3. 10.4.2015
Teknologiateollisuus – merkittävin
elinkeino Suomessa
• 50 % Suomen koko viennistä.
• 75 % Suomen koko
elinkeinoelämän
t&k-investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät
suoraan lähes 280 000 ihmistä,
välillinen työllistämisvaikutus
mukaan lukien 700 000
henkilöä eli 30 % Suomen koko
työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry:llä on yli
1 600 jäsenyritystä.
3
4. 4
Teknologiateollisuus on viiden
toimialan kokonaisuus
Kone- ja metallituoteteollisuus
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2014): 27,2 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 118 900
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
• tietoliikennelaitteet, instrumentit,
sähkökoneet
• liikevaihto (2014): 15,1 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 42 300
Tietotekniikka-ala
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2014): 10,0 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 53 000
Metallien jalostus
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2014): 9,2 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 15 300
Suunnittelu ja konsultointi
• teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2014): 5,0 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 46 300
10.4.2015
5. Teknologiateollisuuden tavaravienti
Suomesta alueittain 2014
10.4.2015 5
Tavaravienti yhteensä 26,2 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,6 mrd. €
9,8 %
Länsi-Eurooppa
13,1 mrd. €
50,1 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,5 mrd. €
2,1 %
Aasia
4,1 mrd. €
15,8 %
Afrikka
0,5 mrd. €
1,8 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
0,9 mrd. €
3,3 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
4,5 mrd. €
17,1 %
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
10. Teollisuudessa kasvua euroalueella vuoden
2015 alussa
Teollisuuden ostopäällikköindeksi
50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto maaliskuu 2015.
Lähde: Markit
10.4.2015 10
11. Venäjän talous on negatiivisessa
kierteessä
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Venäjällä
50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto maaliskuu 2015.
Lähde: Markit
10.4.2015 11
13. Venäjän* osuus teknologiateollisuuden
Suomen viennistä
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015e
Osuus vähenee uudelleen noin viiden prosentin tasolle
%
*) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
10.4.2015 13
14. Suomen talous kehittyy heikosti myös
vuonna 2015
10.4.2015 14
Bkt:n kehitys 2015/2014, %
Pohjois-Amerikka: +3,1 %
USA +3,2 %
Kanada +2,1 %
Länsi-Eurooppa: +1,6 %
Saksa +1,8 %
Iso-Britannia +2,7 %
Ranska +1,0 %
Italia +0,6 %
Espanja +2,4 %
Alankomaat +1,5 %
Sveitsi +0,6 %
Ruotsi +2,6 %
Belgia +1,3 %
Norja +1,3 %
Itävalta +1,1 %
Tanska +1,6 %
Kreikka +1,2 %
Suomi +0,6 %
Portugali +1,5 %
Irlanti +3,2 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +1,0 %
Israel +3,3 %
Aasia: +4,7 %
Kiina +7,0 %
Japani +1,1 %
Intia +6,3 %
Australia +2,6 %
Etelä-Korea +3,4 %
Indonesia +5,4 %
Taiwan +3,7 %
Thaimaa +3,8 %
Malesia +4,8 %
Singapore +3,1 %
Uusi Seelanti+2,9 %
Filippiinit +6,4 %
Vietnam +6,0 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +2,2 %
Nigeria +5,0 %
Egypti +3,7 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +0,8 %
Brasilia -0,7 %
Meksiko +3,0 %
Argentiina -0,4 %
Venezuela -5,3 %
Kolumbia +3,6 %
Chile +2,8 %
Peru +4,1 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: -0,4 %
Venäjä -4,2 %
Turkki +3,4 %
Puola +3,4 %
Tšekki +2,5 %
Romania +2,9 %
Ukraina -5,6 %
Unkari +2,5 %
Slovakia +2,7 %
Slovenia +1,8 %
Liettua +2,8 %
Latvia +2,5 %
Viro +2,1 %
Lähde: Consensus Forecasts, March 2015
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu maaliskuussa 2015.
15. Uusien omakotitalojen myynti ja
rakentaminen USA:ssa ovat elpymässä,
mutta taso on vielä matala
10.4.2015 15Lähde: Macrobond
16. Maailmantalouden ennustetaan kasvavan
3,5 % vuonna 2015
10.4.2015 16
BKT:n kasvu 2015, %
Lähde: IMF (January 2014)
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2014, %.
