekijän tarkoitus esimerkiksi viihdyttää,
kertoa jostakin asiasta luotettavaa tietoa, kertoa tekijän mielipide ajan-
kohtaisesta keskustelunaiheesta, vaikuttaa lukijan mielipiteisiin, myydä
lukijalle jotakin, saada lukija klikkaamaan jotakin linkkiä tai mainosta,
saada lukija vastaamaan itselleen, kiusata tai aiheuttaa vahinkoa jollekin
toiselle ihmisille tai mustamaalata jotakin ihmisryhmää.
Tekstilajin ja sisällön tarkoituksen tunnistaminen liittyy läheisesti
lähdekriittisyyteen eli sisällön luotettavuuden arviointiin. Se käy haas-
tavaksi silloin, kun tekijä pyrkii harhauttamaan lukijaa luulemaan sisäl-
töä joksikin muuksi kuin mitä se on. Erilaiset vaikuttamis- ja harhaut-
tamispyrkimykset ovat somessa yleisiä. Aktiivisille sosiaalisen median
98
käyttäjille voi ajan myötä syntyä hyvä ”pelisilmä” huijausten tunnistami-
seen. Aloittelevat somen käyttäjät tarvitsevat siinä kuitenkin harjoitusta.
On hyvä ottaa lähtökohdaksi, että mikään netissä kerrottu tieto ei
ole totta, mikäli sitä tai sen tekijää ei voida varmistaa vähintään yh-
destä luotettavasta ja riippumattomasta lähteestä. Sisällön tekijällä
on yleensä suuri vaikutus sisällön luotettavuutta arvioitaessa, mutta
toisaalta sosiaalisen median käyttäjät ovat usein sitä mieltä, että itse
sisältö on tärkeämpi kuin sen tekijä. Joskus tekijä voi jäädä täysin tun-
temattomaksi, vaikka sisältöä pidettäisiin yleisesti merkittävänä. Taita-
vasti tehtyjä nettihuijauksia on joskus mahdotonta osoittaa tavallisen
käyttäjän saatavilla olevin keinoin huijauksiksi. Silloin on hyvä pitää
mielessä vanha sanonta, että ”jos se on liian hyvää ollakseen totta, se
todennäköisesti ei ole totta”.
Monilukutaito ulottuu pinnan alla olevaan tietoon
Monilukutaitoa ei tarvita sosiaalisessa mediassa ainoastaan erilaisten
sisältöjen tekemiseen ja muiden käyttäjien sisältöjen tulkintaan ja ar-
viointiin. Sitä tarvitaan myös some-palvelujen automaattisesti tuotta-
mien tietojen, kuten metatietojen ja tilastojen, sekä ilmoitusten ym-
märtämiseen. Lisäksi sisällöstä voidaan saada lisätietoa ulkopuolisista
lähteistä, kuten analyysi- ja tilastointipalveluista. Taitavat verkkoteks-
tien käyttäjät kykenevät löytämään ja arvioimaan varsinaisen tehdyn
sisällön lisäksi esimerkiksi seuraavia asioita:
− Kuka tai ketkä ovat tehneet sisällön?
− Milloin sisältö on alunperin julkaistu? Onko sitä muokattu sen
jälkeen?
− Onko tekijä itse tehnyt sisällön, vai onko se kopioitu tai muokat-
tu toisesta lähteestä?
− Mitkä osat sisällöstä ovat tekijän/tekijöiden omaa tuotantoa,
mikä on viittausta, mikä on upotettua ja mikä on mainosta?
− Mitä tekijänoikeuksia sisältöön liittyy? Onko siinä rikottu toisen
tahon tekijänoikeuksia?
− Miten sisältö on teknisesti toteutettu? Onko sisältö saatavissa
teknisesti eri muodoissa?
− Miten sisältö voidaan jakaa tai upottaa muihin some-palveluihin
tai verkkosivustoihin?
99
− Onko valittua some-palvelua käytetty tarkoituksenmukaisesti ja
”oikealla” tavalla?
− Rikkooko sisältö tai tekijä (esimerkiksi ikänsä vuoksi) käytetyn
some-palvelun käyttöehtoja?
− Onko sisältö avoimesti julkaistu vai vaatiiko se kirjautumisen?
− Mikä on sisällön pysyvä www-osoite (URL)?
− Milloin sisältö mahdollisesti tulee poistumaan?
− Mihin laajempaan sisältökokonaisuuteen, viestiketjuun tai ajan-
kohtaiseen keskusteluun sisältö liittyy?
− Mitä some-palvelu, kanava tai ryhmä, jossa sisältö on julkaistu,
kertoo itse sisällöstä ja tekijästä?
− Miten suuren näkyvyyden ja suosion sisällön voi olettaa saavut-
tavan valitun julkaisutavan ja some-palvelun perusteella?
− Mitä kävijäseuranta- ja lukutilastot kertovat sisällöstä?
− Miten sisältöä ja sen metatietoja on optimoitu hakukoneita ja
sosiaalisessa mediassa jakamista varten?
− Miten suosittu sisältö on? Kuinka paljon sitä on jaettu sosiaali-
sessa mediassa?
− Ketkä ovat jakaneet sisältöä sosiaalisessa mediassa ja miten?
Kiteytettynä voi sanoa, että sosiaalinen media on verkkovälitteistä
toimintaa, joka näkyy käyttäjille erilaisina tietoina, viesteinä ja ilmoi-
tuksina. Tämä pätee joskus silloinkin, kun toiminnan kohteena oleva
käyttäjä ei edes saa mitään konkreettista viestiä. Monelle tuttu esi-
merkki tästä on tilanne, jossa huomaa Facebook-kavereiden määrän
vähentyneen entisestä. Nopea kaverilistan läpikäynti yleensä paljastaa,
kuka tuttava on ”ilmoittanut”, ettei hän halua enää olla kaveri.
Sosiaaliset taidot ovat avainasemassa
Sosiaalisessa mediassa toimimisen kannalta tärkein monilukutaidon
ulottuvuus on sosiaaliset taidot. Sosiaalista mediaa on kuvattu siten,
että se muodostaa suoran yhteyden eri toimijoiden välille: kaikilla on
mahdollisuus viestiä kaikkien kanssa. Tämä ei tietenkään tarkasti ot-
taen pidä paikkaansa, vaan sosiaalisessa mediassa tapahtuva toiminta
sijoittuu aina johonkin spesifiin sosiaaliseen kontekstiin – siksi toi-
minnan ja kontekstin ymmärtäminen sekä arvioiminen ovat tarpeel-
lisia taitoja.
100
Sisältöjen luomisessa sosiaalisia taitoja tarvitaan muun muassa eri-
laisten lukijaryhmien tuntemiseen ja huomioimiseen, lukijoiden osal-
listamiseen, yhteisölliseen työskentelyyn, sisältöjen yhteisölliseen luon-
tiin ja keskusteluun sekä sisältöjen jakamiseen erilaisille kohderyhmille
sosiaalisen median palveluissa. Sisältöjen lukemisen osalta sosiaalisia
taitoja tarvitaan vastaavasti edellä mainittujen seikkojen, sosiaalisen
kontekstin, sosiaalisten merkitysten sekä sisältöön eri tavoin liittyvien
ihmisten sosiaalisten asemien ja niiden vaikutusten arviointiin.
Erilaisten verkossa ilmenevien sosiaalisten kontekstien ymmärtämi-
sen perustana on tuntea ja ymmärtää niiden sosiaalisia rakenteita ja
erityyppisiä verkkoyhteisöllisyyden muotoja. Näistä tärkeimpiä ovat
ryhmät, verkkoyhteisöt ja sosiaaliset verkostot (Pönkä 2014).
Ryhmä koostuu jo kahdesta ihmisestä, mutta yleensä ryhmällä tar-
koitetaan vähintään kolmea ihmistä. Mikä tahansa yhteen saatettu
joukko ihmisiä ei muodosta ryhmää, vaan ryhmä syntyy keskinäisen
vuorovaikutuksen kautta etenevän ryhmäytymisen myötä. Keskeistä
on muodostaa jäsenten kesken yhteinen tavoite, johon ryhmänä toi-
mimalla pyritään. Ryhmän muodostuminen voidaan havaita myös sii-
tä, että ryhmän jäsenet tunnistavat sekä oman jäsenyytensä ryhmässä
että muut ryhmän jäsenet.
Verkkoyhteisö on kuin suuri ryhmä, mutta kokonsa vuoksi siinä
esiintyy monimutkaisempia sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutuspro-
sesseja jäsenten kesken. Verkkoyhteisön tunnusmerkkeinä pidetään
tavallisesti myös jäsenten tiukkaa yhteisöllisyyttä sekä toiminnan pit-
käkestoisuutta. Yhteisö tarjoaa jäsenilleen mm. sosiaalista tukea ja
merkityksellisiä ihmissuhteita. Jäsenet voivat rakentaa identiteettiään
osana yhteisöä. Yhteisöille tyypillistä on myös suhteellisen pysyvien
normien ja roolien muodostuminen.
Sosiaaliset verkostot muodostuvat eri ihmisten välisistä suhteista.
Monet sosiaalisen median palvelut ovat valjastaneet käyttäjiensä sosi-
aaliset verkostot tiedonkulun ja vuorovaikutuksen väyläksi. Verkostoja
muodostetaan konkreettisesti esimerkiksi pyytämällä toisia ihmisiä ka-
vereiksi Facebookissa, ottamalla heidät seurantaan Twitterissä tai tila-
maalla heidän kanavansa YouTubessa. Näin syntyvät ihmisten väliset
yhteydet voivat olla joko yhden- tai kahdensuuntaisia, eli suunnattuja
tai vastavuoroisia, tai suuntaamattomia yhteyksiä. Viimeksi mainitusta
on kyse, kun ihmiset osallistuvat verkossa johonkin samaan toimintaan,
esimerkiksi keskusteluun.
Kulloisenkin sosiaalisen kontekstin rakenne vaikuttaa siihen, mitä
101
merkityksiä tehdyllä tai jaetulla sisällöllä voi odottaa olevan. Esimer-
kiksi ryhmissä syntyvien sisältöjen voidaan odottaa liittyvän ryhmän
yhteiseen tavoitteeseen. Verkkoyhteisöissä syntyvät sisällöt puolestaan
ilmentävät yhteisöä koossa pitävää toimintaa, jäsenten rooleja, normeja,
yhteisiä toimintatapoja, yhteisön sisällä syntyvää sanastoa, keskustelu-
tyyliä ja niin edelleen. Sosiaalisissa verkostoissa ihmisten välinen yhtei-
söllisyys on olennaisesti löyhempää kuin verkkoyhteisöissä ja ryhmissä,
ja niiden toiminta keskittyy selvemmin yksilöiden omiin tarpeisiin ja
tavoitteisiin. Kuitenkin myös sosiaalisten verkostojen jäsenten toiminta
ja verkostoituminen keskittyy usein eri ihmisiä yhdistäviin intresseihin.
Sosiaalisissa verkostoissa korostuu sisällön tekijän asema verkostos-
sa: mitä laajempi henkilökohtainen verkosto hänellä on, sitä suurempi
painoarvo sisällölle jo lähtökohtaisesti muodostuu, kun sillä on mah-
dollisuus levitä verkostossa useampien eri ihmisten avulla. Osittain
samasta ilmiöstä on kyse myös verkkoyhteisöissä ja ryhmissä silloin,
kun sisällön tekijälle on muodostunut rooli, jossa hänen mielipiteensä
