Teknologiateollisuus: tilanne ja näkymät, lokakuu 2015TechFinland
Teknologiateollisuus: tilanne ja näkymät, lokakuu 2015 (kuukausittain päivitettävä tilastopaketti teknologiateollisuuden ja Suomen taloustilanteesta ja näkymistä)
Teknologiateollisuus: tilanne ja näkymät, lokakuu 2015TechFinland
Teknologiateollisuus: tilanne ja näkymät, lokakuu 2015 (kuukausittain päivitettävä tilastopaketti teknologiateollisuuden ja Suomen taloustilanteesta ja näkymistä)
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Päästrategi Vesa Engdahl puhui Helsingissä 11.–12.3.2015 pidetyssä Vero2015-tapahtumassa markkinoiden tilasta aiheella Osakkeiden noususykli kypsässä vaiheessa – riski palaamassa markkinoille.
Mitä kuuluu USA:n taloudelle ja työmarkkinoille? Miltä näyttää Euroopan taloustilanne? Katso, mitä sijoituskohteita suositaan ja mitä vältetään vuonna 2015.
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Päästrategi Vesa Engdahl puhui Helsingissä 11.–12.3.2015 pidetyssä Vero2015-tapahtumassa markkinoiden tilasta aiheella Osakkeiden noususykli kypsässä vaiheessa – riski palaamassa markkinoille.
Mitä kuuluu USA:n taloudelle ja työmarkkinoille? Miltä näyttää Euroopan taloustilanne? Katso, mitä sijoituskohteita suositaan ja mitä vältetään vuonna 2015.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohja: Suomen talous – Kohti laaja-a...Suomen Pankki
Suomen talous – Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohjan esitys Suomen Tukkukauppiaiden Liiton Suhdanteet 2018 -tilaisuudessa 20.9.2017
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2015 asti. Näiden toimialojen tuotanto supistuu tänä vuonna keskimäärin lähes prosentin. Viennin vauhdittuminen vuosina 2014 ja 2015 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna runsaat 4 prosenttia ja vuonna 2015 jo lähes 7 prosenttia. Tämä ei ole silti mitenkään tavatonta. Esimerkiksi vuonna 2010, jolloin Suomen talous toipui vuosien 2008–2009 finanssikriisistä, vastaava kasvuluku oli 9,1 prosenttia.
Tuotannon kääntyminen nousuun vahvistaa myös tarkasteltavien toimialojen työllisyyttä niin, että työllisten määrä kasvaa ensi vuonna 1,7 prosentilla ja vuonna 2015 jo 3,7 prosentilla. Maltillisen palkkaratkaisun vaikutuksesta näiden toimialojen ansiotason nousu rajoittuu vuosina 2014 ja 2015 noin yhteen prosenttiin. Toimialaennusteen raportissa on tarkasteltu myös Suomen teollista rakennetta ja sen kilpailukykyä. Tehdyn arvion mukaan Nokian toiminnan supistuminen ei heikennä ICT-toimialojen työmarkkinoita kuin korkeintaan väliaikaisesti. Nokian hyvä kannattavuus ja sen soveltama siirtohinnoittelu paisuttivat kuitenkin Suomen bruttokansantuotetta vuosina 1998–2008 noin 2–3 prosenttia yli ”normaalin”. Tämä bkt-lisä ei palaudu, kun entinen Nokia-konserni korvautuu kotimaisilla pk-yrityksillä ja ulkomaisten suuryhtiöiden omistamilla suomalaisilla tytäryhtiöillä.
Pääjohtaja Olli Rehn: Mihin suomalaisten yritysten tulee varautua?Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn: Mihin suomalaisten yritysten tulee varautua? – Suomen talouden ja yritysrahoituksen näkymät
Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin paineessa
Pohjois-Savon maakuntapäivä
15.8.2022
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
3. 13.1.2015
Teknologiateollisuus – merkittävin
elinkeino Suomessa
• 50 % Suomen koko viennistä.
