SlideShare a Scribd company logo

Talous ja yhteiskunta 3/2002

•
•
Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos

Hyvinvointiyhteiskunta

Government & Nonprofit
1 of 56
Download to read offline
&3/2002 H Y V I N V O I N T I Y H T E I S K U N T A Ta l o u s Y h t e i s k u n t a PT/ kansi 3.uusi vari.pm6.5 10.10.2002, 12:221
Heikki Taimio Pääkirjoitus ........................................................................................................ 1 Pertti Kohi – Heikki Tulokas Kilpailukyky ja tuottavuus: kaksi ajankohtaista teemaa..................................... 2 Bart van Ark Mitkä toimialat johtavat globaalia tuottavuuskilpailua? EU, Suomi ja USA.............................................................................................. 9 Ilmo Pyyhtiä Palvelusektori ja työllisyys ................................................................................. 15 Seija Ilmakunnas Työn verotuksen keventäminen osana suomalaista ja eurooppalaista työllisyyspolitiikkaa ............................................................................................ 20 Ilpo Suoniemi Verotus, tulonjako ja talouden vakauttaminen: eräitä havaintoja Suomen kehityksestä .......................................................................................... 26 Marja Riihelä – Risto Sullström Tuloliikkuvuus Suomessa ................................................................................... 33 Asko Suikkanen – Ritva Linnakangas Kohti osaamisyhteiskuntaa? .............................................................................. 39 Pentti Puoskari – Heikki Taimio Suomen julkinen sektori tienhaarassa................................................................ 44 Pekka Sauramo Kolumni: Kansainvälinen talous ei elvykään? ................................................... 49 Suhdanteet yhdellä silmäyksellä......................................................................... 51 KAKKOSKANSI 2 2002 10.10.2002, 12:551
3 2002 30. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax: 09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Jukka Pekkarinen Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Sari Aalto-Matturi Ulla Aitta Peter J. Boldt Lea Haikala Tuomas Harpf Pekka Immeli Esa Mäisti Seppo Nevalainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 18,50 € Irtonumero 5,90 € Painopaikka: Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuva: Aimo Hyvärinen ISSN 1975-181X 1990-luvun alun laman jälkeiset seit- semän lihavaa vuotta loivat lähes 300 000 työpaikkaa lisää. Viime vuonna alkanut taantuma on pysäyttänyt työt- tömyysasteen alenemisen runsaan yh- deksän prosentin tasolle. Ovatko nämä yli 240 000 työtöntä ollenkaan työllis- tettävissä? Ääriamerikkalaisessa työ- ja sosiaali- reformissa purettaisiin työehtosopi- musten yleissitovuutta ja hyvinvointi- valtion turvaverkkoja niin, että moni- en työttömien olisi pakko ottaa vas- taan nälkäpalkkaa yksityiseltä palvelu- sektorilta – tai paeta siltojen alle. Kum- massakin tapauksessa kaivattaisiin apuun kirkkoa, Pelastusarmeijaa ja Punaista Ristiä. Meillä kansalaisten suu- ri enemmistö ei tätä raakaa linjaa hy- väksyisi eikä päättäjiä houkuttelisi yksi varmimmista keinoista tehdä poliitti- nen itsemurha. Nykyinen suomalainen matalapalkka- ratkaisu on pestata työttömät julkisel- le sektorille olemaan tekemättä mitään. Työkykyjen rapautuessa monista tulee vain entistä vaikeammin työllistettäviä. Työllistä- misen sietämätön vaikeus Ruotsissa ja Tanskassa väki pestataan tuottamaan julkisia palveluja tai velvoi- tetaan koulutukseen. Veroasteet ovat sen mukaisesti maailman korkeimpia ja takaavat osaltaan sen, ettei yksityi- nen palvelusektori työllistä enempää. Työllisyydellä ja palvelusektorilla on selvä positiivinen yhteys. Työttömien pelkistetyt äärivaihtoehdot ovat yksi- tyinen tai julkinen palvelusektori. Jat- kossa meillä taiteillaan näiden välillä. Taannoinen talouskasvu työllisti lä- hinnä hyvin koulutettuja palvelusekto- rille. Ainakin osa työttömistä voidaan kouluttaa paremmin, osa taas tarvit- see pienipalkkaisille suunnattuja vero- jen ja sosiaalivakuutusmaksujen alen- nuksia, jotta he tulisivat työnantajille halvemmiksi. Julkinenkin sektori tar- vitsee uutta väkeä. Tämä ei silti riittäi- si täystyöllisyyteen – lisäksi kaivataan vahvaa talouskasvua. Vienti on ainoa kokonaiskysynnän erä, joka toisi talo- uteen paljon uutta jaettavaa, myös työt- tömille. Varsinainen haaste onkin edis- tää vientiä devalvaatiottomassa maail- massa. talous 3 11.10.2002, 10:261
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s2 Kilpailukyvyn rooli talouden kasvun ja hyvinvoinnin taustatekijänä tunnus- tetaan laajalti. Myös tietämys talouden kasvuun ja kilpailukykyyn vaikuttavis- ta tekijöistä on lisääntynyt paitsi talous- tilastojen kehittymisen myös niiden pohjalta tehtyjen lukuisten empiiristen kasvututkimusten ansiosta. Viimeaikaiset kasvututkimukset ovat tuoneet esiin eräitä uusia painotuksia. Ensiksikin ne ovat siirtyneet selvittä- mään yhä enemmän tuottavuuden ei- vätkä niinkään bruttokansantuotteen kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Toiseksi uusimmissa tutkimuksissa on alettu korostaa enemmän yritys- ja toimipaik- katason tekijöitä kokonaistaloudellisen toimintaympäristön ohella. Kolman- neksi kilpailukyky ymmärretään yhä yleisemmin dynaamisena käsitteenä. Pertti Kohi1 Valtiot. lis. Heikki Tulokas Kehittämispäällikkö Tilastokeskus Kilpailukyky ja tuottavuus: kaksi ajankohtaista teemaa Koulutusta, tekno- logiaa ja yhteiskunnan turvaverkkoja koros- tanut kilpailukyky- strategia on toiminut Suomessa hyvin. Heikkouksia löytyy eniten verotuksesta ja työmarkkinoilta. Pertti Kohin (oik.) ja Heikki Tulokkaan artikkeli nojautuu valtiovarainministeriön tam- mikuussa 2002 julkaisemaan “Suomen kilpailukyky ja sen kehittämistarve”-raporttiin ja siitä käytyyn keskusteluun. talous 3 10.10.2002, 11:112
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 3 Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ja niiden painoarvot muuttuvat, kun ta- lous siirtyy kehitysvaiheesta toiseen. Tuottavuus ja kilpailukyky mittaavat sekä kansallisella että yritys- ja toimi- paikkatasolla paljolti samoja asioita. Tapa, jolla kansantalous tai yritys hyö- dyntää niukkoja tuotantoresurssejaan, määrää sen kilpailukyvyn tason. Hyvä tuottavuus mahdollistaa alhaiset tuo- tantokustannukset yhdessä korkean elintason kanssa. Talouspolitiikan kan- nalta keskeinen kysymys on, miten nopealle ja kestävälle tuottavuuden kasvulle on luotavissa kunnolliset edel- lytykset. Suomessa kilpailukykyä on tarkastel- tu ehkä liiaksi avoimen sektorin näkö- kulmasta. Tämä juontaa juurensa mm. toistuneista vaihtotaseongelmista. Tuottavuuden nostaminen esille koros- taa sitä näkökulmaa, että kaikki toi- mialat ovat merkityksellisiä talouden menestymisen ja elintason kannalta. Teollisuuden tuottavuus on noussut huipputasolle, kun taas jälkeenjäänei- syys näyttää koskettavan erityisesti eräitä palvelualoja. Jatkossa myös nii- den tuottavuuden kasvu tulee saada nopeutumaan. Suomen nopea talouskasvu 1990- luvun jälkipuoliskolla perustui paitsi teknologiakehityksen myös globalisaa- tion tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yritystoiminta on globalisoitunut vii- meisten 10–15 vuoden aikana vauh- dilla, jota tuskin monikaan osasi kuvi- tella. Yrityksen ”isänmaa” on hämär- tynyt käsitteenä nopeasti samalla kun kilpailu tuotannon ja työpaikkojen si- joittumisesta on kiristynyt. Globalisoituminen on yhtenäistänyt teollisuusmaiden kokonaistaloudellista toimintaympäristöä. Euroopassa myös mm. talous- ja rahaliiton lähentymiskri- teerit sekä vakaus- ja kasvusopimus ovat yhdenmukaistaneet talouden ylei- siä toimintaedellytyksiä. Tasapainoinen makroympäristö luo hyvät edellytyk- set talouskasvulle, mutta se ei sinäl- lään vielä takaa korkeaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Yhtä tärkeää on kiin- nittää huomiota mikroympäristöön, minkä tarpeen Michael Porter (2001) on ilmaissut seuraavasti: ”Vauraus syn- tyy tosiasiassa mikrotasolla – yritysten kyvystä luoda arvokkaita tavaroita ja palveluja tuottavien menetelmien avul- la.”2 Kilpailukyvyn taustatekijät muuttuvat kehitysvaiheesta toiseen Kansantaloudet siirtyvät kehitysvai- heesta toiseen siten, että tuottavuu- den ja kilpailukyvyn taustatekijät sekä niiden painoarvot muuttuvat. Yritys- ten on kehitettävä strategioitaan ja tuo- tantomenetelmiään, jos ne aikovat menestyä. Myös yritysten toimintaym- päristön kehittämisessä uudet inno- vaatiot ovat välttämättömiä. Nopea talouskasvu aikaisemmassa kehitysvai- heessa ei välttämättä takaa menestystä jatkossa. Aikaisemmista vahvuuksis- ta voi myöhemmin tulla jopa heikko- uksia. Mielenkiinto tuottavuutta kohtaan on lisännyt haasteita, jotka kohdistuvat mm. tuottavuutta koskeviin talousti- lastoihin, erityisesti hintaindekseihin sekä tuotannon ja tuo- tantopanosten volyymi- tilastointiin. Uusimpien kasvututkimusten pai- nottamat tekijät – ku- ten aineeton pääoma, innovatiivisuus, yrittä- jyys, corporate gover- nance jne. – ovat hei- kosti kvantifioitavissa ja tilastoitavissa. Toiminta- ympäristön monimut- kaistuminen ja mm. pal- velualojen tilastojen jäl- keenjääneisyys tuovat omat ongelman- sa tuottavuuden ja kilpailukyvyn mit- taamiseen. Kansantaloustieteen perinteiset kas- vuteoriat kykenevät toki edelleen se- littämään tuotannon ja tuottavuuden kasvua. Tämä selitys jää kuitenkin usein valitettavan yleiselle tasolle eten- kin yritysten tietotarpeita ajatellen. Vii- me aikoina ovat saaneet runsaasti huo- miota kilpailukyvyn mittarit, joissa on yhdistetty erilaisia kvantitatiivisia tilas- toaineistoja ja kvalitatiivisia kysely- aineistoja. Nämä kansainvälisten tut- kimuslaitosten – esimerkiksi IMD:n ja WEF:n3 julkaisemat mittarit ovat syn- tyneet ilmeiseen tarpeeseen. Niihin liit- tyy kuitenkin sekä teoreettisia että käy- tännön mittaamisen ongelmia. Niiden rinnalla valtiovarainministeriö julkaisi tammikuussa 2002 oman raporttinsa, jonka arviot kilpailukykymme vah- vuuksista ja heikkouksista on koottu oheiseen taulukkoon 1. Uusimmat kasvututkimukset korostavat innovaatioiden ja teknologian roolia Tuottavuuden kasvu vauhdittui 1990- luvulla useissa teollisuusmaissa. OECD:n viimeisimmässä kasvututki- muksessa4 tätä selitettiin mm. työlli- syysasteen nousulla, työvoiman kou- lutustason paranemisella, kiinteän pää- oman ja erityisesti ICT-pääoman5 kas- vulla sekä eräissä maissa myös koko- naistuottavuuden nousun nopeutumi- sella. Suomen osalta tämä näkyy tau- lukon 2 luvuissa. Uusimmat kasvututki- mukset ovat korosta- neet etenkin tiede- ja teknologiakehityksen roolia talouden ja tuot- tavuuden kasvun vauh- dittajana. Pitkälle kehit- tyneiden teollisuusmai- den välinen talouskilpai- lu on keskeisiltä osiltaan kilpailua innovaatioista, teknologioista ja niihin liittyvästä osaamisesta. Näitä asioita korostetaan paitsi yritys- ten toiminnassa myös yleisessä talous- ja elinkeinopolitiikassa. Suomen kasvupolitiikka muuttui 1990-luvulla laman vauhdittamana. Aikaisemmista raaka-aine- ja inves- tointivetoisista kasvustrategioista siir- ryttiin teknologia- ja innovaatiovetoi- seen kasvuun. Muutos näkyy erityi- sesti investointien rakenteessa. Kiin- teiden investointien osuus kansantuot- Tuottavuuden kasvu ja hyvän kilpailukyvyn turvaaminen edel- lyttävät pitkälti samanlaisia stra- tegioita ja toimen- piteitä talous 3 10.10.2002, 11:113
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s4 Taulukko 1. Suomen kilpailukyvyn vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuuksia Kansainvälistä keskitasoa vastaavia Ongelmia ja haasteita piirteitä Koulutus – Nuorten korkea koulutustaso – Koulutusmenot/BKT – Korkeakoulututkinnon pitkä läpäisyaika ja alkamiseen liittyvä viive – Korkeakouluopetuksen taso ja laajuus – Koulutusmenot/kouluikäinen – Ammattikoulutuksen heikko vetovoima – Teknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvä – Menojen taso korkea-asteella – Aikuiskoulutuksen haasteet osaaminen Työmarkkinat – Työmarkkinoiden yleinen vakaus – Työvoiman saatavuus v. 2001 – Työvoiman saatavuus suurten ikäluokkien – Työvoiman keskimääräinen korkea koulu- – Palkkataso siirtyessä eläkkeelle tustaso – Työmarkkinoiden joustavuus työnantajan – Ikääntyneiden työpanoksen matala käyttö- näkökulmasta aste – Työttömyyden rakenteellisuus Verotus – Kansainvälistä keskitasoa edelleen mata- – Yhteisöverotuksen kireys – Korkea kokonaisveroaste lampi yhteisöverokanta – Verokertymien rakenne – Työteon kannustavuuden kannalta epä- – Ulkomaisen yrityksen investointien vero- edullinen ansiotulojen verotus kohtelu Tiede- ja teknologiaympäristö – Aktiivinen t&k-panostaminen – Innovatiivisten yritysten osuus – Korkean teknologian pohjan keskittynei- – Tutkimus- ja kehityspanostuksen tulok- – Teknologiayrityksiä palveleva riskirahoitus syys ja siitä aiheutuva tietty haavoittuvuus sellisuuden asteittainen paraneminen – Kiristyvä kansainvälinen kilpailu yri- – Aktiivinen tutkimusyhteistyö eri suuntiin tysten t&k-toiminnoissa – Immateriaalioikeuksiin liittyvät uhkatekijät Tietoteknologian infrastruktuuri – Sähköisen viestinnän infrastruktuuri – ICT:n kaupallinen hyödyntäminen – ICT:n käytön edistäminen koko taloudessa – ICT-teollisuuden vahva asema – ICT-alan tutkimusintensiivisyys – Digitaalisen syrjäytymisen lieventäminen – Runsas ICT-laitekanta yrityksissä ja (ml. aluekehitys) julkisissa hallinnoissa Liikenteen ja energiahuollon infrastruktuuri – Liikenteen sujuvuus ja liikenneruuhkien – Materiaali- ja logistiikkajärjestelmien – Liikenneverkon ylläpidon ja käytön kalleus vähäisyys toimivuus – Kansainvälisten ja globaalien toimitus- – Joukkoliikennejärjestelmien toimivuus ketjujen ja verkostojen hallinta – Talviolosuhteiden hallinta – Energiasektorin monipuolinen rakenne – Sähkön hinta keskisuurille ja suurille – Energian riittävän saannin turvaaminen – Korkeatasoinen energiateknologia teollisuusyrityksille – Energian hankintakapasiteetin moni- – Aito kilpailu sähkömarkkinoilla puolisen rakenteen ylläpitäminen Yrittäjyyden yleiset edellytykset – Myönteinen yrittäjäsyysilmasto – Yrityksiin kohdistuva byrokratia – Olemassa oleva yritysvaje ja yritysten – Kohtuullisen toimiva kilpailulainsäädäntö – Yritysrakenteen uudistumisvauhti puutteellinen kasvuhalukkuus ja -valvonta – Epäonnistumistilanteiden jälkivaikutukset Terveydenhuolto ja sosiaaliturva (turvaverkko) – Palvelujen hyvä saatavuus – Sairaalapaikkojen ja lääkäreiden määrä – Suuret alueelliset erot hoitokäytännöissä – Hoitotason vähäinen riippuvuus potilaan – Lääkemenot asukasta kohden ja kustannuksissa tulotasosta – Sosiaaliturvan kustannukset – Elintapasairauksien yleistyminen ja hoito- – Köyhien suhteellisen vähäinen määrä jen kalleus – Toimiva perhepolitiikka – Sosiaaliturvan heikko kannustavuus – Varhainen keskimääräinen eläkkeelle siir- tyminen – Väestön keski-iän noususta johtuvat menopaineet Kestävä kehitys ja ympäristö – Suomen hyvä imago kestävän kehityksen – Aktiivisen ympäristöpolitiikan tuloksel- – Pohjoisen luonnon haavoittuvuus edistäjänä lisuus – Energiavaltaisen tuotantorakenteen ja – Sitoutuminen kansainvälisiin ympäristö- nopean talouskasvun tuomat haasteet sopimuksiin talous 3 10.10.2002, 11:114
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 5 teesta on alentunut samalla kun ai- neettomien investointien ja ulkomail- le suuntautuvien suorien sijoitusten osuus on noussut. Kokonaisuudessaan pääomanmuodostus on pysynyt kor- kealla tasolla. Suomessa tutkimus- ja kehityspanos- tukselle asetetut vaativat kasvutavoitteet ovat toteutuneet. Panostuksen määrässä maamme on noussut huippumaiden jouk- koon. Useiden mittarei- den valossa runsas tek- nologiapanostus näyttää olleen myös kohtuullisen tuloksellista. Tiede- ja teknologiaympäristö on viime vuosina säilynyt Suomen ehdottomana vahvuutena. Teknologiapainotteista kasvustrategiaa on tuet- tu onnistuneesti kehittämällä mm. yri- tysten yleisiä toimintaedellytyksiä ja ra- hoitusmarkkinoita. Koulutus- ja tieto- yhteiskuntapolitiikka on myös koros- tunut. Kilpailupolitiikalla on vauhditet- tu uusien markkinoiden kehittymistä. Innovaatioiden suojaamiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä innovaatiojärjestel- män toimijoiden keskinäistä yhteistyötä on alettu korostaa. Myös alueelliset in- novaatiojärjestelmät ovat nousseet tär- keään asemaan. Suomessa tämä politiikkakokonai- suus on toiminut melko koordinoi- dusti tiede- ja teknologiaympäristöä tukevalla tavalla. Myös innovaatiojär- jestelmän perusrakenne on osoittau- tunut kohtuullisen joustavaksi ja toi- mivaksi. Tiede- ja teknologiaympäris- tön kehittyminen näkyy laajalti erilai- sissa teknologia- ja kilpailukykymit- tareissa. Siihen kohdistuu kuitenkin myös uusia haasteita, joihin on kyet- tävä vastaamaan. Tieto- ja viestintäteknologia teknologiapolitiikan paino- pistealueena 1990-luvulla Tieto- ja tietoliikenneteknologiaan liit- tyvä T & K-panostus oli Suomessa suhteellisesti runsaampaa 1990-luvul- la kuin missään muussa teollisuus- maassa. Tieto- ja viestintätekninen inf- rastruktuuri on Suomessa edelleen kohtuullisen korkeatasoinen. Viime vuosina on kuitenkin jo hieman me- netetty aikaisempia kilpailuetuja, jot- ka liittyivät mm. muita maita runsaam- paan laitekantaan ja telepalveluiden alhaisiin hintoihin. Uu- den teknologian ja tie- toverkkojen kaupalli- nen hyödyntäminen on Suomessa vähäisempää kuin eturivin tietoyhteis- kuntamaissa. Myös si- sältöjen vieminen verk- koihin on edennyt en- nakoitua hitaammin. Keskeiset haasteet Suomen tietoyhteis- kuntakehitykselle ovat tieto- ja viestintätekniikan tuomien mahdollisuuksien tehokas hyödyntämi- nen, informaatiosektorin osaajien saa- tavuuden ja osaamisen lisääminen sekä tietoyhteiskunnan palvelujen ja mah- dollisuuksien tuominen kaikkien ulot- tuville. Alueellisia ja paikallisia tietoyh- teiskuntahankkeita on Suomessa run- saasti, mutta niiden koordinointi on ol- lut puutteellista. Rahoituskulttuurin muutos antoi osaltaan vauhtia Suomen ICT-sekto- rin nopealle kasvulle 1990-luvulla. Etenkin pääomasijoitusmarkkinat ke- hittyivät ripeästi siten, että myös lähellä aloitusvaihetta olevien yritysten rahoi- tusmahdollisuudet monipuolistuivat. Sijoittajat ovat tuoneet yrityksiin rahan ohella usein myös osaamista. Jatkossa teknologiapainotteisen kas- vustrategian edellyttämät rahoitustar- peet ja myös rahoitusosaamiseen liit- tyvät tarpeet korostuvat varmasti edel- leen. Suomessa etenkin julkisen sek- torin myöntämä riskirahoitus kestää kansainvälisen vertailun kohtuullisen hyvin. Koulutus kuuluu Suomen keskeisiin kilpailukykyvalttei- hin Koulutuksen merkitys talouden kilpai- lukykytekijänä on tunnustettu laajasti. Inhimillinen pääoma kuuluu taloudel- lisen kasvun kulmakiviin, ja innovaa- tiopainotteinen kasvustrategia on ko- rostamassa sen merkitystä entisestään. Suomi on kehittynyt koulutusyhteis- kuntana jo pitkään hyvinkin myöntei- sesti. Nuorten koulutushalukkuus on pysynyt korkealla tasolla, ja suomalais- ten oppilaiden menestyminen kansain- välisissä osaamistesteissä on ollut huip- puluokkaa. Esimerkkinä mainittakoon äskettäinen PISA-testi6 , jossa suoma- laiset peruskoulujen oppilaat sijoittui- vat lukemista ja luetun ymmärtämistä koskevissa taidoissa kansainväliseen Taulukko 2. Markkinasektorin tuotannon kasvu (%) ja tuotannontekijöiden kasvukontribuutiot (%-yksikköä). 1975–1990 1990–1995 1995–2001 Tuotannon kasvu, prosenttia 3,2 -0,7 5,5 Kasvukontribuutiot: – ICT-pääoma 0,2 0,3 0,8 – Muu pääoma 0,8 -0,7 -0,1 – Tehdyt työtunnit -0,4 -2,9 1,1 – Työn laatukomponentti 0,2 0,2 0,2 – Kokonaistuottavuus 2,2 2,3 3,7 Lähde: J. Jalava, The Production and Use of ICT in Finland in 1995–2001, julkais- taan lähiaikoina ETLA:n Keskusteluaiheita-sarjassa. Tieto- ja viestin- täteknologian säilyttäminen Suomen vahvuu- tena vaatii edelleen ponnis- tuksia. talous 3 vara 10.10.2002, 11:595
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s6 kärkeen. Myös matematiikassa sijoi- tuttiin suhteellisen lähelle kansainvälistä kärkeä, mikä oli aiemmat arviot huo- mioon ottaen melkoinen yllätys. Kaik- kiaan PISA-testin tuloksista voidaan päätellä, että suomalainen peruskoulu toimii tehokkaasti ja että esimerkiksi opetta- jien valmiudet ovat kansainvälisesti huip- puluokkaa. Ongelmat ovat jossa- kin määrin korostu- neempia, kun arvioi- daan korkeakoulu- ja ammattikoulutusjärjes- telmille asetettujen ta- voitteiden toteutumis- ta. Opiskeluajat suo- malaisissa korkeakou- luissa ovat pitkiä, ja korkeakouluopis- kelun aloittaminen jää useistakin syis- tä liian myöhäiseen vaiheeseen – yli- oppilastutkinnon ja korkeakouluopin- tojen käynnistymisen välinen aika on nykyisin lähes 3 vuotta. Suomalaisista korkeakouluista valmistutaan kansain- välistä keskitasoa myöhemmin, joten järjestelmään liittyy merkittävää tehot- tomuutta. Vastaavasti ammatillisten perustutkintojen vetovoima on osoit- tautunut työmarkkinoiden tarpeisiin nähden riittämättömäksi, ja se tulisi saada tavalla tai toisella lisääntymään. Aikuiskoulutuksessa on mm. tietotek- niikan lohkolla edelleen kehittämisen tarvetta. Koulutuksen säilyminen Suo- men todellisena vahvuutena edellyttää, että sen sisältöä ja tehokkuutta voidaan näiltä osin edelleen parantaa. Työmarkkinoiden toimivuu- dessa on toivomisen varaa Työmarkkinoiden toimivuuden merki- tys kilpailukykytekijänä on korostunut sitä mukaa kun globaalistumiskehitys on nopeutunut. Kansainvälisissä kilpai- lukykyselvityksissä Suomen työmark- kinoita on luonnehdittu usein jäykiksi ja huonosti toimiviksi, mutta myöntei- siäkin piirteitä on voitu samaan aikaan panna merkille. Niinpä työmarkkinat ovat säilyneet kaikkiaan suhteellisen vakaina, työttömyys on alentunut la- mavuosista olennaisesti ja palkat ovat kehittyneet tuottavuuskehitykseen ver- rattuna varsin maltillisesti. Myös työ- voiman koulutustaso on kehittynyt myönteisesti, ja työnan- tajan näkökulmasta työmarkkinat näyttävät muuttuneen jossakin määrin joustavampaan suuntaan. Jatkuvasti korkea ns. avoin työttömyys viittaa kuitenkin siihen, että työmarkkinoiden toimi- vuuteen liittyy meillä myös ilmiselviä ongel- mia. Työnteon kannusti- mia lisänneet toimenpi- teet eivät ilmeisestikään ole purreet riit- tävästi, ja Suomen työttömyyteen liit- tyy muutenkin runsaasti rakenteellisia piirteitä. Yritysten rekrytointiongelmat ovat olleet työttömyyden tasoon näh- den ajoittan hämmästyttävän suuria, eikä esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ole kehittynyt tavalla, joka olisi hillin- nyt kapeikkojen syntymistä. Vaikka työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat eivät ole juuri tällä hetkellä kovin akuutteja, tilanne saattaa talouskasvun kiihtyessä taas uudelleen vaikeutua. Pitemmällä aikavälillä pulmaksi uh- kaa muodostua etenkin työvoiman tar- jonnan niukentuminen ja nuorten ikä- luokkien työvoimaosuuden vähittäinen pieneneminen. Työvoiman niukan tar- jonnan riski ei ole aivan vähäinen, kun ottaa huomioon, että ikääntyneiden työllisten osuus kaikista työllisistä on Suomessa kansainvälisesti pieni ja että mm. varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen liittyvät kannustimet ovat edelleen merkittäviä. Kehitteillä olevalta uudel- ta eläkeratkaisulta odotetaankin juuri tästä syystä paljon. Kilpailukyvyn keskeiset heik- koudet löytyvät verotuksesta Verotuksesta on puhuttu kilpailukyvyn yhteydessä viime kuukausina runsaas- ti. Valtiovarainministeriön kilpailuky- kyselvitys piti ansiotulojen verotuksen korkeaa tasoa Suomen kilpailukyvyn ehkä kaikkein ilmeisimpänä heikkou- tena ja korosti korkean tuloverotuk- sen epäedullista vaikutusta mm. työn- teon motivaatioon. Vuonna 1999 Suomen kokonaisve- roaste oli karkeasti 10 prosenttiyksik- köä OECD-maiden keskiarvoa korke- ampi. Vaikka veroasteemme on sen jälkeen jossakin määrin alentunut, ta- soero OECD-maiden suhteen on edel- leen hyvin selvä. Sen sijaan Suomen ja EU-maiden välinen tasoero on huo- mattavasti pienempi. Marginaalivero- asteet ovat meillä ylimmillä tulotasoil- la kansainvälisesti poikkeuksellisen korkeita. Sitäkään ei sovi unohtaa, että monet maat ovat parhaillaan keventämässä työhön kohdistuvaa verotustaan. Esi- merkiksi Saksan useammalle vuodelle ajoittuvassa verouudistuksessa tulove- roasteikkoa alennetaan tuntuvasti ja myös ylin marginaaliveroprosentti ale- nee reippaasti. Alankomaissa tuli vuo- den 2001 alusta voimaan tuloverotuk- sen kokonaisuudistus, johon niin ikään liittyy rajaveroasteiden aleneminen. Suomessa verotuksen linjaratkaisuja pohditaan parhaillaan kahdenkin arvo- valtaisen työryhmän toimesta. Yhtei- söverotus on Suomessa ainakin alus- tavien arvioiden mukaan kireydeltään lähellä kansainvälistä keskitasoa. Infrastruktuurin taso kestää kansainvälisen vertailun Logistiikasta on tullut hyvin tietointen- siivinen alue, jossa teknologinen kehi- tys on luonut merkittäviä kehitysmah- dollisuuksia. Haasteita ovat tuoneet myös kansainvälistyvät toimitusketjut, joiden hallinnalla saattaa olla merkit- täviä vaikutuksia yritysten toiminta- mahdollisuuksiin. Yritystoiminnan glo- balisoituminen on korostanut myös lii- kenteen ja logistisen infrastruktuurin merkitystä kilpailukyvyn kannalta. Suomen liikenneverkko on osoittau- tunut melko toimivaksi ja välityskyvyl- Korkeakouluopin- noissaesiintyy tehottomuutta, ja ammatilliset tutkinnot eivät vastaa riittävästi työmarkkinoiden tarpeita. talous 3 10.10.2002, 11:116
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 7 tään kansainväliset mitat täyttäväksi. Liikenneverkon eri osat täydentävät toisiaan. Myös liikennepolitiikan pai- notus henkilö- ja tavaraliikenteen kes- ken on ollut kohtuullisen tasapainois- ta. Esimerkiksi liikenteen ruuhkautu- miskustannukset jäävät Suomessa lä- hes olemattomiksi toisin kuin useissa kilpailijamaissa. Kaikkiaan yritysten lo- gistiikkakustannukset ovat Suomessa kuitenkin edelleen korkeammat kuin kilpailijamaissa keskimäärin. Tämä selittyy paitsi pitkillä etäisyyksillä myös metsäteollisuuden korkeilla kuljetus- kustannuksilla. Logistiikan ohella myös energian kulutuksella ja hankinnalla on Suomen kaltaiselle maalle tuntuva merkitys. Suomen tuotantorakenne on huomat- tavan energiaintensiivinen, ilmasto on kylmä, yhdyskuntarakenne on harvaa ja mm. liikenteen suhteellinen kuor- mitus on suuri. Kilpailukyvyn kannal- ta erityisen tärkeää on, että energian hinta säilyy kilpailukykyisenä ja ener- gian saatavuus voidaan turvata. Näitä tavoitteita silmällä pitäen eduskunnan keväällä tekemä ydinvoimapäätös oli yritysten kilpailukyvyn kannalta oleel- linen, ja se selkeytti varsinkin energia- valtaisten yritysten toimintaympäristöä huomattavasti. Yrittäjyyden yleiset edellytyk- set kunnossa Globalisaatio ja nopea teknologinen kehitys ovat lisänneet yrityssektorin uusiutumiselle asetettavia vaatimuksia. Talouden dynaaminen kehitys vaatii riittävän määrän uusia, elinkelpoisia yrityksiä korvaamaan taantuvien alo- jen aiheuttamat tuotanto- ja työpaik- kamenetykset. Rakennemuutos edis- tää kokonaistuottavuutta, eikä sitä ole syytä olennaisesti jarruttaa. Suomessa näitä tavoitteita on ajettu mm. talous- ja elinkeinopolitiikalla, joka edistää markkinoiden toimivuut- ta sekä tätä kautta tuottavuuden kas- vua. Elinkeinopolitiikka on suunnattu hyödyke- ja pääomamarkki- noiden toimivuuden paranta- miseen. Keskeisiä painopiste- alueita ovat olleet kilpailuym- päristöä ja markkinoille pää- syä tehostaneet toimet sekä yrittäjyyden edistäminen. IMD:n kyselyaineiston mu- kaan kilpailuvalvonta ja -lain- säädäntö toimivat Suomessa melko hyvin. Talouden avautuminen ter- vehdytti kilpailuolosuhteita 1990-luvulla, mutta useilla toi- mialoilla niissä on edelleen puutteita. Kuluttajahinnat ovat Suomessa yhä selvästi korkeammat kuin EU-maissa keskimäärin, mikä sekin viit- taa kilpailuongelmien jatkumi- seen. Tavaroiden ja palvelujen va- paa liikkuvuus ei vielä ole täy- sin toteutunut EU:n sisämark- kinoilla. Kansalliset määräyk- set vaikeuttavat tuotteiden pääsyä markkinoille, vaikka tullimaksut, kiintiöt ja muut kaupan yleiset esteet ovatkin poistu- neet. Yhteisötason säännösten tulkin- ta vaihtelee maittain. Eniten kaupan esteet vaikeuttavat elintarvike-, lääke- , rakennustuote- ja kulkuvälineteolli- suuden vientiä. Toisaalta Suomi on eräs täydellisimmin sisämarkkinadi- rektiivit toimeenpanneista valtioista. Suomessa on perustettu uusia yri- tyksiä suhteessa yrityskantaan pitkään vähemmän kuin EU-maissa keskimää- rin. Sen sijaan 1990-luvun jälkipuo- liskolla yritysten perustamisaste nou- si bruttomääräisesti keskimäärin 12 prosenttiin, mikä ylitti jo lievästi useimpien kilpailijamaiden tason. Myös lopettaneiden yritysten määrä ja siten myös yrityskannan vaihtuvuus on viime vuosina ollut Suomessa kor- kea kansainvälisesti verrattuna. Vuon- na 2001 sekä yrittäjien että yritysten lukumäärä kääntyi kuitenkin uudel- leen laskuun talouden taantuman myötä. Kansainvälisesti verrattuna etenkin pienten ns. mikroyritysten merkitys on Heikki Tulokas ja Pertti Kohi näkevät Suomen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta olennaisiksi asioiksi työhön kohdistuvan verotuksen keventämisen, koulutusjärjestelmän heikkouksien karsimi- sen, työmarkkinoiden toimivuuden parantamisen, ikääntyneen väestön työllisyysasteen nostamisen ja innovaatiopohjaisen kasvustrategian jatkamisen. talous 3 10.10.2002, 11:117
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s8 Suomen yritysrakenteessa vähäinen. Vastaavasti suurten yritysten asema korostuu, ja niiden kyky vastata kas- vuhaasteeseen oli etenkin 1990-luvun jälkipuoliskolla kohtuullisen hyvä. Myös yritysten viime vuosien hyvä tu- loskehitys ja suorituskyky viittaavat sii- hen, että niiden yleiset edellytykset ovat olleet kunnossa. Yritysten liiketoimintamallien uudis- taminen on auttanut uuden teknolo- gian hyödyntämistä, johon Suomen viime vuosien talousmenestys on suu- relta osin perustunut. Yritykset ovat kehittäneet organisaatioitaan ja johta- mistapojaan, ulkoistaneet toiminto- jaan, keskittyneet ydinosaamiseen, ver- kostoituneet ja omaksuneet uusia yh- teistyömuotoja. Pitkälti juuri tämänta- paisten yritystason toimien ansiosta Suomen talous on siirtynyt kohtuulli- sen vaivattomasti investointivetoisesta kasvusta innovaatiovetoiseen kehitys- vaiheeseen. Yritysten toimintaan kohdistuva by- rokratia ja hallinnollinen rasite näyttä- vät Suomessa olevan likimain kansain- välistä keskitasoa. Yrityksen perusta- misen edellyttämät lisenssi- ja lupame- nettelyn kustannukset vastaavat lähes kansainvälistä keskimäärää. Myöskään liiketoimintaa koskevat lainsäädännöl- liset rajoitteet eivät ole suurempia kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan kaik- ki keskeiset yrittäjyyden esteet koet- tiin Suomessa hieman vähäisemmiksi kuin EU-maissa keskimäärin. Yrittäjien omien näkemysten mukaan Suomessa riskinottohalua vähentävät mm. yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmän vaikeaselkoisuus, eräät työttömyystur- van rahoitusjärjestelmän vääristymät sekä yrittäjien eläkelakiin liittyvät epä- kohdat. Myös koulutuksen ja yrittä- jyyskasvatuksen roolia pitäisi arvioida uudelleen yrittäjyyttä edistävän asen- nemuutoksen aikaansaamiseksi. Kokonaiskuva Mikä on Suomelle tyypillinen kilpailu- kykystrategia, jos asiaa arvioidaan ko- konaisuutena? Mistä tekijöistä kilpai- lukykymme kaikkiaan koostuu ja mi- ten sen profiili poikkeaa keskeisten kil- pailijamaidemme profiilista? Mitkä ovat Suomen kilpailukyvyn ensisijaiset vah- vuudet ja heikkoudet? Viime vuosikymmeninä Suomi näyt- tää korostaneen kilpailukykystrategi- assaan erityisesti kolmea tekijää: 1) aktiivista koulutuspolitiikkaa, 2) ak- tiivista teknologiapolitiikkaa ja 3) yh- teiskunnan turvaverkon toimivuutta. Kokonaisuus on osoittautunut kaikki- aan kohtuullisen toimivaksi ja eri teki- jät ovat täydentäneet suhteellisen on- nistuneesti toisiaan. Esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla Suomessa käynnistetty aktiivinen in- novaatiostrategia olisi tuskin toiminut odotetusti, ellei se olisi alkujaan tukeu- tunut myös vahvaan osaamispohjaan ja toimivaan koulujärjestelmään. Vas- taavasti koulutuksessa ei olisi saavu- tettu toteutuneen kaltaisia myönteisiä tuloksia, elleivät myös yhteiskunnan tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut ja muu turvaverkko ja tältä osin moti- voidun koulunkäynnin edellytykset olisi olleet kunnossa. Monet tutkimukset ja käytännön kokemukset ovat ajan mit- taan osoittaneet, että hyvinvointivalti- on olemassaololla ja inhimillisen pää- oman luonnin edellytyksillä on selvä keskinäinen yhteys. Vaikka Suomen kilpailukykymallin kytkeminen näihin kolmeen tekijään yksinkertaistaa perusasetelmaa jossa- kin määrin, se luonnehtii painopiste- valintoja kaikkiaan melko havainnol- lisesti. Sen mukaan olemme investoi- neet viime vuosikymmeninä paitsi kil- pailukyvyn kannalta tärkeään kovaan ainekseen (teknologiaan ja kiinteään pääomakantaan) myös siihen peh- meämpään ainekseen (turvaverk- koon), joka tasapainottaa kokonai- suutta ja parantaa kestävän kehityk- sen edellytyksiä. Kun yhteiskunnan laadukas turvaverkko on koettu kai- kissa Pohjoismaissa merkittäväksi osaksi koko kansantalouden kilpailu- kykyä, Suomen perusmalli ei poik- kea sanottavasti muiden Pohjoismai- den mallista. VIITTEET 1 Pertti Kohi siirtyi 1.8.2002 eläkkeelle valtiovarainministeriön finanssineuvok- sen virasta. 2 M. E. Porter(2001), Enhancing the Microeconomic Foundations of Prospe- rity: Current Competitiveness Index. The Global Competitiveness Report 2001. The World Economic Forum. 3 International Institute for Manage- ment Development (IMD): The World Competitiveness Yearbook. World Eco- nomic Forum (WEF): The Global Com- petitiveness Report. 4 OECD (2001), The New Economy: Beyond the Hype: The OECD Growth Project. Paris, OECD. 5 ICT-pääomalla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvää pääomaa. 6 OECD (2001), Knowledge and Skills for Life: First Results from the OECD Programme for International Student Assessment (PISA) 2000. Paris, OECD. talous 3 10.10.2002, 11:118
