Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön työpaja hyvinvointitiedon toissijaisesta käytöstä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä 31.3.2016.
Kimmo Haahkola ja Jaana Sinipuro, Sitra
Timo Koskimäki, Tilastokeskus
Toni Oras, Deloitte
Eläketurvakeskus tilasi omasta aloitteestaan tilastotoimestaan ulkoisen arvioinnin vuonna 2015. Arvioinnin tavoitteena oli saada riippumattomien asiantuntijoiden arvio Eläketurvakeskuksen tilastotoiminnasta, erityisesti sen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnilla haettiin myös ehdotuksia tilastotoimen edelleen kehittämistä varten. Arvioinnin toteuttivat LT, VTM Päivi Hämäläinen, YTL Jussi Melkas ja MMM, VTM Heli Mikkelä.
Eläketurvakeskus tuottaa tilastoja Suomen eläkkeensaajista ja eläkejärjestelmästä. Lisäksi Eläketurvakeskus tarjoaa tilastoihin perustuvia erityispalveluita ja tietopalvelua. Tilastojen laatiminen on keskeinen osa eläketurvan arviointia ja kehittämistä, joka on työeläketurvan toimeenpanon ohella toinen ETK:n toiminnan päätehtävistä.
Tämä on loppuraportti Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut eli ODA-hankkeen kustannus-hyötyanalyysista. Analyysi on laadittu perustuen jo aiemmin laadittuun visiokuvaukseen, vaikuttavuuskaavioon sekä tietoon alueilta (Espoo, Tampere, Turku, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote, Helsinki, Oulu) kerätyistä tiedoista. Pohjatietoihin sisältyy noin 70 mittaria suun terveydenhuollosta, neuvolatyöstä, avoterveydenhuollosta sekä sosiaalipalveluista.
ODA-palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta ja -valmennuksesta, älykkäästä oire- ja palvelutarpeen arviosta sekä hyvinvointisuunnitelmasta. Sen keskeinen tavoite on, että itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. Keskeisenä nykytilan haasteena on, että pieni vähemmistö kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista, mikä näyttäytyy suurelle enemmistölle osin pitkinä jonoina palvelun heikkona saatavuutena.
Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön työpaja hyvinvointitiedon toissijaisesta käytöstä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä 31.3.2016.
Kimmo Haahkola ja Jaana Sinipuro, Sitra
Timo Koskimäki, Tilastokeskus
Toni Oras, Deloitte
Eläketurvakeskus tilasi omasta aloitteestaan tilastotoimestaan ulkoisen arvioinnin vuonna 2015. Arvioinnin tavoitteena oli saada riippumattomien asiantuntijoiden arvio Eläketurvakeskuksen tilastotoiminnasta, erityisesti sen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnilla haettiin myös ehdotuksia tilastotoimen edelleen kehittämistä varten. Arvioinnin toteuttivat LT, VTM Päivi Hämäläinen, YTL Jussi Melkas ja MMM, VTM Heli Mikkelä.
Eläketurvakeskus tuottaa tilastoja Suomen eläkkeensaajista ja eläkejärjestelmästä. Lisäksi Eläketurvakeskus tarjoaa tilastoihin perustuvia erityispalveluita ja tietopalvelua. Tilastojen laatiminen on keskeinen osa eläketurvan arviointia ja kehittämistä, joka on työeläketurvan toimeenpanon ohella toinen ETK:n toiminnan päätehtävistä.
Tämä on loppuraportti Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut eli ODA-hankkeen kustannus-hyötyanalyysista. Analyysi on laadittu perustuen jo aiemmin laadittuun visiokuvaukseen, vaikuttavuuskaavioon sekä tietoon alueilta (Espoo, Tampere, Turku, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote, Helsinki, Oulu) kerätyistä tiedoista. Pohjatietoihin sisältyy noin 70 mittaria suun terveydenhuollosta, neuvolatyöstä, avoterveydenhuollosta sekä sosiaalipalveluista.
