Asiantuntija Janne Peljon alustus ulkoministeriön keskustelutilaisuudessa 5.4.2016 aiheesta ilmastonmuutos ja kestäväkehitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Tieteen päivät 2015: Santtu Mikkonen - Ilmaston lämpeneminen Suomessa ja muua...UEFviestinta
Maapallon ilmasto lämpenee mutta miten se vaikuttaa meihin? Jotkut ennustajat povaavat Suomeen viiniviljelmiä ja toiset uutta jääkautta. Miltä Suomen ilmasto näyttää viimeisimpien tutkimusten valossa?
Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta. Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna. Erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut viimeisten 40 vuoden aikana, jolloin lämpötila on noussut yli 0,2 astetta vuosikymmenessä. Miksi siis kärsimme kylmimmästä kesästä miesmuistiin? Syitä tähän on kaksi: Ensinnäkin, vaikka keskilämpötila nousee, vaikuttaa hetkelliseen säähän aina sattuma. Suomen sijainti Atlantin valtameren ja Euraasian manneralueen välissä aiheuttaa säätiloihin suurta vaihtelevuutta. Toisekseen, havaittu lämpötilan nousu on ollut voimakkainta marras-, joulu- ja tammikuussa. Myös kevätkuukausina eli maalis-, huhti- ja toukokuussa lämpötilan nousu on ollut vuosittaista keskiarvoa nopeampaa kun taas kesäkuukausina lämpötilan nousu on ollut vähäisempää.
Ilmaston lämpeneminen on jo vaikuttanut Suomen luontoon: järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Vaikka lämpötilan nousu varsinaisina kasvukuukausina on ollut vähäistä, puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen on havaintojen mukaan aikaistunut. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sateisuutta ja hallitsemattomasti edetessään ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan jyrkkiä, vielä vaikeasti ennakoitavia muutoksia esim. merivirtoihin, mannerjäätiköihin ja ekosysteemeihin.
Tämä esitys toimii orientaationa Ilmastonmuutos ja etelän -äänet tematiikkaan. Presentaatiossa perehdytään globaaleihin haasteisiin ja niiden kytköksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen. Se toimii kouluvierailun - tai itsenäisessä työskentelyssä ensimmäisen oppitunnin runkona.
Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa lähitulevaisuudelle? Miksi meidän pitäisi itse asiassa puhua globaalista ympäristökriisistä? Ja miten tämän valtavan haasteen kanssa voisi elää hyvää elämää myös ruuhkavuosien keskellä? Esitys sisältää paitsi tutkittua tietoa myös omia kokemuksia aiheen parissa työskentelystä, sen inhimillisestä merkityksestä ja omista pyrkimyksistä muuttaa kulutuskäyttäytymistä.
Asiantuntija Janne Peljon alustus ulkoministeriön keskustelutilaisuudessa 5.4.2016 aiheesta ilmastonmuutos ja kestäväkehitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Tieteen päivät 2015: Santtu Mikkonen - Ilmaston lämpeneminen Suomessa ja muua...UEFviestinta
Maapallon ilmasto lämpenee mutta miten se vaikuttaa meihin? Jotkut ennustajat povaavat Suomeen viiniviljelmiä ja toiset uutta jääkautta. Miltä Suomen ilmasto näyttää viimeisimpien tutkimusten valossa?
Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta. Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna. Erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut viimeisten 40 vuoden aikana, jolloin lämpötila on noussut yli 0,2 astetta vuosikymmenessä. Miksi siis kärsimme kylmimmästä kesästä miesmuistiin? Syitä tähän on kaksi: Ensinnäkin, vaikka keskilämpötila nousee, vaikuttaa hetkelliseen säähän aina sattuma. Suomen sijainti Atlantin valtameren ja Euraasian manneralueen välissä aiheuttaa säätiloihin suurta vaihtelevuutta. Toisekseen, havaittu lämpötilan nousu on ollut voimakkainta marras-, joulu- ja tammikuussa. Myös kevätkuukausina eli maalis-, huhti- ja toukokuussa lämpötilan nousu on ollut vuosittaista keskiarvoa nopeampaa kun taas kesäkuukausina lämpötilan nousu on ollut vähäisempää.
