11.5.2016
Teknologiateollisuus on viidentoimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2015): 13,2 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 40 500
Kone- ja metallituoteteollisuus
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2015): 27,7 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 121 000
Tietotekniikka-ala
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2015): 10,7 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 57 900
Metallien jalostus
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2015): 9,1 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 15 100
Suunnittelu ja konsultointi
• teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2015): 5,5 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 47 300
4.
50 %Suomen koko viennistä
75 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k-investoinneista
Alan yritykset työllistävät suoraan lähes
280 000 ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan lukien
700 000 henkilöä eli 30 % Suomen
koko työvoimasta.
Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – yli 1 600 jäsenyritystä.
11.5.2016
Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin
elinkeino
5.
11.5.2016
Teknologiateollisuuden, metsäteollisuuden ja
kemianteollisuudenosuudet Suomen viennistä 2014
Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus viennistä
Teknologiateollisuus,
38.75, 50%
Metsäteollisuus,
11.69, 15%
Kemianteollisuus,
13.38, 17%
Muut toimialat, 13.99,
18%
Lähde: Tulli, Tilastokeskus (palvelujen ulkomaankauppa)
6.
11.5.2016
Palvelut täydentävät Suomenvientipalettia,
ongelmana on kapasiteetti ja kasvun puute
Tavaraviennin arvo vuonna 2015 (palveluviennin arvo vuonna 2014), miljardia euroa
Koneet ja laitteet, 7.3
Paperi, kartonki, pahvi, 7.0
Tietoliikennelaiteteollisuuden
palvelut, 5.4
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet,
4.4
Terästuotteet, 3.9
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.7
Dieselpolttoaineet, 3.4Pelit ja ohjelmistot, 2.8
Tietoliikennelaitteet, 2.8
Värimetallit, 2.6
Sahatavara, 2.5
Autot, 2.2
Selluloosa, 1.8
Kumi- ja muovituotteet, 1.4
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot,
1.4
Metallituotteet, 1.3
Koneteollisuuden palvelut, 1.3
Lääkkeet, 0.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 0.9
Metallien jalostuksen palvelut, 0.8
Suunnittelu- ja
konsultointipalvelut, 0.3
Muut tavaratuotteet, 6.3
Muut palvelut, 4.8
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
7.
11.5.2016
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain2015
Tavaravienti yhteensä 26,7 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,6 mrd. €
9,6 %
Länsi-Eurooppa
14,4 mrd. €
53,7 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,7 mrd. €
2,5 %
Aasia
3,8 mrd. €
14,4 %
Afrikka
0,5 mrd. €
1,9 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
0,9 mrd. €
3,3 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
3,8 mrd. €
14,6 %
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 10 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
11.5.2016
Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueellaon
jatkunut myös huhtikuussa
Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto huhtikuu 2016.
Lähde: Markit
11.5.2016
Kiinassa kasvu hidastuu,Intiassa jatkuu vahvana
Venäjä ja Brasilia ovat taantumassa
Kiinan, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 23 %
Lähde: Macrobond
17.
11.5.2016
Kiinan teollisuudessa tuotantovähenee edelleen
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta
edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto huhtikuu 2016.
Lähde: Markit
18.
11.5.2016
Palvelut kannattelevat Kiinantalouskasvua
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta
edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto huhtikuu 2016.
Lähde: Markit
19.
11.5.2016
Venäjän teollisuudessa tuotantovähenee
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto huhtikuu 2016.
Lähde: Markit
11.5.2016
Kiinteät investoinnit vähenevätVenäjällä ja Brasiliassa
Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %
Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %
Lähde: Macrobond
11.5.2016
Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessaoli
viime vuonna hieman pienempi kuin vuonna 2014
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
*) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli noin 66 miljardia euroa vuonna 2015 ja 86 miljardia
euroa vuonna 2008.
40.
11.5.2016
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*on
vähentynyt viime kuukausina
*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
41.
11.5.2016
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*on
vähentynyt useilla toimialoilla
Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 20 %,
tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
42.