ODA-palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta ja -valmennuksesta, älykkäästä oire- ja palvelutarpeen arviosta sekä hyvinvointisuunnitelmasta. Sen keskeinen tavoite on, että itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. Keskeisenä nykytilan haasteena on, että pieni vähemmistö kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista, mikä näyttäytyy suurelle enemmistölle osin pitkinä jonoina palvelun heikkona saatavuutena.
Älykästä hyvinvointia Slushissa – seminaari toi konkreettisia esimerkkejä siitä, että tulevaisuus, huomisen hyvinvointi, on jo täällä. Nyt myös päättäjien on aika laittaa rattaat pyörimään, jotta sote-järjestelmämme pysyisi muutoksessa mukana. Seminaari tarjoaa tätä varten inspiroivan ja näkemyksellinen tietopaketin.
Kutsuvierastilaisuus oli tarkoitettu terveydenhuollon tulevaisuuden kysymysten kanssa työskenteleville asiantuntijoille ja päättäjille.
Myötätuulessa kohti RAIn laajaa käyttöä - Seija Meripaasi 8.12.2020THL
Myötätuulessa kohti RAIn laajaa käyttöä.
Seija Meripaasi, sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelujen johtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala.
8.12.2020.
STM digi open 06112017 sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttöSTM DigiOpen
Helenan esityksessä on pääasiat sote-tietojen toissijaisen käytön mahdollistavasta hallituksen esityksestä. Laki avaa monia uusia mahdollisuuksia mm. kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan.
"Asiakas on aina oikeassa" - digitalisaatio tuo yksilön sote-palveluiden kesk...Sitra / Hyvinvointi
SoTe-palveluissa digitalisaatio mahdollistaa entistä asiakaslähtöisemmän palvelutuotannon ja muuttaa myös rooleja systeemissä: asiakas tulee keskiöön ja esimerkiksi hoitajille avautuu uusia mahdollisuuksia laajempaan toimenkuvaan.
Muistisairaiden kotona asumisen mahdollisuudet - Rauha Heikkilä - RAI-juhlawe...THL
Muistisairaiden kotona asumisen mahdollisuudet.
Rauha Heikkilä, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
RAI-juhlawebinaari III 6.11.2020.
Yhteisella RAI-matkalla Etelä-Pohjanmaalla.
Anneli Saarinen, ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja, Seinäjoen kaupunki.
Jenni Laurila, teknologiavastaava, Seinäjoen kaupunki.
RAI-juhlawebinaari IV 8.12.2020
Digitalisaatio terveydenhuollossa: Massatuotannosta räätälityöhön - Ville Koi...Sitra / Hyvinvointi
Miten digitalisaatio vaikuttaa terveydenhuoltoon? Sensorit muuttavat käyttytymisen ja elintavat biteiksi, genomitieto arkipäiväistyy terveydenhuollossa, ennaltaehkäisevät ja räätälöidyt palvelut mahdollistuvat. Asiakaslähtöisyys korostuu
Älykästä hyvinvointia Slushissa – seminaari toi konkreettisia esimerkkejä siitä, että tulevaisuus, huomisen hyvinvointi, on jo täällä. Nyt myös päättäjien on aika laittaa rattaat pyörimään, jotta sote-järjestelmämme pysyisi muutoksessa mukana. Seminaari tarjoaa tätä varten inspiroivan ja näkemyksellinen tietopaketin.
Kutsuvierastilaisuus oli tarkoitettu terveydenhuollon tulevaisuuden kysymysten kanssa työskenteleville asiantuntijoille ja päättäjille.
Myötätuulessa kohti RAIn laajaa käyttöä - Seija Meripaasi 8.12.2020THL
Myötätuulessa kohti RAIn laajaa käyttöä.
Seija Meripaasi, sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelujen johtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala.
8.12.2020.
STM digi open 06112017 sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttöSTM DigiOpen
Helenan esityksessä on pääasiat sote-tietojen toissijaisen käytön mahdollistavasta hallituksen esityksestä. Laki avaa monia uusia mahdollisuuksia mm. kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan.
