Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, elokuu 2018

Teknologiateollisuuden /
Suomen talousnäkymät
Elokuu 2018
115.8.2018 Teknologiateollisuus

Suomi tarvitsee pitkäkestoista
yritysten kasvua tukevaa
talous- ja veropolitiikkaa

Talous- ja veropolitiikan tavoitteeksi tulisi asettaa
kolmen prosentin vuotuinen BKT-kasvu 2018-2023
315.8.2018 Teknologiateollisuus *) IMF:n ennuste euroalueelle huhtikuussa 2018: 2,4 % vuonna 2018, 2,0 % vuonna 2019, 1,7 % vuonna 2020, 1,5 %
vuonna 2021, 1,5 % vuonna 2022, 1,4 % vuonna 2023
Lähde: IMF, Macrobond, Teknologiateollisuus ry

Teollisuuden tuotannolliset ja T&K-investoinnit
Suomessa eivät ole yltäneet 2007-2008 tasolle
415.8.2018 Teknologiateollisuus *) Sisältää ohjelmistoinvestoinnit
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2018 (yritysten suunnitelmat vuodelle 2018)
0
1
2
3
4
5
6
7
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018e
Tuotannolliset
investoinnit
T&K-investoinnit*
T&K-investoinnit (pl.
elektroniikkateollisuus)*
Miljardia euroa, kiintein 2010 hinnoin

Teollisuuden kokonaisinvestoinnit Suomessa ovat
pienemmät kuin pääomien kuluminen
515.8.2018 Teknologiateollisuus *) Sisältää ohjelmistoinvestoinnit
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2018 (yritysten suunnitelmat vuodelle 2018)
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018e
Tuotannolliset ja T&K -
investoinnit*
Kiinteän pääoman
kuluminen

Teollisuuden tuotannolliset investoinnit Suomessa
ovat nyt pääomien kulumisen suuruiset
615.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2018 (yritysten suunnitelmat vuodelle 2018)
0
1
2
3
4
5
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018e
Tuotannolliset
investoinnit
Tuotannollisen pääoman
kuluminen

Teollisuuden tuotannollista pääomaa Suomessa on
hävinnyt merkittävästi, erityisesti 2008 jälkeen
715.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2018 (yritysten suunnitelmat vuodelle 2018)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018e
kuluminen
kumulatiivisesti
Tuotannolliset
investoinnit
kumulatiivisesti

Taustatietoa
teknologiateollisuudesta sekä
koko vientisektorista

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
ABB, Ensto, Microsoft Mobile,
Murata Electronics, Nokia, Planmeca,
Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala…
METALLIEN JALOSTUS
Boliden, Componenta, Kuusakoski,
Luvata, Outokumpu, Outotec,
Ovako, Sacotec, SSAB …
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars,
Glaston, Kone, Konecranes, Metso,
Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,
Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet,
Valtra, Wärtsilä…
TIETOTEKNIIKKA-ALA
Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel,
Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu
Finland, IBM, Innofactor, Knowit,
Microsoft, Nixu, Tieto…
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG,
Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,
Rejlers, SITO, SWECO, WSP…

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2017): 14,4 mrd euroa
• henkilöstö (2017): 37 800
METALLIEN JALOSTUS
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• henkilöstö (2017): 16 100
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• henkilöstö (2017): 127 900
TIETOTEKNIIKKA-ALA
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• henkilöstö (2017): 66 900
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
• teollisuuden, yhteiskunnan
ja rakentamisen asiantuntijapalvelut
• henkilöstö (2017): 50 900

Teknologiateollisuus
– Suomen suurin elinkeino
• 51 % Suomen koko viennistä.
• Alan yritykset investoivat Suomessa
vuosittain noin 5 miljardia euroa.
• 70 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k -investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät suoraan noin
310 000 ihmistä.
• Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – 1 600 jäsenyritystä.

Suomalaisten teknologiateollisuuden
pörssiyritysten henkilöstöstä 87 % on ulkomailla,
13 % Suomessa (2017)
87%
13%
HENKILÖSTÖSTÄ
Tytäryrityksissä ulkomailla Suomessa
Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset

1315.8.2018 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä alustavien tietojen mukaan noin 13 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2017
Tavaravienti yhteensä 30,6 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,79 mrd. €
9,1 %
Länsi-Eurooppa
16,44 mrd. €
53,7 %
Etelä- ja Väli-
Amerikka
0,84 mrd. €
2,8 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
5,11 mrd. €
16,6 %
Afrikka
0,43 mrd. €
1,4 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,51 mrd. €
1,7 %
Aasia
4,51 mrd. €
14,7 %

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
81 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista
Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2017
1415.8.2018 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuus,
43.6, 51%
Metsäteollisuus;
12.9; 15%
Kemianteollisuus;
13; 15%
Muut toimialat; 16.1;
19%

1515.8.2018 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavara-
ja palveluvienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)
Koneet ja laitteet, 7.8
Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.1
Terästuotteet, 4.2
Pelit ja ohjelmistot, 4.1
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.8
Autot ja autonosat, 3.5
Värimetallit, 3.4
Koneteollisuuden palvelut, 2.8
Tietoliikennelaitteet, 2.7
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6
Metallituotteet, 1.3
Metallien jalostuksen palvelut, 0.6
Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.4
Metallimalmit, 0.4
Paperi, kartonki, pahvi, 7.1
Sahatavara, 2.8
Massa, 2.0
Metsäteollisuuden palvelut, 1.0
Dieselpolttoaineet, 4.5
Kemikaalit ja kemialliset
tuotteet, 3.5
Kumi- ja muovituotteet, 2.6
Kemianteollisuuden palvelut, 1.5
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat ja palvelut, 16.1

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
91 % Suomen tavaraviennin tuloista
Tavaravienti: miljardia euroa ja osuus Suomen tavaraviennistä 2017
1615.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)
Teknologiateollisuus
30.6 mrd.€
52%
Metsäteollisuus
11.9 mrd.€
20%
Kemianteollisuus
11.5 mrd.€
19%
Muut toimialat
5.5 mrd.€
9%

1715.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden
tavaravienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)
Koneet ja laitteet, 7.8
Terästuotteet, 4.2
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.8
Autot ja autonosat, 3.5
Värimetallit, 3.4
Tietoliikennelaitteet, 2.7
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6
Metallituotteet, 1.3
Metallimalmit, 0.4
Paperi, kartonki, pahvi, 7.1
Sahatavara, 2.8
Massa, 2.0
Dieselpolttoaineet, 4.5
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 3.5
Kumi- ja muovituotteet, 2.6
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat , 5.5

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus
tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloista
Erityisesti peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Teknologia-, metsä-
ja kemianteollisuuden
palveluvienti
Suomesta (ml.
peliteollisuus)
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2017 ovat alustavia.
Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry

Maailmantalouden näkymät
- Kasvu on hidastumassa

Bruttokansantuote on kasvanut myös Suomessa,
mutta takamatkaa euromaihin on lähes 8 %
2015.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Suomen vienti ponnahti alkuvuonna 2017, mutta
takamatkaa euromaihin on lähes 40 %
2115.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen vienti ei ole enää juurikaan kasvanut
maaliskuun 2017 jälkeen
2215.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään
Euroopassa ja USA:ssa, Suomi on jälkijunassa

2415.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (kansantalouden tilinpito)
Ruotsin kasvuvauhdilla Suomen bkt olisi
vuositasolla 38 miljardia euroa ja kokonaisverotulot
17 miljardia euroa nykyistä suuremmat
160
170
180
190
200
210
220
230
240
250
260
270
Ruotsin bkt-kasvulla
2009-2017
Saksan bkt-kasvulla
2009-2017
EU-maiden bkt-
kasvulla 2009-2017
Suomen toteutunut
kehitys
Suomen bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

2515.8.2018 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinäkuu 2018.
Lähde: Markit
Talouskasvu Euroalueella on hidastunut
Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto on kasvanut myös Suomessa,
mutta takamatkaa EU-keskiarvoon on 15 %

Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut lähes
saman verran kuin Italiassa ja Espanjassa

Euroalueella kuluttajien luottamus on hyvällä
tasolla

Suomessa kuluttajien luottamus on hyvällä tasolla
2915.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kuluttajien luottamusindeksi)

Kiinassa ja Intiassa kasvu jatkuu vahvana,
myös Brasilia on palautunut kasvuun
Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 31 %

Lähde: Markit
Euroalueen teollisuudessa kasvu on hidastunut
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Lähde: Markit
Kiinan teollisuudessa tuotanto kasvaa hieman

Lähde: Markit
Venäjän teollisuudessa tuotanto vähenee

Lähde: Markit
Brasilian teollisuudessa tuotanto on ennallaan

Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto kasvaa

Teollisuustuotanto on kasvanut
maailmanlaajuisesti
3615.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

3715.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Viennin määrän kehitys

Tuonti Kiinaan on kasvanut useista maista

Rakentamisen kasvu Kiinassa on selvästi aiempaa
hitaampaa
Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %

Kiinteät investoinnit ovat päässeet kasvuun myös
Brasiliassa
Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %
Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %

EU-maiden vienti Venäjälle on elpynyt vain hieman

Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen
viennistä on pudonnut noin 5 prosenttiin
4315.8.2018 Teknologiateollisuus *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018(1-5)
%

Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen
ovat kasvaneet vahvasti USA:ssa

Kauppasodan vaikutukset näkyvät myös
valuuttakursseissa

4615.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (July 2018)
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,9 %
vuonna 2018
Bkt:n kasvu 2018 / 2017, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muuit.
Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäja
Afrikka
Kasvu keskimäärin:
+3,9 %
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2017, %
Muu
Aasia

4715.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (July 2018), Tullihallitus
Teknologiateollisuuden vientimarkkinoilla kysyntä
kasvaa 2,8 % vuonna 2018
Bkt:n kasvu 2018 / 2017, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.
Eurooppa
Venäjä
Brasilia
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Kasvu keskimäärin:
+2,8 %
Meksiko
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2016, %

Talouskasvu on maailmalla laaja-alaista 2018
Bkt:n kehitys 2018 / 2017, %
4815.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, July 2018
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu heinäkuussa 2018.
Pohjois-Amerikka: +2,9 %
USA +2,9 %
Kanada +2,0 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,0 %
Brasilia +1,7 %
Meksiko +2,3 %
Argentiina +0,3 %
Venezuela -12,3 %
Kolumbia +2,6 %
Chile +3,9 %
Peru +3,6 %
Länsi-Eurooppa: +1,9 %
Saksa +2,0 %
Iso-Britannia +1,3 %
Ranska +1,8 %
Italia +1,2 %
Espanja +2,8 %
Alankomaat +2,7 %
Sveitsi +2,2 %
Ruotsi +2,6 %
Belgia +1,6 %
Norja +2,3 %
Itävalta +2,8 %
Tanska +1,4 %
Kreikka +1,9 %
Suomi +2,7 %
Portugali +2,2 %
Irlanti +5,2 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +1,7 %
Israel +3,4 %
Aasia: +4,9 %
Kiina +6,6 %
Japani +1,1 %
Intia +7,4 %
Australia +2,8 %
Etelä-Korea +2,9 %
Indonesia +5,2 %
Taiwan +2,7 %
Thaimaa +4,3 %
Malesia +5,3 %
Singapore +3,2 %
Uusi Seelanti +2,7 %
Filippiinit +6,6 %
Vietnam +6,7 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +1,6 %
Nigeria +2,3 %
Egypti +4,8 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: +3,2 %
Venäjä +1,8 %
Turkki +4,1 %
Puola +4,4 %
Tšekki +3,4 %
Romania +4,0 %
Ukraina +3,1 %
Unkari +4,1 %
Slovakia +3,8 %
Slovenia +4,5 %
Liettua +3,4 %
Latvia +3,6 %
Viro +3,6 %

Teknologiateollisuuden näkymät
Suomessa syksyllä 2018

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
kasvoi 7 % vuonna 2017 ollen 72,7 miljardia euroa
5015.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Liikevaihdon kasvu 2017, %:
Kone- ja metalli +6 %
Elektroniikka- ja sähkö +5 %
Metallien jalostus +17 %
Suunnittelu- ja konsultointi +6 %
Tietotekniikka +4 %

Teknologiateollisuuden ja koko teollisuuden
liikevaihto Suomessa on kasvanut alkuvuonna
Kasvusta puolet on ollut tuottajahintojen nousua, puolet volyymikasvua
5115.8.2018 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on
kasvanut kaikilla päätoimialoilla
Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat
Osuudet liikevaihdosta 2017: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 20 %, tietotekniikka-ala 17 %,
metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teollisuustuotteiden syksyn liikevaihdon kasvusta
huomattavin osa on tuottajahintojen nousua
Kauppasota nostaa entisestään välituotteiden hintoja
5315.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tuottajahintaindeksit)

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
pysyneet hyvällä tasolla
5415.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2018.
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
13,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin
Muutos: II,2018 / II,2017 II,2018 / I,2018
Vientiin: -15 % +6 %
Kotimaahan: +13 % -21 %
Yhteensä: -9 % -1 %
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa
pysynyt hyvällä tasolla
viimeisin tieto 30.6.2018.
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
26,000
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Muutos: 30.6.2018 / 30.6.2017 30.6.2018 / 31.3.2018
Vientiin: +13 % -2 %
Yhteensä: +12 % -3 %
*) Pl. metallien
jalostus, pelialan
ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset
Yhteensä

Teknologiateollisuuden yritysten saamissa
tarjouspyynnöissä* käänne heikompaan
5615.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta heinäkuu 2018.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
*) ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme
kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten
määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.