nähdään useita muita jäseniä tärkeämmäksi. Tällaisia henkilöitä kut-
sutaan sosiaalisessa mediassa yleisesti mielipidejohtajiksi. Heillä on
mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten heidän vaikutuspiirissään olevat
ihmiset tulkitsevat erilaisia asioita, tapahtumia ja puheenaiheita sekä
millaisia merkityksiä niille annetaan. Toisaalta kenellä tahansa sosiaa-
lisen median käyttäjällä voi olla erilaisia vaikutuspyrkimyksiä sisältöjä
tehdessään ja keskusteluihin osallistuessaan. Sosiaalisen aseman ja sen
mahdollistamien vaikutusmahdollisuuksien tunnistaminen on olen-
nainen osa monilukutaitoa.
Näen julkisuustaidot erottamattomaksi osaksi sosiaalisia taitoja.
Sosiaalisen kontekstin avoimuuden aste – esimerkiksi julkinen, puo-
lijulkinen, rajattu tai salainen – vaikuttaa osaltaan siihen, millaista toi-
mintaa ja sisältömuotoja se mahdollistaa. Toisaalta sosiaalisen median
käyttäjät asettavat tekemiensä sisältöjen avoimuusasteen kulloisenkin
tilanteen tarpeiden mukaan. Kyse on samalla sekä oman että mui-
den käyttäjien verkkoidentiteettien avoimuudesta tai yksityisyydestä.
Avoimuutta hallitaan myös valittaessa, mitä sosiaalisen median palve-
luja ylipäätään otetaan käyttöön ja toimitaanko niissä omalla nimellä,
nimimerkillä vai anonyymisti.
Avoimuutta pidetään leimallisena sosiaaliselle medialle, vaikka esi-
merkiksi maailman suosituin yhteisöpalvelu Facebook on pikemmin-
kin rajattu kuin avoin. Silti tiedon avoimuutta ja jakamista pidetään
aktiivisten sosiaalisen median käyttäjien keskuudessa yleisesti itseisar-
102
vona. Yksi ilmentymä tästä on avoin tietosanakirja Wikipedia. Kuiten-
kin suojattua verkkoympäristöä pidetään tavallisesti turvallisempana
käyttäjilleen – etenkin lapsille ja nuorille – kuin täysin avointa. Muun-
kinlaisia esimerkkejä on: joskus suojattua verkkoyhteisöä on käytetty
jäsenten mielipiteiden rajoittamiseen, tiukkaan kontrolliin ja samalla
ylläpitäjän taloudellisten intressien edistämiseen. Yhteisöllisyys tun-
tuu mukavalta, mutta se voi olla myös ansa. Toiminnan eettisyyden ar-
vioimiseen avoin verkkoympäristö antaa paremmat mahdollisuudet.
Miten monilukutaitoa somessa voidaan opettaa ja harjoitella?
Jotta opettaja voisi opettaa oppilailleen monilukutaitoa sosiaalisessa
mediassa, hänen tulisi itse käyttää ja tuntea sosiaalisen median ympä-
ristöjä. Siksi ensimmäinen asia opettajalle onkin lähteä tutustumaan
sosiaalisen median palveluihin, toimintatapoihin ja sisältöihin, mikäli
se on aiemmin jäänyt vähälle huomiolle. Mitä et itse osaa, sitä on vai-
kea toisille opettaa. Käytännössä tutustuminen on parasta tehdä yksi
some-palvelu kerrallaan ja aloittaa niistä, joita voidaan käyttää myös
opetuksessa.
Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaille tulee
opettaa perustietoa teknologiasta ja ymmärtämään sen toimintaperi-
aatteita. Sosiaalisen median kohdalla tämä tarkoittaa yleisimpiä some-
palveluita ja niiden käyttötapoja arjessa, opiskelussa, työelämässä ja
yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa (Pönkä 2015). Sosiaalisen median
perusteet on hyvä olla sekä opettajan että oppilaiden hallussa ennen
kuin lähdetään opettamaan ja harjoittelemaan syvällisemmin moni-
lukutaitoa. On syytä muistaa, että vaikka nuoret käyttävät sosiaalista
mediaa aktiivisesti vapaa-ajallaan, sen käyttö yhteistyön ja oppimisen
tukena on heille yleensä uutta.
Kun perusteet ovat hallussa, voidaan lähteä harjoittelemaan mo-
nilukutaitoa sosiaalisen median ympäristöihin. Mitä nuoremmista
oppilaista on kyse, sitä enemmän korostuvat turvallisuusnäkökohdat
ja suojatuissa verkkoympäristöissä toimiminen. Aluksi on parasta
aloittaa koulun itse hallinnoimissa suljetuissa sosiaalisen median alus-
toissa. Nyrkkisääntönä on toimia aina oppilaiden ikä- ja taitotason
mukaisesti – kun ne karttuvat, siirrytään vähitellen yhä avoimempiin
verkkoympäristöihin ja koulun ulkopuolisiin sosiaalisen median pal-
veluihin. Vaikka nuoret itse toimivat vapaa-ajallaan hyvin moninai-
103
sissa verkkoympäristöissä, tulee opetuksessa huomioida opettajan ja
koulun vastuu.
Monilukutaidon harjoittelu tapahtuu luontevasti, kun sosiaalisen
median palveluja käytetään muutenkin opetuksen ja oppimisen ym-
päristöinä. Uuden opetussuunnitelman mukaan tieto- ja viestintätek-
nologiaa tulee hyödyntää suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla
vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuk-
sissa sekä muussa koulutyössä. Kun näin tehdään, erilaisten verkko-
sisältöjen tuottamisesta ja niiden lukemisesta ja tulkinnasta tulee osa
arkipäivän koulutyötä. Monilukutaidon opetus ja harjoittelu voidaan
näin liittää osaksi muuta opetusta.
Muun opetuksen ohessa tapahtuvan monilukutaidon harjoittelun
lisäksi voidaan omina teemoina harjoitella erilaisia yhteisöllisiä sisäl-
löntuotanto- ja työskentelymenetelmiä, verkostoitumista, sosiaalisten
rakenteiden analysointia, sisältömuotojen ja tekstilajien tunnistamis-
ta ja niin edelleen. Harjoittelussa voidaan käyttää esimerkkeinä todel-
lisia sosiaalisessa mediassa esiintyneitä tapauksia. Ennen kuin uutta
menetelmää tai taitoa sovelletaan muussa koulutyössä, olisi hyvä en-
sin tutustua menetelmään ja harjoitella sitä.
On hyvä huomata, että harjoiteltaessa sosiaalisen median yhtei-
söllisiä menetelmiä kyse on monilta osin samalla yhteisölliseen op-
pimiseen sovellettavista menetelmistä. Onkin suositeltavaa yhdistää
sosiaalisen median opetuskäyttö yhteisölliseen oppimiseen. Sopivia
pedagogisia malleja ovat esimerkiksi tutkiva oppiminen ja ongelma-
lähtöinen oppiminen.
Monilukutaidon osaamista arvioitaessa oleellista on erilaisten me-
diamuotojen ja tekstilajien tuottamisen taito – sekä yksin että yhdessä,
ryhmien, yhteisöjen ja verkostojen jäsenenä. Niin ikään uuteen kirjoit-
tamistaitoon kuuluu kyky tuottaa ja liittää sisältöihin monipuolisesti
erilaisia sosiaalisia merkityksiä – esimerkkeinä sisällön kommentointi
ja siitä keskusteleminen, sisällön jakaminen, yhteisesti tuotetun sisäl-
lön korjaaminen sekä eri sisältöjen väliset viittaukset ja upotukset.
Vastaavasti lukutaitoa arvioitaessa huomio kiinnittyy kykyyn ymmär-
tää edellä mainittuja asioita: sisällön eri tasoja ja niihin liittyviä mer-
kityksiä.
Oppimista ja syvällistä ymmärtämistä arvioitaessa kyse on siitä,
kuinka paljon ja monipuolisesti oppilas tunnistaa ja osaa selittää sisäl-
töön, sen tekijään ja sosiaaliseen kontekstiin liittyviä seikkoja, merki-
tyksiä ja niiden välisiä yhteyksiä. Viime kädessä monilukutaidon hal-
linta näkyy kykynä toimia taitavasti sosiaalisen median ympäristöissä.
104
Lähteet
Cavazza, F. 2015. Social media landscape 2015. http://www.fredcavaz-
za.net/2015/06/03/social-media-landscape-2015/.
Engeström, J. 2005. Why some social network services work and ot-
hers don’t — Or: the case for object-centered sociality. Blogi 13.4.2005.
http://www.zengestrom.com/blog/2005/04/why-some-social-net-
work-services-work-and-others-dont-or-the-case-for-object-cente-
red-sociality.html.
Engeström, J. 2009. Building sites around social objects – Web 2.0
Expo SF 2009. http://www.slideshare.net/jyri/building-sites-around-
social-objects-web-20-expo-sf-2009.
Jenkins H., Clinton K., Purusthotma R., Robinson A. J. & Weigel
M. 2009. Confronting the challenges of participatory culture: Me-
dia education for the 21st century. Lontoo: MacArthur Foundati-
on. https://mitpress.mit.edu/sites/default/files/titles/free_downlo-
ad/9780262513623_Confronting_the_Challenges.pdf.
Kallionpää, O. 2014. Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakir-
joitustaitojen merkitys. Media & Viestintä 37 (4), 60–78. http://media-
viestinta.fi/blogi/mita-on-uusi-kirjoittaminen-uusien-mediakirjoitus-
taitojen-merkitys/.
Kangas, P., Toivonen, S. & Bäck, A. 2007. Googlen mainokset ja mui-
ta sosiaalisen median liiketoimintamalleja. VTT:n tiedotteita 2369.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2369.pdf.
Partanen, H. 2009. Yhteisöllinen mieluummin kuin sosiaalinen media.
http://www.kotus.fi/nyt/kotuksen_kolumnit/kuukauden_kielijuttu_
(2003_2011)/yhteisollinen_mieluummin_kuin_sosiaalinen_media.
Pönkä, H. 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Jyväskylä: Docendo.
Pönkä, H. 2015. Someketti opettajille uuden OPS:in mukaan. Blogi. http://
www.opetin.fi/blogi/someketti-opettajille-uuden-opsin-mukaan/.
Pönkä, H. 2016. Sosiaalisen median tilannekatsaus ja Dunbarin sosi-
aaliset piirit. Blogi. https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaali-
sen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/.
Sanastokeskus TSK ry. 2010. Sosiaalisen median sanasto (TSK 40).
http://www.tsk.fi/tsk/fi/sosiaalisen_median_sanasto_tsk_40-513.html.