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 9 Aivan viime aikoihin saakka tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT:hen) suun- tautuvien investointien räjähdysmäinen kasvu on ollut keskeinen osa ”uuden talouden” hypeä. Bruttokansantuot- teen kasvun hidastuminen vuodesta 2000 lähtien on laimentanut innostus- ta, ja ICT-investoinnit ovat tosiaankin hidastuneet jonkin verran niin Euroo- passa kuin Yhdysvalloissakin. Inves- tointien vaimenemisen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse johtaa siihen, että ICT:n kontribuutio tuotannon ja tuot- tavuuden kasvuun vähenee. Päinvas- toin sen jälkeen kun on investoitu run- saasti ja korvattu tuottavalla ICT-pää- omalla vanhentunutta ei-ICT-pääomaa voitaisiin odottaa (tai ainakin toivoa) joitakin tuottavuuden kasvuhyötyjä. Tarkasteltaessa 1990-lukua havaitaan kuitenkin, että tuottavuuden kasvu hi- dastui useimmissa Euroopan maissa vuosikymmenen toisella puoliskolla. Bruttokansantuotteella työllistä kohti mitatun työn tuottavuuden keskimää- räinen vuotuinen kasvuvauhti putosi 1990-luvulla tuotta- vuuden kasvu kiihtyi Yhdysvalloissa mutta hidastui EU:ssa. Suomi kykeni tuottamaan ja hyödyntämään uutta tieto- ja viestintä- teknologiaa paremmin kuin useimmat muut maat. Mitkä toimialat johtavat globaalia tuottavuuskilpailua? EU, Suomi ja USA1,2 Bart van Ark Professori, Groningenin yliopisto, Alankomaat Konsultoiva johtaja, Conference Board, New York, USA Kuva:UniversityofGroningen Bart van Ark on yksi maailman johtavista tuottavuustutkijoista, ja hän toimii mm. kan- sainvälisen vertailevan tuotanto- ja tuottavuusprojektin johtajana. talous 3 10.10.2002, 11:119
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s10 Taulukko 1. Työllistä kohti lasketun arvonlisäyksen keskimääräinen vuotuinen kasvu toimialoittain Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa. Koko talous 3,3 1,9 0,9 2,4 1,2 2,2 100,0 100,0 100,0 ICT:n tuotanto yhteensä 6,4 6,7 8,8 10,6 7,9 10,1 10,6 5,8 7,2 ICT:tä tuottava teollisuus (a) 9,9 10,3 15,3 10,9 9,4 18,9 5,9 1,5 2,6 Konttori- ja tietokoneiden valmistus 30 8,0 31,3 28,9 -8,7 41,3 44,9 0,0 0,2 0,4 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus 31.3 6,6 7,2 5,3 0,7 0,3 -0,9 0,1 0,1 0,2 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 32.1 17,5 34,1 35,0 40,2 45,6 41,0 0,1 0,2 0,9 TV- ja radiolähettimien sekä lankapuhe- lin- ja lennätinlaitteiden valmistus 32.2 8,0 7,5 8,5 10,8 5,8 0,6 5,0 0,4 0,5 TV- ja radiovastaanottimien, äänen- ja kuvantallennus- ja toistolaitteiden valmistus 32.3 -2,0 -1,6 -1,8 -14,3 -17,4 -18,4 0,0 0,1 0,1 Lääkintäkojeiden, mittauslaitteistojen ja teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus 33.1 -0,2 0,6 -0,9 -5,6 -5,2 -3,9 0,6 0,5 0,6 ICT:tä tuottavat palvelut 4,8 4,5 3,1 8,1 6,4 4,0 4,7 4,3 4,7 Posti- ja teleliikenne 64 6,6 5,8 2,6 13,5 9,5 7,1 3,2 2,5 2,5 Tietojenkäsittelypalvelu 72 0,0 1,6 4,0 -1,3 1,9 0,1 1,6 1,7 2,1 ICT:tä käyttävät toimialat yhteensä 1,8 1,6 1,3 2,4 1,4 4,4 21,3 27,0 30,7 ICT:tä käyttävä teollisuus 4,7 2,5 -0,4 1,2 1,4 0,9 6,1 6,0 4,3 Vaatteiden valmistus; turkisten muokkaus 18 2,0 4,4 3,4 -0,1 2,5 3,8 0,2 0,3 0,2 Kustantaminen ja painaminen 22 3,7 1,7 -2,6 2,6 2,4 -0,2 1,4 1,3 1,1 Koneiden ja laitteiden valmistus 29 4,4 3,7 0,9 0,7 0,7 0,3 2,7 2,1 1,4 Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmis- tus pl. eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus 31–31.3 1,6 1,4 0,8 -0,6 -0,8 0,4 0,7 0,9 0,2 Hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus 33–33.1 1,4 4,0 -1,1 -8,2 -5,7 6,1 0,0 0,1 0,1 Laivojen ja veneiden valmistus ja korjaus 351 8,9 -0,3 -3,7 -2,7 0,0 -0,8 0,3 0,1 0,1 Ilma-alusten valmistus 353 4,0 1,6 -0,7 1,6 9,0 0,7 0,1 0,3 0,5 Raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus ja korjaus 352+359 -7,4 3,8 -1,9 3,6 3,9 -0,2 0,1 0,1 0,1 Muu valmistus ja kierrätys 36–37 3,1 0,6 1,3 2,5 1,0 2,4 0,6 0,8 0,6 ICT:tä käyttävät palvelualat 0,7 1,2 1,7 3,0 1,5 5,1 15,3 21,0 26,3 Tukkukauppa 51 -1,9 3,0 3,4 2,1 1,1 6,1 5,0 4,7 5,8 Vähittäiskauppa 52 4,3 1,2 2,3 1,6 1,3 6,8 3,1 4,7 6,3 Rahoituksen välitys pl. vakuutustoiminta 65 -0,3 0,7 1,3 11,9 3,6 2,8 3,0 3,6 4,5 Vakuutustoiminta pl. pakollinen sosiaalivakuutus 66 -3,5 0,6 3,0 0,4 0,5 -1,0 0,5 0,9 1,6 Rahoitusta palveleva toiminta 67 7,0 0,8 3,2 16,5 2,2 15,3 0,3 0,7 2,2 Kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus ilman käyttäjää sekä kotitalous- tavaroiden vuokraus 71 0,4 2,6 5,7 2,0 0,7 3,9 0,2 1,2 0,7 Tutkimus ja kehittäminen 73 0,1 0,0 0,0 -0,8 -0,6 2,1 0,5 0,5 0,5 Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi; hallintayhtiöt; tekninen palvelu; tekninen testaus ja analysointi 74.1–74.3 3,7 -0,1 -1,8 -0,2 0,2 -0,3 2,6 4,7 4,7 Toimialat, jotka eivät käytä ICT:tä, yhteensä 3,4 1,7 0,1 1,4 0,6 0,3 68,1 67,2 62,1 Teollisuus, joka ei käytä ICT:tä 6,2 3,7 3,0 3,0 1,3 1,4 13,9 12,0 9,3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakka- tuotteiden valmistus 15–16 5,9 2,9 3,5 3,0 -0,1 -4,5 1,5 2,3 1,4 Tekstiilien valmistus 17 8,6 2,9 3,0 2,1 1,1 3,3 0,2 0,5 0,3 Parkitseminen ja muu nahan valmistus; laukkujen ja jalkineiden valmistus 19 3,6 3,0 4,9 2,4 0,8 1,3 0,1 0,2 0,0 Tuottavuuden kasvu Osuus arvonlisäyksestä ISIC 1990–1995 1995–2000 2000 rev3 Suomi EU USA Suomi EU USA Suomi EU USA talous 3 11.10.2002, 10:5710
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 11 EU:ssa vuosien 1990–95 1,9 prosen- tista 1,2 prosenttiin vuosina 1995– 2000. Suomessa koettiin korkeampia tuottavuuden kasvuvauhteja kuin koko EU:ssa, mutta hidastuminen oli vas- taavaa luokkaa, 3,2 prosentista v. 1990–95 2,5 prosenttiin v. 1995– 2000. Sitä vastoin Yhdysvalloissa tuot- tavuuden kasvu kiihtyi 1990-luvun en- simmäisen puoliskon yhdestä prosen- tista 2,3 prosenttiin vuosikymmenen toisella puoliskolla (taulukko 1). Tuottavuuden kasvun hidastuminen koko Euroopassa saattoi johtua osak- si makrotaloudellisista syistä kuten esi- us arvonlisäyksestä 2000 mi EU USA Sahatavaran, puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden valmistus pl. huonekalut 20 5,5 3,1 -2,8 5,5 2,4 0,3 1,2 0,4 0,5 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 21 7,6 3,2 0,0 4,3 2,7 0,2 4,6 0,6 0,6 Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus 23 5,9 7,9 5,0 -0,3 -1,5 1,5 0,3 0,3 0,4 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus 24 4,4 6,6 3,4 4,7 4,3 4,4 1,3 2,0 2,0 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 25 3,2 3,0 4,6 0,0 1,6 4,1 0,8 0,9 0,6 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 26 3,9 2,9 2,8 2,1 1,2 2,6 0,8 0,9 0,5 Metallien jalostus 27 7,9 6,8 3,9 4,3 1,8 3,1 1,1 0,7 0,5 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 28 4,9 2,1 3,2 0,7 0,5 0,6 1,6 1,7 1,1 Autojen ja perävaunujen valmistus 34 0,7 2,6 4,9 5,5 0,4 1,4 0,3 1,6 1,3 Palvelualat, jotka eivät käytä ICT:tä 2,0 0,7 -0,5 0,6 0,2 0,2 43,1 44,8 43,0 Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti 50 4,0 0,4 -2,3 1,4 0,0 -3,1 1,6 1,8 1,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 55 3,1 -1,9 -1,0 -0,6 -1,3 0,3 1,3 2,8 2,5 Kuljetus ja varastointi 60–63 4,0 3,2 2,1 2,2 1,9 1,6 7,1 4,6 3,2 Kiinteistöalan palvelut 70 6,9 -0,5 1,6 0,7 -1,0 1,7 11,3 10,5 10,2 Muut liike-elämän palvelut 74.9 -0,2 -0,4 -1,6 -2,0 -0,8 0,8 1,2 3,3 3,4 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 75 -0,2 1,3 0,0 1,1 1,0 0,2 4,7 6,3 12,5 Koulutus 80 0,4 0,9 -0,2 -0,3 -0,2 -1,2 4,7 4,8 0,8 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 85 0,0 1,1 -2,2 -0,1 0,5 -0,3 7,5 6,2 6,5 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökoh- taiset palvelut 90–93 0,0 -0,6 -1,6 0,6 -0,9 -4,0 3,5 4,5 2,8 Työnantajakotitaloudet 95 0,7 2,2 -0,9 0,7 0,1 0,1 Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 99 Muut alat, jotka eivät käytä ICT:tä 4,2 2,9 0,7 2,3 1,7 0,6 11,1 10,4 9,8 Maatalous sekä riista-, metsä- ja kala- talous 01–05 5,1 5,3 -1,0 4,5 4,2 6,3 3,6 2,1 1,6 Mineraalien kaivu 10–14 5,4 7,5 5,4 -3,3 3,6 -1,8 0,2 1,0 1,2 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 40–41 7,2 4,4 2,5 4,7 4,6 2,3 1,7 2,1 2,1 Rakentaminen 45 0,8 0,8 0,5 0,0 -0,2 0,2 5,6 5,3 4,9 Lisäys: tuottavuuden kasvu, kun käytetään kansallisia deflaattoreita Koko talous (b) 3,3 1,6 1,0 2,9 1,1 2,3 ICT:tä tuottava teollisuus (b) 12,4 8,3 16,8 19,9 10,4 20,3 Tuottavuuden kasvu Osuus arvonlisäyksestä ISIC 1990–1995 1995–2000 2000 rev3 Suomi EU USA Suomi EU USA Suomi EU USA Huom. (a) konttori- ja tietokoneiden sekä tietoliikennevälineiden osalta deflatoitu USA:n hintaindekseillä; (b) konttori- ja tietokoneiden sekä tietoliikennevälineiden osalta deflatoitu kansallisilla hintaindekseillä. Lähde: van Ark et al. (2002); tiedot perustuvat etupäässä OECD:n STAN-tietokantaan, joskin muutamien toimintojen jakoa on muutettu, ja laskelmissa on myös käytetty USA:n hedonisia hintaindeksejä ICT-tuotannolle. talous 3 11.10.2002, 10:5711
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s12 merkiksi tuotannon hitaammasta pää- omavaltaistumisesta. Uusien työpaik- kojen luominen, joka liittyi palkkojen nousuvauhdin maltillistumiseen useim- missa Euroopan maissa, ei näköjään käynyt käsi kädessä tuottavuuden kas- vun kiihtymisen kanssa. Huolimatta ICT:n kaltaisista uusista teknologisis- ta mahdollisuuksista joustamattomat työ-, hyödyke- ja rahoitusmarkkinat estivät resurssien suuntautumista tuot- tavimpiin kohteisiin. Erityisesti tekno- logian nopean muutoksen aikana huo- nosti toimivat markkinat haittaavat vakavasti ICT:n kaltaisen uuden yleis- hyödyllisen teknologian kasvupotenti- aalin toteutumista. Aika lailla samoin kuin sähkömoot- torinkin tapauksessa ICT:n taloudelli- set vaikutukset juontuvat paitsi sen tuo- tannosta myös – ja etupäässä – sen so- veltamisesta muihin prosesseihin, tuot- teisiin ja palveluihin. Todellakin samalla kun Eurooppan ja Yhdysvaltojen toi- mialojen välillä on suuria tuottavuuden kasvueroja, niin yksi ilmeinen ja hallit- seva tosiseikka nousee esille: toimialat, jotka valmistavat tai käyttävät intensii- visesti uutta tieto- ja viestintäteknolo- giaa, saavuttavat suhteellisen voimak- kaita tuottavuuden lisäyksiä. Tuotta- vuuden kasvu on paljon hitaampaa ns. ei-ICT-sektoreilla, jotka eivät käytä näitä teknologioita kovin suuressa määrin. Niinpä tässä artikkelissa kes- kitytäänkin kysymykseen, mitkä ovat ne toimialat, jotka johtavat globaalia tuottavuuskilpaa, ja missä ne sijaitse- vat. Euroopalle on hyviä uutisia – ja myös huonoja uutisia Hyvät uutiset? ICT:n diffuusio on Eu- roopassa käynnissä. Konttori- ja tie- tokoneisiin, viestintälaitteisiin ja ohjel- mistoihin yhteensä suoritettujen inves- tointien prosentuaalinen osuus kaikis- ta kone- ja laiteinvestoinneista lisään- tyi 21 prosentista v. 1990 28 prosent- tiin v. 2000. Jos nyt keskitymme tuot- tavuuskehitykseen eniten ICT:hen in- vestoivilla toimialoilla, ts. ICT:tä tuot- tavilla ja sitä inten- siivisesti käyttävillä toimialoilla, niin Euroopan saavu- tukset näyttävät keskimääräistä pa- remmilta (taulukko 1). Sekä teollisuu- dessa että palve- luissa ICT:tä tuot- tavat toimialat saa- vuttivat paljon kes- kimääräistä korke- ampia tuottavuu- den kasvuvauhteja, ja nämä kasvu- vauhdit kiihtyivät 1990-luvulla. Suu- rimmat ICT:tä käyttävät toimialat erityisesti palveluis- sa ovat saavutta- neet tai ylittäneet useimpien ei-ICT- toimialojen tuotta- vuuden kasvun. Huonot uutiset? Vaikka ICT:tä tuot- tavien ja sitä käyt- tävien toimialojen suoritukset näyttä- vät suhteellisen hy- viltä verrattuna ei-ICT-toimialoihin, niin ICT:n diffuusion tahti on ollut paljon hitaampi Euroopassa kuin Yh- dysvalloissa. Vuonna 2000 ICT-inves- toinnit muodostivat 42 % Yhdysval- tojen kaikista kone- ja laiteinvestoin- neista, mikä oli puolitoista kertaa suu- rempi osuus kuin Euroopassa. ICT:tä tuottavien toimialojen BKT-osuus oli Yhdysvalloissa 7,2 prosenttia mutta Euroopassa vain 5,8 prosenttia, ja ICT:tä käyttävien palvelualojen vastaa- vat osuudet olivat 26 ja 21 prosenttia. Sitä paitsi Yhdysvalloissa tuottavuuden lisäykset olivat korkeampia sekä ICT:tä tuottavilla toimialoilla että sitä käyttävillä palvelualoilla. Jälkimmäises- sä toimialaryhmässä Yhdysvaltain työn tuottavuuden kasvuvauhti kolminker- taistui 1,7 prosentista v. 1990–95 5,1 prosenttiin v. 1995–2000. Sen sijaan Euroopassa ICT:tä käyttävien palve- lualojen työn tuottavuuden kasvuvauhti pysyi suhteellisen vakaana, keskimää- rin 1,3–1,4 prosentissa, molemmilla ajanjaksoilla. ICT:n diffuusion hitaampi tahti Eu- roopassa merkitsi näköjään sitä, että työllisyyden paranemiseen liittyi tuot- tavuuden paljon hitaampi kasvu – toi- sin kuin Yhdysvalloissa, jossa työllisyys ja tuottavuus kasvoivat käsi kädessä.3 Lisäksi Euroopan verrattain kehnot saavutukset ei-ICT-aloilla (joilla tapah- tui tuottavuuden kasvuvauhdin suurta alenemista) levensivät tuottavuuskui- lua suhteessa Yhdysvaltoihin. ICT:n diffuusion hitaampi tahti ja ei-ICT-alo- jen tuottavuuden kasvun hidastuminen merkitsevät riskiä, että Eurooppa saat- taa asettua alhaisen tuottavuuskasvun uralle, mikä puolestaan tekisi vaikeaksi kohottaa tuotantoa ja elintasoa pitkäl- lä aikavälillä. Bart van Arkin mielestä uuden teknologian käyttö on kestäväm- pi kasvun lähde kuin sen tuotanto, mutta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on vielä syytä purkaa sen käyttöönoton esteitä. Kuva:UniversityofGroningen talous 3 11.10.2002, 10:5712
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 13 0,46 0,17 0,41 0,28 0,31 0,08 0,27 0,46 Siirtymävaikutus ICT:tä tuottava teollisuus ICT:tä tuottavat palvelut ICT:tä käyttävä teollisuus ICT:tä käyttävät Teollisuus, joka ei käytä ICT:tä Palvelut, jotka eivät käytä ICT:tä Muut toimialat, jotka eivät käytä ICT:tä palvelut ICT:tä käyttävät toimialat ovat avain tuottavuuden nopeam- paan kasvuun Samalla kun ICT:n tuotanto on tär- keä väline tuottavuuden kasvun no- peuttamiseksi on ICT:n käyttö avain sen kiihdyttämiseksi jo pelkästään ICT:tä käyttävien toimialojen paljon suuremman koon takia. Taulukosta 1 havaitaan korkeita tuot- tavuuden kasvuvauhte- ja konttori- ja tietoko- neiden sekä elektronis- ten piirien ja muiden elektronisten osien (ml. puolijohteiden) valmis- tuksessa.4 Huomiota herättää se, että näiden toimialojen keskimää- räiset tuottavuuden kas- vuvauhdit eivät EU:ssa jää juuri alhaisemmiksi kuin Yhdysvalloissa. ICT:tä tuottavista palvelualoista posti- ja teleliikenteen tuottavuuden kasvu- vauhti on EU:ssa jopa korkeampi kuin Yhdysvalloissa. ICT:tä käyttävillä palvelualoilla pää- asiallisen tuottavuuden kasvueron EU:n ja Yhdysvaltojen välillä muodostavat tukku- ja vähittäiskaupan sekä rahoi- tusta palvelevan toiminnan saavutukset. Itse asiassa EU:n ja Yhdysvaltojen väli- nen 1,1 prosenttiyksikön ero koko ta- louden tuottavuuden kasvussa voidaan selittää melkein kokonaan näiden kol- men toimialan nopeammalla tuottavuu- denkasvullaYhdysvalloissa.5 Rahoitusta palvelevassa toiminnassa tuottavuuden kasvu oli Yhdysvalloissa vuosina 1995– 2000 keskimäärin 15,3 %, mikä oli suu- reksi osaksi arvopaperikaupan nopeas- ti kasvanen volyymin ansiota. Kaupan sektoreilla tuottavuus kasvoi myös hy- vinnopeasti,keskimäärinyli6prosenttia v. 1995–2000. Yhdysvaltain tukku- ja vähittäiskauppa on hyötynyt voimak- kaasti hyödykemarkkinoiden sääntelyn purkamisesta ja suurista mittakaava- eduista, kun ICT:tä on sovellettu va- rastojen hallintaan ja asiakaspalveluun.6 Euroopassa näitä ICT:n potentiaalisia hyötyjä ei ilmeisestikään ole realisoitu. Entä Suomi? Suomen talous on jossain määrin eri- koistapaus Euroopassa, koska siellä viestintälaitteiden valmistuksen BKT- osuus on suhteellisen suuri. TV- ja ra- diolähettimien sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitteiden valmistus muodosti 5 prosenttia bruttokansantuotteesta verrattuna 0,4 prosenttiin EU:ssa ja 0,5 prosenttiin Yhdysval- loissa. Viestintälaittei- den valmistuksessa työn tuottavuuden kasvu oli Suomessa myös no- peampaa kuin muualla, 10,8 % v. 1995–2000 verrattuna 5,8 %:iin EU:ssa ja vain 0,6 %:iin Yhdysvalloissa.7 Kuvio 1 osoittaa, että ICT:tä tuottavien toimialojen koko osuus Suomen 2,4 prosentin tuottavuu- den kasvuvauhdista v. 1995–2000 oli 0,77 (= 0,46+0,31) prosenttiyksik- köä. Tämä osuus oli huomattavasti suurempi kuin EU:n keskiarvo (0,49 prosenttiyksikköä) ja hieman pienem- pi kuin Yhdysvalloissa (0,91 prosent- tiyksikköä) samalla ajanjaksolla. ICT:tä tuottavan teollisuuden tuot- tavuuden nopeamman kasvun ohella toinen syy Suomen suhteellisen hyvään yleiseen tuottavuuskehitykseen on pa- rantunut tuottavuuden kasvu myös ICT:tä käyttävissä palveluissa. Erityi- sesti rahoitussektorin (paitsi vakuutus- toiminnan) tuottavuus kehittyi Suo- messa suhteellisen hyvin v. 1995– 2000. Taulukko 1 osoittaa, että ICT:tä käyttävät palvelut vaikuttivat lähes yhtä paljon koko talouden tuottavuuden kasvuun kuin ICT:tä tuottava teollisuus v. 1995–2000. Näin ollen jopa sellai- sissa maissa kuin Suomessa, jossa on vahva ICT:tä tuottava sektori, ICT:n menestyksekäs soveltaminen on yhtä tärkeä kasvun lähde kuin sen tuotan- to. Lisäksi ICT:n tuottava käyttö tulee todennäköisesti olemaan kestävämpi kasvun lähde kuin sen tuotanto kuten teknologiasektorin viimeaikainen krii- si on selvästi osoittanut. Teknologian käytön vaikutus kasvuun riippuu sen esteiden poistamisesta Useimmat viimeaikaiset tutkimukset – niin yritys-, toimiala- kuin makrotasol- Euroopassa tieto- ja viestintätekno- logian käyttöön- otto on tapahtunut paljon hitaammin kuin Yhdysvallois- sa, erityisesti pal- velualoilla. Kuvio 1. Tuottavuuden kasvu Suomessa vuosina 1995–2000. Yhteensä 2,4% talous 3 11.10.2002, 10:5713
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s14 lakin – ovat yhtä mieltä siitä, että ICT- hyödykkeiden tuotanto vaikutti voi- makkaasti tuottavuuden kasvun kiih- tymiseen Yhdysvalloissa 1990-luvulla. Myös Eurooppa osallistui tähän pro- sessiin, joskin vähemmässä määrin joh- tuen ICT:tä tuottavan sektorin pie- nemmästä koosta. On myös syntymäs- sä konsensus siitä, että pitkällä aikavälillä ICT:n diffuusio on vähintään yhtä tärkeä tuottavuu- den kasvuun vaikuttava tekijä. Euroopasta tehdyt tut- kimukset osoittavat, että ICT-investoinnit ovat nopeuttaneet tuotannon ja tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi ICT-pää- oman osuus EU:n 1,4 prosentin tuottavuuden kasvusta v. 1995–2000 oli 0,37 pro- senttiyksikköä. Lisäksi ICT:n tuotan- to lisäsi 0,34 prosenttiyksikköä tuot- tavuuden kasvuun. Mutta Euroopan maat eivät ole yleensä hyödyntäneet tuottavuutta edistäviä mahdollisuuksia siinä määrin kuin Yhdysvallat. Yhteen- sä ICT-investoinnit ja ICT-tuotannon aikaansaama tuottavuuden kasvu kat- toivat 1,37 prosenttiyksikköä Yhdys- valtain koko talouden 2,2 prosentin suuruisesta tuottavuuden kasvusta v. 1995–2000. Voidakseen korjata uusien teknolo- gioiden hedelmät yritysten on organi- soitava toimintojaan jatkuvasti uudel- leen ja jalostettava työntekijöidensä taitoja. Viime kädessä yritysten toimin- taorganisaatiot ja tilaisuudet käyttää hyväksi uusia teknologioita riippuvat niiden kohtaamista rajoitteista. Esimer- kiksi monilla eurooppalaisilla toimialoil- la sääntely ja rakenteelliset esteet hyö- dyke- ja työmarkkinoilla kaventavat mahdollisuuksia investoida ICT:hen. Hyödykemarkkinoiden rajoituksia ovat mm. kauppojen aukioloaikoja koske- vat säädökset sekä kuljetusten säänte- ly, joka tekee tuottajille ja tukkukaup- piaille vaikeaksi järjestää toimituksia asiakkaille tiheään tahtiin. Työelämän säännökset ja menettelytavat rajoitta- vat joustavuutta työpaikkojen organi- soinnissa sekä työntekijöiden rekry- toinnissa ja irtisanomisissa. Lisäksi markkinoille pääsyn esteet ja pääomi- en vapaan liikkuvuuden rajoitukset ovat yhä ongelmina monissa maissa. Huomatkaamme kuitenkin, ettei täl- laisten epäilysten tulisi kohdistua aino- astaan eurooppalaisiin jäykkyyksiin. Kaapeli- ja laajakaistayhteyksien sääntely sekä markki- noille pääsyä ja kilpailua rajoittava yleisten stan- dardien puute ovat myös Yhdysvaltain vies- tintäalan ongelmia. Sil- ti (poliittinen) haluk- kuus puuttua näihin ky- symyksiin on resepti, jolla saadaan eurooppa- laiset toimialat hyödyn- tämään täysimääräisesti sitä teknolo- gista vallankumousta, joka on meneil- lään Atlantin toisella puolen. VIITTEET 1 Käännös: Heikki Taimio. 2 Artikkeli perustuu tekijän yhdessä Robert Inklaarin ja Robert H. McGucki- nin kanssa kirjoittamaan raporttiin “Changing Gear: Productivity, ICT and Services Industries: Europe and the Uni- ted States”, jota ei ole vielä painettu mutta joka on tulostettavissa joko Groningenin yliopistosta (http:// www.eco.rug.nl/ggdc) tai Conference Boardista (http://www.conference- b o a r d . o r g / G e n e r a l P D F s / ChangingGear.pdf). Hieman lisäinfor- maatiota investoinneista on otettu julkai- susta B. van Ark et al., “ICT Investment and Growth Accounts for the European Union, 1980–2000”, joka on myös saa- tavilla Groningenin yliopistosta (http:// www.eco.rug.nl/ggdc). 3 Ks. R. McGuckin & B. van Ark (2002), Performance 2001: Productivi- ty, Employment and Income in the World’s Economies, New York: The Conference Board. 4 Näitä tuloksia ohjailee osittain Yhdys- valtain hintaindeksien käyttö tietokoneil- le, puolijohteille ja viestintälaitteille. Nämä hintaindeksit muodostetaan käyt- tämällä ns. hedonista tekniikkaa, joka ottaa huomioon nopeat laatumuutokset näissä tavaroissa paremmin kuin perin- teiset hintaindeksit, joita enimmäkseen käytetään Euroopassa. Yhdysvaltain ICT-hintaindekseihin on tehty korjauk- set, jotka ottavat huomioon yleisen in- flaation erot kunkin maan ja Yhdysval- tain välillä. Taulukon 1 alaosa kertoo koko talouden ja ICT:tä tuottavan teollisuu- den (joka on ainoa sektori, johon USA:n hedonisten hintaindeksien käyttö vaikut- taa) tuottavuuden kasvuvauhdit tapauk- sessa, jossa käytetään kansallisia hintain- deksejä. 5 Kuten taulukosta 1 ilmenee, Yhdys- valloissaonmuitakintoimialoja,joillatuot- tavuus kasvoi nopeammin kuin EU:ssa, mutta näitä etumatkoja tasoittivat osaksi tappiot eräillä muilla toimialoilla. Esimer- kiksi useilla ei-ICT-toimialoilla samoin kuin ICT:tä käyttävässä teollisuudessa tuottavuus kasvoi EU:ssa keskimäärin nopeammin kuin Yhdysvalloissa. 6 Ks. McKinsey Global Institute (2001), US Productivity Growth 1995–2000. Understanding the contribution of In- formation Technology relative to other factors, Washington D.C. 7 Taulukon 1 alaosasta nähdään, että Suomen ICT:tä tuottavan teollisuuden tuottavuuden kasvuvauhti olisi ollut vie- läkin korkeampi, jos olisi käytetty kansal- lisia hintaindeksejä ICT-tuotannolle Yh- dysvaltain inflaatiokorjattujen hintaindek- sien sijasta. Tämä johtuu siitä, että Suo- men kansantalouden tilinpito käyttää melko nopeasti alenevaa hintaindeksiä ICT-tuotannolle ottamatta huomioon vie- lä tätäkin nopeampaa laskua noiden toi- mialojen panoshinnoissa, erityisesti puo- lijohteiden hinnoissa. Meidän käyttä- mämme yhdysvaltalainen hintaindeksi on oikaistu välituotteiden hintojen laskulla, ja siksi se osoittaa huomattavasti pienem- pää ICT-tuotannon kasvuvauhtia. 8 Ks. esimerkiksi Journal of Economic Perspectivesin erikoisnumero 14:4 uu- den talouden mittaamisesta ja D.W. Jor- genson (2001), “Information Technolo- gy and the US Economy,” American Economic Review, 91:1, 1–32. 9 Ks. B. van Ark et al., “ICT Investment and Growth Accounts for the European Union, 1980–2000”, emt. Suomesta sa- mantyyppisen tutkimuksen on tehnyt J. Jalava (2001), “The production and use of ICT in Finland in 1975–2001”, Ti- lastokeskus, julkaisematon moniste. Suomessa tieto- ja viestintätekno- logiaa tuottava teollisuus ja sitä käyttävät palvelut kohottivat tuotta- vuutta lähes yhtä paljon. talous 3 11.10.2002, 10:5714
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 15 Työllisyys kasvoi Suomessa nopeasti viime vuosikymmenellä laman jälkeen, mutta vuoden 1990 työllisten määrää ei ole toistaiseksi saavutettu, ja työttö- myysaste on edelleen eurooppalaista korkeaa tasoa. Lisäksi tuotannon poik- keuksellisen nopeaan kasvuun nähden Suomen työllisyyden kehitys on ollut kansainvälisesti verrattuna hidasta. Tuo- tannon kasvu onkin perustunut enem- män tuottavuuden kuin työllisyyden kasvuun. Työllisyyden kasvu on painot- tunut uusiin toimialoihin kuten liike-elä- män palveluihin sekä viestintään ja tie- totekniikkaan. Suomi koki 1990-luvulla ns. uuden talouden räjähdysmäinen kasvun ja nousi yhdeksi maailman joh- tavista maista näillä alueilla. Ilmo Pyyhtiä Vanhempi ekonomisti Suomen Pankki Palvelusektori ja työllisyys Suomen yksityinen palvelusektori on pieni kansainvälisessä vertailussa. Sen myönteinen työllisyys- kehitys edellyttää panostuksia koulutukseen ja innovaatioihin, sääntelyn purkamista ja matalapalkka- alojen kannustinongelmien ratkaisemista. Ilmo Pyyhtiä pohtii artikkelissaan, onko Suomen palvelusektorilla piileviätyöllistämismahdollisuuksia. talous 3 11.10.2002, 10:5715
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s16 Pohdittaessa Suomen korkean työt- tömyysasteen mahdollisia syitä havai- taan, että maamme työllisyyden raken- ne poikkeaa selvästi monista Euroopan maista ja Yhdysvalloista sikäli, että yk- sityisen palvelusektorin työllisyyden osuus koko kansantaloudesta on meil- lä pieni (taulukko 1). Tässä yhteydessä tulee helposti mieleen sellainen ajatus, että palvelusektori voisi meillä työllis- tää enemmän ihmisiä, kun teollisuuden ja maa- ja metsätalouden osuus tuskin voi enää kasvaa nykyisessä globalisoi- tuneessa kilpailutilanteessa. Mutta onko palvelusektorilla piileviä työllistämis- mahdollisuuksia varastossa? Työllisyyden viimeaikainen kehitys palvelualoilla Palveluita on pidetty perinteisesti hi- taan kasvun, heikon tuottavuuden ja matalan palkkatason aloina. Tämä ei kuitenkaan enää pidä kovin hyvin paik- kaansa. Työllisyys kasvoi 1990-luvulla nimenomaan nopean tuottavuuskehi- tyksen ja hyvän koulutuksen palvelu- aloilla. Toisaalta perinteisten palvelu- alojen kuten jakelun ja henkilökohtais- ten palvelujen tuotanto ei kasvanut kovin nope- asti eikä työllisyys niillä tästä syystä juuri kohen- tunut. Tässä tullaankin yhteen työllisyysongel- man ytimeen. Palvelu- alat työllistivät meillä 1990-luvulla etupäässä hyvin koulutettua työ- voimaa, ja vähäisemmän koulutuksen omaava vanhempi työntekijäjoukko jäi rakennemuutoksen myötä työttömäk- si. Sama koski myös muita vanhoja toi- mialoja, jotka rakennemuutoksen myö- tä joutuivat nostamaan tuottavuuttaan (taulukko 2). Palvelualojen kehitystä on selvitetty viime vuosina mm. OECD:n toimes- ta.1 Viimeisen kahdenkymmenen vuo- den aikana palvelualat ovat kasvaneet merkittävimmäksi työllistäjäksi koko OECD-alueella, sillä tuotannon ja työl- lisyyden kasvusta kaksi kolmasosaa on tullut palvelusektorilta - Suomessa kui- tenkin vain puolet, kun teollisuus on meillä ol- lut edelleen merkittävä työllistäjä. Palvelusekto- rin dynamiikkaa ja mer- kitystä ovat lisänneet monet tekijät: palvelui- den kysynnän kasvu, sääntelyn purkaminen, lisääntynyt avoimuus ja kilpailu kansainvälisillä markkinoilla, palveluiden kasvanut kauppa, lisään- tyneet innovaatiot sekä investoinnit tie- to- ja viestintätekniikkaan. Palvelut ovat entistä enemmän integroituneet kes- kenään sekä teollisuuden ja maatalou- den kanssa. Palvelusektorin tuottavuuden kasvu nopeutui selvästi viime vuosikymme- nen puolivälin jälkeen sekä EU-mais- Työllisyyson kehittynyt parhai- ten hyvää koulu- tusta edellyttävillä palvelualoilla. Suomi %-osuus Saksa %-osuus Italia %-osuus Yhdysvallat %-osuus työlliset palveluista työlliset* palveluista työlliset palveluista työlliset palveluista Kauppa 275,6 20,5 5 866,0 23,4 3 504,1 23,4 30 126,0 29,8 Ravintolat ja hotellit 71,8 5,3 1 553,0 6,2 1 224,4 8,2 1 760,0 1,7 Kuljetus ja varastointi 120,4 8,9 1 507,0 6,0 1 156,0 7,7 4 565,0 4,5 Tietotekniikka 48,0 3,6 524,0 2,1 257,1 1,7 1 803,0 1,8 Rahoitus 26,0 1,9 780,0 3,1 398,1 2,7 3 664,0 3,6 Vakuutus 11,8 0,9 476,0 1,9 241,4 1,6 2 400,0 2,4 Liike-elämän palvelut 166,0 12,3 3 723,0 14,9 2 244,0 15,0 16 642,0 16,4 Julkinen hallinto ja puolustus 161,5 12,0 2 813,0 11,2 1 379,6 9,2 10 607,0 10,5 Koulutus 148,2 11,0 1 947,0 7,8 1 552,3 10,3 9 537,0 9,4 Terveyspalvelut** 152,2 11,3 3 593,0 14,3 1 308,6 8,7 9 638,0 9,5 Sosiaalipalvelut 148,8 11,0 – – 3 087,0 3,0 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 101,7 7,5 1 784,0 7,1 976,5 6,5 6 527,0 6,4 Kotitalouspalvelu 10,4 0,8 489,0 2,0 762,2 5,1 862,0 0,9 Palv työll yhteensä 1 347,3 100,0 25 047,0 100,0 15 004,3 100,0 101 218,0 100,0 Koko tal työll ja palv osuus 2 229,3 60,4 37 540,0 66,7 23 135,1 64,9 132 689,0 76,3 * Saksa 1998 ** Saksa ja Italia, terveys- ja sosiaalipalvelut yhteensä Lähde: OECD Services Statistics on Value Added and Employment (2001). Taulukko 1. Palvelusektorin työllisyyden jakauma Suomessa, Saksassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa 1999 (1 000 henkeä). talous 3 11.10.2002, 10:5716
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 17 sa että Yhdysvalloissa. Tuottavuuden kasvu keskittyi kuitenkin tieto- ja vies- tintätekniikan välineitä tuottavaan teol- lisuuteen ja palveluihin sekä niitä käyt- täviin toimialoihin. Muilla aloilla tuot- tavuuden kasvu jopa pysähtyi. Tieto- ja viestintätekniikassa tuottavuuden kasvu oli Yhdysvalloissa nopeampaa kuin Euroopassa. Kuitenkin Suomes- sa tuottavuuden kasvu oli tieto- ja vies- tintätekniikan aloilla vuosikymmenen alussa yhtä nopeaa ja sen lopussa no- peampaa kuin Yhdysvalloissa (tauluk- ko 3). Palvelualat ovat myös sikäli muutos- tilassa, että tutkimus ja tuotekehitte- lymenoista entistä suurempi osa käy- tetään niillä. Tällä hetkellä OECD- maissa tutkimukseen ja tuotekehitte- lyyn käytetään palvelusektorissa yksi kolmasosa kokonaiskehitysmenoista, kun kaksi kolmasosaa käytetään teol- lisuudessa. Tutkimus ja tuotekehitte- ly on hyvin intensiivistä tietoliikentees- sä ja ohjelmistojen rakentamisessa, mutta se on alhaista sosiaalisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Palve- lualojen kehityksen seurantaa vaikeut- tavat heikot tilastot. Lisäksi palvelu- alojen innovaatiot eivät ole useinkaan kovin teknisiä vaan merkitsevät pie- niä muutoksia prosesseissa ja menet- telyissä eivätkä vaadi suuria tutkimus- panostuksia. Miten palvelualojen työllisyyt- tä voitaisiin edistää? Palvelualojen työllisyyden kehittyminen edellyttää ainakin vankasti koulutettua työvoimaa, panostuksia tutkimus- ja tuotekehittelyyn, sääntelyn purkua monilta aloilta ja vero-, sosiaalietuus- ja työttömyysturvajärjestelmän uudis- tuksia. Toisaalta on havaittu, että ylei- nen taloudellinen kasvu näyttää lisää- vän myös palvelualojen työllisyyttä kai- killa toimialoilla.2 Palvelualojen innovaatiot nojaavat voimakkaasti kykenevään työvoi- maan. Voidaan jopa väittää, että niil- lä riippuvuus korkeatasoisesta inhimil- lisestä pääomasta on suhteellisesti suurempi kuin teollisuudessa. Palve- lualojen kasvun siirtyminen matala- palkka-aloista vaativiin tietopohjaisiin toimintoihin on herättänyt huolen, että taitovajaukset tulevat esteeksi pal- velusektorin innovaatioiden kehityk- selle. Tämä on kärjistynyt tieto- ja viestintätekniikan työvoimapulassa monissa OECD-maissa. Tilanteeseen on osin tuonut helpotusta korkeata- soisen työvoiman liikkuvuuden lisään- tyminen maasta toiseen. On käyty keskustelua siitä, pitäisikö hallitusten tukea tutkimukselle ja tuo- Taulukko 2. Työlliset toimialoittain Suomessa 1980, 1990 ja 2000 (tuhatta henkeä). Toimiala 1980 1990 2000 määrä osuus määrä osuus määrä osuus Maatalous ja metsätalous 319,6 13,6 221,4 8,9 142,0 6,2 Teollisuus 795,7 33,8 742,8 30,0 641,3 28,1 Kaivannaisteollisuus 9,4 6,5 5,4 Sähköntuotanto 26,7 26,0 18,2 Tehdasteollisuus 581,9 503,9 459,1 Rakennustoiminta 177,7 206,4 158,6 Yksityiset palvelut 728,0 30,9 857,0 34,6 830,5 36,4 Kuljetus ja tietoliikenne 161,5 177,6 167,8 Kauppa 292,8 322,9 281,0 Majoitus- ja ravitsemus 66,2 77,5 72,0 Rahoitus ja vakuutus 54,6 66,1 40,1 Kiinteistö- ja liike-elämänp. 77,0 136,8 182,7 Muut yksit. palvelut 75,9 76,1 86,9 Julkinen toiminta 446,2 18,9 575,2 23,2 559,7 24,5 Lähde: Kansantalouden tilinpito. Suomi Saksa EU USA Koko talous 3 1,4 1,3 2,4 IT-toiminta* 18,4 12,1 8,7 9,3 IT-teollisuus 28,6 13,1 14,2 20,3 IT-palvelut 7,7 11,4 6,4 3,7 IT-käyttävät toimialat 2,8 1,4 1,2 4,4 IT-käyttävä teollisuus 2,8 3,4 2,6 1,9 IT-käyttävät palvelut 2,8 0,8 0,8 4,8 Ei-IT toimiala 1,1 0,6 0,8 0,3 Ei-IT teollisuus 2,8 0 1,3 1,3 Ei-IT palvelut 0,3 0,1 0,3 0,2 Ei-IT muut toimialat 2,2 2,5 1,6 0,4 * Tieto- ja viestintätekniikka Lähde: B. van Ark & R. Inklaar & R.H. McGuckin (2002), ”Changing Gear”: Productivity, ICT and Service Industries: Europe and the United States, Versi- on: June 19, 2002. Taulukko 3. Työn tuottavuuden kasvu toimialoittain 1995–2000. talous 3 11.10.2002, 10:5717