12.6.201542
Teknologiateollisuuden* uudet tilauksetSuomessa
eivät ennakoi liikevaihdon kasvua
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016.
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
yritykset.
Muutos: I,2016 / I,2015 I,2016 / IV,2015
Vientiin: +4 % -14 %
Kotimaahan: -10 % -25 %
Yhteensä: 0 % -16 %
Milj. euroa, käyvin hinnoin
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
12.6.201544
Tarjouspyynnöt* ovat lisääntyneet,mutta kilpailukyky
ratkaisee niiden muuttumisen uusiksi tilauksiksi
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta huhtikuu 2016.
”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan
tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa
tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
30.7.201553
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
väheniprosentin eli 3 000:lla tammi-maaliskuussa
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
(31.3)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Henkilöstöstä noin 14 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 31.3.2016
54.
-6,000
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
2014 Q3 2014Q4 2015 Q1 2015 Q2 2015 Q3 2015 Q4 2015 Q1
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä
27.7.201554
Henkilöstön kokonaisvahvuuden vähenemisestä
huolimatta uusia rekrytointeja oli Suomessa 7 500
tammi-maaliskuun 2016 aikana ja 28 500 vuonna 2015
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
55.
11.5.2016
23.75
4.35
4.89
1.28
11.13
2.10
17.20
1.14
1.22
5.56
5.86
3.42
0.00 5.00 10.0015.00 20.00 25.00 30.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja
palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
(=25 % alan liikevaihdosta Suomessa)
(39 %)
(7 %)
(62 %)
(82 %)
(31 %)
Miljardia euroa
56.
11.5.2016
150,900
39,200
34,200
4,500
68,800
4,200
0 50,000 100,000150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja
palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
(=28 % alan kaikista työpaikoista Suomessa)
(53 %)
(9 %)
(63 %)
(80 %)
(51%)
57.
Liikevaihto Suomessaväheni hieman vuonna 2015. Tammikuussa liikevaihto oli viisi
prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Toimialojen ja erityisesti yritysten välillä liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti.
Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti
saman verran kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015, mutta 16 prosenttia
vähemmän kuin loka-joulukuussa.
Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 17 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan
vuonna 2015, mutta kaksi prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa.
Tilauskannan kasvu vuoden 2014 alun jälkeen koostuu ennen kaikkea aiemmin
saaduista suurista laivatilauksista, joiden vaikutus koko teknologiateollisuuden
tuotantoon jaksottuu aina vuoteen 2020 asti.
Teknologiateollisuuden liikevaihto on keväällä 2016 samalla tai hieman alemmalla tasolla
kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä vuonna 2015 kaikkiaan 28 500 sekä tammi-
maaliskuussa 7 500. Verrattuna vuoteen 2008 henkilöstö Suomessa on kuitenkin
vähentynyt kaikkiaan 45 000:lla. Maaliskuun lopussa henkilöstöä oli lähes 280 000.
11.5.201657
Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja
kevään 2016 näkymistä
Rakenneuudistukset välttämättömiä
julkisentalouden tasapainottamiseksi.
– Kuitenkin tarvitaan panostuksia kasvuun,
osaamiseen ja uudistumiseen.
– Koulutuksen tulee vastata paremmin
yritysten tarpeisiin.
– T&k-investoinnit saatava uudelleen
kasvuun.
– Liikennekaari.
Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-
tason tai kansallisen tason
lisärasitetta, jolla heikennetään
kilpailukykyä.
Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen
sektorin palveluita sujuvoittaa.
Tuottavuusloikkaa digitalisaation
avulla tarvitaan.
Yritysverojärjestelmä on
ajanmukaistettava.
Työmarkkinaratkaisuilla on
palautettava kustannuskilpailukyky.
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä
remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta
lisättävä oleellisesti.
Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava
11.5.201659
60.