More Related Content

Viewers also liked

Sosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa
Sosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassaSosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa
Sosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa
Harto Pönkä
 
Nuoret somessa - nopeat ja hitaat muutokset
Nuoret somessa - nopeat ja hitaat muutoksetNuoret somessa - nopeat ja hitaat muutokset
Nuoret somessa - nopeat ja hitaat muutokset
Harto Pönkä
 
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostotSosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot
Harto Pönkä
 
Turvallisesti netissä/somessa (nuorten vanhemmille)
Turvallisesti netissä/somessa (nuorten vanhemmille)Turvallisesti netissä/somessa (nuorten vanhemmille)
Turvallisesti netissä/somessa (nuorten vanhemmille)
Harto Pönkä
 
Digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössä
Digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössäDigitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössä
Digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössä
Harto Pönkä
 
Turvallisesti netissä/somessa
Turvallisesti netissä/somessaTurvallisesti netissä/somessa
Turvallisesti netissä/somessa
Harto Pönkä
 
Journalismia verkossa ja somen trendit
Journalismia verkossa ja somen trenditJournalismia verkossa ja somen trendit
Journalismia verkossa ja somen trendit
Harto Pönkä
 
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
Harto Pönkä
 
Yläkoululaiset somessa
Yläkoululaiset somessaYläkoululaiset somessa
Yläkoululaiset somessa
Harto Pönkä
 
Maineriskit ja kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa
Maineriskit ja kriisiviestintä sosiaalisessa mediassaMaineriskit ja kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa
Maineriskit ja kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa
Harto Pönkä
 
Nuorten some - faktoja ja kysymyksiä
Nuorten some - faktoja ja kysymyksiäNuorten some - faktoja ja kysymyksiä
Nuorten some - faktoja ja kysymyksiä
Harto Pönkä
 
Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?
Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?
Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?
Harto Pönkä
 
Sosiaalinen media uudessa OPSissa
Sosiaalinen media uudessa OPSissaSosiaalinen media uudessa OPSissa
Sosiaalinen media uudessa OPSissa
Harto Pönkä
 
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
Harto Pönkä
 
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avullaOppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
Harto Pönkä
 
Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta
Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannaltaDigi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta
Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta
Harto Pönkä
 
Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä
Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineilläRyhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä
Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä
Harto Pönkä
 
Digitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tukena
Digitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tukenaDigitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tukena
Digitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tukena
Harto Pönkä
 
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
Harto Pönkä
 
Tekijänoikeudet, lähdekritiikki, vastamedia, nettihuijaukset ja monilukutaito
Tekijänoikeudet, lähdekritiikki, vastamedia, nettihuijaukset ja monilukutaitoTekijänoikeudet, lähdekritiikki, vastamedia, nettihuijaukset ja monilukutaito
Tekijänoikeudet, lähdekritiikki, vastamedia, nettihuijaukset ja monilukutaito
Harto Pönkä
 

Viewers also liked (20)

Sosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa
Sosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassaSosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa
Sosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa
 
Nuoret somessa - nopeat ja hitaat muutokset
Nuoret somessa - nopeat ja hitaat muutoksetNuoret somessa - nopeat ja hitaat muutokset
Nuoret somessa - nopeat ja hitaat muutokset
 
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostotSosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot
 
Turvallisesti netissä/somessa (nuorten vanhemmille)
Turvallisesti netissä/somessa (nuorten vanhemmille)Turvallisesti netissä/somessa (nuorten vanhemmille)
Turvallisesti netissä/somessa (nuorten vanhemmille)
 
Digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössä
Digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössäDigitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössä
Digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen käytännössä
 
Turvallisesti netissä/somessa
Turvallisesti netissä/somessaTurvallisesti netissä/somessa
Turvallisesti netissä/somessa
 
Journalismia verkossa ja somen trendit
Journalismia verkossa ja somen trenditJournalismia verkossa ja somen trendit
Journalismia verkossa ja somen trendit
 
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
21. vuosisadan taidot - mitä ja miksi?
 
Yläkoululaiset somessa
Yläkoululaiset somessaYläkoululaiset somessa
Yläkoululaiset somessa
 
Maineriskit ja kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa
Maineriskit ja kriisiviestintä sosiaalisessa mediassaMaineriskit ja kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa
Maineriskit ja kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa
 
Nuorten some - faktoja ja kysymyksiä
Nuorten some - faktoja ja kysymyksiäNuorten some - faktoja ja kysymyksiä
Nuorten some - faktoja ja kysymyksiä
 
Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?
Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?
Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?
 
Sosiaalinen media uudessa OPSissa
Sosiaalinen media uudessa OPSissaSosiaalinen media uudessa OPSissa
Sosiaalinen media uudessa OPSissa
 
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
 
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avullaOppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
 
Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta
Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannaltaDigi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta
Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta
 
Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä
Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineilläRyhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä
Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä
 
Digitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tukena
Digitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tukenaDigitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tukena
Digitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tukena
 
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
 
Tekijänoikeudet, lähdekritiikki, vastamedia, nettihuijaukset ja monilukutaito
Tekijänoikeudet, lähdekritiikki, vastamedia, nettihuijaukset ja monilukutaitoTekijänoikeudet, lähdekritiikki, vastamedia, nettihuijaukset ja monilukutaito
Tekijänoikeudet, lähdekritiikki, vastamedia, nettihuijaukset ja monilukutaito
 

Similar to Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa

Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Harto Pönkä
 
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusSosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
Jarno M. Koponen
 
YLE ja yleläiset sosiaalisessa mediassa
YLE ja yleläiset sosiaalisessa mediassaYLE ja yleläiset sosiaalisessa mediassa
YLE ja yleläiset sosiaalisessa mediassa
Pirkka Aunola
 
Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014
Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014
Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014
Tuija Aalto
 
080209 Kotiperuskoulu
080209 Kotiperuskoulu080209 Kotiperuskoulu
080209 Kotiperuskoulu
Ville Venäläinen
 
Avo some lukiolaisille karhula
Avo some lukiolaisille karhulaAvo some lukiolaisille karhula
Avo some lukiolaisille karhula
Anne Rongas
 
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset TyotavatSosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
Jarkko Elo
 
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana Orientaatio
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana   OrientaatioOpettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana   Orientaatio
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana Orientaatio
guest37c9fc
 
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana Orientaatio
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana   OrientaatioOpettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana   Orientaatio
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana Orientaatio
Jukka Holmala
 
Sosiaalinen media osaksi opetusta
Sosiaalinen media osaksi opetustaSosiaalinen media osaksi opetusta
Sosiaalinen media osaksi opetusta
Hannu Kuusela
 
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsausVerkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
Harto Pönkä
 
Sosmediaesitys
SosmediaesitysSosmediaesitys
Sosmediaesitys
jsuomi1
 
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
Perttu Iso-Markku
 
Somus-hanke ja julkishallinto
Somus-hanke ja julkishallintoSomus-hanke ja julkishallinto
Somus-hanke ja julkishallinto
Pirjo Friedrich
 
Somus Motive Seminaari 120509
Somus Motive Seminaari 120509Somus Motive Seminaari 120509
Somus Motive Seminaari 120509
Pirjo Friedrich
 
Sosiaalinen media kansalaisopiston arjessa -luento Salo
Sosiaalinen media kansalaisopiston arjessa -luento SaloSosiaalinen media kansalaisopiston arjessa -luento Salo
Sosiaalinen media kansalaisopiston arjessa -luento Salo
Riitta Ryhtä
 
Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...
Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...
Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...
Mikko Horila
 
Sosiaalisen median ohjelmat oppimisympäristön rakennuspalikoina
Sosiaalisen median ohjelmat oppimisympäristön rakennuspalikoinaSosiaalisen median ohjelmat oppimisympäristön rakennuspalikoina
Sosiaalisen median ohjelmat oppimisympäristön rakennuspalikoina
Harto Pönkä
 

Similar to Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa (20)

Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...
 