Kasvu keskimäärin: +3,5 %
10.4.2015 16
17. Teknologiateollisuuden kysyntä
maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2015
10.4.2015 17
BKT:n kasvu 2015, %
Lähde: IMF (January 2015), Tullihallitus
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %.
Kasvu keskimäärin: +2,0 %
10.4.2015 17
18. 10.4.2015 18
Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Euroalueelle heikkoa kasvua
Lähde: Consensus Forecasts, October 2014
0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 5.0 5.5 6.0 6.5 7.0 7.5
2014e
2015e
2016e
2017e
2018e
2019e
2020-2024e
Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue
BKT, vuosimuutos, %
19. 10.4.2015 19
Globaali rakennemuutos on siirtänyt työtä
ja pääomia Aasiaan
Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet.
Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA
%
23. Teknologiateollisuuden liikevaihto
Suomessa 2014 edellisvuotisella tasolla
Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 10.4.2015 23
Liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 66 miljardia euroa vuonna 2014
24. Teknologiateollisuuden päätoimialat
Suomessa kehittyneet epäyhtenäisesti
Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit.
Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus
22 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 10.4.2015 24
25. 10.4.2015
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset
merkitsevät pientä liikevaihdon kasvua
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
Uudet tilaukset Suomessa, milj. euroa, käyvin hinnoin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto loka-joulukuu 2014.
*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Muutos: IV,2014 / IV,2013 IV,2014 / III,2014
Vientiin: -1 % -11 %
Kotimaahan: +16 % -16 %
Yhteensä: +4 % -12 %
25
26. 10.4.2015 26
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset
Suomessa yrityksittäin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto loka-joulukuu 2014.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Lisääntyneet
Vähentyneet
Ennallaan
Loka-joulukuu 2014 / heinä-syyskuu 2014, %
28. 10.4.2015 28
Teknologiateollisuuden tilauskanta
Suomessa yrityksittäin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 31.12.2014
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kasvanut
Supistunut
Ennallaan
31.12.2014 / 30.9.2014, %
29. Heikko markkinatilanne näkyy edelleen
teknologiateollisuuden tarjouspyynnöissä*
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta: tammikuu 2015.
”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme
kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden
yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2910.4.2015
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
38. 10.4.2015
Yhteenveto teknologiateollisuuden
tilanteesta ja lähiajan näkymistä
• Liikevaihto Suomessa kasvoi hieman vuonna 2014. Vuonna 2013
liikevaihto supistui 5 %.
• Liikevaihdon kasvun takana olivat harvat toimialat: erityisesti
peliteollisuus, terästuotanto ja autojen valmistus.
• Yritykset saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 4 %
enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2013, mutta 12 %
vähemmän kuin heinä-syyskuussa.
• Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 16 % suurempi kuin samaan
aikaan vuonna 2013 ja hieman suurempi kuin syyskuun lopussa.
• Liikevaihto on alkuvuonna 2015 hieman suurempi kuin vuosi sitten
vastaavaan aikaan.
• Henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna 3 % eli 10 000:lla.
Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 276 000, vuonna 2008
vastaavasti 326 000. Henkilöstön väheneminen jatkui vuoden lopulla.
• Alan yritykset rekrytoivat vuonna 2014 uutta henkilöstöä noin 20 000.
38
40. Suomen vienti on romahtanut, vientituloja
puuttuu noin 30 miljardia euroa vuodessa
10.4.2015 40
Teollisuus tuo 90 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat
41. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä
Lähde: Macrobond, Eurostat 10.4.2015 41
42. Viennin suhde bkt:hen on pudonnut
merkittävästi Suomessa 2008 jälkeen
Lähde: Macrobond, Eurostat
10.4.2015 42
43. Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin
pudotusta
Tavaravienti on 18 % eli vuositasolla 12 miljardia euroa pienempi kuin
vuoden 2008 alussa
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito) 10.4.2015 43
44. Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa
Teollisuus kattaa 70-80 % Suomen palveluviennistä
Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle
Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut
0
2
4
6
8
10
12
14
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuuden
palveluvienti
Suomesta
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa 10.4.2015 44
Mrd. euroa, käyvin hinnoin
45. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta
on Suomessa historiallisen matalalla tasolla
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
*) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus 10.4.2015 45
46. 10.4.2015
Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuuden
tuotanto ja vienti eivät palaudu 2008 tasolle
Tuotantokapasiteetti Suomessa on vähentynyt noin 20 %
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä),
vas. ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Kapasiteetin
käyttöaste, %,
oik. ast.