Teknologiateollisuuden saamat tarjouspyynnöt
ennakoivat heikompaa tilauskehitystä syksyllä
5715.8.2018 Teknologiateollisuus *) Neljän vuosineljänneksen liukuva keskiarvo
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset.
50
60
70
80
90
100
110
120
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Tarjouspyyntöjen
saldoluku* (vas.
ast.)
Uudet tilaukset*,
indeksi
2008=100 (oik.
ast.)
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Muutos: II,2018 / II,2017 II,2018 / I,2018
Vientiin: +3 % -1 %
Kotimaahan: +6 % 0 %

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
8,000
8,500
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 30.6.2018 / 30.6.2017 30.6.2018 / 31.3.2018
Vientiin: -3 % 0 %
Kotimaahan: -2 % 0 %
Yhteensä: -3 % 0 %
Yhteensä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Muutos: II,2018 / II,2017 II,2018 / I,2018
Vientiin: -24 % +13 %
Yhteensä: -21 % +3 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 30.6.2018 / 30.6.2017 30.6.2018 / 31.3.2018
Yhteensä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset
Suomessa
0
50
100
150
200
250
300
350
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Muutos: II,2018 / II,2017 II,2018 / I,2018
Kotimaahan: +43 % +21 %

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta
Suomessa
0
100
200
300
400
500
600
700
800
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Muutos: 30.6.2018 / 30.6.2017 30.6.2018 / 31.3.2018
Vientiin: -24 % -11 %
Kotimaahan: +38 % 0 %
Yhteensä

Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
750
800
850
900
950
1,000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Muutos: II,2018 / II,2017 II,2018 / I,2018
Yhteensä: +46 % -27 %
*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa
0
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1,600
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Muutos: 30.6.2018 / 30.6.2017 30.6.2018 / 31.3.2018
*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja
datakeskukset

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on
kasvanut tänä vuonna 10 000:lla
6615.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
(30.6)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Teknologiateollisuus rekrytoi Suomessa tammi-
kesäkuussa 26 000 ihmistä, 42 500 vuonna 2017
6715.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
2014Q3 2015Q1 2015Q3 2016Q1 2016Q3 2017Q1 2017Q3 2018Q1
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta
Suomessa ja syksyn 2018 näkymistä
• Liikevaihto Suomessa oli yhteensä 72,7 miljardia euroa vuonna 2017. Kasvua edellisvuotisesta oli
koko vuoden ajalta noin 7 prosenttia. Tammi-huhtikuussa 2018 liikevaihto oli 6 prosenttia
suurempi kuin vuosi sitten.
• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisestiprosentin verran
vähemmän kuin tammi-maaliskuussa ja 9 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla
vuonna 2017. Muutokset vuosineljännesten välillä ovat olleet viime aikoina suuria erityisesti
laivatilausten sekä uusien pitkäkestoisten palvelusopimusten takia.
• Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 3 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa, mutta 12
prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 kesäkuussa.
• Teknologiateollisuuden liikevaihto on syksyllä 2018 hieman suurempi kuin viime vuonna
vastaavaan aikaan.
• Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-kesäkuussa runsaat kolme
prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa noin 310 000
eli 10 000 enemmän kuin viime vuonna.
• Alan yritysten henkilöstörekrytoinnit olivat korkealla tasolla tammi-kesäkuussa. Rekrytointeja oli
kaikkiaan lähes 26 000, kun viime vuonna niitä oli yhteensä 42 500. Pk-yritysten osuus
rekrytoinneista oli 62 prosenttia.

6915.8.2018 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014
Teknologiateollisuuden tuotteita ja palveluja
käytetään paljon välituotteina* eri toimialoilla
24.35
5.17
5.82
1.03
9.91
2.42
15.18
0.72
0.77
4.92
5.79
2.98
0 5 10 15 20 25 30
Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut
yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,
asennuspalvelut
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Miljardia euroa

7015.8.2018 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
150,982
46,530
34,920
3,654
61,038
4,840
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,
asennuspalvelut
Terästuotteet, värimetallit, valut

Suomen talouskasvu on
vakaalla pohjalla, jos myös
vienti kasvaa

Suomen vienti ponnahti tammi-maaliskuussa
2017, mutta ei ole kasvanut juurikaan sen jälkeen

Suomen viennissä on 2008 jälkeen 40 prosentin
takamatka verrattuna muihin euromaihin

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä

Yli 70 % Suomen viennistä on tavaroita, vajaa 30
% palveluja

7615.8.2018 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto kesäkuu 2018
Lähde: Tullihallitus (Tavaroiden ulkomaankauppa)
Suomen tavaraviennin euromääräinen arvo ei ole
juurikaan enää kasvanut 2017 kevään jälkeen
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
Miljoonaa euroa kuukausittain, käyvin hinnoin
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Palvelujen vienti Suomesta on kasvanut heikosti
verrattuna muihin EU-maihin
7715.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat

Rojaltitulojen kotiuttamisessa Suomi ei erottaudu
edukseen kilpailijamaista
7815.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat / Balance of payments
0
0.5
1
1.5
2
2.5
3
3.5
4
4.5
5
5.5
6
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Teollis- ja tekijänoikeuskorvaukset suhteessa pääkonttorimaan bkt:hen, %
Alankomaat
Irlanti
Sveitsi
Ruotsi
Suomi
Tanska
Belgia

Suomessa on vähän ulkomaisomisteisia yrityksiä
Ulkomaisomisteisten yritysten maksamat rojaltit kotimaahansa
7915.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat / Balance of payments
0
0.2
0.4
0.6
0.8
1
1.2
1.4
1.6
1.8
2
2.2
2.4
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Teollis- ja tekijänoikeuskorvaukset suhteessa sijaintimaan bkt:hen, %
Sveitsi
Belgia
Ruotsi
Tanska
Suomi
Alankomaat 6,4% v. 2017
Irlanti 24% v. 2017

Viennin suhde bkt:hen on Suomessa merkittävästi
alempi kuin vuonna 2008

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
8115.8.2018 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat

8215.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus
Teollisuusyritysten lukumäärä Suomessa on
vähentynyt 16 prosentilla vuoden 2007 jälkeen
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Vähintään viiden henkilön yritykset

Viennin pudotuksen seuraus: julkinen velka ja
kokonaisveroaste nousivat merkittävästi

8415.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD
Suomen kokonaisveroaste on korkealla tasolla
Verotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle

8515.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (June 2018)
Suomessa julkisen sektorin bkt-suhteen
palauttaminen edellyttää vahvaa talouskasvua
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e 2019e
Suomi Tanska Ruotsi Euromaat Saksa
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %

Suomen vaihtotase on noussut lievästi positiiviseksi

*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
**) Tiedot vuodelta 2014
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2015
4 3
13
6 5 4
13 15
7
15
6
19
6 6
6
9 9 9
9
9
15
11
18
18
10 13
10 19 20 23
17 15
26
22 30
35
80 78
71
66 65 64 61 61
51 51 46
29
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Ranska Saksa USA** Puola Tsekki Suomi Ruotsi UK Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %

*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
Pk-yritysten osuus tavaraviennissä on kasvamassa
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys

8915.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon
teknologiateollisuudessa Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2016, %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 14 %
• 21 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 39 %:lla omaa
vientiä 0-5 %
liikevaihdosta

Kasvun paradoksi: teollisuuden
suuryritysten* toimintojen
väheneminen Suomessa jarruttaa
olennaisesti talouskasvua
*) Kaksi laskelmaa: 2008-2016 (2017)
Tilastokeskus: teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden
suuryritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä: mukana yritykset, joissa
henkilöstöä vähintään 500 vuonna 2008 (74 kpl vuonna 2008, 67 kpl
vuonna 2016).
Tulli: koko teollisuuden suuryritysten tavaravienti: mukana yritykset,
joissa henkilöstöä vähintään 500 vuosina 2008-2017 (102 kpl vuonna
2008, 82 kpl vuonna 2016).

Kasvun paradoksi: supistuneella teollisuudella on
rajalliset mahdollisuudet kasvattaa Suomen vientiä
9115.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / teollisuustuotannon volyymi-indeksi
55%
60%
65%
70%
75%
80%
85%
90%
95%
100%
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotanto, kun
kapasiteetti
täyskäytössä
(teoreettinen taso),
vas. ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Teollisuuden
kapasiteetin
käyttöaste, %, oik.
ast.-17 %
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
-18 %

Teollisuuden suuryrityksiä ovat mm:
ABB Outokumpu
Andritz Patria
Bayer Planmeca
Boliden Ponsse
Cargotec SSAB
GE Healthcare Sandvik Mining and Construction
Huhtamäki Stora Enso
Kemira Tikkurila
Kone UPM
Konecranes Vacon
Metso Vaisala
Metsä Group Wallac
Meyer Turku Valmet Automation
Neste Valmet
Nokia Valtra
Oras Wärtsilä
Orion Yara Suomi

Vaikutus liikevaihtoon ja
työpaikkoihin

*) Mukana ovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 500 vuonna 2008.
**) Arvio vuoden 2017 liikevaihdoksi perustuu liikevaihtoindeksin sekä tuottajahintojen kehitykseen.
Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, liikevaihdon arvoindeksi, tuottajahintaindeksit, kansantalouden tilinpito
Kasvun paradoksi: teollisuuden suuryritysten*
menetettyä liikevaihtoa on vaikea korvata
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Koko teollisuuden
liikevaihto yhteensä
Teollisuuden
suuryritysten* liikevaihto
Liikevaihto Suomessa, miljardia euroa, kiintein 2016 hinnoin
-22 mrd. €
-29 mrd. €
-24 mrd. €

*) Mukana ovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 500 vuonna 2008.
**) Arvio koko teollisuuden vuoden 2017 liikevaihdoksi perustuu liikevaihtoindeksin sekä tuottajahintojen kehitykseen.
Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, liikevaihdon arvoindeksi, tuottajahintaindeksit, kansantalouden tilinpito
menetettyä liikevaihtoa on vaikea korvata
65
70
75
80
85
90
95
100
105
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Koko teollisuuden
liikevaihto yhteensä
Teollisuuden
suuryritysten* liikevaihto
Liikevaihto Suomessa, kiintein 2016 hinnoin, indeksi 2008=100
-22 %
-30 %
-19 %

9615.8.2018 Teknologiateollisuus *) Mukana ovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 500 vuonna 2008.
**) Arvio koko teollisuuden vuoden 2017 henkilöstömääräksi perustuu kansantalouden tilinpidon henkilöstökehitykseen.
Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, kansantalouden tilinpito
Kasvun paradoksi: teollisuuden suuryritysten* ja
alihankkijoiden menetettyjä työpaikkoja on vaikea
korvata
60,000
80,000
100,000
120,000
140,000
160,000
180,000
200,000
220,000
240,000
260,000
280,000
300,000
320,000
340,000
360,000
380,000
400,000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Koko teollisuuden
henkilöstö yhteensä
Teollisuuden
suuryritysten*
henkilöstö
-92 550
-51 660
-93 350

**) Arvio koko teollisuuden vuoden 2017 henkilöstömääräksi perustuu kansantalouden tilinpidon henkilöstökehitykseen.
Kasvun paradoksi: teollisuuden suuryritysten* ja
alihankkijoiden menetettyjä työpaikkoja on vaikea
korvata
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Koko teollisuuden
henkilöstö yhteensä
Teollisuuden
suuryritysten*
henkilöstö
-24 %
-42 %
-24 %

Vertailussa mukana olevien suuryritysten* osuus
koko teollisuuden liikevaihdosta on pudonnut
vajaaseen 50 prosenttiin
46
48
50
52
54
56
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Osuus teollisuuden koko liikevaihdosta, %

Vertailussa mukana olevien suuryritysten* osuus
koko teollisuuden henkilöstöstä on pudonnut noin
25 prosenttiin
Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto
22
24
26
28
30
32
34
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Osuus teollisuuden koko henkilöstömäärästä, %

Vaikutus vientiin

*) Mukana ovat teollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä on vähintään 500.
**) Arvio vuoden 2017 koko vienniksi perustuu tammi-marraskuun viennin ja vientihintaindeksien kehitykseen, teollisuuden yrityskoon
mukainen vientijakauma tammi-syyskuun viennin kehitykseen.
Lähde: Tulli, Tilastokeskus / vientihintaindeksit
pudonnutta vientiä on vaikea korvata
20
25
30
35
40
45
50
55
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Teollisuuden tavaravienti
yhteensä
Teollisuuden suuryritysten
tavaravienti
Tavaravienti Suomesta, miljardia euroa, kiintein 2016 hinnoin
-14 mrd. €
-10 mrd. €
-11 mrd. €
-7 mrd. €

Teollisuuden suuryritysten* osuus koko
teollisuuden ja Suomen koko tavaraviennistä on
pudonnut yli 10 prosenttiyksiköllä
*) Mukana ovat teollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä on vähintään 500.
**) Arvio vuoden 2017 koko vienniksi perustuu tammi-marraskuun viennin ja vientihintaindeksien kehitykseen, teollisuuden yrityskoon
mukainen vientijakauma tammi-syyskuun viennin kehitykseen.
Lähde: Tulli, Tilastokeskus / vientihintaindeksit
40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017**
Osuus tavaraviennistä, %
osuus koko teollisuuden
tavaraviennistä
osuus Suomen koko
tavaraviennistä

