Sakari Tammisen puheenvuoro Teknologiateollisuuden syyskauden avajaisissa käsitteli taloustilanteen heikentymistä ja pikaista tarvetta parantaa vientiteollisuuden kilpailukykä.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Sakari Tammisen puheenvuoro Teknologiateollisuuden syyskauden avajaisissa käsitteli taloustilanteen heikentymistä ja pikaista tarvetta parantaa vientiteollisuuden kilpailukykä.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.2.2014 tilanteeseen.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Johtokunnan jäsen Olli Rehn: Suomen kasvutarina ja yritysten tuottavuus. Yrit...Suomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn
Juhlapuhe Yrittäjän päivän pääjuhlassa
Suomen kasvutarina ja yritysten tuottavuus
Korjaamo, Helsinki 5.9.2017
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vielä viime maaliskuussa ennustimme kokonaistuotannon kasvavan 0,6 prosenttia. Odotettua heikompaa kehitystä selittää taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä on rajoittanut vientiämme, jolle on koitunut lisävaikeuksia talouskasvun ainakin väliaikaisesta hidastumisesta joissakin vientimme kannalta tärkeissä kehittyvissä maissa. Teollisuuden rakenteen heikkoudella – kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä – on toki ollut oma vaikutuksensa, mutta talouden vajoamisessa uudelleen taantumaan vuosina 2012–2013 sillä on ollut vain sivuosa.
Kansainvälisen talouden paraneminen aikaansaa käänteen Suomenkin talouteen jo tämän vuoden lopulla. Euroalue nousi tämän vuoden toisella neljänneksellä noin puolitoista vuotta kestäneestä yhtäjaksoisesta taantumasta. Koko EU:n alueella talouskehitys on ollut jopa euroaluetta parempaa. Aivan viime kuukausina myös Kiinan, Japanin ja Brasilian talouskasvu on vauhdittunut. Osassa kehittyvistä maista talouskasvu on tosin vielä ainakin väliaikaisesti hidastunut, kun rahoitusvirtojen suunta on kääntynyt kehittyvistä maista Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin nousevien korkojen ja parantuneiden talousnäkymien houkuttelemana. Suomen viennin kannalta on myönteistä myös se, että investoinnit alkavat elpyä Euroopassa ja laajemminkin globaalitaloudessa. Suomen bruttokansatuote kasvaa ensi vuonna 2,1 prosenttia. Ennuste on näin 0,3 prosenttiyksikköä maaliskuista arviotamme alempi. Koska talouskasvu nojautuu pitkälti vientiin, ei se juuri lisää työllisyyttä eikä kavenna merkittävästi julkisen talouden alijäämiä vielä tällä ennustejaksolla.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.2.2014 tilanteeseen.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Johtokunnan jäsen Olli Rehn: Suomen kasvutarina ja yritysten tuottavuus. Yrit...Suomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn
Juhlapuhe Yrittäjän päivän pääjuhlassa
Suomen kasvutarina ja yritysten tuottavuus
Korjaamo, Helsinki 5.9.2017
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vielä viime maaliskuussa ennustimme kokonaistuotannon kasvavan 0,6 prosenttia. Odotettua heikompaa kehitystä selittää taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä on rajoittanut vientiämme, jolle on koitunut lisävaikeuksia talouskasvun ainakin väliaikaisesta hidastumisesta joissakin vientimme kannalta tärkeissä kehittyvissä maissa. Teollisuuden rakenteen heikkoudella – kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä – on toki ollut oma vaikutuksensa, mutta talouden vajoamisessa uudelleen taantumaan vuosina 2012–2013 sillä on ollut vain sivuosa.
Kansainvälisen talouden paraneminen aikaansaa käänteen Suomenkin talouteen jo tämän vuoden lopulla. Euroalue nousi tämän vuoden toisella neljänneksellä noin puolitoista vuotta kestäneestä yhtäjaksoisesta taantumasta. Koko EU:n alueella talouskehitys on ollut jopa euroaluetta parempaa. Aivan viime kuukausina myös Kiinan, Japanin ja Brasilian talouskasvu on vauhdittunut. Osassa kehittyvistä maista talouskasvu on tosin vielä ainakin väliaikaisesti hidastunut, kun rahoitusvirtojen suunta on kääntynyt kehittyvistä maista Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin nousevien korkojen ja parantuneiden talousnäkymien houkuttelemana. Suomen viennin kannalta on myönteistä myös se, että investoinnit alkavat elpyä Euroopassa ja laajemminkin globaalitaloudessa. Suomen bruttokansatuote kasvaa ensi vuonna 2,1 prosenttia. Ennuste on näin 0,3 prosenttiyksikköä maaliskuista arviotamme alempi. Koska talouskasvu nojautuu pitkälti vientiin, ei se juuri lisää työllisyyttä eikä kavenna merkittävästi julkisen talouden alijäämiä vielä tällä ennustejaksolla.