• 75 % Suomen koko
elinkeinoelämän
t&k-investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät
suoraan lähes 280 000 ihmistä,
välillinen työllistämisvaikutus
mukaan lukien 700 000
henkilöä eli 30 % Suomen koko
työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry:llä on yli
1 600 jäsenyritystä.
3
4. 4
Teknologiateollisuus on viiden
toimialan kokonaisuus
Kone- ja metallituoteteollisuus
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2013): 27,2 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 125 500
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
• tietoliikennelaitteet, instrumentit,
sähkökoneet
• liikevaihto (2013): 15,8 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 43 200
Tietotekniikka-ala
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2013): 8,3 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 54 500
Metallien jalostus
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2013): 8,8 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 15 800
Suunnittelu ja konsultointi
• teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2013): 5,0 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 46 300
13.1.2015
5. Teknologiateollisuuden tavaravienti
Suomesta alueittain 2013
13.1.2015 5
Tavaravienti yhteensä 24,8 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,2 mrd. €
8,8 %
Länsi-Eurooppa
11,4 mrd. €
46,1 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,7 mrd. €
2,8 %
Aasia
4,1 mrd. €
16,5 %
Afrikka
0,5 mrd. €
2,1 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
1,0 mrd. €
4,1 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
4,9 mrd. €
19,6 %
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
10. Teollisuuden kasvu euroalueella on
lopahtanut
Teollisuuden ostopäällikköindeksi
50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto joulukuu 2014.
Lähde: Markit
13.1.2015 10
11. Venäjän talous on negatiivisessa
kierteessä
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Venäjällä
50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto joulukuu 2014.
Lähde: Markit
13.1.2015 11
12. EU-maiden vienti Venäjälle jatkaa
supistumistaan
13.1.2015 12
Vuonna 2014 eniten on vähentynyt vienti Norjasta, Tanskasta,
Belgiasta, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta
Lähde: Macrobond
13. Suomen talous kehittyy heikosti myös
vuonna 2015
13.1.2015 13
Bkt:n kehitys 2015/2014, %
Pohjois-Amerikka: +3,0 %
USA +3,1 %
Kanada +2,5 %
Länsi-Eurooppa: +1,3 %
Saksa +1,3 %
Iso-Britannia +2,6 %
Ranska +0,8 %
Italia +0,4 %
Espanja +1,9 %
Alankomaat +1,3 %
Sveitsi +1,8 %
Ruotsi +2,5 %
Belgia +1,3 %
Norja +1,7 %
Itävalta +1,4 %
Tanska +1,5 %
Kreikka +1,9 %
Suomi +0,9 %
Portugali +1,3 %
Irlanti +3,0 %
Lähi-ja Keski-Itä
Saudi Arabia +4,2 %
Israel +2,9 %
Aasia: +4,7 %
Kiina +7,0 %
Japani +1,2 %
Intia +6,3 %
Australia +2,8 %
Etelä-Korea +3,5 %
Indonesia +5,4 %
Taiwan +3,6 %
Thaimaa +3,9 %
Malesia +5,0 %
Singapore +3,2 %
Uusi Seelanti+3,0 %
Filippiinit +6,1 %
Vietnam +5,8 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +2,5 %
Nigeria +5,8 %
Egypti +3,4 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,6 %
Brasilia +0,6 %
Meksiko +3,4 %
Argentiina -0,6 %
Venezuela -3,0 %
Kolumbia +4,3 %
Chile +2,7 %
Peru +4,6 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: +1,2 %
Venäjä -0,9 %
Turkki +3,2 %
Puola +3,3 %
Tšekki +2,4 %
Romania +2,8 %
Ukraina -2,6 %
Unkari +2,3 %
Slovakia +2,7 %
Slovenia +1,6 %
Liettua +3,1 %
Latvia +3,0 %
Viro +2,5 %
Lähde: Consensus Forecasts, December 2014
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu joulukuussa 2014.
14. Uusien omakotitalojen myynti ja
rakentaminen USA:ssa ovat elpymässä,
mutta taso on vielä matala
13.1.2015 14Lähde: Macrobond
15. Maailmantalouden ennustetaan kasvavan
3,8 % vuonna 2015
13.1.2015 15
BKT:n kasvu 2015, %
Lähde: IMF (October 2014)
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2014, %.