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusSosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus
 
YLE ja yleläiset sosiaalisessa mediassa
YLE ja yleläiset sosiaalisessa mediassaYLE ja yleläiset sosiaalisessa mediassa
YLE ja yleläiset sosiaalisessa mediassa
 
Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014
Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014
Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014
 
080209 Kotiperuskoulu
080209 Kotiperuskoulu080209 Kotiperuskoulu
080209 Kotiperuskoulu
 
Avo some lukiolaisille karhula
Avo some lukiolaisille karhulaAvo some lukiolaisille karhula
Avo some lukiolaisille karhula
 
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset TyotavatSosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
 
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana Orientaatio
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana   OrientaatioOpettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana   Orientaatio
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana Orientaatio
 
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana Orientaatio
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana   OrientaatioOpettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana   Orientaatio
Opettaja Sosiaalisen Median Hyodyntajana Orientaatio
 
Sosiaalinen media osaksi opetusta
Sosiaalinen media osaksi opetustaSosiaalinen media osaksi opetusta
Sosiaalinen media osaksi opetusta
 
Luoti osa1 010212_pl2
Luoti osa1 010212_pl2Luoti osa1 010212_pl2
Luoti osa1 010212_pl2
 
Verkkojamedia
VerkkojamediaVerkkojamedia
Verkkojamedia
 
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsausVerkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
 
Sosmediaesitys
SosmediaesitysSosmediaesitys
Sosmediaesitys
 
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
Kampanjoimaan sosiaaliseen mediaan 23.10.2009
 
Somus-hanke ja julkishallinto
Somus-hanke ja julkishallintoSomus-hanke ja julkishallinto
Somus-hanke ja julkishallinto
 
Somus Motive Seminaari 120509
Somus Motive Seminaari 120509Somus Motive Seminaari 120509
Somus Motive Seminaari 120509
 
Sosiaalinen media kansalaisopiston arjessa -luento Salo
Sosiaalinen media kansalaisopiston arjessa -luento SaloSosiaalinen media kansalaisopiston arjessa -luento Salo
Sosiaalinen media kansalaisopiston arjessa -luento Salo
 
Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...
Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...
Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...
 
Sosiaalisen median ohjelmat oppimisympäristön rakennuspalikoina
Sosiaalisen median ohjelmat oppimisympäristön rakennuspalikoinaSosiaalisen median ohjelmat oppimisympäristön rakennuspalikoina
Sosiaalisen median ohjelmat oppimisympäristön rakennuspalikoina
 

More from Harto Pönkä

Nuorten ruutuaika räjähti – kiitos TikTokin?
Nuorten ruutuaika räjähti – kiitos TikTokin?Nuorten ruutuaika räjähti – kiitos TikTokin?
Nuorten ruutuaika räjähti – kiitos TikTokin?
Harto Pönkä
 
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaTietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Harto Pönkä
 
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatioKriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Harto Pönkä
 
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaSosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Harto Pönkä
 
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Harto Pönkä
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Harto Pönkä
 
Some, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoälySome, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoäly
Harto Pönkä
 
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinotInformaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Harto Pönkä
 
Tietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tietoTietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tieto
Harto Pönkä
 
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaikaSosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Harto Pönkä
 
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmitJuuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Harto Pönkä
 
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminenHenkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Harto Pönkä
 
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiinTilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Harto Pönkä
 
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissaToiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Harto Pönkä
 
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Harto Pönkä
 
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteellaTietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Harto Pönkä
 
Twitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassaTwitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassa
Harto Pönkä
 
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetusSosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
Harto Pönkä
 
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuojaVerkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Harto Pönkä
 
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuojaSome- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Harto Pönkä
 

More from Harto Pönkä (20)

Nuorten ruutuaika räjähti – kiitos TikTokin?
Nuorten ruutuaika räjähti – kiitos TikTokin?Nuorten ruutuaika räjähti – kiitos TikTokin?
Nuorten ruutuaika räjähti – kiitos TikTokin?
 
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaTietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
 
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatioKriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
 
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaSosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
 
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
 
Some, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoälySome, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoäly
 
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinotInformaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
 
Tietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tietoTietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tieto
 
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaikaSosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
 
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmitJuuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
 
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminenHenkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
 
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiinTilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
 
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissaToiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
 
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
 
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteellaTietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
 
Twitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassaTwitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassa
 
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetusSosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
 
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuojaVerkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
 
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuojaSome- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
 

Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa

  • 1. 87 Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa HARTO PÖNKÄ Monilukutaito on välttämätön sosiaalisessa mediassa Uudet opetussuunnitelman perusteet tuovat tieto- ja viestintäteknii- kan (TVT) ja sen osana sosiaalisen median eli kotoisammin somen mukaan koulujen opetukseen. Kyse ei ole pelkästään sosiaalisen me- dian palveluiden käyttötaidosta, vaan mukana on koko paletti: sosiaa- linen media nähdään niin opetuksen sisältöinä, toimintatapoina että teknisinä välineinä ja oppimisympäristön rakennuspalikoina. Toinen merkittävä uudistus opetussuunnitelman perusteissa on monilukutaidon käsite ja sen sisällyttäminen opetuksen laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Koko ajan laajemmalle leviävissä sosiaalisen median ympäristöissä tarvitaankin monilukutaitoon liittyviä moni- puolisia tulkinta- ja sisällöntuotannontaitoja. Kun puhutaan monilu- kutaidosta ja sosiaalisen median osaamisesta, puhutaan osittain sa- moista asioista. Tämän takia on kiinnostavaa tarkastella näitä kahta koulun uudistamisen kannalta keskeistä käsitettä ja teemaa rinnatus- ten sekä pohtia, miten ne liittyvät yhteen sovellettaessa uutta opetus- suunnitelmaa käytännön opetukseen.
  • 2. 88 Sosiaalinen media toimintaympäristönä Sosiaalisen median käsitettä on määritelty monella tavalla. Yksi laa- jimmin levinneitä määrittelyjä on, että sosiaalinen media koostuu kolmesta osatekijästä: sisällöistä, ihmisistä ja Internet-teknologioista. Tämän niin sanotun kolmikantaisen määrittelyn esitti ensimmäisenä ryhmä VTT:n tutkijoita vuonna 2007, ja se on laajasti lainattu. Sa- nastokeskus TSK julkaisi vuonna 2010 sosiaalisen median sanaston, jossa käydään läpi laajasti, systemaattisesti ja loogisesti someen liit- tyviä käsitteitä. Sen mukaan sosiaalinen media on ”tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuo- rovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita”. Tähän määritelmään nojaan tässäkin kirjoituksessa. Huomionarvoista on, että määritelmän mukaan sosiaalinen media on ennen muuta viestinnän muoto eikä esimerkiksi tietyn tyyppistä teknologiaa tai ohjelmistoja. Tällainen yleinen määrittely ei ikävä kyl- lä kerro paljonkaan varsinaisesta asiasta − pikemminkin se on pienin yhteinen nimittäjä kaikelle verkossa ilmenevälle toiminnalle, jota kut- sutaan sosiaaliseksi mediaksi. Käytännössä sosiaalisen median toi- mintaa on esimerkiksi tiedon jakaminen ja sisältöjen julkaiseminen, muiden tekemien sisältöjen täydentäminen ja muuntelu, yhteismuok- kaus, keskustelu, kuratointi eli tietokokoelmien koostaminen muiden saataville, suosittelu, verkostoituminen sekä muiden käyttäjien julkai- sujen seuraaminen ja uudelleenjakaminen. Tämä tapahtuu lukuisissa erilaisissa ryhmissä, verkkoyhteisöissä ja verkostoissa. Sosiaalisessa mediassa oleellista on siis ihmiset: heidän toimintansa sosiaalinen konteksti ja siihen liittyvä osallistuva toimintakulttuuri. Sosiaalisen median käsitteen tilalle on ehdotettu käsitettä yhteisölli- nen media (Partanen 2009), joka painottaa sosiaalisen median käyt- täjien välistä yhteisöllisyyttä. On kuitenkin huomattava, että kaikki sosiaalisen median toiminta ei ole sananmukaisesti yhteisöllistä. Esi- merkiksi kirjoituksen tai linkin jakaminen yhteisöpalvelussa yhdellä kertaa sadoille tai jopa tuhansille muille ihmisille, joista suuri osa on vain etäisesti tuttuja tai jopa täysin vieraita, ei ole juurikaan yhtei- söllistä − sosiaalista kylläkin. Nimenomaan yhteisöllisyyden vähäi- syyden ja löysyyden vuoksi ”sosiaalinen” on yleisesti ottaen ilmiötä paremmin kuvaava adjektiivi. Toiseksi sosiaalisen median olemusta voidaan lähestyä käsitteen
  • 3. 89 jälkimmäisen sanan ”media” eli sisällön näkökulmasta. On hyvä kysy- mys, milloin verkkoon julkaistusta sisällöstä tulee sosiaalisen median sisältöä. Esimerkiksi yksittäinen teksti, kuva tai video ei sellaisenaan ole sosiaalista mediaa. Sosiaalisesta mediasta voidaan puhua vasta, kun sisällön julkaisulla tai siihen liittyvällä muulla toiminnalla on jokin sosiaalinen merkitys: esimerkiksi vastaaminen johonkin aiem- paan julkaisuun tai eri käyttäjien tekemistä sisällöistä koostuvan yh- teisen tuotoksen koostaminen. Alkuperäiseen sisältöön liittyy uusia merkityksiä, kun sitä kommentoidaan, jaetaan eri tavoin, tykätään tai suositellaan. Oleellista on, että ihmisten toiminta lisää sisältöön sosi- aalisesti jaettuja merkityksiä. Tällaista vuorovaikutuksen mahdollis- tavaa ja sen vaikutuksesta merkityksiltään rikastuvaa verkkosisältöä sanotaan sosiaaliseksi objektiksi (Engeström 2005). Nyt, kun olen sivunnut sosiaalisen median kolmikantaisen mää- rittelyn kahta ensimmäistä osatekijää − sisältöjä ja ihmisiä − siirryn kolmanteen somen kulmakiveen eli teknologiaan. Sosiaalisen median palveluista puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi Facebookin, YouTu- ben, Wikipedian, Twitterin ja blogien kaltaisia verkkopalveluita, joi- den pääasiallinen käyttötarkoitus liittyy edellä kuvattuun sosiaalisen median toimintaan. Lisäksi sosiaaliseen mediaan kuuluu mobiililait- teiden pikaviesti-, chat- ja yhteistyösovelluksia sekä muita sovelluk- sia, joissa sosiaalisen median toiminnot ovat hallitsevia (Pönkä 2014). Varsinaisten sosiaalisen median palvelujen ja sovellusten ohella so- siaalisen median toimintoja ja toimintatapoja on useissa muissakin verkkopalveluissa ja sovelluksissa. (Kuva 1.) Yhtenä some-palveluita ja muita verkkopalveluita erottavana te- kijänä voi pitää sitä, että sosiaalisen median palvelut mahdollistavat käyttäjilleen omien sisältöjen tekemisen ja julkaisemisen (user-gene- rated content, UGC) eli sosiaalisten objektien luomisen (Engeström 2009). Juuri oman julkaisukanavan perustamisen helppous johti blo- gipalveluiden suosioon jo 2000-luvun taitteessa − useita vuosia ennen Facebookin (2004) ja YouTuben (2005) perustamista (Pönkä 2014). Sosiaalisen median palveluita ja sovelluksia on kategorisoitu mo- nella tavalla − lähinnä sen mukaan, mitä puolia niissä kulloinkin halutaan painottaa. Esimerkiksi Fred Cavazza (2015) on jakanut so- siaalisen median palvelut neljään kategoriaan niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan: julkaiseminen, jakaminen, keskustelu ja verkostoituminen. Näiden lisäksi hän mainitsee sosiaalisina alustoi- na Facebookin ja Twitterin, joissa tärkeitä ovat yhtälailla kaikki nel-
  • 4. 90 jä käyttötarkoitusta ja joiden kautta jaetaan muissa some-palveluissa olevia sisältöjä. Some-palvelut ja sovellukset ovat usein teknisesti monimutkaisia sisältäen lukuisia erilaisia toimintoja. Silti ne ovat tavallisesti käyttä- jilleen helppokäyttöisiä ja keskittyvät vastaamaan mahdollisimman hyvin vain tiettyyn käyttötarpeeseen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat vaikkapa blogit, pikaviestipalvelut tai yhteisölliset käsitekarttatyökalut, joista jokaisella on omat selkeät käyttötarkoituksensa. Näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta somepalveluissa tehty sisältö voi olla monitasoista, monimediaista ja monikanavaista. Kuva 1. Social Media Landscape 2015 (Cavazza 2015)
  • 5. 91 Esimerkiksi yksittäinen blogikirjoitus voi sisältää tekstiä, kuvia, muis- ta some-palveluista upotettuja sisältöjä, kuten videoita tai twiitteja, ja lisäksi se voi olla usean eri käyttäjän yhdessä tekemä. Edelleen blogi- kirjoituksen yhteydessä voi olla muun muassa linkkejä muihin blogi- kirjoituksiin, aihesanoja, mainoksia sekä siihen lisättyjä kommentteja ja muiden blogien paluuviitteitä. Tällaisesta kokonaisuudesta jo sen määritteleminen, mikä oikeastaan on yksittäinen julkaistu sisältö tai kuka sen on tehnyt ja milloin, voi olla haastavaa. Sen sijaan aktiivisel- le sosiaalisen median käyttäjälle tämä tuskin aiheuttaa ongelmaa, sillä tekniset taidot ja monitasoisen toimintaympäristön ymmärtäminen ja arviointikyky kehittyvät kokemuksen karttuessa. Mediamuotojen viidakossa tarvitaan monilukutaitoa Monilukutaidon tärkeys korostuu sosiaalisessa mediassa tarkasteleepa käsitettä erilaisten mediasisältöjen lukemisen ja tulkinnan tai niiden luomisen näkökulmasta. Jälkimmäinen sisältää niin sanottuja uuden kirjoittamisen taitoja, joilla tarkoitetaan teknisiä, multimodaalisia, sosiaalisia, julkisuus-, monisuoritus- ja tietoisuus- sekä luovuustaitoja (Kallionpää 2014). Nämä yhdessä mahdollistavat lukuisia uusia teks- tilajeja. Internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa on tällä hetkellä paljon erilaisia mediamuotoja ja tekstilajeja, joita välitetään tekstin, kuvan, äänen ja videon muodossa. Tästä pitää huolen maailmanlaa- juisen tietoverkon ylivoimainen asema nykyajan tiedonvälityksen ka- navana. Kyse ei ole pelkästään staattisista eli julkaisun jälkeen muut- tumattomista verkkosisältöjen muodoista, vaan sosiaalinen media sisältää myös lukuisia ajallisesti rakentuvia mediamuotoja: tutuim- pana esimerkkinä tästä on tietosanakirja Wikipedian artikkelit, jotka kehittyvät sitä mukaa, kun käyttäjät täydentävät ja korjaavat niitä. Listasin tätä kirjoitusta valmistellessani sosiaalisen median palve- lujen mahdollistamia mediamuotoja (teknisestä näkökulmasta) sekä edelleen niiden sisältämiä tekstilajeja. Sain nopeasti kumpaankin listaan useita kymmeniä kohtia ja luultavasti löytäisin niitä ainakin toisen mokoman lisää. Siltikin se olisi edelleen pahasti vaillinainen. Varsinkin, kun muistetaan, että uusia some-palveluita ja niiden mu- kana uusia mediamuotoja syntyy jatkuvasti lisää. Lopputulos on joka tapauksessa se, että sosiaalisessa mediassa esiintyy valtava määrä eri