Ilmaston lämpeneminen on jo vaikuttanut Suomen luontoon: järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Vaikka lämpötilan nousu varsinaisina kasvukuukausina on ollut vähäistä, puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen on havaintojen mukaan aikaistunut. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sateisuutta ja hallitsemattomasti edetessään ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan jyrkkiä, vielä vaikeasti ennakoitavia muutoksia esim. merivirtoihin, mannerjäätiköihin ja ekosysteemeihin.
Tämä esitys toimii orientaationa Ilmastonmuutos ja etelän -äänet tematiikkaan. Presentaatiossa perehdytään globaaleihin haasteisiin ja niiden kytköksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen. Se toimii kouluvierailun - tai itsenäisessä työskentelyssä ensimmäisen oppitunnin runkona.
Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa lähitulevaisuudelle? Miksi meidän pitäisi itse asiassa puhua globaalista ympäristökriisistä? Ja miten tämän valtavan haasteen kanssa voisi elää hyvää elämää myös ruuhkavuosien keskellä? Esitys sisältää paitsi tutkittua tietoa myös omia kokemuksia aiheen parissa työskentelystä, sen inhimillisestä merkityksestä ja omista pyrkimyksistä muuttaa kulutuskäyttäytymistä.
Ilmastonmuutokseen varautuminen Espoon strategisessa maankäytön suunnittelus...Espoon ympäristökeskus
Ilmasto muuttuu, miten Espoo sopeutuu? Miniseminaarissa 7.11.2017 kuultiin Ilmatieteen laitoksen uusimmat arviot siitä, millainen on ilmasto Espoossa vuonna 2100, ja joitain Espoon vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousTAPIO
Erikoistutkija Martti Rask, Luke: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Tutkija Jaana Sorvali, Luke: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Best Practices for Sustainable Forest Management in FinlandTAPIO
The development of The Best Practices for Sustainable Forest Management in Finland has been carried out by Tapio for several decades. The primary target of these Best Practices is to support management decisions among the small private forest owners.
Ilmastonmuutokseen varautuminen Espoon strategisessa maankäytön suunnittelus...Espoon ympäristökeskus
Ilmasto muuttuu, miten Espoo sopeutuu? Miniseminaarissa 7.11.2017 kuultiin Ilmatieteen laitoksen uusimmat arviot siitä, millainen on ilmasto Espoossa vuonna 2100, ja joitain Espoon vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousTAPIO
Erikoistutkija Martti Rask, Luke: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Tutkija Jaana Sorvali, Luke: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Best Practices for Sustainable Forest Management in FinlandTAPIO
The development of The Best Practices for Sustainable Forest Management in Finland has been carried out by Tapio for several decades. The primary target of these Best Practices is to support management decisions among the small private forest owners.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Markku Wileniuksen esitys Tulevaisuuden resurssiviisaus Sitran Kaupungeille uutta voimaa resurssiviisaudesta - tapahtumassa 2.6.2015.
TAPIO ForestTEST - uudet verkkokurssit esittelyssäTAPIO
Modernia metsäalan opetusta mukaansatempaavina verkkokursseina. Esittelyssä kevään 2017 uutuudet Sertiseriffi FSC, TAPIO Harvennuskortti ja TAPIO Maanmuokkauskortti.
Lanseeraustilaisuuden diaesitys.
Risto Sievänen: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - MetsätalousTAPIO
Johtava tutkija Risto Sievänen, Luke: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Metsätalous (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio, Luke: Sopeudu tai haavoitu? (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Finska skogsvårdsrekommendationerna ger dig råd om skogsvård och skogsvårdsmetoder. De bygger på frivillighet och är de medverkande organisationernas gemensamma syn på god skogsvård.
Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia kansallisia suosituksia. Esittelydiat vapaasti käytettävissä. 2016. www.metsanhoitosuositukset.fi
6. i. olemassa olevaa yhteistyötä syvennettiin
ii. eri toimialojen välinen tiedonvaihto vahvistui modernin
viestinnän keinoin
iii. ymmärrys suomalaisten toimijoiden sopeutumisen
nykytilan tasosta selkeytyi
iv. tulevaisuuden menestyksen mahdollisuuksia Suomelle
löydettiin
13.2.2017
Sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä toimi
ohjausryhmänä
6
VNK TEAS rahoitus mahdollisti sen, että
7. Mihin sää- ja ilmastoriskeihin tulisi
sopeutua?