Kolmen suurinvestoinnin
vaikutus Suomen vientiin
Päivitetty laskelma Turun laivatilausten,
Uudenkaupungin kasvavan autontuotannon ja
Äänekosken uuden sellutehtaan
kokonaisvaikutuksesta Suomen vientiin vuosina
2017-2019

Laivatilaukset, autotuotanto ja Äänekosken
sellutehdas kasvattavat Suomen tavara- ja
palveluvientiä kaikkiaan 5 % vuosina 2017-2019
10415.8.2018 Teknologiateollisuus *) Vuoden 2017 vientiennuste perustuu kansantalouden tilinpidon tavara- ja palveluvientitietoihin tammi-syyskuulta 2017.
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e 2019e
Muu tavara- ja
palveluvienti*)
Laivojen, autojen ja
Äänekosken sellun
vienti 2016-2019
Tavara- ja palveluvienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin
Vaikutus
Suomen koko
vientiin: +5 %
eli 3,8 miljardia
euroa
verrattuna
vuoden 2016
tasoon

Laivatilaukset, autotuotanto ja Äänekosken
sellutehdas kasvattavat Suomen tavaravientiä
kaikkiaan 7,5 % vuosina 2017-2019
10515.8.2018 Teknologiateollisuus *) Vuoden 2017 vientiennuste perustuu kansantalouden tilinpidon tavaravientitietoihin tammi-syyskuulta 2017.
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e 2019e
Muu tavaravienti*)
Laivojen, autojen ja
Äänekosken sellun
vienti 2016-2019
Tavaravienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin
Vaikutus
Suomen koko
tavaravientiin:
+7,5 % eli 3,8
miljardia euroa
verrattuna
vuoden 2016
tasoon

Paradoksin johtopäätös
- Suomen etu on varmistaa sekä suuryritysten että pk-
yritysten toimintaedellytykset.
- Yritysten investoinnit Suomessa ovat riittämättömät
palauttamaan menetettyä takamatkaa.
- Nykyisellä talous- ja veropolitiikalla ei palauteta
menetettyä takamatkaa suhteessa muihin
euromaihin.

Investointeja Suomeen edistävät
- Kilpailuetua tuova verotus.
- Julkinen yritysten T&K-tuki on kilpailijamaiden tasolla.
- Fyysinen ja digitaalinen infra ovat toimintavarmoja ja
kustannuksiltaan kohtuullisia.
- Työmarkkinat ovat joustavat, kustannuskilpailukyvyn
paraneminen varmistetaan
- Osaavaa työvoimaa on saatavilla: koulutusta
uudistetaan ja tuetaan elinikäistä oppimista sekä
työperäistä maahanmuuttoa.

Tuottavuus ja investoinnit
ovat keskeisiä kilpailukyvyn
kannalta

Nyt on panostettava tuottavuuteen* kaikin keinoin
Vientisektorilla tuottavuus on 10 % ja koko kansantaloudessa 3 % alemmalla tasolla
kuin vuosina 2007-2008
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden
päätoimialoilla
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot

11115.8.2018 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 21 %:ssa yrityksistä vuonna 2016.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuuden yrityksissä tuottavuus
vaihtelee merkittävästi
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2016
0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan
150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)

Teollisuusyrityksissä tuottavuus on lähes 50 %
suurempi kuin palveluyrityksissä
11215.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
100,000
110,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Teollisuusyritysten arvonlisäys/työntekijä Palveluyritysten arvonlisäys/työntekijä
Euroa/työntekijä

11315.8.2018 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto loka-joulukuu 2017.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts
Teollisuuden tuottavuuskehityksessä Suomella on
takamatkaa 25 % verrattuna EU-keskiarvoon ja 20
% verrattuna Ruotsiin ja Saksaan
Teollisuuden arvonlisäys kiintein hinnoin / tehdyt työtunnit
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
EU-maat
Ruotsi
Saksa
Suomi
2008=100

Kansantalouden tuottavuuskehityksessä Suomella
on takamatkaa 6 % verrattuna EU-keskiarvoon ja
4 % verrattuna Ruotsiin ja Saksaan
Bruttokansantuote kiintein hinnoin / tehdyt työtunnit
94
96
98
100
102
104
106
108
110
112
EU-maat
Ruotsi
Saksa
Suomi
2008=100

Kilpailijamaista poiketen yritysten investoinnit
ovat Suomessa edelleen alemmalla tasolla kuin
vuonna 2008
11515.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (June 2018)
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018e 2019e
Yritysten kiinteät investoinnit, kiintein hinnoin, indeksi 2008=100
USA
Ruotsi
Sveitsi
Alankomaat
Saksa
Suomi

Yritysten investoinnit ovat reaalisesti 4,7 miljardia
euroa alemmalla tasolla kuin 2008
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
11615.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Miljardia euroa, vuoden 2017 hintatasossa

Yritysten tuotannolliset investoinnit Suomessa ovat
reaalisesti 1,6 sekä T&K-investoinnit 3,1 miljardia
euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Tuotannolliset investoinnit
T&K-investoinnit

Yritysten kasvupotentiaali Suomessa on rajallista
nykyisellä investointikehityksellä
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Koneet ja laitteet,
ohjelmistot ja
tietoliikennelaitteet
Investoinnit yhteensä
Tuotannolliset ja muut
liikerakennukset
Tutkimus- ja
kehittämisinvestoinnit
Kiintein hinnoin, indeksi 2005=100

Yritysten työvoimakustannukset, voitot ja
investoinnit
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Palkat ja sivukulut
Voitot verojen jälkeen
Tuotannolliset ja t&k-
investoinnit
Käyvin hinnoin, indeksi, 2008=100

Yritykset investoivat Suomessa jonkin verran
enemmän kuin pääomia kuluu
16
18
20
22
24
26
28
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen
Miljardia euroa, käyvin hinnoin

Teollisuuden tuotannolliset investoinnit ovat noin
miljardin sekä T&K-investoinnit kolme miljardia
euroa alemmalla tasolla kuin vuosina 2007-2008
12115.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2018)
0
1
2
3
4
5
6
7
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018e
Tuotannolliset
investoinnit
T&K-investoinnit
T&K-investoinnit, pl.
elektroniikkateollisuus

Teollisuusyritykset investoivat Suomessa
vähemmän kuin pääomia kuluu
5
6
7
8
9
10
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen

Teollisuuden tuotannolliset investoinnit ovat nyt
Suomessa yhtä suuret kuin pääomien kuluminen
2
3
4
5
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Tuotannolliset investoinnit Tuotannollisen pääoman kuluminen

Teollisuuden tuotannollista pääomaa on hävinnyt
Suomesta merkittävästi, erityisesti 2008 jälkeen
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
kuluminen kumulatiivisesti
Tuotannolliset investoinnit
kumulatiivisesti