11.5.2016
Suomen vienti onromahtanut, vientituloja puuttuu
noin 30 miljardia euroa vuodessa
Teollisuus tuo 80 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat
0
2
4
6
8
10
12
14
2008 2009 20102011 2012 2013 2014
Teollisuuden
palveluvienti Suomesta
Muiden toimialojen
palveluvienti Suomesta
11.5.2016
Teollisuuden palveluvienti on ollut laskussa
Teollisuus tuo lähes 60 % Suomen palveluviennin tuloista
Peliteollisuuden kasvu selittää muiden toimialojen palveluviennin lisäyksen
Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa (palvelujen vienti Suomesta pl.
matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut)
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
65.
11.5.2016
Teollisuuden osuus bruttokansantuotteestaon
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
*) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
66.
11.5.2016
Teollisuus tuo 80prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista
sektoria
300000
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Teollisuus Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Työpaikkojen määrä Suomessa
11.5.2016
Vientisektorin eli teollisuudentuotantokapasiteetti
Suomessa on vähentynyt noin 20 %
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä), vas.
ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Kapasiteetin
käyttöaste, %, oik.
ast.
-22 %
Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
-21 %
69.
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
2000 2001 20022003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
2000 = 100
Teollisuus
Teknologiateollisuus
Kansantalous
Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa
elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä
nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
**) Teollisuuden nykyinen
tuotantokapasiteetti ei enää mahdollista
vastaavaa tuottavuuskehitystä kuin
vuosina 2000-2008.
11.5.2016
70.
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
220
230
240
2000 2001 20022003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
2000 = 100
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Suunnittelu ja konsultointi
11.5.2016
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä
nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
71.
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
2005 2006 20072008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e 2017e
Yritysten kiinteät investoinnit, indeksi 2005=100
Ruotsi
Alankomaat
USA
Saksa
Sveitsi
Suomi
11.5.2016
Investoinnit Suomessa on saatava uuteen kasvuun
Robotiikka, automaatio, digitaalisuus, uusi tuotanto, t&k
Lähde: OECD, Economic Outlook 2015
11.5.2016
Teollisuuden investointisuunnitelmat ennakoivat
investointienkasvaneen vuonna 2015 ja edelleen 2016
Teollisuuden tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e
Teollisuus Teknologiateollisuus
Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2016), Teknologiateollisuus ry
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin
75.
5.4
9.5
3.6
15.1
2.6
3.7
2.7
4
1.2
2
1.1
3.4 3.3
2.8 2.72.3 2.2 2.1
1.4 1.4 1 0.9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta
Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-2012, %
bkt:sta
Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen
kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)
% bkt:sta
11.5.2016
76.
11%
17%
19%
24%
28% 29% 30%
35%36% 37%
48%
8% 8%
16%
21%
14%
29%
17%
23%
21%
14%
23%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Teollisuus Kauppa
Suomessa on vähän ulkomaisia yrityksiä ja
pääkonttoreita
Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa
Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)
11.5.2016
77.
11.5.2016
Yritysten investointimahdollisuuksia jarruttaa
kannattavuudenputoaminen
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen
-2%
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kaikki yritykset
Teknologiateollisuus
*) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten
erien sekä verotuksen jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus
78.
11.5.2016
Julkiset menot, julkinenvelka ja veroaste ovat
kasvaneet hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
Lähde: Macrobond, Eurostat
11.5.2016
Julkisen sektorin bkt-suhteenpalauttaminen vaatii
10-15 miljardin euron menoleikkauksia
Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Lähde: OECD, Economic Outlook 2015
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %
81.
11.5.2016
Suomen vaihtotase onjäänyt kilpailijamaista
Tuontihintojen alaneminen kaunistaa nyt Suomenkin vaihtotasetta
Lähde: Macrobond, Eurostat
82.
8.3.201682
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiäon kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2013
4
13
3 6
11 14
5
20
7
15
6
23
7
6
8
10
9
8
9
10
15
11
19
17
14
9
20
20 16 14
22
15
24
24 29
33
75 72 69 65 64 64 63
55 54 50 46
28
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Saksa USA Suomi Puola Ruotsi Iso-
Britannia
Tšekki Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Henkilöstöä
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
83.