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s18 tekehittelylle siirtää nykyistä enemmän teollisuudesta palveluelinkeinoille. Tä- hän asti on ajateltu, että palvelusekto- rit ovat pääasiassa innovaatioiden vas- taanottajia ja soveltajia eivätkä niiden alkuunpanijoita. On voitu havaita, että myös ei-tekniset innovaatiot, pääasi- assa tietopohjaisilla liike-elämän palve- lusektoreilla, ovat entistä dynaamisem- pia ja keskeisempiä kaikille yrityksille ja valtioille. Sääntelyn purku on myös keskeistä innovaatioille ja tuottavuuden kasvulle palvelusektorilla. Viimeisten kahden- kymmenen vuoden aikana OECD- maissa monet palvelualat, mm. julki- set palvelut ja tiedonvälitys, ovat ko- keneet merkittävän vapautumisen sääntelystä. Näillä aloilla on myös ta- pahtunut huomattavinta kasvua viime vuosina. Sääntelyn purku on merkin- nyt suurempaa markkinoiden tuomaa kuria ja kilpailun painetta, mistä on seurannut tehokkuuden kasvua ja suu- rempia investointeja. Toisaalta läpinäkyvä sääntely ja va- kaa toimintaympäristö ovat tärkeitä investointien kannalta. Nopea tekno- loginen muutos ja myöhästynyt sään- telyn purku voivat muodostua esteiksi innovaatioille varsinkin, kun on epä- selvää mitä säännellään ja miten sään- telypolitiikka toimii. Vapaa markki- noille pääsy on tärkeää innovaatioil- le, investoinneille ja tuottavuudelle pal- velusektorissa. Kilpailun ollessa rajoi- tettua kannustimia innovaatioille on vähän, mikä voi johtaa optimaalista heikompaan tuottavuuteen, korkeam- piin yksikkökustannuksiin ja resurs- sien väärään kohdentumiseen sekä työllisyyden kannalta heikkoon kehitykseen pitemmällä aikavälillä. Pienessä avotaloudes- sa palvelusektorin eri- tyisongelmana on lähi- markkinoiden pienuus, jolloin näiden varassa ei synny riittävän kannat- tavaa yritystoimintaa. Tästä syystä sääntelyn poistaminen ja markki- noiden avautuminen ul- komaille on ollut tärke- ää markkinoiden laa- jentamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi kotimarkkinoilla. Tämä on mahdollis- tanut uusien viestintä- ja tietotekniik- ka-alojen kehittymisen ja kansainvälis- tymisen Suomessa. Uusissa avoimen sektorin palveluissa tuottavuuden kasvu on ollut nopeaa. Yhä kuitenkin valta- osa palveluista voidaan lukea suljettuun sektoriin, joilla tuottavuuden kasvu on ollut edelleen hidasta. On monia syitä siihen, että Suomen yksityinen suljettu sektori on kansain- välisessä verrannossa pieni. Ensinnä- kin laman seurauksena monet sulje- tun sektorin alat kuten pankki- ja va- kuutustoiminta joutuivat korjaamaan voimakkaasti rakenteitaan ja vähentä- mään työvoimaansa. Toisaalta julkinen sektori hoitaa meillä hyvin suuren osan sellaisia palveluita kuin lastentarhat, koulut, vanhustenhoito ja jot- kut muut sosiaalityöt, jotka kuuluvat monissa muissa maissa yksityi- seen sektoriin. Tällöin yksityinen sektori on jossain määrin syrjäyty- nyt näiltä aloilta. Lisäksi palvelualan yritykset ovat hyvin työvaltaisia, jolloin esimerkiksi sosi- aaliturvamaksut ja ar- vonlisävero rasittavat yritysten kannattavuutta, mikä on vä- hentänyt uusien työpaikkojen syntyä. Toisaalta matalapalkka-aloilla työn tar- jontaa on voinut vähentää vero-, sosi- aalietuus- ja työttömyysturvajärjestel- mä, joka perhetilanteesta riippuen on nostanut kynnyspalkkaa työttömyydes- tä avoimille työmarkkinoille siirtymi- sen yhteydessä. Näistä syistä työmark- kinat eivät ole löytäneet tasapainoa, mikä on näkynyt työttömyytenä ja hei- jastunut erityisesti palvelusektoreille. Suurin osa palvelusektorista koostuu edelleen suljetun sektorin aloista, joilla kannustinongel- mat jarruttavat työllisyyden kasvua. Taulukko 4. Verokiila ja nettokorvaussuhteet Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa 1994, 1999, 2000 ja 2001. Tulot ja perhetyyppi Suomi EU USA 1994 1999 2000 2001 1994 2000 2001 1994 2000 2001 Veroaste, keskituloinen1 50,5 47,4 47,3 45,9 44,6 43,6 43 31,2 30,8 30,0 Veroaste, matalatuloinen2 .. 42,6 42,4 40,9 .. 38,6 37,8 .. 29,0 27,7 NRR, matalatuloinen perhe3 87,0 83,0 .. .. 72,0 67,0 .. 59,0 59,0 .. NRR, matalatuloinen yksin. 83,0 63,0 .. .. 71,0 68,0 .. 59,0 59,0 .. 1 Ns. Verokiila, tulovero ja työnantajan sekä työntekijän sosiaaliturvamaksut % keskituloisen työvoimakulusta. 2 Matalatuloinen ansaitsee 67 % keskitulosta. 3 Nettokorvaussuhde (NRR), työttömän ensimmäisenä kuukautena saamat etuudet verojen jälkeen suhteessa palkkatuloon, perheessä 2 lasta. Lähde: EU:n Komissio. talous 3 11.10.2002, 10:5718
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 19 Edellä mainitut kannustavuusongel- mat ovat olleet ja ovat jossain määrin edelleen merkittävä työmarkkinoiden tasapainoa horjuttava tekijä. EU on vii- me vuosina kiinnittänyt runsaasti huo- miota eurooppalaisten työmarkkinoi- den rakenneongelmiin talouspoliittisis- sa suosituksissaan. Työttömyyden alentamiseksi EU on kehottanut pa- rantamaan työmarkkinoiden toimintaa monin eri tavoin, joista keskeisin on ollut työvoimakustannusten pienentä- minen työn verotusta ja muita työhön liittyviä kuluja alentamalla. Tämän- suuntaisia toimia onkin toteutettu useissa EU-maissa. Suomessa on viime vuosina alennet- tu palkkaveroastetta useaan otteeseen. Suhteellisesti suurimmat tuloveroalen- nukset tehtiin vuosina 2001 ja 2002. Veronalennukset on jaettu melko ta- Ilmo Pyyhtiän mielestä pitäisi harkita julkisen T & K-tuen suuntaamista entistä enemmän palvelualoille, joilla tarvitaan ei-teknisiä innovaatioita. saisesti eri tuloluok- kiin, vaikka lievä pai- nopiste onkin ollut alimmissa tuloryh- missä. Kuitenkin Suomen keskituloi- sen veroaste (verokii- la) jää vielä alle kol- me prosenttiyksikköä EU:n keskiarvon ylä- puolelle. Kunnallis- verotuksen ansiotulo- vähennyksen ansiosta keskituloisten veroas- te on laskenut vuo- den 1994 huipusta lähes 5 prosenttiyk- sikköä viime vuoteen mennessä.3 Monissa kunnissa kuitenkin veroäyrin korotukset ovat osittain kumon- neet ansiotulovähen- nyksen nostamisen vaikutukset, joten keskimääräinen vero- aste koko kansantalo- udessa ei ole alentu- nut vastaavassa mää- rin. Myös työttömän työntekijän saamat korvaukset työttö- myysajalta suhteessa työtuloon ovat alentuneet varsinkin perheettömillä työntekijöillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen palvelusektorin kehitysedelly- tysten kannalta on koulutuspolitiikan suunnittelussa oleellista ottaa huomi- oon tämän sektorin menestysalat ja pyrkiä muutenkin takaamaan riittävä koulutuspohja sen tarpeita ajatellen. Palvelusektorin kehitys näyttää olevan kiinni innovatiivisesta ja koulutetusta työvoimasta. Toisaalta on pyrittävä ta- louspolitiikan keinoin edelleen vähen- tämään sääntelyä sekä hyödyke- että työmarkkinoilla, koska sääntely kum- millakin markkinoilla vähentää pal- velusektorin työllisyyden kehitysmah- dollisuuksia. Lisäksi erityisesti matala- palkkaisilla palvelualoilla on vero- ja so- siaalipoliittisin keinoin korjattava työn kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. VIITTEET 1 OECD (2001), Innovation and Pro- ductivity in Services, Paris: OECD. 2 OECD (2001), emt. 3 I. Pyyhtiä (2002), Työllisyyden kehi- tykseen vaikuttavista tekijöistä, Euro & talous 3/2002. talous 3 10.10.2002, 11:1419
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s20 EU:n työllisyysstrategia lepää neljän pilarin päällä. Ensimmäinen pilari tu- kee ihmisten työllistymisedellytyksiä ja toinen pilari puolestaan työpaikkojen synnyttämistä. Kolmas pilari pyrkii li- säämään työmarkkinoiden sopeutu- mista muutoksiin, ja neljäs pilari ta- voittelee tasa-arvon edistämistä työ- markkinoilla. Työn verotus sisältyy ennen kaikkea kakkospilariin. Siellä todetaan mut- kikkaasti seuraavaa: ”Kunkin jäsen- valtion on tarvittaessa, oman lähtö- kohtansa mukaisesti, asetettava tavoi- te kokonaisverorasituksen asteittaisel- le keventämiselle ja soveltuvin osin sekä työhön että välillisiin työvoima- kustannuksiin, etenkin suhteellisen vähän ammattitaitoa vaativaan ja hei- kosti palkattuun työhön, kohdistuvan verorasituksen keventämiselle; tällai- set uudistukset on toteutettava niin, Seija Ilmakunnas Osastopäällikkö Eläketurvakeskus Työn verotuksen keventäminen osana suomalaista ja euroop- palaista työllisyyspolitiikkaa Seija Ilmakunnas pohtii artikkelissaan EU:n työllisyysstrategian toteuttamista työn verotuksen osalta. Pyrkimys työn vero- tuksen keventämi- seen on osa euroop- palaista työllisyys- strategiaa, jonka tehokkuudesta EU:n jäsenmaat ovat hiljattain keränneet kokemuksia. Samalla on saatu tietoa vero- kevennysten suu- ruudesta ja paino- tuksista eri maissa. Suomessa käytävään verokeskusteluun voi hakea uutta väriä vertaamalla koti- maista ja muiden EU-maiden kehitystä keskenään. talous 3 10.10.2002, 11:1420
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 21 0 5 10 15 20 Yhteensä Korkea Keski Perus EU Suomi ettei vaaranneta julkista taloutta tai so- siaaliturvajärjestelmien kestävyyttä pitkällä aikavälillä.”1 Verotusta koskevien linjausten sisäl- lyttäminen EU-maiden yhteiseen työl- lisyysstrategiaan on antanut mahdolli- suuden yksittäisten maiden veropoli- tiikkaa koskevaan ylikansalliseen arvi- ointiin. Jäsenmaat saavat Euroopan unionin neuvostolta myös suosituksia siitä, missä niiden pitäisi työllisyysasi- oissa parantaa suoritustaan. Esimerkik- si v. 2001 Suomelle kohdistetut suo- situkset käsittelivät muun muassa juu- ri verotusta. Neuvoston kannanotossa todettiin, että Suomessa ”olisi jatket- tava nykyisiä poliittisia aloitteita työn verotuksen keventämiseksi: tässä olisi otettava huomioon maan talous- ja työllisyystilanne.”2 Työllisyysstrategiassa on nähty perus- telluksi painottaa työn verotuksen ke- ventämistä erityisesti pienituloisten osalta. Pienituloisia suosivan painotuk- sen valintaan on mitä ilmeisimmin vai- kuttanut se, että koulutusasteen mu- kaiset erot työttömyydessä ovat ylei- sesti ottaen suuret. Korkeasti koulu- tetun työvoiman kysyntä on viime vuo- sina ollut varsin vahvaa EU-maissa, mutta samalla suurtyöttömyys on jää- nyt erityisesti heikosti koulutetun työ- voiman yleiseksi ongelmaksi. Heikosti koulutettujen työttömyyden on myös arvioitu olevan rakenteellista siinä mielessä, että voimakkaankin ta- louskasvun oloissa se alenee vain hi- taasti. Tällainen osa työttömyyttä on luonnollisesti merkittävämpi ongelma kuin suhdannetyöttömyys. Hyvinvoin- timielessä se merkitsee pysyvää pieni- tuloisuutta ja niukkaa toimeentuloa sekä nyt että tulevaisuudessa, sillä pit- käaikainen työttömyys johtaa selvästi alempaan tulotasoon myös eläkkeellä. Koko kansantaloudenkin kannalta ra- kenteellinen työttömyys on ongelma, sillä sen vallitessa pulaa työvoimasta voi syntyä entistä varhaisemmassa vaihees- sa. Vaikka edellytyksiä suotuisalle ta- louskehitykselle olisi, kasvu tyrehtyy palkkojen nousun ja inflaation kiihty- miseen korkealla työttömyyden tasol- la. Työn verotus on keventynyt EU-maissa Politiikkasuositusten ohella työllisyys- strategia on tuottanut vertailutietoa työn verotuksen kehityksestä ja veron- kevennysten vaikutuk- sista eri EU-maissa. Ver- tailutietoa on saatu eri- tyisesti osana hanketta3 , jossa työllisyysstrategian tehoa arvioitiin maittain. Komissio on myös hil- jattain julkaissut rapor- tin4 , joka sisältää arvi- ointeja veromuutosten työllisyysvaikutuksista. Työn verotuksen kireyden yksi kes- keinen mittari on ollut OECD:n las- kema ns. verokiila, joka on näissä ar- vioissa yhtä kuin työvoimaverojen osuus kokonaistyövoimakustannuksis- ta.5 Verokiilan kehitystä tarkastellaan eräänlaisen tyyppitapauksen, ns. kes- kivertotyöntekijän, kohdalla. Hän on palkansaaja, joka tienaa teollisuuden keskipalkan verran. Tällä tavoin mitattuna työvoimavero- jen trendi on viime vuosina ollut alene- va kaikissa EU-maissa paria poikkeus- ta lukuun ottamatta. Viimeisten viiden vuoden aikana keskivertotyöntekijän verokiila on alentunut keskimäärin noin kahdella prosenttiyksiköllä.6 Edellä mai- nituissa arvioinneissa on korostettu myönteisenä saavutuksena sitä, että on ylipäätään saatu kiristy- vän verotuksen trendi katkaistua ja verokiila su- pistumaan. Toisaalta ke- hitystä ei ole pidetty riit- tävänä, sillä tänä vuonna kaikki neljä taulukon 1 korkeimman verokiilan maata saivat suosituksen keventää yhä työn vero- tusta.7 Verokiilan alenta- minen on viime vuosina ollut mahdollista vahvan talouskasvun vuoksi, jos kohta on toteutettu myös joitakin veromenetyksiä kompensoivia korotuksia muussa verotuksessa, esi- merkiksi energiaverotuksessa. Yhteisenä tavoitteena on myös ollut työn verotuksen keventäminen erityi- sesti pienipalkkaisten kohdalla. Tältä osin toteutunutta kehitystä voidaan mitata tarkastelemalla verotuksen muutoksia sellaisen työntekijän koh- dalla, jonka tulotaso on kaksi kolmas- Työttömyys kos- kettaa erityisesti heikosti koulu- tettua, pieni- palkkaista työvoimaa. Kuvio 1. Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 2000, Suomi ja EU keskimäärin. Lähde: Employment in Europe 2001, European Commission. talous 3 10.10.2002, 11:1421
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s22 osaa keskivertotyöntekijän tulotasos- ta. Pienipalkkaisen työntekijän vero- tus keveni kolmella prosenttiyksiköllä eli keskimäärin hieman enemmän kuin keskivertotyöntekijällä. Ranskaa lu- kuun ottamatta missään maassa ke- vennyksiä ei ole painotettu vahvasti pienituloisia suosivalla tavalla. Tämä pätee myös Suomeen.8 EU-maat ovat valinneet eri tavoin sen, painottuvatko kevennykset tuloverotuk- seenvaisosiaalivakuutusmaksuihin(tau- lukko 1). Ranska ja Italia ovat selkeitä esimerkkejä maista, joissa painopiste on ollut sosiaalivakuutusmaksujen alen- nuksissa. Niissä tuloverot ovat itse asi- assa kasvattaneet verokiilaa. Pohjois- maissa puolestaan on kevennetty tulo- verotusta. Eroja voidaan tarkastella myös pai- notuseroina työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä. Ansiotuloverotuksen välitön vaikutus näkyy työvoiman tar- jonnassa. Esimerkiksi pienituloisille palkansaajille suunnattu ansiotulovero- tuksen kevennys heijastuu suoraan työstä käteen jäävän ansiotulon kas- vuna, mikä lisää työhön osallistuvuut- ta. Toki tällainen verokevennys heijas- tuu myös palkkavaikutusten kautta myöhemmin työvoimakustannuksiin ja työn kysyntään, mutta välittömän vai- kutuksen avulla arvioituna kysymyk- sessä on työvoiman tarjontaan painot- tuva toimenpide. Työnantajien sosiaa- livakuutusmaksujen alennukset näky- vät puolestaan suoraan työvoimakus- tannuksissa ja työn kysynnässä. Vai- kutukset heijastuvat palkkaneuvottelui- den kautta myöhemmin sekä työn ky- syntään että tarjontaan. Verokeven- nyksen ensisijaiset vaikutuskanavat läh- tökohtana pitäen voidaan kuitenkin arvioida Pohjoismaiden painottaneen enemmän työn tarjontaa ja vastaavasti Ranskan ja Italian työvoiman kysyn- tää. Tasaisesti eri tuloluokkiin kohdistu- neet tuloverokevennykset ovat olleet suosittuja siksi, että ne nauttivat laajaa poliittista kannatusta. Näin todetaan EU:n komissiossa tehdyssä maakoh- taisten työllisyyspolitiikan arviointien yhteenvedossa.9 Poliittisesta suosios- taan huolimatta ne eivät kuitenkaan välttämättä ole työllisyysvaikutusten kannalta tehokkain tapa alentaa vero- tusta. Ainakin välittömien työn tarjon- tavaikutusten kannalta pienituloisim- piin painottuvaa tuloverotuksen keven- tämistä on pidetty parempana vaihto- ehtona. Suurituloisten kohdalla vero- kevennyksen ns. tulovaikutus voi syö- dä ison osan sen positiivisesta vaiku- tuksesta työn tarjontaan.10 Miten veronkevennykset ovat Suomessa vaikuttaneet työn kysyntään? Veronkevennysten työllisyysvaikutus- ten eksakti arviointi on vaikeaa, sillä toteutuneeseen työllisyyden kehityk- seen ovat vaikuttaneet samanaikaises- ti monet muutkin tekijät kuin työn verotus. Veronkevennysten vaikutuk- sen eristäminen edellyttää viime kädes- sä analyysia myös siitä, miten keven- nyksiin palkanmuodostuksessa sopeu- dutaan. Niin ikään ei riitä arvioida sitä, miten yksityisen sektorin työn kysyntä kasvaa, vaan huomioon pitäisi ottaa myös se, missä määrin julkisen sekto- Taulukko 1. Verokiilan muutokset EU-maissa 1997–2000. Lähde: G. Carone & A. Salomäki (2001), Reforms in tax-benefit systems in order to increase employment incentives in the EU, European Commission, Directorate-General for Economic and Financial Affairs, Economic Paper 160. Maa Verokiila 2000 Muutos, %-yks. Tuloverojen Sosiaaliturvamaksujen vaikutus 1997–2000 vaikutus yhteensä työntekijä työnantaja Belgia 56,6 -1,2 -0,6 -0,6 0,5 -1,1 Saksa 51,3 -0,7 -0,7 0,0 0,0 0,0 Ruotsi 49,5 -0,3 -1,5 1,2 1,3 -0,1 Ranska 48,1 -0,9 3,4 -4,3 -3,4 -0,9 Suomi 47,5 -1,1 -0,6 -0,4 -0,4 0,0 Italia 46,4 -5,5 1,2 -6,7 0,0 -6,7 Itävalta 45,1 -0,9 -0,6 -0,3 -0,2 0,0 Alankomaat 44,5 2,0 -0,2 2,2 -4,7 6,9 Tanska 44,4 -0,6 -2,6 2,0 1,7 0,4 Espanja 37,6 -1,9 -1,7 -0,2 -0,1 -0,1 Kreikka 36,1 0,1 -0,2 0,3 0,4 -0,1 Luxemburg 35,2 0,2 -0,8 1,0 1,1 0,0 Portugali 33,5 -0,5 -0,6 0,1 -0,1 0,2 UK 30,3 -1,7 -0,5 -1,2 -0,8 -0,5 Irlanti 28,8 -5,2 -4,4 -0,8 -0,4 -0,3 EU 15 45,0 -1,6 0,1 -1,7 -0,9 -0,8 talous 3 10.10.2002, 11:1422
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 23 rin työllisyys heikkenee alentuneen verokertymän ja sitä kautta tiukem- man budjetin kautta. Osana edellä mainittua työllisyysstra- tegian tehon arviointia on Suomessa- kin esitetty laskelmia toteutettujen ve- rokevennysten vaikutuksista työn ky- syntään.11 Pohjana tässä työssä ovat ol- leet aiemman tutkimuksen12 tulokset työn verotuksen palkkavaikutuksista ja työn kysynnän herkkyydestä työvoima- kustannusten muutoksen suhteen. Pekka Sinkon laskelmien mukaan ve- ronkevennykset selittävät karkeasti ar- vioiden noin kymmenesosan parantu- neesta työllisyydestä aikavälillä 1997– 2001. Koska tuloverotus on Suomes- sa ollut veronkevennysten pääväline, niin pääosa tästä vaikutuksesta tulee tämän veromuodon osalle. Sosiaalitur- vamaksujen kevennykset ovat olleet varsin vaatimattomia suhteessa tulove- rotuksen kevennyksiin, ja verokeven- nysten työllisyysvaikutuksesta vain va- jaa kolmannes perustuu niiden alen- tumiseen. Em. arvioinnin pohja- na olevat aiemmat tu- lokset viittaavat siihen, että ko. veromuotojen kustannustehokkuuksis- sa ei ole kovin suurta eroa. Toisin sanoen eri- laisilla verokevennyksil- lä aikaansaatu työllisyy- den lisäys merkitsee suunnilleen yhtä suurta julkisen talouden tasa- painon heikennystä. Kummassakin ta- pauksessa verotuksen käyttö työllisyy- den kohentamiseen tulee suhteellisen kalliiksi.13 Tämä kustannustehokkuus on sidok- sissa siihen, miten palkkaneuvotteluis- sa reagoidaan verotuksen muutoksiin. Jos julkisia palveluita arvostetaan ja pal- kansaajat näkevät verotuksen tason ja julkisten menojen välisen yhteyden, niin tuloverotuksen kiristykset kasvattavat palkkavaateita vain vähän.14 Tällöin näi- den kiristysten vaikutus yritysten työ- voimakustannuksiin ja työllisyyteen jää vähäiseksi. Sama pätee kääntäen myös verokevennysten vaikutuksiin. Tällainen julkisen talouden tulo- ja menopuolen yhteyden näkeminen ja sisäistäminen on todennäköisintä keskitettyjen palkka- neuvottelujen tapauksessa. Sosiaalivakuutusmaksujen muutokset siirtyvät yritysten työvoimakustannuk- siin sekä suoraan että välillisesti palk- kavaikutusten kautta. Yhtenä ääritapa- uksena on se, että yritykset pystyvät siirtämään ko. maksujen korotuksen kokonaan työntekijöiden maksettaviksi alempien palkkojen muodossa. Tällöin- kään yritysten työvoimakustannukset eivät muutu eikä vaikutusta työllisyy- teen myöskään tule. Tämän kaltainen tilanne voi syntyä paitsi yritysten suu- ren neuvotteluvoiman tilanteessa myös silloin, jos sosiaaliturvamaksujen ja niil- lä rahoitettujen etujen välillä on tiivis linkki. Työeläkemaksujen ja niillä rahoitet- tujen etuuksien välille voidaan lähtö- kohtaisesti ajatella tällainen yhteys, ja ko. maksujen korotuksia voidaan pi- tää suoraan tulevaisuuteen siirretyn pal- kanosan kasvattamise- na. Eläkemaksuihin me- nevä palkanmaksuvara on ikään kuin ”päältä pois” välittömistä palk- kavaateista. Tällaisen maksujen ja etuuksien välisen tiiviin linkin joh- dosta sosiaaliturvamak- sujen korotusten vaiku- tus työvoimakustannuk- siin voi jäädä vähäisek- si. Tässäkin yhteydessä mekanismit pätevät myös toiseen suun- taan, jolloin maksukevennysten vaiku- tukset työllisyyteen jäävät vähäisiksi. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin paljon monisyisempi. Työnantajan so- siaalivakuutusmaksut koostuvat mo- nista eri osista, ja näiden eri osien vä- lillä on suuria eroja siinä, miten tiivis yhteys maksujen ja niillä rahoitettujen etuuksien välillä on. Työeläkemaksu- jen ja työeläkkeiden välistä yhteyttä voi lähtökohtaisesti pitää varsin tiiviinä, mutta esimerkiksi työnantajan kansan- eläkemaksujen ja niillä rahoitettujen etuuksien välillä ei ole suoraa yhteyt- tä. Tällaiset erot merkitsevät sitä, että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten palkkavaikutuksia ei itse asiassa ole- kaan kovin perusteltua tarkastella yh- tenä kokonaisuutena. Työeläkemaksujen ja niillä rahoitet- tujen etuuksien välinen yhteys pätee erityisesti silloin, kun maksukorotus- ten voidaan ajatella suurella todennä- köisyydellä heijastuvan tulevien etuuk- sien paranemisena. Voidaan kuitenkin ajatella tilannetta, jossa maksua jou- dutaan korottamaan esimerkiksi hei- kentyneen väestökehitysarvion johdos- ta. Eri perusteilla tehtyjen maksuko- rotusten palkkavaikutuksien voidaan olettaa poikkeavan toisistaan. Atkinson (2002) on korostanut sitä, että sosiaalivakuutuksen yhteydessä on kysymys myös odotuksista ja siitä, miten muutokset koetaan ja mielle- tään.15 Odotukset esimerkiksi toistu- vista eläkeleikkauksista voivat aikaan- saada kehän, jossa tulevaisuudessa saa- taviin etuuksiin ei ainakaan täysimää- räisesti uskota. Jos usko katoaa, kato- aa samalla myös halu tinkiä tämän het- ken palkkavaatimuksista. Mitä kannattaa ottaa huomi- oon tulevissa veroratkaisuis- sa? Työttömyysongelman luonne ja raken- teellisen työttömyyden taso ovat tär- keitä lähtökohtia mietittäessä tulevia veroratkaisuja. Jos työttömyysongel- massa on kysymys pitkälti vain laman synnyttämästä poikkeustilasta, se pois- tuu ”omia aikojaan” talouden kehitty- essä suotuisasti. Jos taas työvoiman tarjontaan ja kysyntään liittyy perusta- vanlaatuista epäsuhtaa jatkossakin si- ten, että työttömät ja uudet työpaikat ovat olennaisilta osin erilaisia, niin on- gelmat säilyvät mittavina tulevinakin vuosina. Viimeksi mainitun, ja rakennetyöt- tömyyden kannalta ongelmallisem- man, vaihtoehdon puolesta puhuu se, että Suomi on erikoistunut ja erikois- tumassa korkean teknologian aloille. Tämä merkitsee samalla sitä, että tuo- Suomessa tapah- tuneesta työllisyy- den kasvusta vain pieni osa on ollut työn verotuksen keventämisen ansiota. talous 3 11.10.2002, 10:4623
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s24 tannon rakenne muuttuu edelleen tie- toon ja osaamiseen perustuvaan suun- taan. Tämä vähentää omalta osaltaan vähän tuottavien ja pienipalkkaisten työtehtävien kysyntää. Tämän kehitys- suunnan jatkuminen voimakkaana merkitsee sitä, että jatkossakin työttö- mät ja uudet työpaikat ovat ”eri pa- ria” ja ns. kohtaanto-ongelmat säily- vät keskeisinä. Hallitsevana piirteenä pysyy se, että työvoiman rakenne muuttuu paljon hitaammin kuin työ- paikkojen rakenne. Tällaisessa tilanteessa korostuvat ne toimenpiteet, joilla voidaan kuroa umpeen työttömien ”osaamiskuilua”. Toisaalta on perusteltua myös se, että tuetaan työpaikkojen syntyä niilläkin aloilla, jotka eivät perustuu korkeaan osaamiseen. Veroratkaisut, joilla täh- dätään työvoimakustannusten alenta- miseen erityisesti matalapalkkaisten töiden osalta, voivat olla osa tätä ra- kennepolitiikkaa. Tällaisen painotuksen ongelmiksi on nähty verotuksen progression kasva- minen ja sen mukana tuloloukkuon- gelmat. Esimerkiksi ansiotulovähen- nyksen kasvattaminen on nostanut ra- javeroastetta sillä tuloalueella, jossa ko. vähennys pienenee. Jo työmarkkinoil- la toimivien lisätyön tekemiseen liitty- viä tuloloukkuongelmia voitaneen kui- tenkin pitää pienempinä kuin sitä on- gelmaa, että työtön ei työllistyessään pysty parantamaan elintasoaan. Lisäksi tutkimustulokset viittaavat myös sii- hen, että työn kysynnän puolella ve- rotuksen korkeampi progressio johtaa matalampiin palkankorotusvaatimuk- siin ja on tätä kautta työllisyyden kan- nalta edullista.16 Ansiotuloverotuksen kevennyksillä on rajansa tässä suhteessa, sillä val- tion verotuksessa verotettavan tulon alaraja on jo nykyisellään varsin kor- kea. Kunnallisverotuksen ansiotulovä- hennystä on käytetty useampana vuonna peräkkäin pienipalkkaisen työn verotuksen kevennyksen välinee- nä. Senkin käytölle on omat rajansa, sillä sen kasvattaminen johtaa helposti kunnallisverotuksen veroprosentin nousuun, mikä omalta osaltaan syö tämän veroinstrumentin tehoa. Ansio- tuloverotukseen liittyvät rajoitteet merkitsevät samalla sitä, että sosiaa- livakuutusmaksujen porrastaminen palkan mukaan on varteenotettava työllisyyspolitiikan keino.17 Porrastuk- set ovat perusteltuja järjestelmissä, joissa vakuutusperiaate ei ole määrää- vä eli kansaneläke- ja sairausvakuu- tuksessa.18 Suomessa suhtautuminen EU:n yh- teiseen työllisyyspolitiikkaan ei ole ol- lut kovin innostunutta. Sen ei katsota tuoneen juurikaan lisäarvoa Suomes- sa jo aiemmin valittuun kansalliseen politiikkaan. Tämä arvio sisältyy ko- mission toimeksiannosta suoritettuun Euroopan työllisyysstrategian kansal- liseen vaikuttavuusarviointiin. Arvioin- tiraportissa myös todetaan, että Suo- men politiikkamalli on laaja-alaisempi kuin EU-maiden yhdessä omaksuma työllisyysstrategia.19 Siinä korostetaan hallitusohjelman merkitystä sekä sitä, että työllisyyspolitiikkaa ja muuta ta- louspolitiikkaa on perusteltua tarkas- tella tiiviinä kokonaisuutena. Näin on Suomessa raportin mukaan myös menetelty, mutta ansio tästä ei suin- kaan lankea EU:n työllisyysstrategial- le. Hyvää politiikkaa olisi osattu tehdä ilman sitäkin. Voi kuitenkin kysyä, kannattaisiko Suomessa ottaa enem- män tosissaan ainakin se strategian osa, jonka mukaan verokevennyksiä olisi syytä painottaa pienituloisia suosi- vasti. VIITTEET 1 ”Euroopan unionin neuvoston pää- tös, tehty 18. päivänä helmikuuta 2002, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suun- taviivoiksi vuodeksi 2002”, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 1.3.2002. 2 Euroopan unionin neuvoston 19.1.2001 antama suositus jäsenvaltioi- den työllisyyspolitiikan täytäntöönpanos- ta. 3 European Commission, Directorate- General for Employment and Social Af- fairs (2002), Impact Evaluation of the EES, Background paper ”Tax-benefit reforms and taxation on labour”, http:// e u r o p a . e u . i n t / c o m m / employment_social/news/2002/may/ tax_en.pdf. 4 G. Carone & A. Salomäki (2001), ”Reforms in tax-benefit systems in or- der to increase employment incentives in the EU”, European Commission, Di- Seija Ilmakunnaksen mielestä veroratkaisuilla pitäisi tukea työpaikkojen syntyä niilläkin aloilla, jotka eivät perustu korkeaan osaamiseen. talous 3 10.10.2002, 11:1424
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 25 rectorate-General for Economic and Financial Affairs, Economic Paper 160. 5 Verokiila saadaan laskemalla ensin- näkin yhteen tulovero ja työnantajan sekä työntekijän sosiaalivakuutusmaksut ja suhteuttamalla tämä yhteismäärä ko- konaistyövoimakustannuksiin (palkka + työnantajan maksamat sosiaalivakuutus- maksut). 6 Ks. European Commission, Directo- rate-General for Employment and So- cial Affairs (2002), emt. 7 Euroopan unionin neuvoston 18.2.2002 antama suositus jäsenvaltioi- den työllisyyspolitiikan toteuttamisesta. 8 Pienituloisen henkilön verokiila aleni Suomessa aikavälillä 1997–2001 2,8 prosenttiyksikköä, ja keskivertotyönteki- jän verokiila aleni 2.4 prosenttiyksikköä (ks. P. Sinko (2002), ”Labour Tax Re- forms and Labour Demand in Finland 1997–2001”, VATT-Keskustelualoittei- ta 273.). Tuloverotuksen osalta veroke- vennysten tasainen jakautuminen käy ilmi julkaisusta J. Kurjenoja (2002), ”Työn verotuksen kehittämisen taloudel- lisia lähtökohtia”, Veronmaksajain Kes- kusliitto, Verotietoa 29. 9 Ks. European Commission, Directo- rate-General for Employment and So- cial Affairs (2002), emt. 10 Ks. tarkemmin M. Kuismanen (2002), ”Tuloverotuksen reformit työn tarjonnan lisääjänä”, PTT-katsaus 2/ 2002. 11 Ks. P. Sinko (2002), emt. 12 S. Honkapohja & E. Koskela & R. Uusitalo (1999), ”Työllisyys, työn vero- tus ja julkisen talouden tasapaino”, Kan- santaloudellinen aikakauskirja 1/1999. 13 Tämä veronkevennysten kalleus tu- lee ilmi sekä tutkimuksesta Honkapohja et al. (1999) että tutkimuksesta Pehko- nen (1998), ”Palkanasetanta ja työttö- myys”, teoksessa M. Pohjola (toim.) (1998), Suomalainen työttömyys, Hel- sinki: Taloustieto Oy. 14 Ks. tarkemmin J. Kilponen & P. Sin- ko (2001), ”Taxation and the Degree of Centralisation in a Trade Union Model with Endogenous Labour Supply”, VATT-Keskustelualoitteita 250. 15 T. Atkinson (2002), ”Taxation and the Basis for the Welfare State”, esitel- mä Säätytalolla 10.6.2002 seminaaris- sa Tax Policy in International Framework. 16 Ks. tarkemmin E. Koskela (2002), ”Labour Taxation and Employment in Trade Union Models: A Partial Survey”, teoksessa S. Ilmakunnas & E. Koskela (toim.) (2002), Towards Higher Emplo- yment – The role of labour market insti- tutions, Helsinki: VATT-Publications 32. 17 Kohdennettuja sosiaalivakuutus- maksujen alennuksia pidetään suositel- tavina myös EU:n työllisyysstrategian ar- vioinnin yhteenvedossa, ks. European Commission, Directorate-General for Employment and Social Affairs (2002), Impact evaluation of the EES– overview of technical analysis, http:// e u r o p a . e u . i n t / c o m m / employment_social/news/2002/may/ description_en.pdf 18 Ns. Somera-toimikunta (Komitean- mietintö 2002:4) esittää kannanotois- saan, että maksujen ja niillä rahoitettu- jen etuuksien yhteyttä on tiivistettävä ja että työnantajan työn tekemiseen liitty- mättömät maksut on perusteltua pois- taa. Vaiheittainen eteneminen ja ko. maksujen poistaminen ensi vaiheessa matalapalkkaisesta työstä on yksi mah- dollisuus edetä tähän suuntaan. 19 Ks. European Commission, Directo- rate-General for Employment and So- cial Affairs (2002), The evaluation of the first five years of the European Emplo- yment Strategy, Finland, http:// e u r o p a . e u . i n t / c o m m / employment_social/news/2002/may/ eval_fi.pdf talous 3 10.10.2002, 11:1425
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s26 Euroopan korkean työttömyyden joh- dosta tuloerojen ja köyhyyden kehityk- seen on kiinnitetty enenevää huomio- ta.1 Aiempi tuloerojen kaventuminen pysähtyi 1980-luvun loppupuoliskolla useimmissa Euroopan maissa, ja jois- sakin maissa eriarvoisuus on tämän jäl- keen lisääntynyt selvästi.2 Isossa-Bri- tanniassa tuloerot ovat kasvaneet jo pi- dempään, ja muutos on ollut suurin. Tuloerojen kasvulle etsityt selitykset perustuvat markkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin. Pohjois-Amerikassa eniten huomiota on saanut palkkaerojen kas- Ilpo Suoniemi Tutkimuskoordinaattori Palkansaajientutkimuslaitos Artikkelissa arvioidaan, miten tulojen uudel- leenjaossa on Suomes- sa viime vuosina onnis- tuttu. Erityistä huo- miota kiinnitetään välittömän verotuksen progressioon ja siinä tapahtuneisiin muutok- siin. Lopuksi tarkastel- laan myös tuloerojen tasoittamisen yhteyttä pyrkimyksiin vakaut- taa taloutta sen kohda- tessa suhdanne- häiriöitä. Verotus, tulon- jako ja talouden vakauttaminen: eräitä havaintoja Suomen kehityksestä Ilpo Suoniemi on tutkinut tulonjaon kehitystä professori Matti Tuomalan johtamassa Suo- men Akatemian tutkimusohjelmassa “Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomes- sa” (SYREENI). talous 3 10.10.2002, 11:1426
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002