  • 6. 92 mediamuotojen ja tekstilajien yhdistelmiä. Otan muutaman esimerkin. Nuoret käyttävät nykyään aktiivises- ti muun muassa YouTubea, WhatsAppia, Instagramia, Facebookia ja Snapchatia. Pelkästään nämä viisi some-palvelua mahdollistavat muun muassa taulukon 1 mediamuodot. Taulukko 1. Joidenkin vapaa-ajan some-palveluiden mediamuotoja YouTube Video- bloggaus Pelivideo Esittelyvideo Meemivideo Musiikkivideo WhatsApp Tekstimuotoi- nen viesti Valokuva Video Yhteystieto Karttasijainti Oma tila -viesti Instagram Valokuva Video Meemikuva Facebook Elämäntapah- tuman lisäys Facebook-profiilin aikajanalle Tilapäivitys eli statuspäivitys Kuva, video tai kuva-albumi Profiilikuvalla tai taustakuvalla viestiminen Paikka Tunnetila Videopuhelu Linkin jakaminen Ryhmien ja tapah- tumien luonti ja niihin osallistu- minen Snapchat Yksittäinen snap- viesti eli snäppi (1–10 sekunnin kuva tai video, johon voi lisätä tekstiä, piir- roksia ja tarroja) Snäppi My story -ko- koelmassa, joka on seuraajien nähtävissä vuorokauden ajan Peräkkäisistä snäpeistä koostuvat kokonaisuudet Teksti- tai video- muotoinen chat- keskustelu toisen käyttäjän kanssa
  • 7. 93 Edellä esitetyn lisäksi monissa some-palveluissa voi valita julkai- seeko viestinsä yhdelle (kahdenkeskinen) vai useammalle (ryhmä) käyttäjälle ja ketkä saavat nähdä julkaisut (esim. Facebookissa toisen käyttäjän pyytäminen kaveriksi tai kavereista poistaminen) tai ketä haluaa seurata (esim. YouTube-kanavien tai Instagram-profiilien seu- raaminen). Käyttäjät voivat myös kommentoida toistensa julkaisuja tekstillä, kuvalla tai videolla, ”tykätä” tai jakaa muiden julkaisuja tai sivuja. Joissain palveluissa (esim. Twitter, Facebook ja Instagram) voi julkaisun merkitä myös avainsanalla (aihetunniste, engl. hashtag, joka koostuu #-merkistä ja sen perässä olevasta sanasta/sanoista). Avainsa- na linkittää julkaisun muihin samalla tavalla merkittyihin, mikä tekee julkaisuista intertekstuaalisia ja osaksi isompia kokonaisuuksia. Näistä esimerkeistä nähdään, että mitä useampia some-palveluja käyttää, sitä useampia mediamuotoja on käytettävissä. Olennainen seikka sosiaalisen median palvelujen ymmärtämisessä on huomata, että näennäisesti samallakin mediamuodolla, kuten esimerkiksi vi- deolla, on erilainen merkitys sen mukaan, missä some-palvelussa ja millaiselle vastaanottajajoukolle se julkaistaan. Kukin some-palvelu itsessään vaikuttaa suuresti siihen, millaisia tarjoumia eli affordansse- ja niissä julkaistuihin sisältöihin liittyy. Erot tulevat esiin esimerkiksi siinä, miten julkisia sisällöt ovat, miten niitä voidaan jakaa edelleen, miten niitä voidaan kommentoida, kuinka niitä voidaan muokata ja niin edelleen. Siksi vaikkapa julkisella YouTube-kanavalla julkaistua videota ja muutaman hengen WhatsApp-ryhmässä julkaistua videota on tarkasteltava eri mediamuotoina. Sama sisältö saatetaan julkaista useassa eri some-palvelussa räätä- löitynä jokaiseen parhaiten sopivalla tavalla. Saman sisällön julkaisua räätälöidysti eri kanavissa kutsutaan pinoamiseksi ja niiden muo- dostamaa kokonaisuutta pinoksi (engl. stack). Käyttäjien välisessä vuorovaikutuksessa eri somepalvelut täydentävät toisiaan siten, että samaakin keskustelua voidaan jatkaa eri muodoissa useassa some- palvelussa sekä samanaikaisesti että eriaikaisesti. Toisaalta nuoret tekevät tarkan jaon, mitä sosiaalisen median palveluja käytetään yksi- tyiseen viestintään, mitä ryhmissä viestimiseen ja mitä oman julkisen profiilin luomiseen ja ylläpitoon. Seuraavassa kuvassa havainnollistan julkisuuden asteita verkossa sen mukaan, mihin eri somepalveluita tyypillisesti pääasiassa käytetään (Pönkä 2016):
  • 8. 94 Kuva 2. Sosiaalisen median viestinnän julkisuuden asteet Huomionarvoista on, että edellä kuvatut nuorten suosiossa olevat so- me-palvelut − YouTube, WhatsApp, Instagram, Facebook ja Snapchat − liittyvät lähinnä vain vapaa-ajan sosiaalisen median käyttöön. Kun listaa täydennetään opiskeluun ja työelämään soveltuvilla yhteisölli- seen työskentelyyn ja tiedon jakamiseen keskittyvillä sosiaalisen me- dian palveluilla, saadaan mukaan hyvin erilaisia mediamuotoja edellä mainittuihin verrattuna. Otan esimerkiksi muutaman some-palvelun, joita itse käytän aktiivisesti:
  • 9. 95 Taulukko 2. Opiskelun ja työelämän some-palveluiden mediamuotoja Blogit, esim. WordPress tai Blogger Omien ajatusten selittäminen (ja samalla niiden kehittäminen kirjoittamisen avulla) Mielipiteiden julkaisu ja vaikut- taminen (myös parin tai ryhmän kanssa) Esitysten, tilasto- jen, kaavioiden ja infografiikoiden jakaminen Portfolion koosta- minen, ammatilli- sen profiilin luonti ja ylläpito Vastaaminen johonkin toiseen blogikirjoitukseen Keskustelu blogin aiheesta kom- menttipalstalla Twitter Tilapäivitys eli twiitti (sisältäen eri avainsanoja) Linkin tai kuvien jakaminen Twiitin merkkaa- minen suosikiksi tai suosikkimerkinnän peruminen Äänestyksen luonti, toisen käyttäjän luomaan äänestyk- seen vastaaminen Julkaisujen vali- kointi (esim. toisen käyttäjän ottami- nen seurantaan tai toisen käyttäjän torjuminen eli blokkaus) Yksityisviesti toi- selle käyttäjälle tai ryhmälle Wikit, esim. Purot.net Wikisivujen muokkaus (avoin tai rajoitettu muok- kausoikeus) Wikisivuilla kes- kustelu Ryhmätyöskentelyn yhteistyöalusta, projektityöskentelyn suljettu keskustelu- ja yhteistyöympäristö Verkko-opetuksen kotisivu ja materiaa- lipankki Wikisivujen tai niiden osien tai kommenttipalstojen upottaminen muille verkkosivustuille tai some-palveluihin Paikka omille muistiinpanoille ja materiaaleille tai koosteille Pilvitallennuspal- velut, esim. Google Drive, Microsoft OneDrive ja Dropbox Paikka omien tiedostojen säilyttä- miselle Tiedostojen yhteis- muokkaus, kun käyt- täjiä on useita Tiedostojen jakami- nen sekä yksittäin että kansioittain (mahdol- linen muokkausoi- keuden anto toisille) Käsite- ja mielle- karttatyökalut, esim. Mindmeister Käsite- tai aihekoko- naisuuden systemaat- tinen jäsentäminen ja esittäminen visuaali- sesti (käsitekartat) Kirjoituksen, esityk- sen tai koulutuksen ideointi (miellekar- tat) Käsite- tai mielle- kartan tekeminen yhteisöllisesti usean käyttäjän kanssa Artikkelin kirjoitta- minen käsitekartan käsitteisiin liittyvinä teksteinä Käsitekartan jakami- nen tai upottaminen toiseen some-pal- veluun
  • 10. 96 Kun nuorten suosimissa palveluissa korostuu yksilönä nopeasti tuo- tettu ja jaettu sisältö, korostuvat opetuksen ja työelämän sosiaalisen median käytössä pidemmät ja enemmän aikaa vaatineet sisällöt, joita voidaan tuottaa yksin tai yhteistyönä usean käyttäjän kanssa. Ope- tuksen kannalta tämä ero on merkittävä, sillä usein virheellisesti aja- tellaan, että nuoret hallitsevat itsenäisesti erilaiset sosiaalisen median palvelut, vaikka se pätee lähinnä sosiaalisen median käyttöön vapaa- ajan viihdekäytössä ja kaveripiirien välisessä viestinnässä. Opetuk- sessa ja työelämässä käytettäviä some-palveluita ja niihin liittyviä yhteisöllisiä menetelmiä ja toimintatapoja nuoret eivät yleensä hal- litse ennen kuin niitä koulussa opetetaan. Harjoittelua vaativat myös tiedon jakaminen ja toiminnan dokumentointi sekä oman osaami- sen näkyväksi tekeminen sosiaalisen median verkostoissa, ryhmissä ja yhteisöissä. Näiden edellä mainittujen palveluiden käytölle onkin ominaista tuoda toisessa palvelussa esiin omia tuotoksia toisessa pal- velussa (esim. blogin mainostaminen Twitterissä) sekä muiden jul- kaisujen jakaminen eteenpäin (esim. Twitterissä retwiitti) asiaa kom- mentoiden tai ilman saatesanoja. Sosiaalisen median tekstilajit ja tarkoitushakuiset sisällöt Jokaista edellä kuvattua mediamuotoa voidaan käyttää lukuisiin eri tarkoituksiin ja tekstilajeihin. Sosiaalisessa mediassa esiintyy sekä pai- netuista teksteistä tuttuja asiatekstin ja kaunokirjallisuuden tekstilajeja että uusia verkkososiaalisuuteen ja osallistavaan toimintakulttuuriin liittyviä tekstilajeja (Jenkins ym. 2009). Tyypillistä sosiaalisen medi- an mukanaan tuomille ja siellä edelleen syntyville uusille tekstilajeille on, että ne eivät ole selvärajaisia, vaan pikemminkin ne muuttuvat ja sekoittuvat jatkuvasti. Sosiaalisen median tekstilajit heijastavat tekijöi- den yksilöllisiä kirjoitustaitoja sekä toisaalta käytettyjä some-palve- luita ja tekniikoita. Joidenkin tekstilajien kirjoittaminen on nopeaa ja puheenkaltaista, joidenkin pitkäjänteistä, joidenkin luovaa ja monita- soista sisältöjen sommittelua ja joidenkin ohjelmointi- tai kehittyneitä yhteistyötaitoja vaativaa (Kallionpää 2014). Sosiaalisessa mediassa esiintyy eri tekstilaje,ja ja julkaisuja tehdään myös hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Seuraavassa muutamia esimerkke- jä näistä:
  • 11. 97 − erilaiset blogit: asiatekstin tyylinen blogiartikkeli, kuten uutis- kommentti, asiantuntijakirjoitus tai mielipidekirjoitus, kuvapai- notteinen blogiartikkeli, sarjakuvablogi, ääniblogi − infografiikka eli laajan tietokokoelman esittäminen visuaalisesti − statuspäivitykset (liittyen esim. kirjoittajaan tai ajankohtaisiin uutisiin) − peliesittelyt tai selostettu video jonkin pelin pelaamisesta − reaaliaikaiset keskustelut kirjoittamalla, kuvapalvelun avulla tai videoyhteydessä − reaaliaikainen videolähetys omasta toiminnasta (esim. Periscope) − tarinat (esim. Snapchatin my story -kokoelma) − mietelauseiden ja kuluneiden kliseiden twiittaaminen − meemit, esimerkiksi tunnistettavan kaavan mukaan tehty kuva tai video − fanifiktio, esimerkiksi fanituksen kohteesta tehdyt kuvat ja videot − Facebookin osta/myy/vaihda-ilmoitukset − yhteisöllisesti tuotettu artikkeli tai projektityö esimerkiksi wiki- palvelussa tai Google Drivessä − mainokset − poliittinen vaikuttaminen tai jopa propaganda. Sosiaalisen median teksteihin liittyy myös paljon ongelmia, kuten kiu- saamista ja pilkkaa, vihapuhetta tai mustamaalaamista, identiteettivar- kauksia ja esiintymistä toisena henkilönä. Tekstilajin sekä sen tarkoituk- sen arviointi ja tunnistaminen ovat olennaisia taitoja sosiaalisen median käytössä. Koulussa on tärkeää oppia tunnistamaan tekstilaji tilanneläh- töisesti esimerkiksi tekijän, kirjoitustyylin, käytettyjen kuvien ja sisällös- tä esille tulevien tavoitteiden perusteella. Yleensä sisällöstä käy suhteelli- sen mutkattomasti selville, onko tekijän tarkoitus esimerkiksi viihdyttää, kertoa jostakin asiasta luotettavaa tietoa, kertoa tekijän mielipide ajan- kohtaisesta keskustelunaiheesta, vaikuttaa lukijan mielipiteisiin, myydä lukijalle jotakin, saada lukija klikkaamaan jotakin linkkiä tai mainosta, saada lukija vastaamaan itselleen, kiusata tai aiheuttaa vahinkoa jollekin toiselle ihmisille tai mustamaalata jotakin ihmisryhmää. Tekstilajin ja sisällön tarkoituksen tunnistaminen liittyy läheisesti lähdekriittisyyteen eli sisällön luotettavuuden arviointiin. Se käy haas- tavaksi silloin, kun tekijä pyrkii harhauttamaan lukijaa luulemaan sisäl- töä joksikin muuksi kuin mitä se on. Erilaiset vaikuttamis- ja harhaut- tamispyrkimykset ovat somessa yleisiä. Aktiivisille sosiaalisen median
  • 12. 98 käyttäjille voi ajan myötä syntyä hyvä ”pelisilmä” huijausten tunnistami- seen. Aloittelevat somen käyttäjät tarvitsevat siinä kuitenkin harjoitusta. On hyvä ottaa lähtökohdaksi, että mikään netissä kerrottu tieto ei ole totta, mikäli sitä tai sen tekijää ei voida varmistaa vähintään yh- destä luotettavasta ja riippumattomasta lähteestä. Sisällön tekijällä on yleensä suuri vaikutus sisällön luotettavuutta arvioitaessa, mutta toisaalta sosiaalisen median käyttäjät ovat usein sitä mieltä, että itse sisältö on tärkeämpi kuin sen tekijä. Joskus tekijä voi jäädä täysin tun- temattomaksi, vaikka sisältöä pidettäisiin yleisesti merkittävänä. Taita- vasti tehtyjä nettihuijauksia on joskus mahdotonta osoittaa tavallisen käyttäjän saatavilla olevin keinoin huijauksiksi. Silloin on hyvä pitää mielessä vanha sanonta, että ”jos se on liian hyvää ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta”. Monilukutaito ulottuu pinnan alla olevaan tietoon Monilukutaitoa ei tarvita sosiaalisessa mediassa ainoastaan erilaisten sisältöjen tekemiseen ja muiden käyttäjien sisältöjen tulkintaan ja ar- viointiin. Sitä tarvitaan myös some-palvelujen automaattisesti tuotta- mien tietojen, kuten metatietojen ja tilastojen, sekä ilmoitusten ym- märtämiseen. Lisäksi sisällöstä voidaan saada lisätietoa ulkopuolisista lähteistä, kuten analyysi- ja tilastointipalveluista. Taitavat verkkoteks- tien käyttäjät kykenevät löytämään ja arvioimaan varsinaisen tehdyn sisällön lisäksi esimerkiksi seuraavia asioita: − Kuka tai ketkä ovat tehneet sisällön? − Milloin sisältö on alunperin julkaistu? Onko sitä muokattu sen jälkeen? − Onko tekijä itse tehnyt sisällön, vai onko se kopioitu tai muokat- tu toisesta lähteestä? − Mitkä osat sisällöstä ovat tekijän/tekijöiden omaa tuotantoa, mikä on viittausta, mikä on upotettua ja mikä on mainosta? − Mitä tekijänoikeuksia sisältöön liittyy? Onko siinä rikottu toisen tahon tekijänoikeuksia? − Miten sisältö on teknisesti toteutettu? Onko sisältö saatavissa teknisesti eri muodoissa? − Miten sisältö voidaan jakaa tai upottaa muihin some-palveluihin tai verkkosivustoihin?
  • 13. 99 − Onko valittua some-palvelua käytetty tarkoituksenmukaisesti ja ”oikealla” tavalla? − Rikkooko sisältö tai tekijä (esimerkiksi ikänsä vuoksi) käytetyn some-palvelun käyttöehtoja? − Onko sisältö avoimesti julkaistu vai vaatiiko se kirjautumisen? − Mikä on sisällön pysyvä www-osoite (URL)? − Milloin sisältö mahdollisesti tulee poistumaan? − Mihin laajempaan sisältökokonaisuuteen, viestiketjuun tai ajan- kohtaiseen keskusteluun sisältö liittyy? − Mitä some-palvelu, kanava tai ryhmä, jossa sisältö on julkaistu, kertoo itse sisällöstä ja tekijästä? − Miten suuren näkyvyyden ja suosion sisällön voi olettaa saavut- tavan valitun julkaisutavan ja some-palvelun perusteella? − Mitä kävijäseuranta- ja lukutilastot kertovat sisällöstä? − Miten sisältöä ja sen metatietoja on optimoitu hakukoneita ja sosiaalisessa mediassa jakamista varten? − Miten suosittu sisältö on? Kuinka paljon sitä on jaettu sosiaali- sessa mediassa? − Ketkä ovat jakaneet sisältöä sosiaalisessa mediassa ja miten? Kiteytettynä voi sanoa, että sosiaalinen media on verkkovälitteistä toimintaa, joka näkyy käyttäjille erilaisina tietoina, viesteinä ja ilmoi- tuksina. Tämä pätee joskus silloinkin, kun toiminnan kohteena oleva käyttäjä ei edes saa mitään konkreettista viestiä. Monelle tuttu esi- merkki tästä on tilanne, jossa huomaa Facebook-kavereiden määrän vähentyneen entisestä. Nopea kaverilistan läpikäynti yleensä paljastaa, kuka tuttava on ”ilmoittanut”, ettei hän halua enää olla kaveri. Sosiaaliset taidot ovat avainasemassa Sosiaalisessa mediassa toimimisen kannalta tärkein monilukutaidon ulottuvuus on sosiaaliset taidot. Sosiaalista mediaa on kuvattu siten, että se muodostaa suoran yhteyden eri toimijoiden välille: kaikilla on mahdollisuus viestiä kaikkien kanssa. Tämä ei tietenkään tarkasti ot- taen pidä paikkaansa, vaan sosiaalisessa mediassa tapahtuva toiminta sijoittuu aina johonkin spesifiin sosiaaliseen kontekstiin – siksi toi- minnan ja kontekstin ymmärtäminen sekä arvioiminen ovat tarpeel- lisia taitoja.
  • 14. 100 Sisältöjen luomisessa sosiaalisia taitoja tarvitaan muun muassa eri- laisten lukijaryhmien tuntemiseen ja huomioimiseen, lukijoiden osal- listamiseen, yhteisölliseen työskentelyyn, sisältöjen yhteisölliseen luon- tiin ja keskusteluun sekä sisältöjen jakamiseen erilaisille kohderyhmille sosiaalisen median palveluissa. Sisältöjen lukemisen osalta sosiaalisia taitoja tarvitaan vastaavasti edellä mainittujen seikkojen, sosiaalisen kontekstin, sosiaalisten merkitysten sekä sisältöön eri tavoin liittyvien ihmisten sosiaalisten asemien ja niiden vaikutusten arviointiin. Erilaisten verkossa ilmenevien sosiaalisten kontekstien ymmärtämi- sen perustana on tuntea ja ymmärtää niiden sosiaalisia rakenteita ja erityyppisiä verkkoyhteisöllisyyden muotoja. Näistä tärkeimpiä ovat ryhmät, verkkoyhteisöt ja sosiaaliset verkostot (Pönkä 2014). Ryhmä koostuu jo kahdesta ihmisestä, mutta yleensä ryhmällä tar- koitetaan vähintään kolmea ihmistä. Mikä tahansa yhteen saatettu joukko ihmisiä ei muodosta ryhmää, vaan ryhmä syntyy keskinäisen vuorovaikutuksen kautta etenevän ryhmäytymisen myötä. Keskeistä on muodostaa jäsenten kesken yhteinen tavoite, johon ryhmänä toi- mimalla pyritään. Ryhmän muodostuminen voidaan havaita myös sii- tä, että ryhmän jäsenet tunnistavat sekä oman jäsenyytensä ryhmässä että muut ryhmän jäsenet. Verkkoyhteisö on kuin suuri ryhmä, mutta kokonsa vuoksi siinä esiintyy monimutkaisempia sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutuspro- sesseja jäsenten kesken. Verkkoyhteisön tunnusmerkkeinä pidetään tavallisesti myös jäsenten tiukkaa yhteisöllisyyttä sekä toiminnan pit- käkestoisuutta. Yhteisö tarjoaa jäsenilleen mm. sosiaalista tukea ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Jäsenet voivat rakentaa identiteettiään osana yhteisöä. Yhteisöille tyypillistä on myös suhteellisen pysyvien normien ja roolien muodostuminen. Sosiaaliset verkostot muodostuvat eri ihmisten välisistä suhteista. Monet sosiaalisen median palvelut ovat valjastaneet käyttäjiensä sosi- aaliset verkostot tiedonkulun ja vuorovaikutuksen väyläksi. Verkostoja muodostetaan konkreettisesti esimerkiksi pyytämällä toisia ihmisiä ka- vereiksi Facebookissa, ottamalla heidät seurantaan Twitterissä tai tila- maalla heidän kanavansa YouTubessa. Näin syntyvät ihmisten väliset yhteydet voivat olla joko yhden- tai kahdensuuntaisia, eli suunnattuja tai vastavuoroisia, tai suuntaamattomia yhteyksiä. Viimeksi mainitusta on kyse, kun ihmiset osallistuvat verkossa johonkin samaan toimintaan, esimerkiksi keskusteluun. Kulloisenkin sosiaalisen kontekstin rakenne vaikuttaa siihen, mitä