"Asiakas on aina oikeassa" - digitalisaatio tuo yksilön sote-palveluiden kesk...Sitra / Hyvinvointi
SoTe-palveluissa digitalisaatio mahdollistaa entistä asiakaslähtöisemmän palvelutuotannon ja muuttaa myös rooleja systeemissä: asiakas tulee keskiöön ja esimerkiksi hoitajille avautuu uusia mahdollisuuksia laajempaan toimenkuvaan.
Muistisairaiden kotona asumisen mahdollisuudet - Rauha Heikkilä - RAI-juhlawe...THL
Muistisairaiden kotona asumisen mahdollisuudet.
Rauha Heikkilä, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
RAI-juhlawebinaari III 6.11.2020.
Yhteisella RAI-matkalla Etelä-Pohjanmaalla.
Anneli Saarinen, ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja, Seinäjoen kaupunki.
Jenni Laurila, teknologiavastaava, Seinäjoen kaupunki.
RAI-juhlawebinaari IV 8.12.2020
Digitalisaatio terveydenhuollossa: Massatuotannosta räätälityöhön - Ville Koi...Sitra / Hyvinvointi
Miten digitalisaatio vaikuttaa terveydenhuoltoon? Sensorit muuttavat käyttytymisen ja elintavat biteiksi, genomitieto arkipäiväistyy terveydenhuollossa, ennaltaehkäisevät ja räätälöidyt palvelut mahdollistuvat. Asiakaslähtöisyys korostuu
Oulun palvelunohjaushanke on Oulun sosiaali- ja terveystoimen tilaajan ja tuottajan yhteinen kehittämishanke. Tavoitteena on kehittää geneerinen palvelu- ja asiakasohjausmalli, jota voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa.
Vuoden kolmas tapahtuma sarjassa Business Insight pidettiin 26.5.2016. Agendalla oli Business Intelligense ja Tiedolla johtaminen Enterprise -ympäristöissä. Miten tuetaan kaikkien yksittäisten käyttäjien tarpeita tehdä parempia päätöksiä, nojautuen yhteiseen ja hallittuun tiedolla johtamisen ratkaisuun?
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. MIKÄ UNA ON?
UNA ON VALTAKUNNALLINEN JULKISTEN SOSIAALI- JA
TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTYÖHANKE, JONKA AVULLA SOTE-
TIETOJÄRJESTELMIEN EKOSYSTEEMIÄ UUDISTETAAN VAIHEITTAIN
Uudistamisen tavoitteena on asiakaslähtöisessä ja vaikuttavassa hyvinvointipalvelujen
tuottamisessa tarvittava sote-tietojärjestelmien kokonaisuus
Yhdessä kansallisten Kanta-palveluihin pohjaavien ratkaisujen kanssa UNA muodostaa
kansallisen sote-tietojärjestelmäekosysteemin ytimen
3. LÄHTÖKOHTIA
Nykyratkaisujen tuki uusille toimintamalleille on puutteellista
ja kehittäminen hankalaa
Eteneminen kohti tulevaisuuden sote-palveluja, jossa tarvitaan
muutosta ja joustavuutta
Tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen asiakaslähtöisinä ja
keskeisten toiminnallisten kehittämiskohteiden mukaisina
kokonaisuuksina
Hyödynnettävä tehokkaammin ICT-infrastruktuurissa ja
tekniikoissa tapahtuvaa kehitystä
Toimittajalukituksen purkaminen
ASIAKAS
Yhteistyö
Yhdessä
toimiminen
Vaikuttaminen
Asiakas keskiössä
Kokonaisvaltaisuus
Tilannekuva
Uudistuminen
Jatkuvuus
KESKEISET
PERIAATTEET
5. • Kiila-määrittelyt 2013-2015
• Määrittelyhanke 1.9.2015 – 15.5.2016
• Syntyi laaja organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely, jonka
avulla voidaan kilpailuttaa tietojärjestelmäratkaisuja ja ohjata nykyisten
kehittämistyötä.