Recommended

Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 1/2002
Talous & Yhteiskunta 1/2002Talous & Yhteiskunta 1/2002
Talous & Yhteiskunta 1/2002
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014 Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014
Heikki Lindevall
 
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästiDigiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2005
Talous ja Yhteiskunta 1/2005Talous ja Yhteiskunta 1/2005
Talous ja Yhteiskunta 1/2005
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kilpailukykyä vastuullisesti
Kilpailukykyä vastuullisestiKilpailukykyä vastuullisesti
Kilpailukykyä vastuullisesti
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Recommended

Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 1/2002
Talous & Yhteiskunta 1/2002Talous & Yhteiskunta 1/2002
Talous & Yhteiskunta 1/2002
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014 Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014
Heikki Lindevall
 
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästiDigiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Talous ja Yhteiskunta 1/2006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2005
Talous ja Yhteiskunta 1/2005Talous ja Yhteiskunta 1/2005
Talous ja Yhteiskunta 1/2005
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kilpailukykyä vastuullisesti
Kilpailukykyä vastuullisestiKilpailukykyä vastuullisesti
Kilpailukykyä vastuullisesti
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020
Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020
Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020lansisuomenhelmet
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2004
Talous ja Yhteiskunta 3/2004Talous ja Yhteiskunta 3/2004
Talous ja Yhteiskunta 3/2004
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Sini Kemppainen Pro Gradu
Sini Kemppainen Pro Gradu Sini Kemppainen Pro Gradu
Sini Kemppainen Pro Gradu Sini Kemppainen
 
SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Onko työvoimapula totta?
Onko työvoimapula totta?Onko työvoimapula totta?
Onko työvoimapula totta?
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...Vapaa_Jakelu
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?
How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?
How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaTaloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...
The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...
The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Overtime in Finland
Overtime in FinlandOvertime in Finland
Overtime in Finland
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Unravelling the Mystery of Regional Unemployment in Finland
Unravelling the Mystery of Regional Unemployment in FinlandUnravelling the Mystery of Regional Unemployment in Finland
Unravelling the Mystery of Regional Unemployment in Finland
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...
Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...
Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Unemployment Duration and Business Cycles in Finland
Unemployment Duration and Business Cycles in FinlandUnemployment Duration and Business Cycles in Finland
Unemployment Duration and Business Cycles in Finland
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

More Related Content

What's hot

Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020
Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020
Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020lansisuomenhelmet
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2004
Talous ja Yhteiskunta 3/2004Talous ja Yhteiskunta 3/2004
Talous ja Yhteiskunta 3/2004
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Sini Kemppainen Pro Gradu
Sini Kemppainen Pro Gradu Sini Kemppainen Pro Gradu
Sini Kemppainen Pro Gradu Sini Kemppainen
 
SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Onko työvoimapula totta?
Onko työvoimapula totta?Onko työvoimapula totta?
Onko työvoimapula totta?
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...Vapaa_Jakelu
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

What's hot (15)

Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020
Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020
Suomen rakennerahasto-ohjelma2014-2020
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2004
Talous ja Yhteiskunta 3/2004Talous ja Yhteiskunta 3/2004
Talous ja Yhteiskunta 3/2004
 
Sini Kemppainen Pro Gradu
Sini Kemppainen Pro Gradu Sini Kemppainen Pro Gradu
Sini Kemppainen Pro Gradu
 
SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005
 
Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016Talous & Yhteiskunta 3/2016
Talous & Yhteiskunta 3/2016
 
Onko työvoimapula totta?
Onko työvoimapula totta?Onko työvoimapula totta?
Onko työvoimapula totta?
 
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...
Suomen innovaatioympäristö ja_vaikuttavuus_-_keskustelu_tuottavuudesta_ja_uus...
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
 
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
 
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyde...
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010Talous ja Yhteiskunta 3/2010
Talous ja Yhteiskunta 3/2010
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012Talous ja Yhteiskunta 4/2012
Talous ja Yhteiskunta 4/2012
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011Talous ja Yhteiskunta 3/2011
Talous ja Yhteiskunta 3/2011
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012Talous ja Yhteiskunta 3/2012
Talous ja Yhteiskunta 3/2012
 

Viewers also liked

How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?
How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?
How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaTaloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...
The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...
The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Overtime in Finland
Overtime in FinlandOvertime in Finland
Overtime in Finland
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Unravelling the Mystery of Regional Unemployment in Finland
Unravelling the Mystery of Regional Unemployment in FinlandUnravelling the Mystery of Regional Unemployment in Finland
Unravelling the Mystery of Regional Unemployment in Finland
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...
Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...
Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Unemployment Duration and Business Cycles in Finland
Unemployment Duration and Business Cycles in FinlandUnemployment Duration and Business Cycles in Finland
Unemployment Duration and Business Cycles in Finland
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The Effect of Job Displacement on Couples' Fertility Decisions
The Effect of Job Displacement on Couples' Fertility DecisionsThe Effect of Job Displacement on Couples' Fertility Decisions
The Effect of Job Displacement on Couples' Fertility Decisions
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Age segregation and hiring of older employees: low mobility revisited
Age segregation and hiring of older employees: low mobility revisitedAge segregation and hiring of older employees: low mobility revisited
Age segregation and hiring of older employees: low mobility revisited
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Tuottavuuden mittaaminen palvelualoilla
Tuottavuuden mittaaminen palvelualoillaTuottavuuden mittaaminen palvelualoilla
Tuottavuuden mittaaminen palvelualoilla
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Job assignment and the gender wage differential: theory and evidence on finni...
Job assignment and the gender wage differential: theory and evidence on finni...Job assignment and the gender wage differential: theory and evidence on finni...
Job assignment and the gender wage differential: theory and evidence on finni...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
A Kink that Makes You Sick: the Effect of Sick Pay on Absence in a Social Ins...
A Kink that Makes You Sick: the Effect of Sick Pay on Absence in a Social Ins...A Kink that Makes You Sick: the Effect of Sick Pay on Absence in a Social Ins...
A Kink that Makes You Sick: the Effect of Sick Pay on Absence in a Social Ins...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Income mobility, dynamics and risk over the working life: income insurance fr...
Income mobility, dynamics and risk over the working life: income insurance fr...Income mobility, dynamics and risk over the working life: income insurance fr...
Income mobility, dynamics and risk over the working life: income insurance fr...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Esimerkkiperheet 2016–2017
Esimerkkiperheet 2016–2017Esimerkkiperheet 2016–2017
Esimerkkiperheet 2016–2017
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Personality characteristics and long-term labor market outcomes: Evidence fro...
Personality characteristics and long-term labor market outcomes: Evidence fro...Personality characteristics and long-term labor market outcomes: Evidence fro...
Personality characteristics and long-term labor market outcomes: Evidence fro...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 1/2016
Talous & Yhteiskunta 1/2016Talous & Yhteiskunta 1/2016
Talous & Yhteiskunta 1/2016
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Viewers also liked (17)

How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?
How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?
How Do Innovations Affect Mergers and Acquisitions?
 