  • 15. 101 merkityksiä tehdyllä tai jaetulla sisällöllä voi odottaa olevan. Esimer- kiksi ryhmissä syntyvien sisältöjen voidaan odottaa liittyvän ryhmän yhteiseen tavoitteeseen. Verkkoyhteisöissä syntyvät sisällöt puolestaan ilmentävät yhteisöä koossa pitävää toimintaa, jäsenten rooleja, normeja, yhteisiä toimintatapoja, yhteisön sisällä syntyvää sanastoa, keskustelu- tyyliä ja niin edelleen. Sosiaalisissa verkostoissa ihmisten välinen yhtei- söllisyys on olennaisesti löyhempää kuin verkkoyhteisöissä ja ryhmissä, ja niiden toiminta keskittyy selvemmin yksilöiden omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Kuitenkin myös sosiaalisten verkostojen jäsenten toiminta ja verkostoituminen keskittyy usein eri ihmisiä yhdistäviin intresseihin. Sosiaalisissa verkostoissa korostuu sisällön tekijän asema verkostos- sa: mitä laajempi henkilökohtainen verkosto hänellä on, sitä suurempi painoarvo sisällölle jo lähtökohtaisesti muodostuu, kun sillä on mah- dollisuus levitä verkostossa useampien eri ihmisten avulla. Osittain samasta ilmiöstä on kyse myös verkkoyhteisöissä ja ryhmissä silloin, kun sisällön tekijälle on muodostunut rooli, jossa hänen mielipiteensä nähdään useita muita jäseniä tärkeämmäksi. Tällaisia henkilöitä kut- sutaan sosiaalisessa mediassa yleisesti mielipidejohtajiksi. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten heidän vaikutuspiirissään olevat ihmiset tulkitsevat erilaisia asioita, tapahtumia ja puheenaiheita sekä millaisia merkityksiä niille annetaan. Toisaalta kenellä tahansa sosiaa- lisen median käyttäjällä voi olla erilaisia vaikutuspyrkimyksiä sisältöjä tehdessään ja keskusteluihin osallistuessaan. Sosiaalisen aseman ja sen mahdollistamien vaikutusmahdollisuuksien tunnistaminen on olen- nainen osa monilukutaitoa. Näen julkisuustaidot erottamattomaksi osaksi sosiaalisia taitoja. Sosiaalisen kontekstin avoimuuden aste – esimerkiksi julkinen, puo- lijulkinen, rajattu tai salainen – vaikuttaa osaltaan siihen, millaista toi- mintaa ja sisältömuotoja se mahdollistaa. Toisaalta sosiaalisen median käyttäjät asettavat tekemiensä sisältöjen avoimuusasteen kulloisenkin tilanteen tarpeiden mukaan. Kyse on samalla sekä oman että mui- den käyttäjien verkkoidentiteettien avoimuudesta tai yksityisyydestä. Avoimuutta hallitaan myös valittaessa, mitä sosiaalisen median palve- luja ylipäätään otetaan käyttöön ja toimitaanko niissä omalla nimellä, nimimerkillä vai anonyymisti. Avoimuutta pidetään leimallisena sosiaaliselle medialle, vaikka esi- merkiksi maailman suosituin yhteisöpalvelu Facebook on pikemmin- kin rajattu kuin avoin. Silti tiedon avoimuutta ja jakamista pidetään aktiivisten sosiaalisen median käyttäjien keskuudessa yleisesti itseisar-
  • 16. 102 vona. Yksi ilmentymä tästä on avoin tietosanakirja Wikipedia. Kuiten- kin suojattua verkkoympäristöä pidetään tavallisesti turvallisempana käyttäjilleen – etenkin lapsille ja nuorille – kuin täysin avointa. Muun- kinlaisia esimerkkejä on: joskus suojattua verkkoyhteisöä on käytetty jäsenten mielipiteiden rajoittamiseen, tiukkaan kontrolliin ja samalla ylläpitäjän taloudellisten intressien edistämiseen. Yhteisöllisyys tun- tuu mukavalta, mutta se voi olla myös ansa. Toiminnan eettisyyden ar- vioimiseen avoin verkkoympäristö antaa paremmat mahdollisuudet. Miten monilukutaitoa somessa voidaan opettaa ja harjoitella? Jotta opettaja voisi opettaa oppilailleen monilukutaitoa sosiaalisessa mediassa, hänen tulisi itse käyttää ja tuntea sosiaalisen median ympä- ristöjä. Siksi ensimmäinen asia opettajalle onkin lähteä tutustumaan sosiaalisen median palveluihin, toimintatapoihin ja sisältöihin, mikäli se on aiemmin jäänyt vähälle huomiolle. Mitä et itse osaa, sitä on vai- kea toisille opettaa. Käytännössä tutustuminen on parasta tehdä yksi some-palvelu kerrallaan ja aloittaa niistä, joita voidaan käyttää myös opetuksessa. Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaille tulee opettaa perustietoa teknologiasta ja ymmärtämään sen toimintaperi- aatteita. Sosiaalisen median kohdalla tämä tarkoittaa yleisimpiä some- palveluita ja niiden käyttötapoja arjessa, opiskelussa, työelämässä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa (Pönkä 2015). Sosiaalisen median perusteet on hyvä olla sekä opettajan että oppilaiden hallussa ennen kuin lähdetään opettamaan ja harjoittelemaan syvällisemmin moni- lukutaitoa. On syytä muistaa, että vaikka nuoret käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisesti vapaa-ajallaan, sen käyttö yhteistyön ja oppimisen tukena on heille yleensä uutta. Kun perusteet ovat hallussa, voidaan lähteä harjoittelemaan mo- nilukutaitoa sosiaalisen median ympäristöihin. Mitä nuoremmista oppilaista on kyse, sitä enemmän korostuvat turvallisuusnäkökohdat ja suojatuissa verkkoympäristöissä toimiminen. Aluksi on parasta aloittaa koulun itse hallinnoimissa suljetuissa sosiaalisen median alus- toissa. Nyrkkisääntönä on toimia aina oppilaiden ikä- ja taitotason mukaisesti – kun ne karttuvat, siirrytään vähitellen yhä avoimempiin verkkoympäristöihin ja koulun ulkopuolisiin sosiaalisen median pal- veluihin. Vaikka nuoret itse toimivat vapaa-ajallaan hyvin moninai-
  • 17. 103 sissa verkkoympäristöissä, tulee opetuksessa huomioida opettajan ja koulun vastuu. Monilukutaidon harjoittelu tapahtuu luontevasti, kun sosiaalisen median palveluja käytetään muutenkin opetuksen ja oppimisen ym- päristöinä. Uuden opetussuunnitelman mukaan tieto- ja viestintätek- nologiaa tulee hyödyntää suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuk- sissa sekä muussa koulutyössä. Kun näin tehdään, erilaisten verkko- sisältöjen tuottamisesta ja niiden lukemisesta ja tulkinnasta tulee osa arkipäivän koulutyötä. Monilukutaidon opetus ja harjoittelu voidaan näin liittää osaksi muuta opetusta. Muun opetuksen ohessa tapahtuvan monilukutaidon harjoittelun lisäksi voidaan omina teemoina harjoitella erilaisia yhteisöllisiä sisäl- löntuotanto- ja työskentelymenetelmiä, verkostoitumista, sosiaalisten rakenteiden analysointia, sisältömuotojen ja tekstilajien tunnistamis- ta ja niin edelleen. Harjoittelussa voidaan käyttää esimerkkeinä todel- lisia sosiaalisessa mediassa esiintyneitä tapauksia. Ennen kuin uutta menetelmää tai taitoa sovelletaan muussa koulutyössä, olisi hyvä en- sin tutustua menetelmään ja harjoitella sitä. On hyvä huomata, että harjoiteltaessa sosiaalisen median yhtei- söllisiä menetelmiä kyse on monilta osin samalla yhteisölliseen op- pimiseen sovellettavista menetelmistä. Onkin suositeltavaa yhdistää sosiaalisen median opetuskäyttö yhteisölliseen oppimiseen. Sopivia pedagogisia malleja ovat esimerkiksi tutkiva oppiminen ja ongelma- lähtöinen oppiminen. Monilukutaidon osaamista arvioitaessa oleellista on erilaisten me- diamuotojen ja tekstilajien tuottamisen taito – sekä yksin että yhdessä, ryhmien, yhteisöjen ja verkostojen jäsenenä. Niin ikään uuteen kirjoit- tamistaitoon kuuluu kyky tuottaa ja liittää sisältöihin monipuolisesti erilaisia sosiaalisia merkityksiä – esimerkkeinä sisällön kommentointi ja siitä keskusteleminen, sisällön jakaminen, yhteisesti tuotetun sisäl- lön korjaaminen sekä eri sisältöjen väliset viittaukset ja upotukset. Vastaavasti lukutaitoa arvioitaessa huomio kiinnittyy kykyyn ymmär- tää edellä mainittuja asioita: sisällön eri tasoja ja niihin liittyviä mer- kityksiä. Oppimista ja syvällistä ymmärtämistä arvioitaessa kyse on siitä, kuinka paljon ja monipuolisesti oppilas tunnistaa ja osaa selittää sisäl- töön, sen tekijään ja sosiaaliseen kontekstiin liittyviä seikkoja, merki- tyksiä ja niiden välisiä yhteyksiä. Viime kädessä monilukutaidon hal- linta näkyy kykynä toimia taitavasti sosiaalisen median ympäristöissä.
  • 18. 104 Lähteet Cavazza, F. 2015. Social media landscape 2015. http://www.fredcavaz- za.net/2015/06/03/social-media-landscape-2015/. Engeström, J. 2005. Why some social network services work and ot- hers don’t — Or: the case for object-centered sociality. Blogi 13.4.2005. http://www.zengestrom.com/blog/2005/04/why-some-social-net- work-services-work-and-others-dont-or-the-case-for-object-cente- red-sociality.html. Engeström, J. 2009. Building sites around social objects – Web 2.0 Expo SF 2009. http://www.slideshare.net/jyri/building-sites-around- social-objects-web-20-expo-sf-2009. Jenkins H., Clinton K., Purusthotma R., Robinson A. J. & Weigel M. 2009. Confronting the challenges of participatory culture: Me- dia education for the 21st century. Lontoo: MacArthur Foundati- on. https://mitpress.mit.edu/sites/default/files/titles/free_downlo- ad/9780262513623_Confronting_the_Challenges.pdf. Kallionpää, O. 2014. Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakir- joitustaitojen merkitys. Media & Viestintä 37 (4), 60–78. http://media- viestinta.fi/blogi/mita-on-uusi-kirjoittaminen-uusien-mediakirjoitus- taitojen-merkitys/. Kangas, P., Toivonen, S. & Bäck, A. 2007. Googlen mainokset ja mui- ta sosiaalisen median liiketoimintamalleja. VTT:n tiedotteita 2369. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2369.pdf. Partanen, H. 2009. Yhteisöllinen mieluummin kuin sosiaalinen media. http://www.kotus.fi/nyt/kotuksen_kolumnit/kuukauden_kielijuttu_ (2003_2011)/yhteisollinen_mieluummin_kuin_sosiaalinen_media. Pönkä, H. 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Jyväskylä: Docendo. Pönkä, H. 2015. Someketti opettajille uuden OPS:in mukaan. Blogi. http:// www.opetin.fi/blogi/someketti-opettajille-uuden-opsin-mukaan/. Pönkä, H. 2016. Sosiaalisen median tilannekatsaus ja Dunbarin sosi- aaliset piirit. Blogi. https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaali- sen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/. Sanastokeskus TSK ry. 2010. Sosiaalisen median sanasto (TSK 40). http://www.tsk.fi/tsk/fi/sosiaalisen_median_sanasto_tsk_40-513.html.