12515.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2018)
Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit
Suomessa eivät ennakoi vahvaa kasvua
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e
Teollisuus (ml. koko teknologiateollisuus)
Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi

Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
12615.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen
kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)
5.4
9.5
3.6
15.1
2.6
3.7
2.7
4
1.2
2
1.1
3.4 3.3 2.8 2.7 2.3 2.2 2.1
1.4 1.4 1 0.9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta
Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-
2012, % bkt:sta
% bkt:sta

12715.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)
Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa
11%
17%
19%
24%
28% 29% 30%
35% 36% 37%
48%
8% 8%
16%
21%
14%
29%
17%
23%
21%
14%
23%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Teollisuus Kauppa

Yritysten investointiaste on Suomessa alempi kuin
muissa Länsi-Euroopan pienissä maissa
18
20
22
24
26
28
30
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)
Ruotsi
Belgia
Itävalta
Sveitsi
Tanska
Suomi

Yritysten investoinnit suhteessa bkt:hen on
Suomessa alempi kuin muissa Länsi-Euroopan
pienissä maissa
10
12
14
16
18
20
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa bkt:hen, %
Sveitsi
Ruotsi
Belgia
Itävalta
Euromaat
Suomi

Yritystuet*eivät ole Suomessa korkealla tasolla
13015.8.2018 Teknologiateollisuus *) Sisältää suorat avustukset, takuut, korkotuetut lainat sekä verotuet.
Lähde: European Commission, State Aid Scoreboard 2018.
0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
0.6
0.7
0.8
0.9
1
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
1.6
1.7
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Suomi Ruotsi Saksa Tanska
Yritystuet suhteessa bkt (ilman maataloustukia), %

Ympäristönsuojeluun ja energiansäästöihin
liittyvät yritystuet* eivät ole Suomessa korkealla
tasolla
13115.8.2018 Teknologiateollisuus *) Sisältää mm. uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituet, muut suorat avustukset,
takuut, korkotuetut lainat sekä verotuet, pl. maataloustuet.
Lähde: European Commission, State Aid Scoreboard 2018.
0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
0.6
0.7
0.8
0.9
1
1.1
1.2
1.3
1.4
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Suomi Ruotsi Saksa Tanska
Yritystuet suhteessa bkt, %

Yritysten saama TKI –tuki on Suomessa vain
puolet Ruotsin tasosta
0
0.05
0.1
0.15
0.2
0.25
0.3
0.35
0.4
0.45
2015 2006
Julkinen tuki yritysten T&K toimintaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (suorat tuet ja verotuet)
Lähde: OECD
Prosenttia suhteessa BKT:hen

13315.8.2018 Teknologiateollisuus *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta
rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen.
Yritysten investointimahdollisuuksia on jarruttanut
myös aiempaa heikompi kannattavuus
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen

Yritysten investointeja on
mahdollista lisätä kilpailuetua
tarjoavalla verotuksella
- tuotanto, automaatio, digitaalisuus
- henkilöstö, tutkimus ja tuotekehitys

YRITYSVEROTUS,
INVESTOINNIT JA KASVU
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille
2016 tehdyn kyselyn tulokset
Taloustutkimus Oy:
Pasi Holm, Pasi Huovinen ja Juhani
Koskinen

Yrityksillä on paljon
investointitarpeita, mutta
kyky toteuttaa niitä on
useasti heikko
13615.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Onko yrityksellänne tarve investoida kiinteisiin
investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden
aikana?
18
12
14
24
33
15
24
18
18
18
73
62
80
70
61
85
65
75
76
73
9
26
7
6
6
11
8
6
9
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOK…
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
ULKOMAISEN YHTIÖN…
Kyllä
Ei
LISTATTU YRITYS
Kyllä
Ei
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 331

Onko yrityksellänne tarve investoida henkilöstöön
ja osaamiseen Suomessa lähivuosina?
26
20
28
26
24
18
69
63
69
71
76
82
5
18
3
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 288

Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset toteuttavat
60 % koko elinkeinoelämän investoinneista
%-osuus yritysten kaikista aineellisista ja aineettomista nettoinvestoinneista Suomessa 2014
139
15.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tilinpäätöstilasto)
Alle 10 henkilöä työllistävät
24,5 % (344 471 yritystä)
10-49 henkilöä työllistävät
14,1 % (15 978 yritystä)
16,0 % (2 554 yritystä)
5.8 % (305 yritystä)
6,9 % (159 yritystä)
Vähintään 1 000 henkilöä työllistävät
32.7 % (119 yritystä)

Pk-yrityksillä on ongelmia
saada pankki- tai muun
vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta

Investointirahoitusta pankista hakeneet yritykset:
pk-yrityksillä on vaikeuksia saada tarvitsemaansa
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta
64
40
53
77
100
100
20
40
20
21
15
20
25
2
1
2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö*
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, koko tarvittavan määrän Kyllä, mutta vain osan tavoitellusta määrästä Ei Eos
70 % teknologia-
teollisuuden
yrityksistä
Vastaajat = 103
*pieni vastaajamäärä, n<20

Luku pylväiden yläpuolella on keskimääräinen tunnusluku luokassa.

Yritysverotusta uudistamalla voitaisiin lisätä
investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2016
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(mediaani +4,9 %)
Kannattava
(26 % yrityksistä)
Tyydyttävä (23 %)
Heikko (30 %)
Tappiollinen
(21 %)

Selvityksen päätulos:
Suomen kilpailukyvyn palauttaminen
edellyttää myös yritysverotuksen
uudistamista, jotta investoinnit ja vienti
saadaan kasvuun

Veromallit - tausta
• Vastaajille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan
yrityksen näkökulmasta enintään kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta.
• Kyselyssä ohjeistettiin, että tarkoitus on arvioida erilaisia yritysverojärjestelmiä
sen valossa, mikä annetuista vaihtoehdoista parantaisi yrityksen kykyä ja halua
investoida Suomessa ja / tai saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin.
• Eri vaihtoehdoissa esitettävien veroprosenttien todettiin olevan suuntaa-antavia
eikä vastaajayritysten tarkoituksena ollut pohtia erilaisten
yritysverojärjestelmien vaikutuksia valtiontalouteen.
• Seuraavaksi tarkastellaan veromallien kuvauksia. Veromallien nimet
(lyhennelmät) oli tarkoituksella poistettu kyselystä, jotta vastaukset
perustuisivat mallin kuvaukseen eivätkä nimeen.
Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Veromallit I
1.Nettovarallisuusvähennys (ACE-malli): Yritys saisi tehdä verotettavasta tuloksestaan nettovarallisuuden
suuruudesta riippuvan vähennyksen, kun nykyisellään tätä oikeutta ei ole. Vähennys laskettaisiin
seuraavasti: yrityksen nettovarallisuus x Suomen valtionlainan korkoprosentti (tällä hetkellä n. 1%).
Yrityksen todellinen veroaste laskisi, riippuen yhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osinkoverotuksen
huojennuksia pienennettäisiin nykyisestä.
2.Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yhteisöveron alentaminen (CBIT-malli): Yrityksen
oikeutta vähentää korkomenoja verotettavasta tuloksesta rajoitettaisiin entisestään. Tämä koskisi myös
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkomenoja. Nykyisellään yrityksillä on
lähtökohtaisesti oikeus vähentää korkomenot kokonaisuudessaan. Konserniyritysten välillä maksettujen
korkomenojen vähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu.* Yhteisöveroa laskettaisiin muutaman
prosenttiyksikön. Osinkoverotus pysyisi entisellään.
*) Nykyisellään konserniyritysten välisten maksamien nettokorkomenojen (korkotulot-korkomenot)
vähennyskelpoisuutta on rajattu, mikäli nettokorkomenoja on yli 500 000 euroa vuodessa ja niiden määrä
ylittää 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoitus koskee kansallisia ja rajat ylittäviä
korkosuorituksia.