Kasvu keskimäärin: +3,8 %
13.1.2015 15
16. Teknologiateollisuuden kysyntä
maailmalla kasvaa 2,6 % vuonna 2015
13.1.2015 16
BKT:n kasvu 2015, %
Lähde: IMF (October 2014), Tullihallitus
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %.
Kasvu keskimäärin: +2,6 %
13.1.2015 16
17. 13.1.2015 17
Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Euroalueelle heikkoa kasvua
Lähde: Consensus Forecasts, October 2014
0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 5.0 5.5 6.0 6.5 7.0 7.5
2014e
2015e
2016e
2017e
2018e
2019e
2020-2024e
Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue
BKT, vuosimuutos, %
18. 13.1.2015 18
Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja
pääomia Aasiaan
Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet.
Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA
%
27. 13.1.2015 27
Teknologiateollisuuden tilauskanta Suomessa
yrityksittäin
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kasvanut
Supistunut
Ennallaan
30.9.2014 / 30.6.2014, %
28. Teknologiateollisuuden yritysten saamat
tarjouspyynnöt* vähentyneet syksyn aikana
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2014.
”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme
kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden
yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2813.1.2015
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
29. Venäjän* osuus teknologiateollisuuden
Suomen viennistä
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014(1-8)
2015e
Osuus vähenee uudelleen noin viiden prosentin tasolle
%
*) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
13.1.2015 29
38. 13.1.2015
Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan
näkymistä
• Liikevaihto Suomessa supistui 5 % vuonna 2013, mutta kasvoi
hieman 2014.
• Yritykset saivat uusia tilauksia viime vuoden heinä-syyskuussa
33 % enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan ja 17 %
enemmän kuin huhti-kesäkuussa.
• Tilausten kasvu perustui yksittäisiin, arvoltaan suuriin tilauksiin.
Sekä uudet tilaukset, että tilauskannat supistuivat huhti-kesäkuusta
useammassa yrityksessä kuin kasvoivat.
• Alan yritysten saamat tarjouspyynnöt vähenivät syksyn aikana
ensimmäisen kerran vuoden 2014 aikana.
• Maailmantalouden epävarmuutta lisää kehittyvien maiden
kasvuvauhdin hidastuminen sekä Venäjän ja Ukrainan kriisin
vaikutukset.
• Liikevaihto on vuoden 2015 alussa suurempi kuin vuotta aiemmin.
38
40. 13.1.2015
Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen,
vientituloja puuttuu jopa 30 miljardia euroa / vuosi
Teollisuus kattaa 90 % Suomen viennistä
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Tarvittava
vientikehitys, jotta
julkinen sektori
kyettäisiin
rahoittamaan ilman
lisävelkaantumista
Toteutunut vienti
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
40
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
41. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Lähde: Macrobond, Eurostat 13.1.2015 41
42. Viennin suhde bkt:hen on pudonnut
merkittävästi Suomessa 2008 jälkeen
Lähde: Macrobond, Eurostat
13.1.2015 42
43. 13.1.2015
Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin
pudotusta
Tavaravienti on 18 % eli vuositasolla 12 miljardia euroa pienempi kuin
ennen talouskriisiä
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Tavaravienti
Suomesta
Palveluvienti
Suomesta
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014.