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaTaloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
 
The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...
The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...
The Un-intended Convergence: How the Finnish Unemployment Reached the Europea...
 
Overtime in Finland
Overtime in FinlandOvertime in Finland
Overtime in Finland
 
Unravelling the Mystery of Regional Unemployment in Finland
Unravelling the Mystery of Regional Unemployment in FinlandUnravelling the Mystery of Regional Unemployment in Finland
Unravelling the Mystery of Regional Unemployment in Finland
 
Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...
Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...
Labour Taxation and Employment: An Analysis with a Macroeconomic Model for th...
 
Unemployment Duration and Business Cycles in Finland
Unemployment Duration and Business Cycles in FinlandUnemployment Duration and Business Cycles in Finland
Unemployment Duration and Business Cycles in Finland
 
The Effect of Job Displacement on Couples' Fertility Decisions
The Effect of Job Displacement on Couples' Fertility DecisionsThe Effect of Job Displacement on Couples' Fertility Decisions
The Effect of Job Displacement on Couples' Fertility Decisions
 
Age segregation and hiring of older employees: low mobility revisited
Age segregation and hiring of older employees: low mobility revisitedAge segregation and hiring of older employees: low mobility revisited
Age segregation and hiring of older employees: low mobility revisited
 
Tuottavuuden mittaaminen palvelualoilla
Tuottavuuden mittaaminen palvelualoillaTuottavuuden mittaaminen palvelualoilla
Tuottavuuden mittaaminen palvelualoilla
 
Job assignment and the gender wage differential: theory and evidence on finni...
Job assignment and the gender wage differential: theory and evidence on finni...Job assignment and the gender wage differential: theory and evidence on finni...
Job assignment and the gender wage differential: theory and evidence on finni...
 
A Kink that Makes You Sick: the Effect of Sick Pay on Absence in a Social Ins...
A Kink that Makes You Sick: the Effect of Sick Pay on Absence in a Social Ins...A Kink that Makes You Sick: the Effect of Sick Pay on Absence in a Social Ins...
A Kink that Makes You Sick: the Effect of Sick Pay on Absence in a Social Ins...
 
Income mobility, dynamics and risk over the working life: income insurance fr...
Income mobility, dynamics and risk over the working life: income insurance fr...Income mobility, dynamics and risk over the working life: income insurance fr...
Income mobility, dynamics and risk over the working life: income insurance fr...
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
 
Esimerkkiperheet 2016–2017
Esimerkkiperheet 2016–2017Esimerkkiperheet 2016–2017
Esimerkkiperheet 2016–2017
 
Personality characteristics and long-term labor market outcomes: Evidence fro...
Personality characteristics and long-term labor market outcomes: Evidence fro...Personality characteristics and long-term labor market outcomes: Evidence fro...
Personality characteristics and long-term labor market outcomes: Evidence fro...
 
Talous & Yhteiskunta 1/2016
Talous & Yhteiskunta 1/2016Talous & Yhteiskunta 1/2016
Talous & Yhteiskunta 1/2016
 

Similar to Talous ja yhteiskunta 3/2002

Ty12006
Ty12006Ty12006
Ty12006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty12005
Ty12005Ty12005
Ty12005
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...
Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...
Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomiaPalvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Sonera
 
Koneteollisuuden kasvuohjelma pres
Koneteollisuuden kasvuohjelma presKoneteollisuuden kasvuohjelma pres
Koneteollisuuden kasvuohjelma presMarkku Sjöstedt
 
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
Esa Blomberg
 
Anni Salo Riskirahoituksen merkitys kansantaloudelle
Anni Salo Riskirahoituksen merkitys kansantaloudelleAnni Salo Riskirahoituksen merkitys kansantaloudelle
Anni Salo Riskirahoituksen merkitys kansantaloudelleAnni Norring
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty42013
Ty42013Ty42013
Ty42013
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kilpailuvalvonnan vaikutukset kasvuun
Kilpailuvalvonnan vaikutukset kasvuunKilpailuvalvonnan vaikutukset kasvuun
Kilpailuvalvonnan vaikutukset kasvuun
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (Finnish Competition and Consumer Authority)
 
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kaupallistamisen Tila 2019 ja 2020
Kaupallistamisen Tila 2019 ja 2020Kaupallistamisen Tila 2019 ja 2020
Kaupallistamisen Tila 2019 ja 2020
Proof Advisory
 
Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...
Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...
Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty32006
Ty32006Ty32006
Ty32006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2013
Talous ja Yhteiskunta 1/2013Talous ja Yhteiskunta 1/2013
Talous ja Yhteiskunta 1/2013
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Similar to Talous ja yhteiskunta 3/2002 (20)

Ty12006
Ty12006Ty12006
Ty12006
 
CH03 2015
CH03 2015CH03 2015
CH03 2015
 
Ty12005
Ty12005Ty12005
Ty12005
 
Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...
Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...
Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremma...
 
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomiaPalvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
 
Koneteollisuuden kasvuohjelma pres
Koneteollisuuden kasvuohjelma presKoneteollisuuden kasvuohjelma pres
Koneteollisuuden kasvuohjelma pres
 
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
BC Digitaalinen Ekosysteemi Kasvualustaksi 200812
 
Anni Salo Riskirahoituksen merkitys kansantaloudelle
Anni Salo Riskirahoituksen merkitys kansantaloudelleAnni Salo Riskirahoituksen merkitys kansantaloudelle
Anni Salo Riskirahoituksen merkitys kansantaloudelle
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013Talous ja Yhteiskunta 4/2013
Talous ja Yhteiskunta 4/2013
 
Ty42013
Ty42013Ty42013
Ty42013
 
Kilpailuvalvonnan vaikutukset kasvuun
Kilpailuvalvonnan vaikutukset kasvuunKilpailuvalvonnan vaikutukset kasvuun
Kilpailuvalvonnan vaikutukset kasvuun
 
Tuv tutuseuralle
Tuv tutuseuralleTuv tutuseuralle
Tuv tutuseuralle
 
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
 
Kaupallistamisen Tila 2019 ja 2020
Kaupallistamisen Tila 2019 ja 2020Kaupallistamisen Tila 2019 ja 2020
Kaupallistamisen Tila 2019 ja 2020
 
Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...
Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...
Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – Oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpa...
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
 
Ty32006
Ty32006Ty32006
Ty32006
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2013
Talous ja Yhteiskunta 1/2013Talous ja Yhteiskunta 1/2013
Talous ja Yhteiskunta 1/2013
 
Ty12013
Ty12013Ty12013
Ty12013
 
songway_2004_3-Kiina ilmiö
songway_2004_3-Kiina ilmiösongway_2004_3-Kiina ilmiö
songway_2004_3-Kiina ilmiö
 

More from Palkansaajien tutkimuslaitos

Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotusTulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

More from Palkansaajien tutkimuslaitos (20)

Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
 
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019
 
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
 
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019
 
Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
 
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotusTulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
 