• Perustuu haastatteluihin ja työpajoihin osallistuneiden sote-ammattilaisten
asettamiin vaatimuksiin sekä ICT-ammattilaisten tietoon
• Toimeenpanovaihe 1.10.2016-
• Vaiheistettu vaatimusmäärittelyiden mukaisen kokonaisuuden käyttöönotto
• Keskeiset ratkaisut käytössä sote/maakuntauudistuksen alkuun mennessä
• Kokonaisuudistus kestää 5-10 vuotta
UNAn vaiheet
6. UNA valmistautuu hankintaan: TIETOPYYNTÖ
Toteutettiin 2017 kevään ja kesän aikana
Vastauksia saatiin 26 kpl
Vastausten perusteella todettiin:
• hankinnan tarve, tavoite ja ratkaisumalli oli ymmärretty hyvin
• konkreettisia ratkaisuehdotuksia, hyviä näkemyksiä ja kommentteja
• saatiin vahvistusta ja varteenotettavia huomioita jo suunniteltuun
etenemiseen
Tunnistettiin erilaisia toimituskyvykkyyksiä:
a) UNA-ytimen edellyttämän teknologian/tuoteratkaisujen/asiantuntija-
palvelujen toimittaminen
b) asiakkuudenhallinnan toiminnallisuuksien ohjelmistokehitys
c) yksittäisten osa-alueiden ratkaisujen tarjoaja
7. UNA valmistautuu hankintaan: POC-KOKEILUT
Toteutettiin 2017 kevään ja kesän aikana 5 kpl Proof-of-Concept -kokeiluja
Saatiin arvokkaita kokemuksia
• rikastutti UNA-ajattelua ja -näkemyksiä
• vahvistivat käsityksiä modulaarisen kehittämisen tehokkuudesta ja
tuloksellisuudesta
• osoitti toimittajien sitoutuneen UNA-kehittämislinjauksiin ja modulaariseen
kehittämiseen
• osallisti PoC:in sidosorganisaatioiden ammattilaisia seuraavan sukupolven
teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämisen suunnitteluun
• korosti hankintaprosessin ja käyttöönoton suunnittelun tärkeyttä
8. ASIANTUNIJALÄÄKÄREIDEN KOMMENTTEJA KOKEILUISTA
Verrattuna nykyiseen tässä on hyvä
kronologinen näkymä. Saman tien näkyy
tiedot käynneistä, nykyään on vain
palvelutapahtuman otsikot ja päivämäärät,
joita pitää klikkailla. Tästä näkyy suoraan
klikkailematta. Säästää huomattavasti aikaa.
Jo pelkän hallinnollisenkin tiedon pohjalta
luotu aikajananäkymä tuottaa kliinikolle
hyödyllistä tietoa potilaan tilanteesta ja sen
kehittymisestä
Kun tämänkaltaiset näkymät ovat lääkäreillä
käytössä mm. KanTa-arkiston tietojen
merkitys kasvaa, koska ne saadaan aidosti
hyödynnettäväksi!
10. UNA ja modulaarisuus
Kansallisesti UNA-yhteistyössä
Kansallisessa yhteistyössä rinnakkaishankkeissa
Konsortiossa kansallisessa UNA-yhteistyössä
Hankintoja ei
toteuteta yhtenä
yksittäisenä
kokonaishankintana
vaan hankintojen ja
kilpailutusten
sarjana.
Modulaarisessa
kokonaisuudessa
modulien toiminta ja
tiedot eivät ole
itsenäisiä,
vaan ne
muodostavat
käyttöliittymän ja
näkökulman tietoon.