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieniyritys
Mikroyritys
11.5.2016
Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa
vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
-Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
-Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
-Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
-Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
84.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
11.5.2016
Viennin osuus liikevaihdostavaihtelee paljon
teknologiateollisuudessa Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2014, %
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.8.2015
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 14 %
• 22 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 35 %:lla omaa
vientiä 0-5 %
liikevaihdosta
85.
Cleantech
– energiaasäästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat
teknologiat
Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet
Ohjelmistot ja pelit
Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
Autoteollisuuden murros
Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus,
valvonta...)
11.5.2016
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
11.5.2016
Teollisuuden työpaikkoja Suomessaon kadonnut
lähes 100 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa Belgiaan SuhteessaSaksaan Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan
Suhteessa Suomeen
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten
kehityksellä.
Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
Suomen kustannuskilpailukyky ei parane toivotusti
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan
toteutuneet valuuttakurssit
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
11.5.2016
91.
90
95
100
105
110
115
120
125
Suomi suhteessa euromaihin,toteutunut kehitys
KIKY + tulevien vuosien palkkamaltti
Hallitusohjelma: yhteiskuntasopimuksella 5 %:n alenema suhteessa euromaihin
Hallitusohjelma: lisäksi vuosien 2015-2019 palkkamaltilla 5 %:n alenema suhteessa euromaihin
Hallitusohjelma: lisäksi työpaikkatason tuottavuuden parantamisella 5 %:n alenema suhteessa euromaihin
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen
hinta- ja
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen
hinta- ja
kustannus-
kilpailukyky
paranee
11.5.2016
Kilpailukykysopimus jää kauaksi hallitusohjelmasta
Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml.
kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
92.
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvokiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta
11.5.2016
Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava myös
teollisuuden kustannuskilpailukyky
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2015.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
2005=100
93.
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Suomi suhteessa SaksaanSuomi suhteessa Ruotsiin
11.5.2016
Yksikkötyökustannusten ongelma koskee yhtälailla
teollisuutta
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2015.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
2005,I=100
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
paranee
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
2005 2006 20072008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Suomi Saksa
11.5.2016
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet
13 %-yks.
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014, %-yksikköä.
97.
Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset
ovat nousseeteniten Suomessa 2008-2012
11.5.2016
18.5
17.7 17.6
14.8
13.4
12.7
11.9 11.8 11.6
10.1 9.9
8.9
7.1
1.1
-0.7 -3.2
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Muutos 2008-2012, %
*) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
11.5.2016
Työn hinnalla mitatenSuomen pahimmat kilpailijat
ovat itäisessä Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65
Norja
Sveitsi*
Belgia
Tanska
Ruotsi
Saksa
Ranska
Suomi
Australia*
Alankomaat
Itävalta
Irlanti
Luxemburg
Italia
USA *
Kanada*
Espanja
Iso-Britannia
Japani*
Uusi Seelanti*
Singapore*
Israel*
Etelä-Korea*
Slovenia
Kreikka
Argentiina*
Cypros
Malta
Portugali
Slovakia
Viro
Tšekin tasavalta
Puola
Brasilia*
Unkari
Taiwan*
Liettua
Latvia
Meksiko*
Romania
Bulgaria
Filippiinit*
Euroa/tunti
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)
*) Tieto vuodelta 2013, muuten vuodelta 2014
Lähde: Eurostat, The Conference Board
100.
36
37
38
39
40
41
42
11.5.2016
Suomalaisten työaika onEuroopan lyhyin
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2015*
*) Kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista oli Suomessa 85 %.
Lähde: Eurostat
Tuntia
101.
0 €
10,000 €
20,000€
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
11.5.2016
Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2014
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %:ssa yrityksistä vuonna 2014.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.8.2015
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
102.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
11.5.2016
Työvoimakustannuksilla on erityisensuuri merkitys
alihankkijayrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2014
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %:ssa yrityksistä vuonna 2014.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.8.2015
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
%