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
 
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
 

Talous ja yhteiskunta 3/2002

  • 1. &3/2002 H Y V I N V O I N T I Y H T E I S K U N T A Ta l o u s Y h t e i s k u n t a PT/ kansi 3.uusi vari.pm6.5 10.10.2002, 12:221
  • 2. Heikki Taimio Pääkirjoitus ........................................................................................................ 1 Pertti Kohi – Heikki Tulokas Kilpailukyky ja tuottavuus: kaksi ajankohtaista teemaa..................................... 2 Bart van Ark Mitkä toimialat johtavat globaalia tuottavuuskilpailua? EU, Suomi ja USA.............................................................................................. 9 Ilmo Pyyhtiä Palvelusektori ja työllisyys ................................................................................. 15 Seija Ilmakunnas Työn verotuksen keventäminen osana suomalaista ja eurooppalaista työllisyyspolitiikkaa ............................................................................................ 20 Ilpo Suoniemi Verotus, tulonjako ja talouden vakauttaminen: eräitä havaintoja Suomen kehityksestä .......................................................................................... 26 Marja Riihelä – Risto Sullström Tuloliikkuvuus Suomessa ................................................................................... 33 Asko Suikkanen – Ritva Linnakangas Kohti osaamisyhteiskuntaa? .............................................................................. 39 Pentti Puoskari – Heikki Taimio Suomen julkinen sektori tienhaarassa................................................................ 44 Pekka Sauramo Kolumni: Kansainvälinen talous ei elvykään? ................................................... 49 Suhdanteet yhdellä silmäyksellä......................................................................... 51 KAKKOSKANSI 2 2002 10.10.2002, 12:551
  • 3. 3 2002 30. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax: 09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Jukka Pekkarinen Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Sari Aalto-Matturi Ulla Aitta Peter J. Boldt Lea Haikala Tuomas Harpf Pekka Immeli Esa Mäisti Seppo Nevalainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 18,50 € Irtonumero 5,90 € Painopaikka: Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuva: Aimo Hyvärinen ISSN 1975-181X 1990-luvun alun laman jälkeiset seit- semän lihavaa vuotta loivat lähes 300 000 työpaikkaa lisää. Viime vuonna alkanut taantuma on pysäyttänyt työt- tömyysasteen alenemisen runsaan yh- deksän prosentin tasolle. Ovatko nämä yli 240 000 työtöntä ollenkaan työllis- tettävissä? Ääriamerikkalaisessa työ- ja sosiaali- reformissa purettaisiin työehtosopi- musten yleissitovuutta ja hyvinvointi- valtion turvaverkkoja niin, että moni- en työttömien olisi pakko ottaa vas- taan nälkäpalkkaa yksityiseltä palvelu- sektorilta – tai paeta siltojen alle. Kum- massakin tapauksessa kaivattaisiin apuun kirkkoa, Pelastusarmeijaa ja Punaista Ristiä. Meillä kansalaisten suu- ri enemmistö ei tätä raakaa linjaa hy- väksyisi eikä päättäjiä houkuttelisi yksi varmimmista keinoista tehdä poliitti- nen itsemurha. Nykyinen suomalainen matalapalkka- ratkaisu on pestata työttömät julkisel- le sektorille olemaan tekemättä mitään. Työkykyjen rapautuessa monista tulee vain entistä vaikeammin työllistettäviä. Työllistä- misen sietämätön vaikeus Ruotsissa ja Tanskassa väki pestataan tuottamaan julkisia palveluja tai velvoi- tetaan koulutukseen. Veroasteet ovat sen mukaisesti maailman korkeimpia ja takaavat osaltaan sen, ettei yksityi- nen palvelusektori työllistä enempää. Työllisyydellä ja palvelusektorilla on selvä positiivinen yhteys. Työttömien pelkistetyt äärivaihtoehdot ovat yksi- tyinen tai julkinen palvelusektori. Jat- kossa meillä taiteillaan näiden välillä. Taannoinen talouskasvu työllisti lä- hinnä hyvin koulutettuja palvelusekto- rille. Ainakin osa työttömistä voidaan kouluttaa paremmin, osa taas tarvit- see pienipalkkaisille suunnattuja vero- jen ja sosiaalivakuutusmaksujen alen- nuksia, jotta he tulisivat työnantajille halvemmiksi. Julkinenkin sektori tar- vitsee uutta väkeä. Tämä ei silti riittäi- si täystyöllisyyteen – lisäksi kaivataan vahvaa talouskasvua. Vienti on ainoa kokonaiskysynnän erä, joka toisi talo- uteen paljon uutta jaettavaa, myös työt- tömille. Varsinainen haaste onkin edis- tää vientiä devalvaatiottomassa maail- massa. talous 3 11.10.2002, 10:261
  • 4. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s2 Kilpailukyvyn rooli talouden kasvun ja hyvinvoinnin taustatekijänä tunnus- tetaan laajalti. Myös tietämys talouden kasvuun ja kilpailukykyyn vaikuttavis- ta tekijöistä on lisääntynyt paitsi talous- tilastojen kehittymisen myös niiden pohjalta tehtyjen lukuisten empiiristen kasvututkimusten ansiosta. Viimeaikaiset kasvututkimukset ovat tuoneet esiin eräitä uusia painotuksia. Ensiksikin ne ovat siirtyneet selvittä- mään yhä enemmän tuottavuuden ei- vätkä niinkään bruttokansantuotteen kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Toiseksi uusimmissa tutkimuksissa on alettu korostaa enemmän yritys- ja toimipaik- katason tekijöitä kokonaistaloudellisen toimintaympäristön ohella. Kolman- neksi kilpailukyky ymmärretään yhä yleisemmin dynaamisena käsitteenä. Pertti Kohi1 Valtiot. lis. Heikki Tulokas Kehittämispäällikkö Tilastokeskus Kilpailukyky ja tuottavuus: kaksi ajankohtaista teemaa Koulutusta, tekno- logiaa ja yhteiskunnan turvaverkkoja koros- tanut kilpailukyky- strategia on toiminut Suomessa hyvin. Heikkouksia löytyy eniten verotuksesta ja työmarkkinoilta. Pertti Kohin (oik.) ja Heikki Tulokkaan artikkeli nojautuu valtiovarainministeriön tam- mikuussa 2002 julkaisemaan “Suomen kilpailukyky ja sen kehittämistarve”-raporttiin ja siitä käytyyn keskusteluun. talous 3 10.10.2002, 11:112
  • 5. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 3 Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ja niiden painoarvot muuttuvat, kun ta- lous siirtyy kehitysvaiheesta toiseen. Tuottavuus ja kilpailukyky mittaavat sekä kansallisella että yritys- ja toimi- paikkatasolla paljolti samoja asioita. Tapa, jolla kansantalous tai yritys hyö- dyntää niukkoja tuotantoresurssejaan, määrää sen kilpailukyvyn tason. Hyvä tuottavuus mahdollistaa alhaiset tuo- tantokustannukset yhdessä korkean elintason kanssa. Talouspolitiikan kan- nalta keskeinen kysymys on, miten nopealle ja kestävälle tuottavuuden kasvulle on luotavissa kunnolliset edel- lytykset. Suomessa kilpailukykyä on tarkastel- tu ehkä liiaksi avoimen sektorin näkö- kulmasta. Tämä juontaa juurensa mm. toistuneista vaihtotaseongelmista. Tuottavuuden nostaminen esille koros- taa sitä näkökulmaa, että kaikki toi- mialat ovat merkityksellisiä talouden menestymisen ja elintason kannalta. Teollisuuden tuottavuus on noussut huipputasolle, kun taas jälkeenjäänei- syys näyttää koskettavan erityisesti eräitä palvelualoja. Jatkossa myös nii- den tuottavuuden kasvu tulee saada nopeutumaan. Suomen nopea talouskasvu 1990- luvun jälkipuoliskolla perustui paitsi teknologiakehityksen myös globalisaa- tion tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yritystoiminta on globalisoitunut vii- meisten 10–15 vuoden aikana vauh- dilla, jota tuskin monikaan osasi kuvi- tella. Yrityksen ”isänmaa” on hämär- tynyt käsitteenä nopeasti samalla kun kilpailu tuotannon ja työpaikkojen si- joittumisesta on kiristynyt. Globalisoituminen on yhtenäistänyt teollisuusmaiden kokonaistaloudellista toimintaympäristöä. Euroopassa myös mm. talous- ja rahaliiton lähentymiskri- teerit sekä vakaus- ja kasvusopimus ovat yhdenmukaistaneet talouden ylei- siä toimintaedellytyksiä. Tasapainoinen makroympäristö luo hyvät edellytyk- set talouskasvulle, mutta se ei sinäl- lään vielä takaa korkeaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Yhtä tärkeää on kiin- nittää huomiota mikroympäristöön, minkä tarpeen Michael Porter (2001) on ilmaissut seuraavasti: ”Vauraus syn- tyy tosiasiassa mikrotasolla – yritysten kyvystä luoda arvokkaita tavaroita ja palveluja tuottavien menetelmien avul- la.”2 Kilpailukyvyn taustatekijät muuttuvat kehitysvaiheesta toiseen Kansantaloudet siirtyvät kehitysvai- heesta toiseen siten, että tuottavuu- den ja kilpailukyvyn taustatekijät sekä niiden painoarvot muuttuvat. Yritys- ten on kehitettävä strategioitaan ja tuo- tantomenetelmiään, jos ne aikovat menestyä. Myös yritysten toimintaym- päristön kehittämisessä uudet inno- vaatiot ovat välttämättömiä. Nopea talouskasvu aikaisemmassa kehitysvai- heessa ei välttämättä takaa menestystä jatkossa. Aikaisemmista vahvuuksis- ta voi myöhemmin tulla jopa heikko- uksia. Mielenkiinto tuottavuutta kohtaan on lisännyt haasteita, jotka kohdistuvat mm. tuottavuutta koskeviin talousti- lastoihin, erityisesti hintaindekseihin sekä tuotannon ja tuo- tantopanosten volyymi- tilastointiin. Uusimpien kasvututkimusten pai- nottamat tekijät – ku- ten aineeton pääoma, innovatiivisuus, yrittä- jyys, corporate gover- nance jne. – ovat hei- kosti kvantifioitavissa ja tilastoitavissa. Toiminta- ympäristön monimut- kaistuminen ja mm. pal- velualojen tilastojen jäl- keenjääneisyys tuovat omat ongelman- sa tuottavuuden ja kilpailukyvyn mit- taamiseen. Kansantaloustieteen perinteiset kas- vuteoriat kykenevät toki edelleen se- littämään tuotannon ja tuottavuuden kasvua. Tämä selitys jää kuitenkin usein valitettavan yleiselle tasolle eten- kin yritysten tietotarpeita ajatellen. Vii- me aikoina ovat saaneet runsaasti huo- miota kilpailukyvyn mittarit, joissa on yhdistetty erilaisia kvantitatiivisia tilas- toaineistoja ja kvalitatiivisia kysely- aineistoja. Nämä kansainvälisten tut- kimuslaitosten – esimerkiksi IMD:n ja WEF:n3 julkaisemat mittarit ovat syn- tyneet ilmeiseen tarpeeseen. Niihin liit- tyy kuitenkin sekä teoreettisia että käy- tännön mittaamisen ongelmia. Niiden rinnalla valtiovarainministeriö julkaisi tammikuussa 2002 oman raporttinsa, jonka arviot kilpailukykymme vah- vuuksista ja heikkouksista on koottu oheiseen taulukkoon 1. Uusimmat kasvututkimukset korostavat innovaatioiden ja teknologian roolia Tuottavuuden kasvu vauhdittui 1990- luvulla useissa teollisuusmaissa. OECD:n viimeisimmässä kasvututki- muksessa4 tätä selitettiin mm. työlli- syysasteen nousulla, työvoiman kou- lutustason paranemisella, kiinteän pää- oman ja erityisesti ICT-pääoman5 kas- vulla sekä eräissä maissa myös koko- naistuottavuuden nousun nopeutumi- sella. Suomen osalta tämä näkyy tau- lukon 2 luvuissa. Uusimmat kasvututki- mukset ovat korosta- neet etenkin tiede- ja teknologiakehityksen roolia talouden ja tuot- tavuuden kasvun vauh- dittajana. Pitkälle kehit- tyneiden teollisuusmai- den välinen talouskilpai- lu on keskeisiltä osiltaan kilpailua innovaatioista, teknologioista ja niihin liittyvästä osaamisesta. Näitä asioita korostetaan paitsi yritys- ten toiminnassa myös yleisessä talous- ja elinkeinopolitiikassa. Suomen kasvupolitiikka muuttui 1990-luvulla laman vauhdittamana. Aikaisemmista raaka-aine- ja inves- tointivetoisista kasvustrategioista siir- ryttiin teknologia- ja innovaatiovetoi- seen kasvuun. Muutos näkyy erityi- sesti investointien rakenteessa. Kiin- teiden investointien osuus kansantuot- Tuottavuuden kasvu ja hyvän kilpailukyvyn turvaaminen edel- lyttävät pitkälti samanlaisia stra- tegioita ja toimen- piteitä talous 3 10.10.2002, 11:113
  • 6. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s4 Taulukko 1. Suomen kilpailukyvyn vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuuksia Kansainvälistä keskitasoa vastaavia Ongelmia ja haasteita piirteitä Koulutus – Nuorten korkea koulutustaso – Koulutusmenot/BKT – Korkeakoulututkinnon pitkä läpäisyaika ja alkamiseen liittyvä viive – Korkeakouluopetuksen taso ja laajuus – Koulutusmenot/kouluikäinen – Ammattikoulutuksen heikko vetovoima – Teknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvä – Menojen taso korkea-asteella – Aikuiskoulutuksen haasteet osaaminen Työmarkkinat – Työmarkkinoiden yleinen vakaus – Työvoiman saatavuus v. 2001 – Työvoiman saatavuus suurten ikäluokkien – Työvoiman keskimääräinen korkea koulu- – Palkkataso siirtyessä eläkkeelle tustaso – Työmarkkinoiden joustavuus työnantajan – Ikääntyneiden työpanoksen matala käyttö- näkökulmasta aste – Työttömyyden rakenteellisuus Verotus – Kansainvälistä keskitasoa edelleen mata- – Yhteisöverotuksen kireys – Korkea kokonaisveroaste lampi yhteisöverokanta – Verokertymien rakenne – Työteon kannustavuuden kannalta epä- – Ulkomaisen yrityksen investointien vero- edullinen ansiotulojen verotus kohtelu Tiede- ja teknologiaympäristö – Aktiivinen t&k-panostaminen – Innovatiivisten yritysten osuus – Korkean teknologian pohjan keskittynei- – Tutkimus- ja kehityspanostuksen tulok- – Teknologiayrityksiä palveleva riskirahoitus syys ja siitä aiheutuva tietty haavoittuvuus sellisuuden asteittainen paraneminen – Kiristyvä kansainvälinen kilpailu yri- – Aktiivinen tutkimusyhteistyö eri suuntiin tysten t&k-toiminnoissa – Immateriaalioikeuksiin liittyvät uhkatekijät Tietoteknologian infrastruktuuri – Sähköisen viestinnän infrastruktuuri – ICT:n kaupallinen hyödyntäminen – ICT:n käytön edistäminen koko taloudessa – ICT-teollisuuden vahva asema – ICT-alan tutkimusintensiivisyys – Digitaalisen syrjäytymisen lieventäminen – Runsas ICT-laitekanta yrityksissä ja (ml. aluekehitys) julkisissa hallinnoissa Liikenteen ja energiahuollon infrastruktuuri – Liikenteen sujuvuus ja liikenneruuhkien – Materiaali- ja logistiikkajärjestelmien – Liikenneverkon ylläpidon ja käytön kalleus vähäisyys toimivuus – Kansainvälisten ja globaalien toimitus- – Joukkoliikennejärjestelmien toimivuus ketjujen ja verkostojen hallinta – Talviolosuhteiden hallinta – Energiasektorin monipuolinen rakenne – Sähkön hinta keskisuurille ja suurille – Energian riittävän saannin turvaaminen – Korkeatasoinen energiateknologia teollisuusyrityksille – Energian hankintakapasiteetin moni- – Aito kilpailu sähkömarkkinoilla puolisen rakenteen ylläpitäminen Yrittäjyyden yleiset edellytykset – Myönteinen yrittäjäsyysilmasto – Yrityksiin kohdistuva byrokratia – Olemassa oleva yritysvaje ja yritysten – Kohtuullisen toimiva kilpailulainsäädäntö – Yritysrakenteen uudistumisvauhti puutteellinen kasvuhalukkuus ja -valvonta – Epäonnistumistilanteiden jälkivaikutukset Terveydenhuolto ja sosiaaliturva (turvaverkko) – Palvelujen hyvä saatavuus – Sairaalapaikkojen ja lääkäreiden määrä – Suuret alueelliset erot hoitokäytännöissä – Hoitotason vähäinen riippuvuus potilaan – Lääkemenot asukasta kohden ja kustannuksissa tulotasosta – Sosiaaliturvan kustannukset – Elintapasairauksien yleistyminen ja hoito- – Köyhien suhteellisen vähäinen määrä jen kalleus – Toimiva perhepolitiikka – Sosiaaliturvan heikko kannustavuus – Varhainen keskimääräinen eläkkeelle siir- tyminen – Väestön keski-iän noususta johtuvat menopaineet Kestävä kehitys ja ympäristö – Suomen hyvä imago kestävän kehityksen – Aktiivisen ympäristöpolitiikan tuloksel- – Pohjoisen luonnon haavoittuvuus edistäjänä lisuus – Energiavaltaisen tuotantorakenteen ja – Sitoutuminen kansainvälisiin ympäristö- nopean talouskasvun tuomat haasteet sopimuksiin talous 3 10.10.2002, 11:114
  • 7. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 5 teesta on alentunut samalla kun ai- neettomien investointien ja ulkomail- le suuntautuvien suorien sijoitusten osuus on noussut. Kokonaisuudessaan pääomanmuodostus on pysynyt kor- kealla tasolla. Suomessa tutkimus- ja kehityspanos- tukselle asetetut vaativat kasvutavoitteet ovat toteutuneet. Panostuksen määrässä maamme on noussut huippumaiden jouk- koon. Useiden mittarei- den valossa runsas tek- nologiapanostus näyttää olleen myös kohtuullisen tuloksellista. Tiede- ja teknologiaympäristö on viime vuosina säilynyt Suomen ehdottomana vahvuutena. Teknologiapainotteista kasvustrategiaa on tuet- tu onnistuneesti kehittämällä mm. yri- tysten yleisiä toimintaedellytyksiä ja ra- hoitusmarkkinoita. Koulutus- ja tieto- yhteiskuntapolitiikka on myös koros- tunut. Kilpailupolitiikalla on vauhditet- tu uusien markkinoiden kehittymistä. Innovaatioiden suojaamiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä innovaatiojärjestel- män toimijoiden keskinäistä yhteistyötä on alettu korostaa. Myös alueelliset in- novaatiojärjestelmät ovat nousseet tär- keään asemaan. Suomessa tämä politiikkakokonai- suus on toiminut melko koordinoi- dusti tiede- ja teknologiaympäristöä tukevalla tavalla. Myös innovaatiojär- jestelmän perusrakenne on osoittau- tunut kohtuullisen joustavaksi ja toi- mivaksi. Tiede- ja teknologiaympäris- tön kehittyminen näkyy laajalti erilai- sissa teknologia- ja kilpailukykymit- tareissa. Siihen kohdistuu kuitenkin myös uusia haasteita, joihin on kyet- tävä vastaamaan. Tieto- ja viestintäteknologia teknologiapolitiikan paino- pistealueena 1990-luvulla Tieto- ja tietoliikenneteknologiaan liit- tyvä T & K-panostus oli Suomessa suhteellisesti runsaampaa 1990-luvul- la kuin missään muussa teollisuus- maassa. Tieto- ja viestintätekninen inf- rastruktuuri on Suomessa edelleen kohtuullisen korkeatasoinen. Viime vuosina on kuitenkin jo hieman me- netetty aikaisempia kilpailuetuja, jot- ka liittyivät mm. muita maita runsaam- paan laitekantaan ja telepalveluiden alhaisiin hintoihin. Uu- den teknologian ja tie- toverkkojen kaupalli- nen hyödyntäminen on Suomessa vähäisempää kuin eturivin tietoyhteis- kuntamaissa. Myös si- sältöjen vieminen verk- koihin on edennyt en- nakoitua hitaammin. Keskeiset haasteet Suomen tietoyhteis- kuntakehitykselle ovat tieto- ja viestintätekniikan tuomien mahdollisuuksien tehokas hyödyntämi- nen, informaatiosektorin osaajien saa- tavuuden ja osaamisen lisääminen sekä tietoyhteiskunnan palvelujen ja mah- dollisuuksien tuominen kaikkien ulot- tuville. Alueellisia ja paikallisia tietoyh- teiskuntahankkeita on Suomessa run- saasti, mutta niiden koordinointi on ol- lut puutteellista. Rahoituskulttuurin muutos antoi osaltaan vauhtia Suomen ICT-sekto- rin nopealle kasvulle 1990-luvulla. Etenkin pääomasijoitusmarkkinat ke- hittyivät ripeästi siten, että myös lähellä aloitusvaihetta olevien yritysten rahoi- tusmahdollisuudet monipuolistuivat. Sijoittajat ovat tuoneet yrityksiin rahan ohella usein myös osaamista. Jatkossa teknologiapainotteisen kas- vustrategian edellyttämät rahoitustar- peet ja myös rahoitusosaamiseen liit- tyvät tarpeet korostuvat varmasti edel- leen. Suomessa etenkin julkisen sek- torin myöntämä riskirahoitus kestää kansainvälisen vertailun kohtuullisen hyvin. Koulutus kuuluu Suomen keskeisiin kilpailukykyvalttei- hin Koulutuksen merkitys talouden kilpai- lukykytekijänä on tunnustettu laajasti. Inhimillinen pääoma kuuluu taloudel- lisen kasvun kulmakiviin, ja innovaa- tiopainotteinen kasvustrategia on ko- rostamassa sen merkitystä entisestään. Suomi on kehittynyt koulutusyhteis- kuntana jo pitkään hyvinkin myöntei- sesti. Nuorten koulutushalukkuus on pysynyt korkealla tasolla, ja suomalais- ten oppilaiden menestyminen kansain- välisissä osaamistesteissä on ollut huip- puluokkaa. Esimerkkinä mainittakoon äskettäinen PISA-testi6 , jossa suoma- laiset peruskoulujen oppilaat sijoittui- vat lukemista ja luetun ymmärtämistä koskevissa taidoissa kansainväliseen Taulukko 2. Markkinasektorin tuotannon kasvu (%) ja tuotannontekijöiden kasvukontribuutiot (%-yksikköä). 1975–1990 1990–1995 1995–2001 Tuotannon kasvu, prosenttia 3,2 -0,7 5,5 Kasvukontribuutiot: – ICT-pääoma 0,2 0,3 0,8 – Muu pääoma 0,8 -0,7 -0,1 – Tehdyt työtunnit -0,4 -2,9 1,1 – Työn laatukomponentti 0,2 0,2 0,2 – Kokonaistuottavuus 2,2 2,3 3,7 Lähde: J. Jalava, The Production and Use of ICT in Finland in 1995–2001, julkais- taan lähiaikoina ETLA:n Keskusteluaiheita-sarjassa. Tieto- ja viestin- täteknologian säilyttäminen Suomen vahvuu- tena vaatii edelleen ponnis- tuksia. talous 3 vara 10.10.2002, 11:595
  • 8. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s6 kärkeen. Myös matematiikassa sijoi- tuttiin suhteellisen lähelle kansainvälistä kärkeä, mikä oli aiemmat arviot huo- mioon ottaen melkoinen yllätys. Kaik- kiaan PISA-testin tuloksista voidaan päätellä, että suomalainen peruskoulu toimii tehokkaasti ja että esimerkiksi opetta- jien valmiudet ovat kansainvälisesti huip- puluokkaa. Ongelmat ovat jossa- kin määrin korostu- neempia, kun arvioi- daan korkeakoulu- ja ammattikoulutusjärjes- telmille asetettujen ta- voitteiden toteutumis- ta. Opiskeluajat suo- malaisissa korkeakou- luissa ovat pitkiä, ja korkeakouluopis- kelun aloittaminen jää useistakin syis- tä liian myöhäiseen vaiheeseen – yli- oppilastutkinnon ja korkeakouluopin- tojen käynnistymisen välinen aika on nykyisin lähes 3 vuotta. Suomalaisista korkeakouluista valmistutaan kansain- välistä keskitasoa myöhemmin, joten järjestelmään liittyy merkittävää tehot- tomuutta. Vastaavasti ammatillisten perustutkintojen vetovoima on osoit- tautunut työmarkkinoiden tarpeisiin nähden riittämättömäksi, ja se tulisi saada tavalla tai toisella lisääntymään. Aikuiskoulutuksessa on mm. tietotek- niikan lohkolla edelleen kehittämisen tarvetta. Koulutuksen säilyminen Suo- men todellisena vahvuutena edellyttää, että sen sisältöä ja tehokkuutta voidaan näiltä osin edelleen parantaa. Työmarkkinoiden toimivuu- dessa on toivomisen varaa Työmarkkinoiden toimivuuden merki- tys kilpailukykytekijänä on korostunut sitä mukaa kun globaalistumiskehitys on nopeutunut. Kansainvälisissä kilpai- lukykyselvityksissä Suomen työmark- kinoita on luonnehdittu usein jäykiksi ja huonosti toimiviksi, mutta myöntei- siäkin piirteitä on voitu samaan aikaan panna merkille. Niinpä työmarkkinat ovat säilyneet kaikkiaan suhteellisen vakaina, työttömyys on alentunut la- mavuosista olennaisesti ja palkat ovat kehittyneet tuottavuuskehitykseen ver- rattuna varsin maltillisesti. Myös työ- voiman koulutustaso on kehittynyt myönteisesti, ja työnan- tajan näkökulmasta työmarkkinat näyttävät muuttuneen jossakin määrin joustavampaan suuntaan. Jatkuvasti korkea ns. avoin työttömyys viittaa kuitenkin siihen, että työmarkkinoiden toimi- vuuteen liittyy meillä myös ilmiselviä ongel- mia. Työnteon kannusti- mia lisänneet toimenpi- teet eivät ilmeisestikään ole purreet riit- tävästi, ja Suomen työttömyyteen liit- tyy muutenkin runsaasti rakenteellisia piirteitä. Yritysten rekrytointiongelmat ovat olleet työttömyyden tasoon näh- den ajoittan hämmästyttävän suuria, eikä esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ole kehittynyt tavalla, joka olisi hillin- nyt kapeikkojen syntymistä. Vaikka työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat eivät ole juuri tällä hetkellä kovin akuutteja, tilanne saattaa talouskasvun kiihtyessä taas uudelleen vaikeutua. Pitemmällä aikavälillä pulmaksi uh- kaa muodostua etenkin työvoiman tar- jonnan niukentuminen ja nuorten ikä- luokkien työvoimaosuuden vähittäinen pieneneminen. Työvoiman niukan tar- jonnan riski ei ole aivan vähäinen, kun ottaa huomioon, että ikääntyneiden työllisten osuus kaikista työllisistä on Suomessa kansainvälisesti pieni ja että mm. varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen liittyvät kannustimet ovat edelleen merkittäviä. Kehitteillä olevalta uudel- ta eläkeratkaisulta odotetaankin juuri tästä syystä paljon. Kilpailukyvyn keskeiset heik- koudet löytyvät verotuksesta Verotuksesta on puhuttu kilpailukyvyn yhteydessä viime kuukausina runsaas- ti. Valtiovarainministeriön kilpailuky- kyselvitys piti ansiotulojen verotuksen korkeaa tasoa Suomen kilpailukyvyn ehkä kaikkein ilmeisimpänä heikkou- tena ja korosti korkean tuloverotuk- sen epäedullista vaikutusta mm. työn- teon motivaatioon. Vuonna 1999 Suomen kokonaisve- roaste oli karkeasti 10 prosenttiyksik- köä OECD-maiden keskiarvoa korke- ampi. Vaikka veroasteemme on sen jälkeen jossakin määrin alentunut, ta- soero OECD-maiden suhteen on edel- leen hyvin selvä. Sen sijaan Suomen ja EU-maiden välinen tasoero on huo- mattavasti pienempi. Marginaalivero- asteet ovat meillä ylimmillä tulotasoil- la kansainvälisesti poikkeuksellisen korkeita. Sitäkään ei sovi unohtaa, että monet maat ovat parhaillaan keventämässä työhön kohdistuvaa verotustaan. Esi- merkiksi Saksan useammalle vuodelle ajoittuvassa verouudistuksessa tulove- roasteikkoa alennetaan tuntuvasti ja myös ylin marginaaliveroprosentti ale- nee reippaasti. Alankomaissa tuli vuo- den 2001 alusta voimaan tuloverotuk- sen kokonaisuudistus, johon niin ikään liittyy rajaveroasteiden aleneminen. Suomessa verotuksen linjaratkaisuja pohditaan parhaillaan kahdenkin arvo- valtaisen työryhmän toimesta. Yhtei- söverotus on Suomessa ainakin alus- tavien arvioiden mukaan kireydeltään lähellä kansainvälistä keskitasoa. Infrastruktuurin taso kestää kansainvälisen vertailun Logistiikasta on tullut hyvin tietointen- siivinen alue, jossa teknologinen kehi- tys on luonut merkittäviä kehitysmah- dollisuuksia. Haasteita ovat tuoneet myös kansainvälistyvät toimitusketjut, joiden hallinnalla saattaa olla merkit- täviä vaikutuksia yritysten toiminta- mahdollisuuksiin. Yritystoiminnan glo- balisoituminen on korostanut myös lii- kenteen ja logistisen infrastruktuurin merkitystä kilpailukyvyn kannalta. Suomen liikenneverkko on osoittau- tunut melko toimivaksi ja välityskyvyl- Korkeakouluopin- noissaesiintyy tehottomuutta, ja ammatilliset tutkinnot eivät vastaa riittävästi työmarkkinoiden tarpeita. talous 3 10.10.2002, 11:116
  • 9. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 7 tään kansainväliset mitat täyttäväksi. Liikenneverkon eri osat täydentävät toisiaan. Myös liikennepolitiikan pai- notus henkilö- ja tavaraliikenteen kes- ken on ollut kohtuullisen tasapainois- ta. Esimerkiksi liikenteen ruuhkautu- miskustannukset jäävät Suomessa lä- hes olemattomiksi toisin kuin useissa kilpailijamaissa. Kaikkiaan yritysten lo- gistiikkakustannukset ovat Suomessa kuitenkin edelleen korkeammat kuin kilpailijamaissa keskimäärin. Tämä selittyy paitsi pitkillä etäisyyksillä myös metsäteollisuuden korkeilla kuljetus- kustannuksilla. Logistiikan ohella myös energian kulutuksella ja hankinnalla on Suomen kaltaiselle maalle tuntuva merkitys. Suomen tuotantorakenne on huomat- tavan energiaintensiivinen, ilmasto on kylmä, yhdyskuntarakenne on harvaa ja mm. liikenteen suhteellinen kuor- mitus on suuri. Kilpailukyvyn kannal- ta erityisen tärkeää on, että energian hinta säilyy kilpailukykyisenä ja ener- gian saatavuus voidaan turvata. Näitä tavoitteita silmällä pitäen eduskunnan keväällä tekemä ydinvoimapäätös oli yritysten kilpailukyvyn kannalta oleel- linen, ja se selkeytti varsinkin energia- valtaisten yritysten toimintaympäristöä huomattavasti. Yrittäjyyden yleiset edellytyk- set kunnossa Globalisaatio ja nopea teknologinen kehitys ovat lisänneet yrityssektorin uusiutumiselle asetettavia vaatimuksia. Talouden dynaaminen kehitys vaatii riittävän määrän uusia, elinkelpoisia yrityksiä korvaamaan taantuvien alo- jen aiheuttamat tuotanto- ja työpaik- kamenetykset. Rakennemuutos edis- tää kokonaistuottavuutta, eikä sitä ole syytä olennaisesti jarruttaa. Suomessa näitä tavoitteita on ajettu mm. talous- ja elinkeinopolitiikalla, joka edistää markkinoiden toimivuut- ta sekä tätä kautta tuottavuuden kas- vua. Elinkeinopolitiikka on suunnattu hyödyke- ja pääomamarkki- noiden toimivuuden paranta- miseen. Keskeisiä painopiste- alueita ovat olleet kilpailuym- päristöä ja markkinoille pää- syä tehostaneet toimet sekä yrittäjyyden edistäminen. IMD:n kyselyaineiston mu- kaan kilpailuvalvonta ja -lain- säädäntö toimivat Suomessa melko hyvin. Talouden avautuminen ter- vehdytti kilpailuolosuhteita 1990-luvulla, mutta useilla toi- mialoilla niissä on edelleen puutteita. Kuluttajahinnat ovat Suomessa yhä selvästi korkeammat kuin EU-maissa keskimäärin, mikä sekin viit- taa kilpailuongelmien jatkumi- seen. Tavaroiden ja palvelujen va- paa liikkuvuus ei vielä ole täy- sin toteutunut EU:n sisämark- kinoilla. Kansalliset määräyk- set vaikeuttavat tuotteiden pääsyä markkinoille, vaikka tullimaksut, kiintiöt ja muut kaupan yleiset esteet ovatkin poistu- neet. Yhteisötason säännösten tulkin- ta vaihtelee maittain. Eniten kaupan esteet vaikeuttavat elintarvike-, lääke- , rakennustuote- ja kulkuvälineteolli- suuden vientiä. Toisaalta Suomi on eräs täydellisimmin sisämarkkinadi- rektiivit toimeenpanneista valtioista. Suomessa on perustettu uusia yri- tyksiä suhteessa yrityskantaan pitkään vähemmän kuin EU-maissa keskimää- rin. Sen sijaan 1990-luvun jälkipuo- liskolla yritysten perustamisaste nou- si bruttomääräisesti keskimäärin 12 prosenttiin, mikä ylitti jo lievästi useimpien kilpailijamaiden tason. Myös lopettaneiden yritysten määrä ja siten myös yrityskannan vaihtuvuus on viime vuosina ollut Suomessa kor- kea kansainvälisesti verrattuna. Vuon- na 2001 sekä yrittäjien että yritysten lukumäärä kääntyi kuitenkin uudel- leen laskuun talouden taantuman myötä. Kansainvälisesti verrattuna etenkin pienten ns. mikroyritysten merkitys on Heikki Tulokas ja Pertti Kohi näkevät Suomen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta olennaisiksi asioiksi työhön kohdistuvan verotuksen keventämisen, koulutusjärjestelmän heikkouksien karsimi- sen, työmarkkinoiden toimivuuden parantamisen, ikääntyneen väestön työllisyysasteen nostamisen ja innovaatiopohjaisen kasvustrategian jatkamisen. talous 3 10.10.2002, 11:117
  • 10. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s8 Suomen yritysrakenteessa vähäinen. Vastaavasti suurten yritysten asema korostuu, ja niiden kyky vastata kas- vuhaasteeseen oli etenkin 1990-luvun jälkipuoliskolla kohtuullisen hyvä. Myös yritysten viime vuosien hyvä tu- loskehitys ja suorituskyky viittaavat sii- hen, että niiden yleiset edellytykset ovat olleet kunnossa. Yritysten liiketoimintamallien uudis- taminen on auttanut uuden teknolo- gian hyödyntämistä, johon Suomen viime vuosien talousmenestys on suu- relta osin perustunut. Yritykset ovat kehittäneet organisaatioitaan ja johta- mistapojaan, ulkoistaneet toiminto- jaan, keskittyneet ydinosaamiseen, ver- kostoituneet ja omaksuneet uusia yh- teistyömuotoja. Pitkälti juuri tämänta- paisten yritystason toimien ansiosta Suomen talous on siirtynyt kohtuulli- sen vaivattomasti investointivetoisesta kasvusta innovaatiovetoiseen kehitys- vaiheeseen. Yritysten toimintaan kohdistuva by- rokratia ja hallinnollinen rasite näyttä- vät Suomessa olevan likimain kansain- välistä keskitasoa. Yrityksen perusta- misen edellyttämät lisenssi- ja lupame- nettelyn kustannukset vastaavat lähes kansainvälistä keskimäärää. Myöskään liiketoimintaa koskevat lainsäädännöl- liset rajoitteet eivät ole suurempia kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan kaik- ki keskeiset yrittäjyyden esteet koet- tiin Suomessa hieman vähäisemmiksi kuin EU-maissa keskimäärin. Yrittäjien omien näkemysten mukaan Suomessa riskinottohalua vähentävät mm. yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmän vaikeaselkoisuus, eräät työttömyystur- van rahoitusjärjestelmän vääristymät sekä yrittäjien eläkelakiin liittyvät epä- kohdat. Myös koulutuksen ja yrittä- jyyskasvatuksen roolia pitäisi arvioida uudelleen yrittäjyyttä edistävän asen- nemuutoksen aikaansaamiseksi. Kokonaiskuva Mikä on Suomelle tyypillinen kilpailu- kykystrategia, jos asiaa arvioidaan ko- konaisuutena? Mistä tekijöistä kilpai- lukykymme kaikkiaan koostuu ja mi- ten sen profiili poikkeaa keskeisten kil- pailijamaidemme profiilista? Mitkä ovat Suomen kilpailukyvyn ensisijaiset vah- vuudet ja heikkoudet? Viime vuosikymmeninä Suomi näyt- tää korostaneen kilpailukykystrategi- assaan erityisesti kolmea tekijää: 1) aktiivista koulutuspolitiikkaa, 2) ak- tiivista teknologiapolitiikkaa ja 3) yh- teiskunnan turvaverkon toimivuutta. Kokonaisuus on osoittautunut kaikki- aan kohtuullisen toimivaksi ja eri teki- jät ovat täydentäneet suhteellisen on- nistuneesti toisiaan. Esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla Suomessa käynnistetty aktiivinen in- novaatiostrategia olisi tuskin toiminut odotetusti, ellei se olisi alkujaan tukeu- tunut myös vahvaan osaamispohjaan ja toimivaan koulujärjestelmään. Vas- taavasti koulutuksessa ei olisi saavu- tettu toteutuneen kaltaisia myönteisiä tuloksia, elleivät myös yhteiskunnan tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut ja muu turvaverkko ja tältä osin moti- voidun koulunkäynnin edellytykset olisi olleet kunnossa. Monet tutkimukset ja käytännön kokemukset ovat ajan mit- taan osoittaneet, että hyvinvointivalti- on olemassaololla ja inhimillisen pää- oman luonnin edellytyksillä on selvä keskinäinen yhteys. Vaikka Suomen kilpailukykymallin kytkeminen näihin kolmeen tekijään yksinkertaistaa perusasetelmaa jossa- kin määrin, se luonnehtii painopiste- valintoja kaikkiaan melko havainnol- lisesti. Sen mukaan olemme investoi- neet viime vuosikymmeninä paitsi kil- pailukyvyn kannalta tärkeään kovaan ainekseen (teknologiaan ja kiinteään pääomakantaan) myös siihen peh- meämpään ainekseen (turvaverk- koon), joka tasapainottaa kokonai- suutta ja parantaa kestävän kehityk- sen edellytyksiä. Kun yhteiskunnan laadukas turvaverkko on koettu kai- kissa Pohjoismaissa merkittäväksi osaksi koko kansantalouden kilpailu- kykyä, Suomen perusmalli ei poik- kea sanottavasti muiden Pohjoismai- den mallista. VIITTEET 1 Pertti Kohi siirtyi 1.8.2002 eläkkeelle valtiovarainministeriön finanssineuvok- sen virasta. 2 M. E. Porter(2001), Enhancing the Microeconomic Foundations of Prospe- rity: Current Competitiveness Index. The Global Competitiveness Report 2001. The World Economic Forum. 3 International Institute for Manage- ment Development (IMD): The World Competitiveness Yearbook. World Eco- nomic Forum (WEF): The Global Com- petitiveness Report. 4 OECD (2001), The New Economy: Beyond the Hype: The OECD Growth Project. Paris, OECD. 5 ICT-pääomalla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvää pääomaa. 6 OECD (2001), Knowledge and Skills for Life: First Results from the OECD Programme for International Student Assessment (PISA) 2000. Paris, OECD. talous 3 10.10.2002, 11:118