12. Hankintojen toteutus
• Ensimmäinen hankinnan kohde integraatio- ja tiedonhallintaratkaisut, joilla mahdollistetaan
asiakkuudenhallinnan kehittäminen käytössä olevista järjestelmistä saataviin tietoihin pohjautuen
• tiedon integroinnin ja hallinnan toteutuksessa hyödynnetään jo kehitettyjä
ja todistetuksi toimivia teknologioita ja ratkaisumalleja
• tietojen yhteiskäytön ja avoimien rajapintojen kautta olemassa olevaa
tietoa hyödynnetään uusiin käyttötarkoituksiin ja uusien
toiminnallisuuksien kehittämiseen
• kokonaisuus koostuu ohjelmistoratkaisuista ja niitä tukevista
asiantuntijapalveluista
• Erillinen ohjelmistokehityksen asiantuntijapalvelun puitejärjestelyhankinta: Sote-
asiakkuudenhallinnassa erityispiirteitä, jotka vaativat aivan uutta ohjelmistokehitystä
• Uusiin sote-toimintaa tukeviin tarpeisiin toteutetaan kehitysprojektina
tietojärjestelmäpalvelut
• Lisäksi erillinen käyttöpalvelukilpailutus
Ytimen moduulit 1. hankintavaiheessa
1. Integrointi ja sovittaminen
• Järjestelmärajat ylittävä asiakkaan tilannekuva kootaan alkuun nykyisistä sote-järjestelmistä
2. Tiedonhallintaresurssit
• Tietosisällöt asiakaspolun vaatimien tarpeiden pohjalta
• Tiedonhallinnalliset resurssit eivät tyypillisesti (varsinkaan UNAn ensimmäisessä vaiheessa) ole ytimen
omaa tietoa, vaan niitä on useissa eri lähteissä (esim. vrk, Kanta-palvelut)
3. Asiakaspolkujen ja asiakassuunnitelman hallinta
• Asiointihistoria ja asiakkaalle suunnitellut tulevat palvelut poimitaan ja kartutetaan UNA-ytimeen
• Asiakassuunnitelmien hallinta ja asiakkaan palveluprosessien seuranta
4. Asiakastietojen ja tilannekuvan visualisointi
• Tilannekuva sisältää ensimmäisessä vaiheessa avoimet asiakaspolut ja asiakkaan perustiedot
• Tilannekuvaa laajennetaan jatkovaiheissa
• Tilannekuvan visualisointi ammattilaiselle toteutetaan upotettavissa olevana
käyttöliittymäkomponenttina
14. Mikä ekosysteemi ja arkkitehtuuri on syntymässä?
Palvelujärjestelmän kehittyvä ekosysteemi, jossa
on uudet toimijat,
uudet ratkaisut ja
asiakas toimii itse.
Ja joka
tukee terveydenhuollon prosesseja,
perustuu hoidon suunnitelmallisuuteen,
mahdollistaa useiden toimijoiden yhteistyön,
hyödyntää analytiikkaa, massadataa ja koneoppimista,
mahdollistaa tuottavan ja vaikuttavan palvelun,
osallistaa asiakkaan ja läheiset tasa-arvoisina kumppaneina.
15. UNA ja VM/STM yhteistyö
• VN periaatepäätös
• Valtioneuvoston 28.6. tekemän periaatepäätöksen mukaan SoteDigi –kehitysyhtiö
vastaa kansallisesti kehitettäviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin digitaalisiin
ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitä tukevasta
kehittämisestä
• Yhtiön toteutettavaksi tulevat ensivaiheessa mm. UNA-hankkeen pohjalta
tapahtuvien asiakas- ja potilastietojärjestelmien toteuttaminen
• Yhteistyökeskustelut UNA/VM/STM
• Yhteinen näkemys ytimen kehittämisestä ja hankinnasta
• Keskustelut jatkuvat hallintamallista
16. UNA yhtiömallin toteutus
• Hankinta edellyttää joka tapauksessa yhtiömuotoa
• Vaihtoehto 1. ”UNA Oy” toimijana, hallintamalli ja tiekartta hallitusta
yhteensovittamisesta SoteDigi kehitysyhtiön kanssa
• Vaihtoehto 2. Sairaanhoitopiirit omistajiksi SoteDigi kehitysyhtiöön, UNA-
kehityksen hallintamallin siirto
• Neuvottelu toteutusmallista tapahtumassa rivakasti
• Sairaanhoitopiirien kesken
• Ministeriöiden ja sairaanhoitopiirien (UNA:n) välillä
17. YHDESSÄ ETEENPÄIN
Haluatko kuulla lisää?
Erkki Kujansuu
UNA-ohjelmajohtaja
PSHP
050 336 9899
erkki.kujansuu@pshp.fi
KATI TUOVINEN
UNA-hankepäällikkö
Istekki Oy
040 8080 780
kati.tuovinen@istekki.fi