Veromallit II
3.Yhteisövero osingonjakohetkellä: Yrityksen voittoa verotettaisiin nykyisellä yhteisöverokannalla (20%)
siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
4.Korotettu yhteisövero osingonjakohetkellä ja osinkoveron poisto (Viron yritysveromalli):
Yrityksen voittoa verotettaisiin yhteisöverokannalla (noin 26%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan.
Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotuksesta luovuttaisiin kokonaan.
5.Varausmalli: Yritys saisi muodostaa varauksen, johon se voisi siirtää vuosittain esim. 30 % voitostaan.
Varaukseen siirretyistä varoista ei maksettaisi veroa, mikäli varausta puretaan tulevia investointeja tai
tappioita vastaan. Mikäli varausta ei käytettäisi investointeihin tai tappioita vastaan, varaus purkautuisi
viimeistään kuudentena vuonna varauksen luomisesta ja olisi veronalaista tuloa. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
6.Vapaat poisto-oikeudet: Yrityksen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta laajennettaisiin kohti vapaata poisto-
oikeutta. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.
7.Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroastetta laskettaisiin edelleen (esim. 17-18 %:iin). Osinkoverotus
säilyisi nykyisellään.
8.Nykymalli: Yritysverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään.

Teknologiateollisuuden yritykset toivovat
merkittävää yritysverotuksen uudistamista -
mieluisin yritysveromalli
2
35
34
13
2
7
4
1
4
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
ACE-malli
CBIT-malli
Yhteisövero osingonjakohetkellä
Viron yritysveromalli
Varausmalli
Vapaat poisto-oikeudet
Yhteisöveron alentaminen
Nykymalli
Muu
Eos
%Vastaajat = 331

Voiton verotuksen myöhentäminen kiinnostaa
kaiken kokoisia yrityksiä
Yritysveromalli yrityksen henkilökunnan määrän mukaan (EOS puuttuu)
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisövero-
malli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
1 - 9 hlö 2 40 34 11 2 6 4
10 - 49 hlö 1 35 40 10 1 6 1
50 - 249 hlö 1 31 26 20 3 9 4 1
250 - 499 hlö 47 37 5 5 5
500- hlö 7 27 20 7 20 13
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331

Yhteisövero osingonjakohetkellä on myös
pörssiyhtiöiden mieluisin valinta (32 %), voiton
verotusta myöhentäviä malleja (3-5) kannattaa 64
% pörssiyhtiöistä
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisö-
veromalli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
Listattu yhtiö 32 27 5 23 9
Listaamaton yhtiö 2 35 34 14 2 6 3 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331

Mieluisimpien veromallien
vaikutukset yritysten
investointeihin, työllisyyteen
ja verotuloihin

Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan
kolmen vuoden aikana?
29
28
35
30
11
44
38
48
39
61
31
27
35
16
30
28
69
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja merkittävästi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 292

Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
investointeihin henkilöstöön ja osaamiseen
Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?
21
19
26
16
24
9
49
47
50
53
41
36
30
33
24
31
35
55
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
investointeja merkittävästi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 284

Mikä on yrityksenne osingonjakopolitiikan
keskeinen tavoite lähivuosina?
8
16
3
7
24
23
22
18
25
20
18
31
17
18
15
18
35
8
22
11
23
26
18
15
23
32
27
20
6
8
7
5
7
8
15
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
tavoitteena on jakaa osinkoina merkittävä osa tuloksesta
pyritte pitämään osinkojen määrän vuosittain vakaana ja kohtuullisena
pyritte varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin jakamalla maltillisesti osinkoja
pyritte vahvistamaan vakavaraisuutta jakamalla maltillisesti osinkoja
Vastaajat = 298

Yritysten arvio veromallien
investointivaikutuksista, jos ne oletetaan yhtä
suuriksi koko elinkeinoelämässä
Investointivaikutuksissa oletetaan, että mallit tulisivat voimaan vuoden 2017 alussa
15515.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), ETLA, Taloustutkimus: Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
Toteutunut kehitys, ml. Etlan
ennuste vuodelle 2016
(+4,3%)
Viron yritysveromalli
Yhteisövero
osingonjakohetkellä
Investointivarausmalli
+ 21%
+ 20%
+ 11%
Veromallien
investointivaikutuksista on
vähennetty 9 %-yksikköä, mikä
vastaa odotettua normaalia
investointien kasvua vuosina
2017-2019

Verojen ja veronluonteisten maksujen jakauma
Suomessa 2016 (yhteensä 94,9 miljardia euroa)
Kotitalouksien ansio-
ja pääomatuloverot,
28, 29%
Pakolliset
sosiaaliturvamaksut,
27.7, 29%
Arvonlisäverot,
19.5, 21%
Yhteisöverot, 4.8, 5%
Energiaverot, 4.4, 5%
Omaisuusverot, 3.1, 3%
Muut verot, 7.4, 8%

Veromallien vaikutukset valtiontalouteen ja
työllisyyteen (laskettuna 2014 veroluvuin, milj. €)
Yritysveromalli Välitön vaikutus
yhteisö- ja
osinkovero-
kertymään
Työpaikkojen
lisääntyminen 2-
3 vuodessa
Työpaikkojen
lisääntyminen kasvattaa
verotuloja ja vähentää
sosiaalimenoja 2-3
vuodessa
Yhteisövero osingonjakohetkellä
(verokanta 20 %)
• Jos osingonjako vähenee 20 %
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 750
- 1 240
(- 1 730)
+ 20 500 + 730
Viron yhteisöveromalli (verokanta 26%)
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 40
- 620
(- 1 200)
+ 21 000 + 750
Investointivarausmalli - 170 .. - 1 000 + 11 000 + 390