  • 11. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 9 Aivan viime aikoihin saakka tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT:hen) suun- tautuvien investointien räjähdysmäinen kasvu on ollut keskeinen osa ”uuden talouden” hypeä. Bruttokansantuot- teen kasvun hidastuminen vuodesta 2000 lähtien on laimentanut innostus- ta, ja ICT-investoinnit ovat tosiaankin hidastuneet jonkin verran niin Euroo- passa kuin Yhdysvalloissakin. Inves- tointien vaimenemisen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse johtaa siihen, että ICT:n kontribuutio tuotannon ja tuot- tavuuden kasvuun vähenee. Päinvas- toin sen jälkeen kun on investoitu run- saasti ja korvattu tuottavalla ICT-pää- omalla vanhentunutta ei-ICT-pääomaa voitaisiin odottaa (tai ainakin toivoa) joitakin tuottavuuden kasvuhyötyjä. Tarkasteltaessa 1990-lukua havaitaan kuitenkin, että tuottavuuden kasvu hi- dastui useimmissa Euroopan maissa vuosikymmenen toisella puoliskolla. Bruttokansantuotteella työllistä kohti mitatun työn tuottavuuden keskimää- räinen vuotuinen kasvuvauhti putosi 1990-luvulla tuotta- vuuden kasvu kiihtyi Yhdysvalloissa mutta hidastui EU:ssa. Suomi kykeni tuottamaan ja hyödyntämään uutta tieto- ja viestintä- teknologiaa paremmin kuin useimmat muut maat. Mitkä toimialat johtavat globaalia tuottavuuskilpailua? EU, Suomi ja USA1,2 Bart van Ark Professori, Groningenin yliopisto, Alankomaat Konsultoiva johtaja, Conference Board, New York, USA Kuva:UniversityofGroningen Bart van Ark on yksi maailman johtavista tuottavuustutkijoista, ja hän toimii mm. kan- sainvälisen vertailevan tuotanto- ja tuottavuusprojektin johtajana. talous 3 10.10.2002, 11:119
  • 12. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s10 Taulukko 1. Työllistä kohti lasketun arvonlisäyksen keskimääräinen vuotuinen kasvu toimialoittain Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa. Koko talous 3,3 1,9 0,9 2,4 1,2 2,2 100,0 100,0 100,0 ICT:n tuotanto yhteensä 6,4 6,7 8,8 10,6 7,9 10,1 10,6 5,8 7,2 ICT:tä tuottava teollisuus (a) 9,9 10,3 15,3 10,9 9,4 18,9 5,9 1,5 2,6 Konttori- ja tietokoneiden valmistus 30 8,0 31,3 28,9 -8,7 41,3 44,9 0,0 0,2 0,4 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus 31.3 6,6 7,2 5,3 0,7 0,3 -0,9 0,1 0,1 0,2 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 32.1 17,5 34,1 35,0 40,2 45,6 41,0 0,1 0,2 0,9 TV- ja radiolähettimien sekä lankapuhe- lin- ja lennätinlaitteiden valmistus 32.2 8,0 7,5 8,5 10,8 5,8 0,6 5,0 0,4 0,5 TV- ja radiovastaanottimien, äänen- ja kuvantallennus- ja toistolaitteiden valmistus 32.3 -2,0 -1,6 -1,8 -14,3 -17,4 -18,4 0,0 0,1 0,1 Lääkintäkojeiden, mittauslaitteistojen ja teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus 33.1 -0,2 0,6 -0,9 -5,6 -5,2 -3,9 0,6 0,5 0,6 ICT:tä tuottavat palvelut 4,8 4,5 3,1 8,1 6,4 4,0 4,7 4,3 4,7 Posti- ja teleliikenne 64 6,6 5,8 2,6 13,5 9,5 7,1 3,2 2,5 2,5 Tietojenkäsittelypalvelu 72 0,0 1,6 4,0 -1,3 1,9 0,1 1,6 1,7 2,1 ICT:tä käyttävät toimialat yhteensä 1,8 1,6 1,3 2,4 1,4 4,4 21,3 27,0 30,7 ICT:tä käyttävä teollisuus 4,7 2,5 -0,4 1,2 1,4 0,9 6,1 6,0 4,3 Vaatteiden valmistus; turkisten muokkaus 18 2,0 4,4 3,4 -0,1 2,5 3,8 0,2 0,3 0,2 Kustantaminen ja painaminen 22 3,7 1,7 -2,6 2,6 2,4 -0,2 1,4 1,3 1,1 Koneiden ja laitteiden valmistus 29 4,4 3,7 0,9 0,7 0,7 0,3 2,7 2,1 1,4 Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmis- tus pl. eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus 31–31.3 1,6 1,4 0,8 -0,6 -0,8 0,4 0,7 0,9 0,2 Hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus 33–33.1 1,4 4,0 -1,1 -8,2 -5,7 6,1 0,0 0,1 0,1 Laivojen ja veneiden valmistus ja korjaus 351 8,9 -0,3 -3,7 -2,7 0,0 -0,8 0,3 0,1 0,1 Ilma-alusten valmistus 353 4,0 1,6 -0,7 1,6 9,0 0,7 0,1 0,3 0,5 Raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus ja korjaus 352+359 -7,4 3,8 -1,9 3,6 3,9 -0,2 0,1 0,1 0,1 Muu valmistus ja kierrätys 36–37 3,1 0,6 1,3 2,5 1,0 2,4 0,6 0,8 0,6 ICT:tä käyttävät palvelualat 0,7 1,2 1,7 3,0 1,5 5,1 15,3 21,0 26,3 Tukkukauppa 51 -1,9 3,0 3,4 2,1 1,1 6,1 5,0 4,7 5,8 Vähittäiskauppa 52 4,3 1,2 2,3 1,6 1,3 6,8 3,1 4,7 6,3 Rahoituksen välitys pl. vakuutustoiminta 65 -0,3 0,7 1,3 11,9 3,6 2,8 3,0 3,6 4,5 Vakuutustoiminta pl. pakollinen sosiaalivakuutus 66 -3,5 0,6 3,0 0,4 0,5 -1,0 0,5 0,9 1,6 Rahoitusta palveleva toiminta 67 7,0 0,8 3,2 16,5 2,2 15,3 0,3 0,7 2,2 Kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus ilman käyttäjää sekä kotitalous- tavaroiden vuokraus 71 0,4 2,6 5,7 2,0 0,7 3,9 0,2 1,2 0,7 Tutkimus ja kehittäminen 73 0,1 0,0 0,0 -0,8 -0,6 2,1 0,5 0,5 0,5 Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi; hallintayhtiöt; tekninen palvelu; tekninen testaus ja analysointi 74.1–74.3 3,7 -0,1 -1,8 -0,2 0,2 -0,3 2,6 4,7 4,7 Toimialat, jotka eivät käytä ICT:tä, yhteensä 3,4 1,7 0,1 1,4 0,6 0,3 68,1 67,2 62,1 Teollisuus, joka ei käytä ICT:tä 6,2 3,7 3,0 3,0 1,3 1,4 13,9 12,0 9,3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakka- tuotteiden valmistus 15–16 5,9 2,9 3,5 3,0 -0,1 -4,5 1,5 2,3 1,4 Tekstiilien valmistus 17 8,6 2,9 3,0 2,1 1,1 3,3 0,2 0,5 0,3 Parkitseminen ja muu nahan valmistus; laukkujen ja jalkineiden valmistus 19 3,6 3,0 4,9 2,4 0,8 1,3 0,1 0,2 0,0 Tuottavuuden kasvu Osuus arvonlisäyksestä ISIC 1990–1995 1995–2000 2000 rev3 Suomi EU USA Suomi EU USA Suomi EU USA talous 3 11.10.2002, 10:5710
  • 13. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 11 EU:ssa vuosien 1990–95 1,9 prosen- tista 1,2 prosenttiin vuosina 1995– 2000. Suomessa koettiin korkeampia tuottavuuden kasvuvauhteja kuin koko EU:ssa, mutta hidastuminen oli vas- taavaa luokkaa, 3,2 prosentista v. 1990–95 2,5 prosenttiin v. 1995– 2000. Sitä vastoin Yhdysvalloissa tuot- tavuuden kasvu kiihtyi 1990-luvun en- simmäisen puoliskon yhdestä prosen- tista 2,3 prosenttiin vuosikymmenen toisella puoliskolla (taulukko 1). Tuottavuuden kasvun hidastuminen koko Euroopassa saattoi johtua osak- si makrotaloudellisista syistä kuten esi- us arvonlisäyksestä 2000 mi EU USA Sahatavaran, puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden valmistus pl. huonekalut 20 5,5 3,1 -2,8 5,5 2,4 0,3 1,2 0,4 0,5 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 21 7,6 3,2 0,0 4,3 2,7 0,2 4,6 0,6 0,6 Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus 23 5,9 7,9 5,0 -0,3 -1,5 1,5 0,3 0,3 0,4 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus 24 4,4 6,6 3,4 4,7 4,3 4,4 1,3 2,0 2,0 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 25 3,2 3,0 4,6 0,0 1,6 4,1 0,8 0,9 0,6 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 26 3,9 2,9 2,8 2,1 1,2 2,6 0,8 0,9 0,5 Metallien jalostus 27 7,9 6,8 3,9 4,3 1,8 3,1 1,1 0,7 0,5 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 28 4,9 2,1 3,2 0,7 0,5 0,6 1,6 1,7 1,1 Autojen ja perävaunujen valmistus 34 0,7 2,6 4,9 5,5 0,4 1,4 0,3 1,6 1,3 Palvelualat, jotka eivät käytä ICT:tä 2,0 0,7 -0,5 0,6 0,2 0,2 43,1 44,8 43,0 Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti 50 4,0 0,4 -2,3 1,4 0,0 -3,1 1,6 1,8 1,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 55 3,1 -1,9 -1,0 -0,6 -1,3 0,3 1,3 2,8 2,5 Kuljetus ja varastointi 60–63 4,0 3,2 2,1 2,2 1,9 1,6 7,1 4,6 3,2 Kiinteistöalan palvelut 70 6,9 -0,5 1,6 0,7 -1,0 1,7 11,3 10,5 10,2 Muut liike-elämän palvelut 74.9 -0,2 -0,4 -1,6 -2,0 -0,8 0,8 1,2 3,3 3,4 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 75 -0,2 1,3 0,0 1,1 1,0 0,2 4,7 6,3 12,5 Koulutus 80 0,4 0,9 -0,2 -0,3 -0,2 -1,2 4,7 4,8 0,8 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 85 0,0 1,1 -2,2 -0,1 0,5 -0,3 7,5 6,2 6,5 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökoh- taiset palvelut 90–93 0,0 -0,6 -1,6 0,6 -0,9 -4,0 3,5 4,5 2,8 Työnantajakotitaloudet 95 0,7 2,2 -0,9 0,7 0,1 0,1 Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 99 Muut alat, jotka eivät käytä ICT:tä 4,2 2,9 0,7 2,3 1,7 0,6 11,1 10,4 9,8 Maatalous sekä riista-, metsä- ja kala- talous 01–05 5,1 5,3 -1,0 4,5 4,2 6,3 3,6 2,1 1,6 Mineraalien kaivu 10–14 5,4 7,5 5,4 -3,3 3,6 -1,8 0,2 1,0 1,2 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 40–41 7,2 4,4 2,5 4,7 4,6 2,3 1,7 2,1 2,1 Rakentaminen 45 0,8 0,8 0,5 0,0 -0,2 0,2 5,6 5,3 4,9 Lisäys: tuottavuuden kasvu, kun käytetään kansallisia deflaattoreita Koko talous (b) 3,3 1,6 1,0 2,9 1,1 2,3 ICT:tä tuottava teollisuus (b) 12,4 8,3 16,8 19,9 10,4 20,3 Tuottavuuden kasvu Osuus arvonlisäyksestä ISIC 1990–1995 1995–2000 2000 rev3 Suomi EU USA Suomi EU USA Suomi EU USA Huom. (a) konttori- ja tietokoneiden sekä tietoliikennevälineiden osalta deflatoitu USA:n hintaindekseillä; (b) konttori- ja tietokoneiden sekä tietoliikennevälineiden osalta deflatoitu kansallisilla hintaindekseillä. Lähde: van Ark et al. (2002); tiedot perustuvat etupäässä OECD:n STAN-tietokantaan, joskin muutamien toimintojen jakoa on muutettu, ja laskelmissa on myös käytetty USA:n hedonisia hintaindeksejä ICT-tuotannolle. talous 3 11.10.2002, 10:5711
  • 14. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s12 merkiksi tuotannon hitaammasta pää- omavaltaistumisesta. Uusien työpaik- kojen luominen, joka liittyi palkkojen nousuvauhdin maltillistumiseen useim- missa Euroopan maissa, ei näköjään käynyt käsi kädessä tuottavuuden kas- vun kiihtymisen kanssa. Huolimatta ICT:n kaltaisista uusista teknologisis- ta mahdollisuuksista joustamattomat työ-, hyödyke- ja rahoitusmarkkinat estivät resurssien suuntautumista tuot- tavimpiin kohteisiin. Erityisesti tekno- logian nopean muutoksen aikana huo- nosti toimivat markkinat haittaavat vakavasti ICT:n kaltaisen uuden yleis- hyödyllisen teknologian kasvupotenti- aalin toteutumista. Aika lailla samoin kuin sähkömoot- torinkin tapauksessa ICT:n taloudelli- set vaikutukset juontuvat paitsi sen tuo- tannosta myös – ja etupäässä – sen so- veltamisesta muihin prosesseihin, tuot- teisiin ja palveluihin. Todellakin samalla kun Eurooppan ja Yhdysvaltojen toi- mialojen välillä on suuria tuottavuuden kasvueroja, niin yksi ilmeinen ja hallit- seva tosiseikka nousee esille: toimialat, jotka valmistavat tai käyttävät intensii- visesti uutta tieto- ja viestintäteknolo- giaa, saavuttavat suhteellisen voimak- kaita tuottavuuden lisäyksiä. Tuotta- vuuden kasvu on paljon hitaampaa ns. ei-ICT-sektoreilla, jotka eivät käytä näitä teknologioita kovin suuressa määrin. Niinpä tässä artikkelissa kes- kitytäänkin kysymykseen, mitkä ovat ne toimialat, jotka johtavat globaalia tuottavuuskilpaa, ja missä ne sijaitse- vat. Euroopalle on hyviä uutisia – ja myös huonoja uutisia Hyvät uutiset? ICT:n diffuusio on Eu- roopassa käynnissä. Konttori- ja tie- tokoneisiin, viestintälaitteisiin ja ohjel- mistoihin yhteensä suoritettujen inves- tointien prosentuaalinen osuus kaikis- ta kone- ja laiteinvestoinneista lisään- tyi 21 prosentista v. 1990 28 prosent- tiin v. 2000. Jos nyt keskitymme tuot- tavuuskehitykseen eniten ICT:hen in- vestoivilla toimialoilla, ts. ICT:tä tuot- tavilla ja sitä inten- siivisesti käyttävillä toimialoilla, niin Euroopan saavu- tukset näyttävät keskimääräistä pa- remmilta (taulukko 1). Sekä teollisuu- dessa että palve- luissa ICT:tä tuot- tavat toimialat saa- vuttivat paljon kes- kimääräistä korke- ampia tuottavuu- den kasvuvauhteja, ja nämä kasvu- vauhdit kiihtyivät 1990-luvulla. Suu- rimmat ICT:tä käyttävät toimialat erityisesti palveluis- sa ovat saavutta- neet tai ylittäneet useimpien ei-ICT- toimialojen tuotta- vuuden kasvun. Huonot uutiset? Vaikka ICT:tä tuot- tavien ja sitä käyt- tävien toimialojen suoritukset näyttä- vät suhteellisen hy- viltä verrattuna ei-ICT-toimialoihin, niin ICT:n diffuusion tahti on ollut paljon hitaampi Euroopassa kuin Yh- dysvalloissa. Vuonna 2000 ICT-inves- toinnit muodostivat 42 % Yhdysval- tojen kaikista kone- ja laiteinvestoin- neista, mikä oli puolitoista kertaa suu- rempi osuus kuin Euroopassa. ICT:tä tuottavien toimialojen BKT-osuus oli Yhdysvalloissa 7,2 prosenttia mutta Euroopassa vain 5,8 prosenttia, ja ICT:tä käyttävien palvelualojen vastaa- vat osuudet olivat 26 ja 21 prosenttia. Sitä paitsi Yhdysvalloissa tuottavuuden lisäykset olivat korkeampia sekä ICT:tä tuottavilla toimialoilla että sitä käyttävillä palvelualoilla. Jälkimmäises- sä toimialaryhmässä Yhdysvaltain työn tuottavuuden kasvuvauhti kolminker- taistui 1,7 prosentista v. 1990–95 5,1 prosenttiin v. 1995–2000. Sen sijaan Euroopassa ICT:tä käyttävien palve- lualojen työn tuottavuuden kasvuvauhti pysyi suhteellisen vakaana, keskimää- rin 1,3–1,4 prosentissa, molemmilla ajanjaksoilla. ICT:n diffuusion hitaampi tahti Eu- roopassa merkitsi näköjään sitä, että työllisyyden paranemiseen liittyi tuot- tavuuden paljon hitaampi kasvu – toi- sin kuin Yhdysvalloissa, jossa työllisyys ja tuottavuus kasvoivat käsi kädessä.3 Lisäksi Euroopan verrattain kehnot saavutukset ei-ICT-aloilla (joilla tapah- tui tuottavuuden kasvuvauhdin suurta alenemista) levensivät tuottavuuskui- lua suhteessa Yhdysvaltoihin. ICT:n diffuusion hitaampi tahti ja ei-ICT-alo- jen tuottavuuden kasvun hidastuminen merkitsevät riskiä, että Eurooppa saat- taa asettua alhaisen tuottavuuskasvun uralle, mikä puolestaan tekisi vaikeaksi kohottaa tuotantoa ja elintasoa pitkäl- lä aikavälillä. Bart van Arkin mielestä uuden teknologian käyttö on kestäväm- pi kasvun lähde kuin sen tuotanto, mutta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on vielä syytä purkaa sen käyttöönoton esteitä. Kuva:UniversityofGroningen talous 3 11.10.2002, 10:5712
  • 15. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 13 0,46 0,17 0,41 0,28 0,31 0,08 0,27 0,46 Siirtymävaikutus ICT:tä tuottava teollisuus ICT:tä tuottavat palvelut ICT:tä käyttävä teollisuus ICT:tä käyttävät Teollisuus, joka ei käytä ICT:tä Palvelut, jotka eivät käytä ICT:tä Muut toimialat, jotka eivät käytä ICT:tä palvelut ICT:tä käyttävät toimialat ovat avain tuottavuuden nopeam- paan kasvuun Samalla kun ICT:n tuotanto on tär- keä väline tuottavuuden kasvun no- peuttamiseksi on ICT:n käyttö avain sen kiihdyttämiseksi jo pelkästään ICT:tä käyttävien toimialojen paljon suuremman koon takia. Taulukosta 1 havaitaan korkeita tuot- tavuuden kasvuvauhte- ja konttori- ja tietoko- neiden sekä elektronis- ten piirien ja muiden elektronisten osien (ml. puolijohteiden) valmis- tuksessa.4 Huomiota herättää se, että näiden toimialojen keskimää- räiset tuottavuuden kas- vuvauhdit eivät EU:ssa jää juuri alhaisemmiksi kuin Yhdysvalloissa. ICT:tä tuottavista palvelualoista posti- ja teleliikenteen tuottavuuden kasvu- vauhti on EU:ssa jopa korkeampi kuin Yhdysvalloissa. ICT:tä käyttävillä palvelualoilla pää- asiallisen tuottavuuden kasvueron EU:n ja Yhdysvaltojen välillä muodostavat tukku- ja vähittäiskaupan sekä rahoi- tusta palvelevan toiminnan saavutukset. Itse asiassa EU:n ja Yhdysvaltojen väli- nen 1,1 prosenttiyksikön ero koko ta- louden tuottavuuden kasvussa voidaan selittää melkein kokonaan näiden kol- men toimialan nopeammalla tuottavuu- denkasvullaYhdysvalloissa.5 Rahoitusta palvelevassa toiminnassa tuottavuuden kasvu oli Yhdysvalloissa vuosina 1995– 2000 keskimäärin 15,3 %, mikä oli suu- reksi osaksi arvopaperikaupan nopeas- ti kasvanen volyymin ansiota. Kaupan sektoreilla tuottavuus kasvoi myös hy- vinnopeasti,keskimäärinyli6prosenttia v. 1995–2000. Yhdysvaltain tukku- ja vähittäiskauppa on hyötynyt voimak- kaasti hyödykemarkkinoiden sääntelyn purkamisesta ja suurista mittakaava- eduista, kun ICT:tä on sovellettu va- rastojen hallintaan ja asiakaspalveluun.6 Euroopassa näitä ICT:n potentiaalisia hyötyjä ei ilmeisestikään ole realisoitu. Entä Suomi? Suomen talous on jossain määrin eri- koistapaus Euroopassa, koska siellä viestintälaitteiden valmistuksen BKT- osuus on suhteellisen suuri. TV- ja ra- diolähettimien sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitteiden valmistus muodosti 5 prosenttia bruttokansantuotteesta verrattuna 0,4 prosenttiin EU:ssa ja 0,5 prosenttiin Yhdysval- loissa. Viestintälaittei- den valmistuksessa työn tuottavuuden kasvu oli Suomessa myös no- peampaa kuin muualla, 10,8 % v. 1995–2000 verrattuna 5,8 %:iin EU:ssa ja vain 0,6 %:iin Yhdysvalloissa.7 Kuvio 1 osoittaa, että ICT:tä tuottavien toimialojen koko osuus Suomen 2,4 prosentin tuottavuu- den kasvuvauhdista v. 1995–2000 oli 0,77 (= 0,46+0,31) prosenttiyksik- köä. Tämä osuus oli huomattavasti suurempi kuin EU:n keskiarvo (0,49 prosenttiyksikköä) ja hieman pienem- pi kuin Yhdysvalloissa (0,91 prosent- tiyksikköä) samalla ajanjaksolla. ICT:tä tuottavan teollisuuden tuot- tavuuden nopeamman kasvun ohella toinen syy Suomen suhteellisen hyvään yleiseen tuottavuuskehitykseen on pa- rantunut tuottavuuden kasvu myös ICT:tä käyttävissä palveluissa. Erityi- sesti rahoitussektorin (paitsi vakuutus- toiminnan) tuottavuus kehittyi Suo- messa suhteellisen hyvin v. 1995– 2000. Taulukko 1 osoittaa, että ICT:tä käyttävät palvelut vaikuttivat lähes yhtä paljon koko talouden tuottavuuden kasvuun kuin ICT:tä tuottava teollisuus v. 1995–2000. Näin ollen jopa sellai- sissa maissa kuin Suomessa, jossa on vahva ICT:tä tuottava sektori, ICT:n menestyksekäs soveltaminen on yhtä tärkeä kasvun lähde kuin sen tuotan- to. Lisäksi ICT:n tuottava käyttö tulee todennäköisesti olemaan kestävämpi kasvun lähde kuin sen tuotanto kuten teknologiasektorin viimeaikainen krii- si on selvästi osoittanut. Teknologian käytön vaikutus kasvuun riippuu sen esteiden poistamisesta Useimmat viimeaikaiset tutkimukset – niin yritys-, toimiala- kuin makrotasol- Euroopassa tieto- ja viestintätekno- logian käyttöön- otto on tapahtunut paljon hitaammin kuin Yhdysvallois- sa, erityisesti pal- velualoilla. Kuvio 1. Tuottavuuden kasvu Suomessa vuosina 1995–2000. Yhteensä 2,4% talous 3 11.10.2002, 10:5713
  • 16. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s14 lakin – ovat yhtä mieltä siitä, että ICT- hyödykkeiden tuotanto vaikutti voi- makkaasti tuottavuuden kasvun kiih- tymiseen Yhdysvalloissa 1990-luvulla. Myös Eurooppa osallistui tähän pro- sessiin, joskin vähemmässä määrin joh- tuen ICT:tä tuottavan sektorin pie- nemmästä koosta. On myös syntymäs- sä konsensus siitä, että pitkällä aikavälillä ICT:n diffuusio on vähintään yhtä tärkeä tuottavuu- den kasvuun vaikuttava tekijä. Euroopasta tehdyt tut- kimukset osoittavat, että ICT-investoinnit ovat nopeuttaneet tuotannon ja tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi ICT-pää- oman osuus EU:n 1,4 prosentin tuottavuuden kasvusta v. 1995–2000 oli 0,37 pro- senttiyksikköä. Lisäksi ICT:n tuotan- to lisäsi 0,34 prosenttiyksikköä tuot- tavuuden kasvuun. Mutta Euroopan maat eivät ole yleensä hyödyntäneet tuottavuutta edistäviä mahdollisuuksia siinä määrin kuin Yhdysvallat. Yhteen- sä ICT-investoinnit ja ICT-tuotannon aikaansaama tuottavuuden kasvu kat- toivat 1,37 prosenttiyksikköä Yhdys- valtain koko talouden 2,2 prosentin suuruisesta tuottavuuden kasvusta v. 1995–2000. Voidakseen korjata uusien teknolo- gioiden hedelmät yritysten on organi- soitava toimintojaan jatkuvasti uudel- leen ja jalostettava työntekijöidensä taitoja. Viime kädessä yritysten toimin- taorganisaatiot ja tilaisuudet käyttää hyväksi uusia teknologioita riippuvat niiden kohtaamista rajoitteista. Esimer- kiksi monilla eurooppalaisilla toimialoil- la sääntely ja rakenteelliset esteet hyö- dyke- ja työmarkkinoilla kaventavat mahdollisuuksia investoida ICT:hen. Hyödykemarkkinoiden rajoituksia ovat mm. kauppojen aukioloaikoja koske- vat säädökset sekä kuljetusten säänte- ly, joka tekee tuottajille ja tukkukaup- piaille vaikeaksi järjestää toimituksia asiakkaille tiheään tahtiin. Työelämän säännökset ja menettelytavat rajoitta- vat joustavuutta työpaikkojen organi- soinnissa sekä työntekijöiden rekry- toinnissa ja irtisanomisissa. Lisäksi markkinoille pääsyn esteet ja pääomi- en vapaan liikkuvuuden rajoitukset ovat yhä ongelmina monissa maissa. Huomatkaamme kuitenkin, ettei täl- laisten epäilysten tulisi kohdistua aino- astaan eurooppalaisiin jäykkyyksiin. Kaapeli- ja laajakaistayhteyksien sääntely sekä markki- noille pääsyä ja kilpailua rajoittava yleisten stan- dardien puute ovat myös Yhdysvaltain vies- tintäalan ongelmia. Sil- ti (poliittinen) haluk- kuus puuttua näihin ky- symyksiin on resepti, jolla saadaan eurooppa- laiset toimialat hyödyn- tämään täysimääräisesti sitä teknolo- gista vallankumousta, joka on meneil- lään Atlantin toisella puolen. VIITTEET 1 Käännös: Heikki Taimio. 2 Artikkeli perustuu tekijän yhdessä Robert Inklaarin ja Robert H. McGucki- nin kanssa kirjoittamaan raporttiin “Changing Gear: Productivity, ICT and Services Industries: Europe and the Uni- ted States”, jota ei ole vielä painettu mutta joka on tulostettavissa joko Groningenin yliopistosta (http:// www.eco.rug.nl/ggdc) tai Conference Boardista (http://www.conference- b o a r d . o r g / G e n e r a l P D F s / ChangingGear.pdf). Hieman lisäinfor- maatiota investoinneista on otettu julkai- susta B. van Ark et al., “ICT Investment and Growth Accounts for the European Union, 1980–2000”, joka on myös saa- tavilla Groningenin yliopistosta (http:// www.eco.rug.nl/ggdc). 3 Ks. R. McGuckin & B. van Ark (2002), Performance 2001: Productivi- ty, Employment and Income in the World’s Economies, New York: The Conference Board. 4 Näitä tuloksia ohjailee osittain Yhdys- valtain hintaindeksien käyttö tietokoneil- le, puolijohteille ja viestintälaitteille. Nämä hintaindeksit muodostetaan käyt- tämällä ns. hedonista tekniikkaa, joka ottaa huomioon nopeat laatumuutokset näissä tavaroissa paremmin kuin perin- teiset hintaindeksit, joita enimmäkseen käytetään Euroopassa. Yhdysvaltain ICT-hintaindekseihin on tehty korjauk- set, jotka ottavat huomioon yleisen in- flaation erot kunkin maan ja Yhdysval- tain välillä. Taulukon 1 alaosa kertoo koko talouden ja ICT:tä tuottavan teollisuu- den (joka on ainoa sektori, johon USA:n hedonisten hintaindeksien käyttö vaikut- taa) tuottavuuden kasvuvauhdit tapauk- sessa, jossa käytetään kansallisia hintain- deksejä. 5 Kuten taulukosta 1 ilmenee, Yhdys- valloissaonmuitakintoimialoja,joillatuot- tavuus kasvoi nopeammin kuin EU:ssa, mutta näitä etumatkoja tasoittivat osaksi tappiot eräillä muilla toimialoilla. Esimer- kiksi useilla ei-ICT-toimialoilla samoin kuin ICT:tä käyttävässä teollisuudessa tuottavuus kasvoi EU:ssa keskimäärin nopeammin kuin Yhdysvalloissa. 6 Ks. McKinsey Global Institute (2001), US Productivity Growth 1995–2000. Understanding the contribution of In- formation Technology relative to other factors, Washington D.C. 7 Taulukon 1 alaosasta nähdään, että Suomen ICT:tä tuottavan teollisuuden tuottavuuden kasvuvauhti olisi ollut vie- läkin korkeampi, jos olisi käytetty kansal- lisia hintaindeksejä ICT-tuotannolle Yh- dysvaltain inflaatiokorjattujen hintaindek- sien sijasta. Tämä johtuu siitä, että Suo- men kansantalouden tilinpito käyttää melko nopeasti alenevaa hintaindeksiä ICT-tuotannolle ottamatta huomioon vie- lä tätäkin nopeampaa laskua noiden toi- mialojen panoshinnoissa, erityisesti puo- lijohteiden hinnoissa. Meidän käyttä- mämme yhdysvaltalainen hintaindeksi on oikaistu välituotteiden hintojen laskulla, ja siksi se osoittaa huomattavasti pienem- pää ICT-tuotannon kasvuvauhtia. 8 Ks. esimerkiksi Journal of Economic Perspectivesin erikoisnumero 14:4 uu- den talouden mittaamisesta ja D.W. Jor- genson (2001), “Information Technolo- gy and the US Economy,” American Economic Review, 91:1, 1–32. 9 Ks. B. van Ark et al., “ICT Investment and Growth Accounts for the European Union, 1980–2000”, emt. Suomesta sa- mantyyppisen tutkimuksen on tehnyt J. Jalava (2001), “The production and use of ICT in Finland in 1975–2001”, Ti- lastokeskus, julkaisematon moniste. Suomessa tieto- ja viestintätekno- logiaa tuottava teollisuus ja sitä käyttävät palvelut kohottivat tuotta- vuutta lähes yhtä paljon. talous 3 11.10.2002, 10:5714
  • 17. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 15 Työllisyys kasvoi Suomessa nopeasti viime vuosikymmenellä laman jälkeen, mutta vuoden 1990 työllisten määrää ei ole toistaiseksi saavutettu, ja työttö- myysaste on edelleen eurooppalaista korkeaa tasoa. Lisäksi tuotannon poik- keuksellisen nopeaan kasvuun nähden Suomen työllisyyden kehitys on ollut kansainvälisesti verrattuna hidasta. Tuo- tannon kasvu onkin perustunut enem- män tuottavuuden kuin työllisyyden kasvuun. Työllisyyden kasvu on painot- tunut uusiin toimialoihin kuten liike-elä- män palveluihin sekä viestintään ja tie- totekniikkaan. Suomi koki 1990-luvulla ns. uuden talouden räjähdysmäinen kasvun ja nousi yhdeksi maailman joh- tavista maista näillä alueilla. Ilmo Pyyhtiä Vanhempi ekonomisti Suomen Pankki Palvelusektori ja työllisyys Suomen yksityinen palvelusektori on pieni kansainvälisessä vertailussa. Sen myönteinen työllisyys- kehitys edellyttää panostuksia koulutukseen ja innovaatioihin, sääntelyn purkamista ja matalapalkka- alojen kannustinongelmien ratkaisemista. Ilmo Pyyhtiä pohtii artikkelissaan, onko Suomen palvelusektorilla piileviätyöllistämismahdollisuuksia. talous 3 11.10.2002, 10:5715
  • 18. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s16 Pohdittaessa Suomen korkean työt- tömyysasteen mahdollisia syitä havai- taan, että maamme työllisyyden raken- ne poikkeaa selvästi monista Euroopan maista ja Yhdysvalloista sikäli, että yk- sityisen palvelusektorin työllisyyden osuus koko kansantaloudesta on meil- lä pieni (taulukko 1). Tässä yhteydessä tulee helposti mieleen sellainen ajatus, että palvelusektori voisi meillä työllis- tää enemmän ihmisiä, kun teollisuuden ja maa- ja metsätalouden osuus tuskin voi enää kasvaa nykyisessä globalisoi- tuneessa kilpailutilanteessa. Mutta onko palvelusektorilla piileviä työllistämis- mahdollisuuksia varastossa? Työllisyyden viimeaikainen kehitys palvelualoilla Palveluita on pidetty perinteisesti hi- taan kasvun, heikon tuottavuuden ja matalan palkkatason aloina. Tämä ei kuitenkaan enää pidä kovin hyvin paik- kaansa. Työllisyys kasvoi 1990-luvulla nimenomaan nopean tuottavuuskehi- tyksen ja hyvän koulutuksen palvelu- aloilla. Toisaalta perinteisten palvelu- alojen kuten jakelun ja henkilökohtais- ten palvelujen tuotanto ei kasvanut kovin nope- asti eikä työllisyys niillä tästä syystä juuri kohen- tunut. Tässä tullaankin yhteen työllisyysongel- man ytimeen. Palvelu- alat työllistivät meillä 1990-luvulla etupäässä hyvin koulutettua työ- voimaa, ja vähäisemmän koulutuksen omaava vanhempi työntekijäjoukko jäi rakennemuutoksen myötä työttömäk- si. Sama koski myös muita vanhoja toi- mialoja, jotka rakennemuutoksen myö- tä joutuivat nostamaan tuottavuuttaan (taulukko 2). Palvelualojen kehitystä on selvitetty viime vuosina mm. OECD:n toimes- ta.1 Viimeisen kahdenkymmenen vuo- den aikana palvelualat ovat kasvaneet merkittävimmäksi työllistäjäksi koko OECD-alueella, sillä tuotannon ja työl- lisyyden kasvusta kaksi kolmasosaa on tullut palvelusektorilta - Suomessa kui- tenkin vain puolet, kun teollisuus on meillä ol- lut edelleen merkittävä työllistäjä. Palvelusekto- rin dynamiikkaa ja mer- kitystä ovat lisänneet monet tekijät: palvelui- den kysynnän kasvu, sääntelyn purkaminen, lisääntynyt avoimuus ja kilpailu kansainvälisillä markkinoilla, palveluiden kasvanut kauppa, lisään- tyneet innovaatiot sekä investoinnit tie- to- ja viestintätekniikkaan. Palvelut ovat entistä enemmän integroituneet kes- kenään sekä teollisuuden ja maatalou- den kanssa. Palvelusektorin tuottavuuden kasvu nopeutui selvästi viime vuosikymme- nen puolivälin jälkeen sekä EU-mais- Työllisyyson kehittynyt parhai- ten hyvää koulu- tusta edellyttävillä palvelualoilla. Suomi %-osuus Saksa %-osuus Italia %-osuus Yhdysvallat %-osuus työlliset palveluista työlliset* palveluista työlliset palveluista työlliset palveluista Kauppa 275,6 20,5 5 866,0 23,4 3 504,1 23,4 30 126,0 29,8 Ravintolat ja hotellit 71,8 5,3 1 553,0 6,2 1 224,4 8,2 1 760,0 1,7 Kuljetus ja varastointi 120,4 8,9 1 507,0 6,0 1 156,0 7,7 4 565,0 4,5 Tietotekniikka 48,0 3,6 524,0 2,1 257,1 1,7 1 803,0 1,8 Rahoitus 26,0 1,9 780,0 3,1 398,1 2,7 3 664,0 3,6 Vakuutus 11,8 0,9 476,0 1,9 241,4 1,6 2 400,0 2,4 Liike-elämän palvelut 166,0 12,3 3 723,0 14,9 2 244,0 15,0 16 642,0 16,4 Julkinen hallinto ja puolustus 161,5 12,0 2 813,0 11,2 1 379,6 9,2 10 607,0 10,5 Koulutus 148,2 11,0 1 947,0 7,8 1 552,3 10,3 9 537,0 9,4 Terveyspalvelut** 152,2 11,3 3 593,0 14,3 1 308,6 8,7 9 638,0 9,5 Sosiaalipalvelut 148,8 11,0 – – 3 087,0 3,0 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 101,7 7,5 1 784,0 7,1 976,5 6,5 6 527,0 6,4 Kotitalouspalvelu 10,4 0,8 489,0 2,0 762,2 5,1 862,0 0,9 Palv työll yhteensä 1 347,3 100,0 25 047,0 100,0 15 004,3 100,0 101 218,0 100,0 Koko tal työll ja palv osuus 2 229,3 60,4 37 540,0 66,7 23 135,1 64,9 132 689,0 76,3 * Saksa 1998 ** Saksa ja Italia, terveys- ja sosiaalipalvelut yhteensä Lähde: OECD Services Statistics on Value Added and Employment (2001). Taulukko 1. Palvelusektorin työllisyyden jakauma Suomessa, Saksassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa 1999 (1 000 henkeä). talous 3 11.10.2002, 10:5716