-23 %
Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 46
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
-21 %
47. Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste
ovat kasvaneet hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
Lähde: Macrobond, Eurostat
10.4.2015 47
48. Julkisten menojen bkt-suhteen palauttaminen
vaatii 10-15 miljardin euron menoleikkauksia
Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Lähde: OECD, Economic Outlook 2014 48
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %
10.4.2015
49. Suomen vaihtotase on painunut
negatiiviseksi
10.4.2015 49Lähde: Macrobond, Eurostat
50. Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen
viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan
nykyistä julkista sektoria
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuus Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 10.4.2015 50
Työpaikkojen määrä Suomessa
51. Teollisuuden yritysten lukumäärä
Suomessa on vähentynyt merkittävästi
Vähintään 5 henkilön yritykset
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Lähde: Tilastokeskus 10.4.2015 51
52. Yritysten investoinnit Suomessa on saatava
uudelleen kasvuun
10
15
20
25
30
35
2005 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Yritysten tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
ovat romahtaneet 10 miljardia euroa
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 10.4.2015 52
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
53. Myös teollisuuden investoinnit on saatava
uudelleen kasvuun
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e
Teollisuus Teknologiateollisuus
Teollisuuden kiinteät sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2014) 10.4.2015 53
54. 54
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e
USA
Alankomaat
Sveitsi
Ruotsi
Saksa
Suomi
Investoinnit Suomessa ovat kehittyneet
heikosti verrattuna kilpailijamaihin
Yritysten kiinteät investoinnit
Lähde: OECD, Economic Outlook 2014
Indeksi, 2005=100
10.4.2015
55. Suomi on houkutellut heikosti myös
ulkomaisia investointeja (vrt. Ruotsi, Puola,
Viro,...)
5510.4.2015
56. Yritysten kannattavuus on pudonnut
selvästi Suomessa
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos*
-2%
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kaikki yritykset
Teknologiateollisuus
*) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen,
satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus
5610.4.2015
57. Yritysverotuksen uudistamisella on mahdollista lisätä
investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
*) Liiketoiminnan tulos tarkoittaa yritysten tulosta ennen rahoitustuottoja ja –kuluja, satunnaisia
eriä sekä veroja.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
57
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten liiketoiminnan tulos* / liikevaihto 2013:
- keskiarvo +0,4 %, mediaani +3,6 %
%
Kannattava (23 %
yrityksistä)
Tyydyttävä (19 %)
Heikko (32 %)
Tappiollinen (26 %)
10.4.2015
58. OECD-maiden verovertailussa pärjänneissä
maissa* investoinnit ovat kasvaneet eniten
58
Investoinnit koko kansantaloudessa
*) Katkoviivalla merkitty maat, jotka pärjäsivät hyvin verovertailussa.
Lähde: Macrobond, Tax Foundation: International Tax Competitiveness Index, 2014
10.4.2015
59. Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
3
14
5 4
11 8
15 15 18 14
7
148
6
9 8
8 10
9 10
12
11
18
18
16
9 19 21
17 18
14 15
16 23
29
41
73 70 67 67 64 64 62 60
54 52
46
27
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suomi USA Puola Tšekki Ruotsi Saksa Iso-
Britannia
Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
Henkilöstöä
10.4.2015 59
60. Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään
omaa vientiään ulkomaille
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys
Erikokoisten yritysten osuus maan koko tavaraviennistä, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
-Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
-Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
-Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
-Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
10.4.2015 60
61. Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee merkittävästi
teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 30.9.2014
10.4.2015 61
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2013, %
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 13 %
• 22 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 35 %:lla omaa
vientiä alle 5 %
liikevaihdosta
62. 10.4.2015 62
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman
puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat
uudet mahdollisuudet
• Ohjelmistot ja pelit
• Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa
(anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)
64. Suomen kustannuskilpailukyky ei osoita
toivottua paranemista
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan
efektiiviset valuuttakurssit
90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan
Suhteessa Suomeen
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen
valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden
yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
paranee
64
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
10.4.2015
65. Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on
kadonnut lähes 100 000 vuoden 2008 jälkeen
10.4.2015 65
Teollisuus tuo kuitenkin 90 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
66. Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
väheni 10 000:lla vuonna 2014,
uusia rekrytointeja silti 20 000
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Henkilöstöstä noin 17 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 31.12.2014.