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
43
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
44. Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa
Teollisuus kattaa 70-80 % Suomen palveluviennistä
Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle
Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut
0
2
4
6
8
10
12
14
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuuden
palveluvienti
Suomesta
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa 13.1.2015 44
Mrd. euroa, käyvin hinnoin
45. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta
on Suomessa historiallisen matalalla tasolla
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
*) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus 13.1.2015 45
46. 13.1.2015
Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuuden
tuotanto ja vienti eivät palaudu 2008 tasolle
Tuotantokapasiteetti on vähentynyt yli 20 %
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä)
Suomen koko tavara-
ja palveluvienti
(2008=100)
Teollisuuden
työpaikat (2008=100)
Teollisuuden tuotanto
(2008=100)
-21 %
-21 %
-14 %
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjatut aikasarjat.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon
volyymi-indeksi
46
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
-22 %
47. Julkinen velka ja veroaste kasvavat
hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
Lähde: Macrobond, Eurostat
13.1.2015 47
48. Julkisten menojen bkt-suhteen palauttaminen
vaatii noin 10 miljardin euron menoleikkauksia
Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Lähde: OECD, Economic Outlook 2014 13.1.2015 48
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %
49. 13.1.2015
Suomen vaihtotase on painunut negatiiviseksi
Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen
-12
-11
-10
-9
-8
-7
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Alankomaat
Ruotsi
Saksa
Italia
Espanja
Suomi
Iso-Britannia
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.
Lähde: Eurostat
Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, %
49
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
50. Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen
viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan
nykyistä julkista sektoria
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuus Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 13.1.2015 50
Työpaikkojen määrä Suomessa
51. Teollisuuden yritysten lukumäärä
Suomessa on vähentynyt merkittävästi
Vähintään 5 henkilön yritykset
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Lähde: Tilastokeskus 13.1.2015 51
52. Teollisuuden investoinnit on saatava
uudelleen kasvuun
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e
Teollisuus Teknologiateollisuus
Teollisuuden kiinteät sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2014) 13.1.2015 52
53. 13.1.2015 53
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e
USA
Alankomaat
Sveitsi
Ruotsi
Saksa
Suomi
Investoinnit Suomessa kehittyvät heikosti
myös koko elinkeinoelämässä
Yritysten kiinteät investoinnit
Lähde: OECD, Economic Outlook 2014
Indeksi, 2005=100
54. Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
3
14
5 4
11 8
15 15 18 14
7
148
6
9 8
8 10
9 10
12
11
18
18
16
9 19 21
17 18
14 15
16 23
29
41
73 70 67 67 64 64 62 60
54 52
46
27
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suomi USA Puola Tšekki Ruotsi Saksa Iso-
Britannia
Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
Henkilöstöä
13.1.2015 54
55. Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään
omaa vientiään ulkomaille
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys
Erikokoisten yritysten osuus maan koko tavaraviennistä, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
-Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
-Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
-Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
-Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
13.1.2015 55
56. Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee merkittävästi
teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 30.9.2014
13.1.2015 56
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2013, %
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 13 %
• 22 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 35 %:lla omaa
vientiä alle 5 %
liikevaihdosta
57. 13.1.2015 57
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman
puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat
uudet mahdollisuudet
• Ohjelmistot ja pelit
• Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa
(anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)
59. Suomen ja Belgian kustannuskilpailukyky
ovat heikentyneet merkittävästi
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan
efektiiviset valuuttakurssit
90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan
Suhteessa Suomeen
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen
valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden
yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
paranee
13.1.2015 59
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
60. Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on
kadonnut 95 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 90 % Suomen vientituloista
320000
340000
360000
380000
400000
420000
440000
460000
13.1.2015 60Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
61. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet
merkittävästi myös Belgiassa, mutta eivät
Saksassa
80
85
90
95
100
105
110
Saksa
Belgia
Suomi
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Indeksi 2005=100
Lähde: Eurostat, Statistics Belgium
62. Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
on vähentynyt 50 000:lla eli 15 %
vuoden 2008 jälkeen
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
(30.9)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Henkilöstöstä noin 19 000
lomautusjärjestelyjen piirissä
30.9.2014
13.1.2015 62
63. Teknologiateollisuuden henkilöstö
Suomessa päätoimialoittain
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
0
20,000
40,000
60,000
80,000
100,000
120,000
140,000
160,000
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
(30.9)
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus
Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka-ala
13.1.2015 63
69. 13.1.2015 69
23.75
4.35
4.89
1.28
11.13
2.10
17.20
1.14
1.22
5.56
5.86
3.42
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta
Suomessa noin kolmannes on alihankintaa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa, miljardia euroa
(=25 % alan liikevaihdosta Suomessa)
(39 %)
(7 %)
(62 %)
(82 %)
(31 %)
70. 13.1.2015 70
150,900
39,200
34,200
4,500
68,800
4,200
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Teknologiateollisuuden työpaikoista
Suomessa puolet suuntautuu alihankintaan
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
(=28 % alan kaikista työpaikoista Suomessa)
(53 %)
(9 %)
(63 %)
(80 %)
(51%)
72. Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää
volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
2000 = 100
Teollisuus
Teknologiateollisuus
Kansantalous
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
13.1.2015 72
**) Teollisuuden nykyinen
rakenne ei enää mahdollista
vastaavaa tuottavuuskehitystä
kuin vuosina 2000-2008.