Suomen jäykkä palkkamalli
ja työlainsäädäntö ovat
heikentäneet
kustannuskilpailukykyä
- Vientivetoinen työmarkkinamalli
tukemaan talouskasvua

15915.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
2000-luvulla noin 100 000
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista

Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet uudelleen
useissa EU-maissa, vuonna 2017 myös Suomessa
75
80
85
90
95
100
105
110
Saksa
Itävalta
Alankomaat
Euromaat
Ruotsi
Tanska
Suomi
Teollisuuden työpaikat, indeksi 2005=100

Koko kansantalouden työllisyys on kehittynyt
Suomessa useita kilpailijamaita heikommin
16115.8.2018 Teknologiateollisuus Source: Eurostat / kansantalouden tilinpito

16215.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus/ Kansantalouden tilinpito
Työllisten kokonaismäärä Suomessa on saavuttanut
vuoden 2008 tason

Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa
on korkealla tasolla, mutta alenemassa
16315.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, TEM

16415.8.2018 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa hinta- ja kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2018, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut,
mutta takamatkaa suhteessa euromaihin on vielä
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
94
96
98
100
102
104
106
108
110
112
114
2000=100
2005=100
2008=100
Suomen
hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Teollisuuden työvoimakustannukset ja tuottavuus
Suomessa lähestyvät jo toisiaan
Työn hinta on ollut ristiriidassa tuottavuuden ja hyvän työllisyyskehityksen kanssa
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo käyvin hinnoin)
Teollisuuden tuottavuus (jalostusarvo käyvin hinnoin per tehdyt työtunnit)
Teollisuuden työn hinta
Teollisuuden työpaikat
2005=100

Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Teollisuuden kustannuskilpailukyky Suomessa on
parantunut, mutta takamatkaa suhteessa Saksaan
ja Ruotsiin on edelleen
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
Suomi suhteessa Saksaan Suomi suhteessa Ruotsiin
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005=100

TES-korotusten ja toteutuneiden
palkankorotusten muutos Suomessa
16715.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
9.0
10.0
11.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

TES-korotusten ja toteutuneiden
palkankorotusten muutos Saksassa
16815.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Statistisches Bundesamt, WSI
-6.0
-5.0
-4.0
-3.0
-2.0
-1.0
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti
%-yksikköä

16915.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO Statistisches Bundesamt, WSI
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
-6.0
-4.0
-2.0
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Suomi Saksa
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2016, %-yksikköä
13 %-
yksikköä

Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset
ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012
17015.8.2018 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
18.5
17.7 17.6
14.8
13.4
12.7
11.9 11.8 11.6
10.1 9.9
8.9
7.1
1.1
-0.7 -3.2
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
Muutos 2008-2012, %

Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla
teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012
17115.8.2018 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
42.541.540.6
38.5
37 36.335.6
33.2
31.930.9
27.527.3
23.422.9
14.714.6
12.411.8
10.29.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.3
4.5 3.3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti

Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat
ovat itäisessä Euroopassa
17215.8.2018
Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, The Conference Board
0.0 5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 30.0 35.0 40.0 45.0 50.0
Norja
Belgia
Tanska
Ruotsi
Saksa
Ranska
Suomi
Itävalta
USA
Alankomaat
Australia
Kanada
Italia
Iso-Britannia
Japani
Espanja
Etelä-Korea
Argentiina
Kreikka
Portugali
Viro
Tšekin tasavalta
Puola
Brasilia
Latvia
Liettua
Romania
Bulgaria
Meksiko
Filippiinit
Palkat
Sivukulut
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi, Norja)
Teollisuuden työn hinta eri maissa 2016, euroa per tunti

17315.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, Labour Force Survey
Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyimpiä
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika 2017
36
38
40
42
44
46
48
50
Ranska
Suomi
Norja
Tanska
Italia
Belgia
Ruotsi
Irlanti
Espanja
Slovakia
Euroalue
Unkari
Malta
Liettua
Slovenia
EU
Tsekki
Itävalta
Kroatia
Portugali
Latvia
Alankomaat
Saksa
Puola
Bulgaria
Viro
Kypros
Kreikka
Luxemburg
Romania
Iso-Britannia
Makedonia
Sveitsi
Islanti
Montenegro
Turkki
Tuntia

17415.8.2018 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 21 %:ssa yrityksistä vuonna 2016.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuudessa työvoimakustannusten
osuus jalostusarvosta on keskimäärin 76 %
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2016
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 76 %
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
%

Teknologiateollisuuden heikosti kannattavat ja
tappiolliset yritykset työllistävät 51 % eli 148 000
koko henkilöstöstä Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2016
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(mediaani +4,9 %)
Kannattava
Tyydyttävä (23 %)
Heikko (30 %)
Tappiollinen
(21 %)

Teknologiateollisuuden
henkilöstökehitys Suomessa
ja maailmalla

Teknologiateollisuuden henkilöstö
17715.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
Henkilöstöstä noin 3 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 31.3.2018
(31.3)

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
päätoimialoittain
(31.3)

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla päätoimialoittain
17915.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

ulkomailla alueittain

ulkomailla maittain
18215.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Kiina, 40,747, 14%
Intia, 31,592, 11%
Yhdysvallat, 29,380, 10%
Saksa, 18,587, 7%
Ruotsi, 14,947, 5%
Puola, 14,841, 5%
Meksiko, 14,033, 5%
Ranska, 9,584, 3%
Brasilia, 8,103, 3%
Iso-Britannia, 7,465, 3%
Italia, 6,751, 2%
Kanada, 5,161, 2%
Venäjä, 5,063, 2%
Muut maat, 78,690, 28%
Tiedot vuodelta 2016

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
(31.3)

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö
(31.3)

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö

Metallien jalostuksen henkilöstö
(31.3)

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö
(31.3)

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö

Tietotekniikka-alan henkilöstö
(31.3)

Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Teknologiateollisuuden henkilöstön
eläkkeelle siirtyminen Suomessa
19315.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen
Toimihenkilöt
Työntekijät
Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden työntekijöiden
(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen Suomessa
19415.8.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2016
250–499 henkilön yritykset
69,035
39%
29,787
17%
28,016
16%
50,683
28%
1,421
92 %
84 kpl
5 %
40 kpl
2 % 22 kpl
1 %
Yritysten lukumäärä / 1 567 Henkilöstön määrä / 177 521
1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset
1000– henkilön yritykset

Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2016
481 kpl
34%
479 kpl
33 %
258 kpl
18%
203 kpl
14%
Yritysten lukumäärä / 1 421 Henkilöstön määrä / 69 035
5,109
7%
15,290
22%
17,924
26%
30,712
45%

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, elokuu 2018

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Similar to Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, elokuu 2018

Similar to Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, elokuu 2018 (14)

More from TechFinland

More from TechFinland (20)

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, elokuu 2018