Teknologiateollisuus: tilanne ja näkymät, lokakuu 2015TechFinland
Teknologiateollisuus: tilanne ja näkymät, lokakuu 2015 (kuukausittain päivitettävä tilastopaketti teknologiateollisuuden ja Suomen taloustilanteesta ja näkymistä)
Päästrategi Vesa Engdahl puhui Helsingissä 11.–12.3.2015 pidetyssä Vero2015-tapahtumassa markkinoiden tilasta aiheella Osakkeiden noususykli kypsässä vaiheessa – riski palaamassa markkinoille.
Mitä kuuluu USA:n taloudelle ja työmarkkinoille? Miltä näyttää Euroopan taloustilanne? Katso, mitä sijoituskohteita suositaan ja mitä vältetään vuonna 2015.
FiBANin bisnesenkeliaamiainen EK:ssa - "Suomen lähitulevaisuuden näkymät pien...FiBAN
FiBAN järjestää aamiaistilaisuuksia, joiden tavoitteena on jakaa bisnesenkelitoiminnan parhaita käytäntöjä kokeneiden sijoittajien avulla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki kokeneet, sekä kokemattomat bisnesenkelisijoittamisesta kiinnostuneet.
Tilaisuudessa kuullaan EK:n Minna Etu-Seppälän luento kasvuyritysten markkinanäkymistä ja Penna Urrilan investointinäkymät.
Vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen kannanotto valtion budjettiin: Vientiteollisuuden kilpailukykyä on parannettava! Mukana Kemianteollisuus, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus, Paperiliitto, TEAM ja Teknologiateollisuus.
8. 14.8.20158
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
lähes 100 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
9. 14.8.20159
Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat
kasvaneet hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
Lähde: Macrobond, Eurostat
10. 14.8.201510
Investoinnit Suomessa ovat kehittyneet heikosti
verrattuna kilpailijamaihin
Yritysten kiinteät investoinnit
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e 2016e
USA
Alankomaat
Sveitsi
Ruotsi
Saksa
Suomi
Lähde: OECD, Economic Outlook 2015
Indeksi, 2005=100
12. 90
95
100
105
110
115
120
125
Suomi suhteessa euromaihin 5 %:n alenema suhteessa euromaihin
10 %:n alenema suhteessa euromaihin
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten
kehityksellä.
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen
hinta- ja
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen
hinta- ja
kustannus-
kilpailukyky
paranee
14.8.201512
Yksikkötyökustannuksia on kyettävä alentamaan
Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus,
ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
13. 75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuus
Teollisuuden työn hinta Teollisuuden työpaikat
14.8.201513
Myös teollisuudessa työn hinnan ja tuottavuuden
kehitys ovat erkaantuneet toisistaan
Työpaikat ovat vähentyneet
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
14. 80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Suomi Saksa Ruotsi
14.8.201514
Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa
ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
Kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Kustannus-
kilpailukyky
paranee
15. 13.8.201515
Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat
ovat itäisessä Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65
Norja
Sveitsi*
Belgia
Tanska
Ruotsi
Saksa
Ranska
Suomi
Australia*
Alankomaat
Itävalta
Irlanti
Luxemburg
Italia
USA *
Kanada*
Espanja
Iso-Britannia
Japani*
Uusi Seelanti*
Singapore*
Israel*
Etelä-Korea*
Slovenia
Kreikka
Argentiina*
Cypros
Malta
Portugali
Slovakia
Viro
Tšekin tasavalta
Puola
Brasilia*
Unkari
Taiwan*
Liettua
Latvia
Meksiko*
Romania
Bulgaria
Filippiinit*
Euroa/tunti
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)
*) Tieto vuodelta 2013, muuten vuodelta 2014
Lähde: Eurostat, The Conference Board