11.10.2016 I Antti Mäkelä
Noora Veijalainen
8. Ilmastonmuutokseen liittyviä
riskejä
• Äkillisesti ilmenevät ääriolosuhteet
• Esim. myrskyt sekä rankkasade- ja merivesitulvat
• Riski jo nyt olemassa, ilmastonmuutos muuttaa riskiä
• Pitkän aikavälin seuraukset siitä, että keskimääräiset olosuhteet
muuttuvat
• Esim. kuivuus, viljelyolosuhteiden muutokset, metsätalouden
edellytysten muutokset
• Edellisten yhdistelmä
• Esim. talven lumen sulaminen, talvitulvat
9. • Kuivuus, helleaallot, myrskyt, rankkasateet, tulvat,
vuodenaikojen rytmin muutokset (aikaisempi kevät, lauhempi talvi)
• Kaupungit
• Yksittäisen kaupungin kokema sää- ja ilmastoriski vaihtelee riippuen mm. vaaratekijöiden
toteutumisesta, sijainnista, väestöstä ja sopeutumiskyvystä
• Energiasektori
• Sääriskit realisoituvat erityisesti sähkönjakeluverkoston laajamittaisen vaurioitumisen kautta
• Vesisektori
• Suurimmat vaikutukset vesivarojen käytössä ja vesihuollossa johtuvat ääri-ilmiöiden (tulvat,
kuivuus) muuttumisesta sekä ilmiöiden vuodenaikaisvaihtelun muutoksista
• Maatalous
• Säävaihtelu on merkittävä taloudellinen riski viljelijälle, myös hyötyjä
• Heijastevaikutukset maailmalta 9
Vaikutukset Suomessa
12. • Sääriskin vaikutukset
ulottuvat laajasti
yhteiskuntaan
• Kansalaisten turvallisuus
koetuksella
• Taloudelliset tappiot
merkittäviä
Vaikutukset Suomessa
Ilmiö Tapani-
myrsky
Asta,
Veera,
Lahja ja
Sylvi
Eino-
myrsky
Valio-
myrsky
Aika 26.-28.12.
2011
29.7-8.8
2010
17.11.
2013
2.-3.10
2015
Loukkaantuneet - 40-50 2 1
Puutuhot m3 3,5 milj. 8,1 milj. 1,5 milj. 1 milj.
Tappiot
metsänomistajille
n. 30 milj. ei tietoa 30 milj. ei tietoa
Kotitaloutta ilman
sähköä
570 000 481 000 200 000 232 000
Sähköverkko-
yhtiöiden maksamat
korvaukset
40 milj. 10,3 milj. ei tietoa 9 milj.
Sähköverkkojen
korjauskust.
30 milj. 22 milj. ei tietoa 8 milj.
Vaurioituneiden
rakennusten lkm
665 ei tietoa 99 91
Vakuutusyht.
maksamat
korvaukset
100 milj. 82 milj. 30 milj. ei tietoa
13. Ilmiö: rankkasade
• Huomattavat yhteiskunnalliset vaikutukset
(lyhyessä ajassa)
• Suomi: yksittäinen raju rankkasadetapaus
voi esiintyä missä tahansa (toistuvuuksissa
eroja)
10/10/16
Tämä on nykyilmastoa!
15. • Heijastevaikutukset = Suomen ulkopuoliset
ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka heijastuvat Suomeen
• Taloudellisesti merkittävimpien alkuperä on lähialueilla tai
merkittävissä vienti- tai tuontimaissa
• Kansainväliset rahoitus-, osake- ja vakuutusmarkkinat voivat
reagoida ääri-ilmiöiden aiheuttamiin vaikutuksiin sekä riskeihin
• Myös muut kuin taloudelliset vaikutusketjut voivat osoittautua
merkittäviksi:
• Ilmastopakolaisuus, humanitaariset seikat
15
Heijastevaikutukset
11.10.2016