6610.4.2015
67. Teknologiateollisuuden henkilöstö
Suomessa päätoimialoittain
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
0
20,000
40,000
60,000
80,000
100,000
120,000
140,000
160,000
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus
Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka-ala
10.4.2015 67
73. 10.4.2015 73
23.75
4.35
4.89
1.28
11.13
2.10
17.20
1.14
1.22
5.56
5.86
3.42
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta
Suomessa noin kolmannes on alihankintaa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa, miljardia euroa
(=25 % alan liikevaihdosta Suomessa)
(39 %)
(7 %)
(62 %)
(82 %)
(31 %)
74. 10.4.2015 74
150,900
39,200
34,200
4,500
68,800
4,200
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Teknologiateollisuuden työpaikoista
Suomessa puolet suuntautuu alihankintaan
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
(=28 % alan kaikista työpaikoista Suomessa)
(53 %)
(9 %)
(63 %)
(80 %)
(51%)
76. Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää
volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
2000 = 100
Teollisuus
Teknologiateollisuus
Kansantalous
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
10.4.2015 76
**) Teollisuuden nykyinen
rakenne ei enää mahdollista
vastaavaa tuottavuuskehitystä
kuin vuosina 2000-2008.
77. 70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
220
230
240
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
2000 = 100
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Suunnittelu ja
konsultointi
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
10.4.2015 77
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
78. Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin
vuosiin
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuus
Teollisuuden työn hinta Teollisuuden työpaikat
10.4.2015 78
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
79. Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa
ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Suomi Saksa Ruotsi
10.4.2015 79
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
Kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Kustannus-
kilpailukyky
paranee
80. 80
Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä
Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55
Norja
Sveitsi
Ruotsi
Belgia
Tanska
Australia
Ranska
Saksa
Suomi
Alankomaat
Itävalta
Luxemburg
Irlanti
Kanada
USA
Italia
Japani
Iso-Britannia
Espanja
Uusi Seelanti
Singapore
Etelä-Korea
Kreikka
Israel
Cypros
Argentiina
Slovenia
Malta
Tšekin tasavalta
Portugali
Brasilia
Slovakia
Viro
Unkari
Puola
Taiwan
Latvia
Liettua
Meksiko
Romania
Bulgaria
Filippiinit
Euroa/tunti, vuonna 2012
10.4.2015
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)
81. Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 05.08.2014
10.4.2015 81
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä vuonna 2013
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
82. Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys
alihankkijayrityksissä
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 05.08.2014
10.4.2015 82
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2013
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
%
83. Mitä tulisi tehdä?
• Teollisuuden uudistumista on tuettava
– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
• Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava
– Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista
verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää
progressiivista ansiotuloverotusta.
• Työmarkkinat uudistettava
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.
• Julkista sektoria on karsittava
– Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa,
10 - 15 % nykyisistä menoista.
• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen
tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.
10.4.2015 83
85. 10.4.2015 85
Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2013
1,463,
91%
80 kpl
5 %
46 kpl
3 % 23 kpl
1 %
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Yritysten lukumäärä / 1 612 Henkilöstön määrä / 186 723
1–249 henkilön yritykset
250–499 henkilön yritykset
500–999 henkilön yritykset
1000– henkilön yritykset
70,646
38%
26,860
14%
31,468
17%
57,749
31%
86. 10.4.2015 86
Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2013
514 kpl
35%
475 kpl
33 %
265 kpl
18%
209 kpl
14%
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Yritysten lukumäärä / 1 463 Henkilöstön määrä / 70 646
1–19 henkilön yritykset
20–49 henkilön yritykset
50–99 henkilön yritykset
100–249 henkilön yritykset
5,139
7%
14,947
21%
18,814
27%
31,746
45%
Editor's Notes
Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat
elektroniikka- ja sähköteollisuus
kone- ja metallituoteteollisuus
metallien jalostus
suunnittelu- ja konsultointiala
tietotekniikka-ala.
Toimialalla tehdään 75 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.
Ala vastaa 60 %:sta Suomen koko viennistä.
Tuotteista yli 70 % menee globaaleille markkinoille.
Ala työllistää suoraan 295 000 henkilöä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa.
Teknologiateollisuus ry:n 1 560 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.