73. 70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
220
230
240
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
2000 = 100
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Suunnittelu ja
konsultointi
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
13.1.2015 73
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
74. Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin
vuosiin
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo käyvin hinnoin)
Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta
Teollisuuden työpaikat
13.1.2015 74
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
75. Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa
ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Suomi Saksa Ruotsi
13.1.2015 75
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
Kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Kustannus-
kilpailukyky
paranee
76. 21.8.2013 76
EK:n arvio työllisyys- ja kasvusopimuksen
vaikutuksesta Suomen kustannuskilpailukykyyn
Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden
(työvoimakustannukset / tuottavuus)
0.90
0.95
1.00
1.05
1.10
1.15
1.20
1.25
1.30
Suomi
Saksa
Suomi
sopimuksen
jälkeen
Lähde: EK
77. 77
Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä
Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55
Norja
Sveitsi
Ruotsi
Belgia
Tanska
Australia
Ranska
Saksa
Suomi
Alankomaat
Itävalta
Luxemburg
Irlanti
Kanada
USA
Italia
Japani
Iso-Britannia
Espanja
Uusi Seelanti
Singapore
Etelä-Korea
Kreikka
Israel
Cypros
Argentiina
Slovenia
Malta
Tšekin tasavalta
Portugali
Brasilia
Slovakia
Viro
Unkari
Puola
Taiwan
Latvia
Liettua
Meksiko
Romania
Bulgaria
Filippiinit
Euroa/tunti, vuonna 2012
13.1.2015
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)
78. Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 05.08.2014
13.1.2015 78
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä vuonna 2013
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
79. Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys
alihankkijayrityksissä
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 05.08.2014
13.1.2015 79
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2013
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
%
80. Mitä tulisi tehdä?
• Teollisuuden uudistumista on tuettava
– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
• Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava
– Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista
verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää
progressiivista ansiotuloverotusta.
• Työmarkkinat uudistettava
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.
• Julkista sektoria on karsittava
– Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa,
10 - 15 % nykyisistä menoista.
• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen
tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.
13.1.2015 80
82. 13.1.2015 82
Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2013
1,463,
91%
80 kpl
5 %
46 kpl
3 % 23 kpl
1 %
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Yritysten lukumäärä / 1 612 Henkilöstön määrä / 186 723
1–249 henkilön yritykset
250–499 henkilön yritykset
500–999 henkilön yritykset
1000– henkilön yritykset
70,646
38%
26,860
14%
31,468
17%
57,749
31%
83. 13.1.2015 83
Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2013
514 kpl
35%
475 kpl
33 %
265 kpl
18%
209 kpl
14%
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Yritysten lukumäärä / 1 463 Henkilöstön määrä / 70 646
1–19 henkilön yritykset
20–49 henkilön yritykset
50–99 henkilön yritykset
100–249 henkilön yritykset
5,139
7%
14,947
21%
18,814
27%
31,746
45%
Editor's Notes
Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat
elektroniikka- ja sähköteollisuus
kone- ja metallituoteteollisuus
metallien jalostus
suunnittelu- ja konsultointiala
tietotekniikka-ala.
Toimialalla tehdään 75 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.
Ala vastaa 60 %:sta Suomen koko viennistä.
Tuotteista yli 70 % menee globaaleille markkinoille.
Ala työllistää suoraan 295 000 henkilöä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa.
Teknologiateollisuus ry:n 1 560 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.