  • 19. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 17 sa että Yhdysvalloissa. Tuottavuuden kasvu keskittyi kuitenkin tieto- ja vies- tintätekniikan välineitä tuottavaan teol- lisuuteen ja palveluihin sekä niitä käyt- täviin toimialoihin. Muilla aloilla tuot- tavuuden kasvu jopa pysähtyi. Tieto- ja viestintätekniikassa tuottavuuden kasvu oli Yhdysvalloissa nopeampaa kuin Euroopassa. Kuitenkin Suomes- sa tuottavuuden kasvu oli tieto- ja vies- tintätekniikan aloilla vuosikymmenen alussa yhtä nopeaa ja sen lopussa no- peampaa kuin Yhdysvalloissa (tauluk- ko 3). Palvelualat ovat myös sikäli muutos- tilassa, että tutkimus ja tuotekehitte- lymenoista entistä suurempi osa käy- tetään niillä. Tällä hetkellä OECD- maissa tutkimukseen ja tuotekehitte- lyyn käytetään palvelusektorissa yksi kolmasosa kokonaiskehitysmenoista, kun kaksi kolmasosaa käytetään teol- lisuudessa. Tutkimus ja tuotekehitte- ly on hyvin intensiivistä tietoliikentees- sä ja ohjelmistojen rakentamisessa, mutta se on alhaista sosiaalisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Palve- lualojen kehityksen seurantaa vaikeut- tavat heikot tilastot. Lisäksi palvelu- alojen innovaatiot eivät ole useinkaan kovin teknisiä vaan merkitsevät pie- niä muutoksia prosesseissa ja menet- telyissä eivätkä vaadi suuria tutkimus- panostuksia. Miten palvelualojen työllisyyt- tä voitaisiin edistää? Palvelualojen työllisyyden kehittyminen edellyttää ainakin vankasti koulutettua työvoimaa, panostuksia tutkimus- ja tuotekehittelyyn, sääntelyn purkua monilta aloilta ja vero-, sosiaalietuus- ja työttömyysturvajärjestelmän uudis- tuksia. Toisaalta on havaittu, että ylei- nen taloudellinen kasvu näyttää lisää- vän myös palvelualojen työllisyyttä kai- killa toimialoilla.2 Palvelualojen innovaatiot nojaavat voimakkaasti kykenevään työvoi- maan. Voidaan jopa väittää, että niil- lä riippuvuus korkeatasoisesta inhimil- lisestä pääomasta on suhteellisesti suurempi kuin teollisuudessa. Palve- lualojen kasvun siirtyminen matala- palkka-aloista vaativiin tietopohjaisiin toimintoihin on herättänyt huolen, että taitovajaukset tulevat esteeksi pal- velusektorin innovaatioiden kehityk- selle. Tämä on kärjistynyt tieto- ja viestintätekniikan työvoimapulassa monissa OECD-maissa. Tilanteeseen on osin tuonut helpotusta korkeata- soisen työvoiman liikkuvuuden lisään- tyminen maasta toiseen. On käyty keskustelua siitä, pitäisikö hallitusten tukea tutkimukselle ja tuo- Taulukko 2. Työlliset toimialoittain Suomessa 1980, 1990 ja 2000 (tuhatta henkeä). Toimiala 1980 1990 2000 määrä osuus määrä osuus määrä osuus Maatalous ja metsätalous 319,6 13,6 221,4 8,9 142,0 6,2 Teollisuus 795,7 33,8 742,8 30,0 641,3 28,1 Kaivannaisteollisuus 9,4 6,5 5,4 Sähköntuotanto 26,7 26,0 18,2 Tehdasteollisuus 581,9 503,9 459,1 Rakennustoiminta 177,7 206,4 158,6 Yksityiset palvelut 728,0 30,9 857,0 34,6 830,5 36,4 Kuljetus ja tietoliikenne 161,5 177,6 167,8 Kauppa 292,8 322,9 281,0 Majoitus- ja ravitsemus 66,2 77,5 72,0 Rahoitus ja vakuutus 54,6 66,1 40,1 Kiinteistö- ja liike-elämänp. 77,0 136,8 182,7 Muut yksit. palvelut 75,9 76,1 86,9 Julkinen toiminta 446,2 18,9 575,2 23,2 559,7 24,5 Lähde: Kansantalouden tilinpito. Suomi Saksa EU USA Koko talous 3 1,4 1,3 2,4 IT-toiminta* 18,4 12,1 8,7 9,3 IT-teollisuus 28,6 13,1 14,2 20,3 IT-palvelut 7,7 11,4 6,4 3,7 IT-käyttävät toimialat 2,8 1,4 1,2 4,4 IT-käyttävä teollisuus 2,8 3,4 2,6 1,9 IT-käyttävät palvelut 2,8 0,8 0,8 4,8 Ei-IT toimiala 1,1 0,6 0,8 0,3 Ei-IT teollisuus 2,8 0 1,3 1,3 Ei-IT palvelut 0,3 0,1 0,3 0,2 Ei-IT muut toimialat 2,2 2,5 1,6 0,4 * Tieto- ja viestintätekniikka Lähde: B. van Ark & R. Inklaar & R.H. McGuckin (2002), ”Changing Gear”: Productivity, ICT and Service Industries: Europe and the United States, Versi- on: June 19, 2002. Taulukko 3. Työn tuottavuuden kasvu toimialoittain 1995–2000. talous 3 11.10.2002, 10:5717
  • 20. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s18 tekehittelylle siirtää nykyistä enemmän teollisuudesta palveluelinkeinoille. Tä- hän asti on ajateltu, että palvelusekto- rit ovat pääasiassa innovaatioiden vas- taanottajia ja soveltajia eivätkä niiden alkuunpanijoita. On voitu havaita, että myös ei-tekniset innovaatiot, pääasi- assa tietopohjaisilla liike-elämän palve- lusektoreilla, ovat entistä dynaamisem- pia ja keskeisempiä kaikille yrityksille ja valtioille. Sääntelyn purku on myös keskeistä innovaatioille ja tuottavuuden kasvulle palvelusektorilla. Viimeisten kahden- kymmenen vuoden aikana OECD- maissa monet palvelualat, mm. julki- set palvelut ja tiedonvälitys, ovat ko- keneet merkittävän vapautumisen sääntelystä. Näillä aloilla on myös ta- pahtunut huomattavinta kasvua viime vuosina. Sääntelyn purku on merkin- nyt suurempaa markkinoiden tuomaa kuria ja kilpailun painetta, mistä on seurannut tehokkuuden kasvua ja suu- rempia investointeja. Toisaalta läpinäkyvä sääntely ja va- kaa toimintaympäristö ovat tärkeitä investointien kannalta. Nopea tekno- loginen muutos ja myöhästynyt sään- telyn purku voivat muodostua esteiksi innovaatioille varsinkin, kun on epä- selvää mitä säännellään ja miten sään- telypolitiikka toimii. Vapaa markki- noille pääsy on tärkeää innovaatioil- le, investoinneille ja tuottavuudelle pal- velusektorissa. Kilpailun ollessa rajoi- tettua kannustimia innovaatioille on vähän, mikä voi johtaa optimaalista heikompaan tuottavuuteen, korkeam- piin yksikkökustannuksiin ja resurs- sien väärään kohdentumiseen sekä työllisyyden kannalta heikkoon kehitykseen pitemmällä aikavälillä. Pienessä avotaloudes- sa palvelusektorin eri- tyisongelmana on lähi- markkinoiden pienuus, jolloin näiden varassa ei synny riittävän kannat- tavaa yritystoimintaa. Tästä syystä sääntelyn poistaminen ja markki- noiden avautuminen ul- komaille on ollut tärke- ää markkinoiden laa- jentamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi kotimarkkinoilla. Tämä on mahdollis- tanut uusien viestintä- ja tietotekniik- ka-alojen kehittymisen ja kansainvälis- tymisen Suomessa. Uusissa avoimen sektorin palveluissa tuottavuuden kasvu on ollut nopeaa. Yhä kuitenkin valta- osa palveluista voidaan lukea suljettuun sektoriin, joilla tuottavuuden kasvu on ollut edelleen hidasta. On monia syitä siihen, että Suomen yksityinen suljettu sektori on kansain- välisessä verrannossa pieni. Ensinnä- kin laman seurauksena monet sulje- tun sektorin alat kuten pankki- ja va- kuutustoiminta joutuivat korjaamaan voimakkaasti rakenteitaan ja vähentä- mään työvoimaansa. Toisaalta julkinen sektori hoitaa meillä hyvin suuren osan sellaisia palveluita kuin lastentarhat, koulut, vanhustenhoito ja jot- kut muut sosiaalityöt, jotka kuuluvat monissa muissa maissa yksityi- seen sektoriin. Tällöin yksityinen sektori on jossain määrin syrjäyty- nyt näiltä aloilta. Lisäksi palvelualan yritykset ovat hyvin työvaltaisia, jolloin esimerkiksi sosi- aaliturvamaksut ja ar- vonlisävero rasittavat yritysten kannattavuutta, mikä on vä- hentänyt uusien työpaikkojen syntyä. Toisaalta matalapalkka-aloilla työn tar- jontaa on voinut vähentää vero-, sosi- aalietuus- ja työttömyysturvajärjestel- mä, joka perhetilanteesta riippuen on nostanut kynnyspalkkaa työttömyydes- tä avoimille työmarkkinoille siirtymi- sen yhteydessä. Näistä syistä työmark- kinat eivät ole löytäneet tasapainoa, mikä on näkynyt työttömyytenä ja hei- jastunut erityisesti palvelusektoreille. Suurin osa palvelusektorista koostuu edelleen suljetun sektorin aloista, joilla kannustinongel- mat jarruttavat työllisyyden kasvua. Taulukko 4. Verokiila ja nettokorvaussuhteet Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa 1994, 1999, 2000 ja 2001. Tulot ja perhetyyppi Suomi EU USA 1994 1999 2000 2001 1994 2000 2001 1994 2000 2001 Veroaste, keskituloinen1 50,5 47,4 47,3 45,9 44,6 43,6 43 31,2 30,8 30,0 Veroaste, matalatuloinen2 .. 42,6 42,4 40,9 .. 38,6 37,8 .. 29,0 27,7 NRR, matalatuloinen perhe3 87,0 83,0 .. .. 72,0 67,0 .. 59,0 59,0 .. NRR, matalatuloinen yksin. 83,0 63,0 .. .. 71,0 68,0 .. 59,0 59,0 .. 1 Ns. Verokiila, tulovero ja työnantajan sekä työntekijän sosiaaliturvamaksut % keskituloisen työvoimakulusta. 2 Matalatuloinen ansaitsee 67 % keskitulosta. 3 Nettokorvaussuhde (NRR), työttömän ensimmäisenä kuukautena saamat etuudet verojen jälkeen suhteessa palkkatuloon, perheessä 2 lasta. Lähde: EU:n Komissio. talous 3 11.10.2002, 10:5718
  • 21. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 19 Edellä mainitut kannustavuusongel- mat ovat olleet ja ovat jossain määrin edelleen merkittävä työmarkkinoiden tasapainoa horjuttava tekijä. EU on vii- me vuosina kiinnittänyt runsaasti huo- miota eurooppalaisten työmarkkinoi- den rakenneongelmiin talouspoliittisis- sa suosituksissaan. Työttömyyden alentamiseksi EU on kehottanut pa- rantamaan työmarkkinoiden toimintaa monin eri tavoin, joista keskeisin on ollut työvoimakustannusten pienentä- minen työn verotusta ja muita työhön liittyviä kuluja alentamalla. Tämän- suuntaisia toimia onkin toteutettu useissa EU-maissa. Suomessa on viime vuosina alennet- tu palkkaveroastetta useaan otteeseen. Suhteellisesti suurimmat tuloveroalen- nukset tehtiin vuosina 2001 ja 2002. Veronalennukset on jaettu melko ta- Ilmo Pyyhtiän mielestä pitäisi harkita julkisen T & K-tuen suuntaamista entistä enemmän palvelualoille, joilla tarvitaan ei-teknisiä innovaatioita. saisesti eri tuloluok- kiin, vaikka lievä pai- nopiste onkin ollut alimmissa tuloryh- missä. Kuitenkin Suomen keskituloi- sen veroaste (verokii- la) jää vielä alle kol- me prosenttiyksikköä EU:n keskiarvon ylä- puolelle. Kunnallis- verotuksen ansiotulo- vähennyksen ansiosta keskituloisten veroas- te on laskenut vuo- den 1994 huipusta lähes 5 prosenttiyk- sikköä viime vuoteen mennessä.3 Monissa kunnissa kuitenkin veroäyrin korotukset ovat osittain kumon- neet ansiotulovähen- nyksen nostamisen vaikutukset, joten keskimääräinen vero- aste koko kansantalo- udessa ei ole alentu- nut vastaavassa mää- rin. Myös työttömän työntekijän saamat korvaukset työttö- myysajalta suhteessa työtuloon ovat alentuneet varsinkin perheettömillä työntekijöillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen palvelusektorin kehitysedelly- tysten kannalta on koulutuspolitiikan suunnittelussa oleellista ottaa huomi- oon tämän sektorin menestysalat ja pyrkiä muutenkin takaamaan riittävä koulutuspohja sen tarpeita ajatellen. Palvelusektorin kehitys näyttää olevan kiinni innovatiivisesta ja koulutetusta työvoimasta. Toisaalta on pyrittävä ta- louspolitiikan keinoin edelleen vähen- tämään sääntelyä sekä hyödyke- että työmarkkinoilla, koska sääntely kum- millakin markkinoilla vähentää pal- velusektorin työllisyyden kehitysmah- dollisuuksia. Lisäksi erityisesti matala- palkkaisilla palvelualoilla on vero- ja so- siaalipoliittisin keinoin korjattava työn kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. VIITTEET 1 OECD (2001), Innovation and Pro- ductivity in Services, Paris: OECD. 2 OECD (2001), emt. 3 I. Pyyhtiä (2002), Työllisyyden kehi- tykseen vaikuttavista tekijöistä, Euro & talous 3/2002. talous 3 10.10.2002, 11:1419
  • 22. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s20 EU:n työllisyysstrategia lepää neljän pilarin päällä. Ensimmäinen pilari tu- kee ihmisten työllistymisedellytyksiä ja toinen pilari puolestaan työpaikkojen synnyttämistä. Kolmas pilari pyrkii li- säämään työmarkkinoiden sopeutu- mista muutoksiin, ja neljäs pilari ta- voittelee tasa-arvon edistämistä työ- markkinoilla. Työn verotus sisältyy ennen kaikkea kakkospilariin. Siellä todetaan mut- kikkaasti seuraavaa: ”Kunkin jäsen- valtion on tarvittaessa, oman lähtö- kohtansa mukaisesti, asetettava tavoi- te kokonaisverorasituksen asteittaisel- le keventämiselle ja soveltuvin osin sekä työhön että välillisiin työvoima- kustannuksiin, etenkin suhteellisen vähän ammattitaitoa vaativaan ja hei- kosti palkattuun työhön, kohdistuvan verorasituksen keventämiselle; tällai- set uudistukset on toteutettava niin, Seija Ilmakunnas Osastopäällikkö Eläketurvakeskus Työn verotuksen keventäminen osana suomalaista ja euroop- palaista työllisyyspolitiikkaa Seija Ilmakunnas pohtii artikkelissaan EU:n työllisyysstrategian toteuttamista työn verotuksen osalta. Pyrkimys työn vero- tuksen keventämi- seen on osa euroop- palaista työllisyys- strategiaa, jonka tehokkuudesta EU:n jäsenmaat ovat hiljattain keränneet kokemuksia. Samalla on saatu tietoa vero- kevennysten suu- ruudesta ja paino- tuksista eri maissa. Suomessa käytävään verokeskusteluun voi hakea uutta väriä vertaamalla koti- maista ja muiden EU-maiden kehitystä keskenään. talous 3 10.10.2002, 11:1420
  • 23. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 21 0 5 10 15 20 Yhteensä Korkea Keski Perus EU Suomi ettei vaaranneta julkista taloutta tai so- siaaliturvajärjestelmien kestävyyttä pitkällä aikavälillä.”1 Verotusta koskevien linjausten sisäl- lyttäminen EU-maiden yhteiseen työl- lisyysstrategiaan on antanut mahdolli- suuden yksittäisten maiden veropoli- tiikkaa koskevaan ylikansalliseen arvi- ointiin. Jäsenmaat saavat Euroopan unionin neuvostolta myös suosituksia siitä, missä niiden pitäisi työllisyysasi- oissa parantaa suoritustaan. Esimerkik- si v. 2001 Suomelle kohdistetut suo- situkset käsittelivät muun muassa juu- ri verotusta. Neuvoston kannanotossa todettiin, että Suomessa ”olisi jatket- tava nykyisiä poliittisia aloitteita työn verotuksen keventämiseksi: tässä olisi otettava huomioon maan talous- ja työllisyystilanne.”2 Työllisyysstrategiassa on nähty perus- telluksi painottaa työn verotuksen ke- ventämistä erityisesti pienituloisten osalta. Pienituloisia suosivan painotuk- sen valintaan on mitä ilmeisimmin vai- kuttanut se, että koulutusasteen mu- kaiset erot työttömyydessä ovat ylei- sesti ottaen suuret. Korkeasti koulu- tetun työvoiman kysyntä on viime vuo- sina ollut varsin vahvaa EU-maissa, mutta samalla suurtyöttömyys on jää- nyt erityisesti heikosti koulutetun työ- voiman yleiseksi ongelmaksi. Heikosti koulutettujen työttömyyden on myös arvioitu olevan rakenteellista siinä mielessä, että voimakkaankin ta- louskasvun oloissa se alenee vain hi- taasti. Tällainen osa työttömyyttä on luonnollisesti merkittävämpi ongelma kuin suhdannetyöttömyys. Hyvinvoin- timielessä se merkitsee pysyvää pieni- tuloisuutta ja niukkaa toimeentuloa sekä nyt että tulevaisuudessa, sillä pit- käaikainen työttömyys johtaa selvästi alempaan tulotasoon myös eläkkeellä. Koko kansantaloudenkin kannalta ra- kenteellinen työttömyys on ongelma, sillä sen vallitessa pulaa työvoimasta voi syntyä entistä varhaisemmassa vaihees- sa. Vaikka edellytyksiä suotuisalle ta- louskehitykselle olisi, kasvu tyrehtyy palkkojen nousun ja inflaation kiihty- miseen korkealla työttömyyden tasol- la. Työn verotus on keventynyt EU-maissa Politiikkasuositusten ohella työllisyys- strategia on tuottanut vertailutietoa työn verotuksen kehityksestä ja veron- kevennysten vaikutuk- sista eri EU-maissa. Ver- tailutietoa on saatu eri- tyisesti osana hanketta3 , jossa työllisyysstrategian tehoa arvioitiin maittain. Komissio on myös hil- jattain julkaissut rapor- tin4 , joka sisältää arvi- ointeja veromuutosten työllisyysvaikutuksista. Työn verotuksen kireyden yksi kes- keinen mittari on ollut OECD:n las- kema ns. verokiila, joka on näissä ar- vioissa yhtä kuin työvoimaverojen osuus kokonaistyövoimakustannuksis- ta.5 Verokiilan kehitystä tarkastellaan eräänlaisen tyyppitapauksen, ns. kes- kivertotyöntekijän, kohdalla. Hän on palkansaaja, joka tienaa teollisuuden keskipalkan verran. Tällä tavoin mitattuna työvoimavero- jen trendi on viime vuosina ollut alene- va kaikissa EU-maissa paria poikkeus- ta lukuun ottamatta. Viimeisten viiden vuoden aikana keskivertotyöntekijän verokiila on alentunut keskimäärin noin kahdella prosenttiyksiköllä.6 Edellä mai- nituissa arvioinneissa on korostettu myönteisenä saavutuksena sitä, että on ylipäätään saatu kiristy- vän verotuksen trendi katkaistua ja verokiila su- pistumaan. Toisaalta ke- hitystä ei ole pidetty riit- tävänä, sillä tänä vuonna kaikki neljä taulukon 1 korkeimman verokiilan maata saivat suosituksen keventää yhä työn vero- tusta.7 Verokiilan alenta- minen on viime vuosina ollut mahdollista vahvan talouskasvun vuoksi, jos kohta on toteutettu myös joitakin veromenetyksiä kompensoivia korotuksia muussa verotuksessa, esi- merkiksi energiaverotuksessa. Yhteisenä tavoitteena on myös ollut työn verotuksen keventäminen erityi- sesti pienipalkkaisten kohdalla. Tältä osin toteutunutta kehitystä voidaan mitata tarkastelemalla verotuksen muutoksia sellaisen työntekijän koh- dalla, jonka tulotaso on kaksi kolmas- Työttömyys kos- kettaa erityisesti heikosti koulu- tettua, pieni- palkkaista työvoimaa. Kuvio 1. Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 2000, Suomi ja EU keskimäärin. Lähde: Employment in Europe 2001, European Commission. talous 3 10.10.2002, 11:1421
  • 24. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s22 osaa keskivertotyöntekijän tulotasos- ta. Pienipalkkaisen työntekijän vero- tus keveni kolmella prosenttiyksiköllä eli keskimäärin hieman enemmän kuin keskivertotyöntekijällä. Ranskaa lu- kuun ottamatta missään maassa ke- vennyksiä ei ole painotettu vahvasti pienituloisia suosivalla tavalla. Tämä pätee myös Suomeen.8 EU-maat ovat valinneet eri tavoin sen, painottuvatko kevennykset tuloverotuk- seenvaisosiaalivakuutusmaksuihin(tau- lukko 1). Ranska ja Italia ovat selkeitä esimerkkejä maista, joissa painopiste on ollut sosiaalivakuutusmaksujen alen- nuksissa. Niissä tuloverot ovat itse asi- assa kasvattaneet verokiilaa. Pohjois- maissa puolestaan on kevennetty tulo- verotusta. Eroja voidaan tarkastella myös pai- notuseroina työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä. Ansiotuloverotuksen välitön vaikutus näkyy työvoiman tar- jonnassa. Esimerkiksi pienituloisille palkansaajille suunnattu ansiotulovero- tuksen kevennys heijastuu suoraan työstä käteen jäävän ansiotulon kas- vuna, mikä lisää työhön osallistuvuut- ta. Toki tällainen verokevennys heijas- tuu myös palkkavaikutusten kautta myöhemmin työvoimakustannuksiin ja työn kysyntään, mutta välittömän vai- kutuksen avulla arvioituna kysymyk- sessä on työvoiman tarjontaan painot- tuva toimenpide. Työnantajien sosiaa- livakuutusmaksujen alennukset näky- vät puolestaan suoraan työvoimakus- tannuksissa ja työn kysynnässä. Vai- kutukset heijastuvat palkkaneuvottelui- den kautta myöhemmin sekä työn ky- syntään että tarjontaan. Verokeven- nyksen ensisijaiset vaikutuskanavat läh- tökohtana pitäen voidaan kuitenkin arvioida Pohjoismaiden painottaneen enemmän työn tarjontaa ja vastaavasti Ranskan ja Italian työvoiman kysyn- tää. Tasaisesti eri tuloluokkiin kohdistu- neet tuloverokevennykset ovat olleet suosittuja siksi, että ne nauttivat laajaa poliittista kannatusta. Näin todetaan EU:n komissiossa tehdyssä maakoh- taisten työllisyyspolitiikan arviointien yhteenvedossa.9 Poliittisesta suosios- taan huolimatta ne eivät kuitenkaan välttämättä ole työllisyysvaikutusten kannalta tehokkain tapa alentaa vero- tusta. Ainakin välittömien työn tarjon- tavaikutusten kannalta pienituloisim- piin painottuvaa tuloverotuksen keven- tämistä on pidetty parempana vaihto- ehtona. Suurituloisten kohdalla vero- kevennyksen ns. tulovaikutus voi syö- dä ison osan sen positiivisesta vaiku- tuksesta työn tarjontaan.10 Miten veronkevennykset ovat Suomessa vaikuttaneet työn kysyntään? Veronkevennysten työllisyysvaikutus- ten eksakti arviointi on vaikeaa, sillä toteutuneeseen työllisyyden kehityk- seen ovat vaikuttaneet samanaikaises- ti monet muutkin tekijät kuin työn verotus. Veronkevennysten vaikutuk- sen eristäminen edellyttää viime kädes- sä analyysia myös siitä, miten keven- nyksiin palkanmuodostuksessa sopeu- dutaan. Niin ikään ei riitä arvioida sitä, miten yksityisen sektorin työn kysyntä kasvaa, vaan huomioon pitäisi ottaa myös se, missä määrin julkisen sekto- Taulukko 1. Verokiilan muutokset EU-maissa 1997–2000. Lähde: G. Carone & A. Salomäki (2001), Reforms in tax-benefit systems in order to increase employment incentives in the EU, European Commission, Directorate-General for Economic and Financial Affairs, Economic Paper 160. Maa Verokiila 2000 Muutos, %-yks. Tuloverojen Sosiaaliturvamaksujen vaikutus 1997–2000 vaikutus yhteensä työntekijä työnantaja Belgia 56,6 -1,2 -0,6 -0,6 0,5 -1,1 Saksa 51,3 -0,7 -0,7 0,0 0,0 0,0 Ruotsi 49,5 -0,3 -1,5 1,2 1,3 -0,1 Ranska 48,1 -0,9 3,4 -4,3 -3,4 -0,9 Suomi 47,5 -1,1 -0,6 -0,4 -0,4 0,0 Italia 46,4 -5,5 1,2 -6,7 0,0 -6,7 Itävalta 45,1 -0,9 -0,6 -0,3 -0,2 0,0 Alankomaat 44,5 2,0 -0,2 2,2 -4,7 6,9 Tanska 44,4 -0,6 -2,6 2,0 1,7 0,4 Espanja 37,6 -1,9 -1,7 -0,2 -0,1 -0,1 Kreikka 36,1 0,1 -0,2 0,3 0,4 -0,1 Luxemburg 35,2 0,2 -0,8 1,0 1,1 0,0 Portugali 33,5 -0,5 -0,6 0,1 -0,1 0,2 UK 30,3 -1,7 -0,5 -1,2 -0,8 -0,5 Irlanti 28,8 -5,2 -4,4 -0,8 -0,4 -0,3 EU 15 45,0 -1,6 0,1 -1,7 -0,9 -0,8 talous 3 10.10.2002, 11:1422
  • 25. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 23 rin työllisyys heikkenee alentuneen verokertymän ja sitä kautta tiukem- man budjetin kautta. Osana edellä mainittua työllisyysstra- tegian tehon arviointia on Suomessa- kin esitetty laskelmia toteutettujen ve- rokevennysten vaikutuksista työn ky- syntään.11 Pohjana tässä työssä ovat ol- leet aiemman tutkimuksen12 tulokset työn verotuksen palkkavaikutuksista ja työn kysynnän herkkyydestä työvoima- kustannusten muutoksen suhteen. Pekka Sinkon laskelmien mukaan ve- ronkevennykset selittävät karkeasti ar- vioiden noin kymmenesosan parantu- neesta työllisyydestä aikavälillä 1997– 2001. Koska tuloverotus on Suomes- sa ollut veronkevennysten pääväline, niin pääosa tästä vaikutuksesta tulee tämän veromuodon osalle. Sosiaalitur- vamaksujen kevennykset ovat olleet varsin vaatimattomia suhteessa tulove- rotuksen kevennyksiin, ja verokeven- nysten työllisyysvaikutuksesta vain va- jaa kolmannes perustuu niiden alen- tumiseen. Em. arvioinnin pohja- na olevat aiemmat tu- lokset viittaavat siihen, että ko. veromuotojen kustannustehokkuuksis- sa ei ole kovin suurta eroa. Toisin sanoen eri- laisilla verokevennyksil- lä aikaansaatu työllisyy- den lisäys merkitsee suunnilleen yhtä suurta julkisen talouden tasa- painon heikennystä. Kummassakin ta- pauksessa verotuksen käyttö työllisyy- den kohentamiseen tulee suhteellisen kalliiksi.13 Tämä kustannustehokkuus on sidok- sissa siihen, miten palkkaneuvotteluis- sa reagoidaan verotuksen muutoksiin. Jos julkisia palveluita arvostetaan ja pal- kansaajat näkevät verotuksen tason ja julkisten menojen välisen yhteyden, niin tuloverotuksen kiristykset kasvattavat palkkavaateita vain vähän.14 Tällöin näi- den kiristysten vaikutus yritysten työ- voimakustannuksiin ja työllisyyteen jää vähäiseksi. Sama pätee kääntäen myös verokevennysten vaikutuksiin. Tällainen julkisen talouden tulo- ja menopuolen yhteyden näkeminen ja sisäistäminen on todennäköisintä keskitettyjen palkka- neuvottelujen tapauksessa. Sosiaalivakuutusmaksujen muutokset siirtyvät yritysten työvoimakustannuk- siin sekä suoraan että välillisesti palk- kavaikutusten kautta. Yhtenä ääritapa- uksena on se, että yritykset pystyvät siirtämään ko. maksujen korotuksen kokonaan työntekijöiden maksettaviksi alempien palkkojen muodossa. Tällöin- kään yritysten työvoimakustannukset eivät muutu eikä vaikutusta työllisyy- teen myöskään tule. Tämän kaltainen tilanne voi syntyä paitsi yritysten suu- ren neuvotteluvoiman tilanteessa myös silloin, jos sosiaaliturvamaksujen ja niil- lä rahoitettujen etujen välillä on tiivis linkki. Työeläkemaksujen ja niillä rahoitet- tujen etuuksien välille voidaan lähtö- kohtaisesti ajatella tällainen yhteys, ja ko. maksujen korotuksia voidaan pi- tää suoraan tulevaisuuteen siirretyn pal- kanosan kasvattamise- na. Eläkemaksuihin me- nevä palkanmaksuvara on ikään kuin ”päältä pois” välittömistä palk- kavaateista. Tällaisen maksujen ja etuuksien välisen tiiviin linkin joh- dosta sosiaaliturvamak- sujen korotusten vaiku- tus työvoimakustannuk- siin voi jäädä vähäisek- si. Tässäkin yhteydessä mekanismit pätevät myös toiseen suun- taan, jolloin maksukevennysten vaiku- tukset työllisyyteen jäävät vähäisiksi. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin paljon monisyisempi. Työnantajan so- siaalivakuutusmaksut koostuvat mo- nista eri osista, ja näiden eri osien vä- lillä on suuria eroja siinä, miten tiivis yhteys maksujen ja niillä rahoitettujen etuuksien välillä on. Työeläkemaksu- jen ja työeläkkeiden välistä yhteyttä voi lähtökohtaisesti pitää varsin tiiviinä, mutta esimerkiksi työnantajan kansan- eläkemaksujen ja niillä rahoitettujen etuuksien välillä ei ole suoraa yhteyt- tä. Tällaiset erot merkitsevät sitä, että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten palkkavaikutuksia ei itse asiassa ole- kaan kovin perusteltua tarkastella yh- tenä kokonaisuutena. Työeläkemaksujen ja niillä rahoitet- tujen etuuksien välinen yhteys pätee erityisesti silloin, kun maksukorotus- ten voidaan ajatella suurella todennä- köisyydellä heijastuvan tulevien etuuk- sien paranemisena. Voidaan kuitenkin ajatella tilannetta, jossa maksua jou- dutaan korottamaan esimerkiksi hei- kentyneen väestökehitysarvion johdos- ta. Eri perusteilla tehtyjen maksuko- rotusten palkkavaikutuksien voidaan olettaa poikkeavan toisistaan. Atkinson (2002) on korostanut sitä, että sosiaalivakuutuksen yhteydessä on kysymys myös odotuksista ja siitä, miten muutokset koetaan ja mielle- tään.15 Odotukset esimerkiksi toistu- vista eläkeleikkauksista voivat aikaan- saada kehän, jossa tulevaisuudessa saa- taviin etuuksiin ei ainakaan täysimää- räisesti uskota. Jos usko katoaa, kato- aa samalla myös halu tinkiä tämän het- ken palkkavaatimuksista. Mitä kannattaa ottaa huomi- oon tulevissa veroratkaisuis- sa? Työttömyysongelman luonne ja raken- teellisen työttömyyden taso ovat tär- keitä lähtökohtia mietittäessä tulevia veroratkaisuja. Jos työttömyysongel- massa on kysymys pitkälti vain laman synnyttämästä poikkeustilasta, se pois- tuu ”omia aikojaan” talouden kehitty- essä suotuisasti. Jos taas työvoiman tarjontaan ja kysyntään liittyy perusta- vanlaatuista epäsuhtaa jatkossakin si- ten, että työttömät ja uudet työpaikat ovat olennaisilta osin erilaisia, niin on- gelmat säilyvät mittavina tulevinakin vuosina. Viimeksi mainitun, ja rakennetyöt- tömyyden kannalta ongelmallisem- man, vaihtoehdon puolesta puhuu se, että Suomi on erikoistunut ja erikois- tumassa korkean teknologian aloille. Tämä merkitsee samalla sitä, että tuo- Suomessa tapah- tuneesta työllisyy- den kasvusta vain pieni osa on ollut työn verotuksen keventämisen ansiota. talous 3 11.10.2002, 10:4623
  • 26. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s24 tannon rakenne muuttuu edelleen tie- toon ja osaamiseen perustuvaan suun- taan. Tämä vähentää omalta osaltaan vähän tuottavien ja pienipalkkaisten työtehtävien kysyntää. Tämän kehitys- suunnan jatkuminen voimakkaana merkitsee sitä, että jatkossakin työttö- mät ja uudet työpaikat ovat ”eri pa- ria” ja ns. kohtaanto-ongelmat säily- vät keskeisinä. Hallitsevana piirteenä pysyy se, että työvoiman rakenne muuttuu paljon hitaammin kuin työ- paikkojen rakenne. Tällaisessa tilanteessa korostuvat ne toimenpiteet, joilla voidaan kuroa umpeen työttömien ”osaamiskuilua”. Toisaalta on perusteltua myös se, että tuetaan työpaikkojen syntyä niilläkin aloilla, jotka eivät perustuu korkeaan osaamiseen. Veroratkaisut, joilla täh- dätään työvoimakustannusten alenta- miseen erityisesti matalapalkkaisten töiden osalta, voivat olla osa tätä ra- kennepolitiikkaa. Tällaisen painotuksen ongelmiksi on nähty verotuksen progression kasva- minen ja sen mukana tuloloukkuon- gelmat. Esimerkiksi ansiotulovähen- nyksen kasvattaminen on nostanut ra- javeroastetta sillä tuloalueella, jossa ko. vähennys pienenee. Jo työmarkkinoil- la toimivien lisätyön tekemiseen liitty- viä tuloloukkuongelmia voitaneen kui- tenkin pitää pienempinä kuin sitä on- gelmaa, että työtön ei työllistyessään pysty parantamaan elintasoaan. Lisäksi tutkimustulokset viittaavat myös sii- hen, että työn kysynnän puolella ve- rotuksen korkeampi progressio johtaa matalampiin palkankorotusvaatimuk- siin ja on tätä kautta työllisyyden kan- nalta edullista.16 Ansiotuloverotuksen kevennyksillä on rajansa tässä suhteessa, sillä val- tion verotuksessa verotettavan tulon alaraja on jo nykyisellään varsin kor- kea. Kunnallisverotuksen ansiotulovä- hennystä on käytetty useampana vuonna peräkkäin pienipalkkaisen työn verotuksen kevennyksen välinee- nä. Senkin käytölle on omat rajansa, sillä sen kasvattaminen johtaa helposti kunnallisverotuksen veroprosentin nousuun, mikä omalta osaltaan syö tämän veroinstrumentin tehoa. Ansio- tuloverotukseen liittyvät rajoitteet merkitsevät samalla sitä, että sosiaa- livakuutusmaksujen porrastaminen palkan mukaan on varteenotettava työllisyyspolitiikan keino.17 Porrastuk- set ovat perusteltuja järjestelmissä, joissa vakuutusperiaate ei ole määrää- vä eli kansaneläke- ja sairausvakuu- tuksessa.18 Suomessa suhtautuminen EU:n yh- teiseen työllisyyspolitiikkaan ei ole ol- lut kovin innostunutta. Sen ei katsota tuoneen juurikaan lisäarvoa Suomes- sa jo aiemmin valittuun kansalliseen politiikkaan. Tämä arvio sisältyy ko- mission toimeksiannosta suoritettuun Euroopan työllisyysstrategian kansal- liseen vaikuttavuusarviointiin. Arvioin- tiraportissa myös todetaan, että Suo- men politiikkamalli on laaja-alaisempi kuin EU-maiden yhdessä omaksuma työllisyysstrategia.19 Siinä korostetaan hallitusohjelman merkitystä sekä sitä, että työllisyyspolitiikkaa ja muuta ta- louspolitiikkaa on perusteltua tarkas- tella tiiviinä kokonaisuutena. Näin on Suomessa raportin mukaan myös menetelty, mutta ansio tästä ei suin- kaan lankea EU:n työllisyysstrategial- le. Hyvää politiikkaa olisi osattu tehdä ilman sitäkin. Voi kuitenkin kysyä, kannattaisiko Suomessa ottaa enem- män tosissaan ainakin se strategian osa, jonka mukaan verokevennyksiä olisi syytä painottaa pienituloisia suosi- vasti. VIITTEET 1 ”Euroopan unionin neuvoston pää- tös, tehty 18. päivänä helmikuuta 2002, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suun- taviivoiksi vuodeksi 2002”, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 1.3.2002. 2 Euroopan unionin neuvoston 19.1.2001 antama suositus jäsenvaltioi- den työllisyyspolitiikan täytäntöönpanos- ta. 3 European Commission, Directorate- General for Employment and Social Af- fairs (2002), Impact Evaluation of the EES, Background paper ”Tax-benefit reforms and taxation on labour”, http:// e u r o p a . e u . i n t / c o m m / employment_social/news/2002/may/ tax_en.pdf. 4 G. Carone & A. Salomäki (2001), ”Reforms in tax-benefit systems in or- der to increase employment incentives in the EU”, European Commission, Di- Seija Ilmakunnaksen mielestä veroratkaisuilla pitäisi tukea työpaikkojen syntyä niilläkin aloilla, jotka eivät perustu korkeaan osaamiseen. talous 3 10.10.2002, 11:1424
  • 27. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 25 rectorate-General for Economic and Financial Affairs, Economic Paper 160. 5 Verokiila saadaan laskemalla ensin- näkin yhteen tulovero ja työnantajan sekä työntekijän sosiaalivakuutusmaksut ja suhteuttamalla tämä yhteismäärä ko- konaistyövoimakustannuksiin (palkka + työnantajan maksamat sosiaalivakuutus- maksut). 6 Ks. European Commission, Directo- rate-General for Employment and So- cial Affairs (2002), emt. 7 Euroopan unionin neuvoston 18.2.2002 antama suositus jäsenvaltioi- den työllisyyspolitiikan toteuttamisesta. 8 Pienituloisen henkilön verokiila aleni Suomessa aikavälillä 1997–2001 2,8 prosenttiyksikköä, ja keskivertotyönteki- jän verokiila aleni 2.4 prosenttiyksikköä (ks. P. Sinko (2002), ”Labour Tax Re- forms and Labour Demand in Finland 1997–2001”, VATT-Keskustelualoittei- ta 273.). Tuloverotuksen osalta veroke- vennysten tasainen jakautuminen käy ilmi julkaisusta J. Kurjenoja (2002), ”Työn verotuksen kehittämisen taloudel- lisia lähtökohtia”, Veronmaksajain Kes- kusliitto, Verotietoa 29. 9 Ks. European Commission, Directo- rate-General for Employment and So- cial Affairs (2002), emt. 10 Ks. tarkemmin M. Kuismanen (2002), ”Tuloverotuksen reformit työn tarjonnan lisääjänä”, PTT-katsaus 2/ 2002. 11 Ks. P. Sinko (2002), emt. 12 S. Honkapohja & E. Koskela & R. Uusitalo (1999), ”Työllisyys, työn vero- tus ja julkisen talouden tasapaino”, Kan- santaloudellinen aikakauskirja 1/1999. 13 Tämä veronkevennysten kalleus tu- lee ilmi sekä tutkimuksesta Honkapohja et al. (1999) että tutkimuksesta Pehko- nen (1998), ”Palkanasetanta ja työttö- myys”, teoksessa M. Pohjola (toim.) (1998), Suomalainen työttömyys, Hel- sinki: Taloustieto Oy. 14 Ks. tarkemmin J. Kilponen & P. Sin- ko (2001), ”Taxation and the Degree of Centralisation in a Trade Union Model with Endogenous Labour Supply”, VATT-Keskustelualoitteita 250. 15 T. Atkinson (2002), ”Taxation and the Basis for the Welfare State”, esitel- mä Säätytalolla 10.6.2002 seminaaris- sa Tax Policy in International Framework. 16 Ks. tarkemmin E. Koskela (2002), ”Labour Taxation and Employment in Trade Union Models: A Partial Survey”, teoksessa S. Ilmakunnas & E. Koskela (toim.) (2002), Towards Higher Emplo- yment – The role of labour market insti- tutions, Helsinki: VATT-Publications 32. 17 Kohdennettuja sosiaalivakuutus- maksujen alennuksia pidetään suositel- tavina myös EU:n työllisyysstrategian ar- vioinnin yhteenvedossa, ks. European Commission, Directorate-General for Employment and Social Affairs (2002), Impact evaluation of the EES– overview of technical analysis, http:// e u r o p a . e u . i n t / c o m m / employment_social/news/2002/may/ description_en.pdf 18 Ns. Somera-toimikunta (Komitean- mietintö 2002:4) esittää kannanotois- saan, että maksujen ja niillä rahoitettu- jen etuuksien yhteyttä on tiivistettävä ja että työnantajan työn tekemiseen liitty- mättömät maksut on perusteltua pois- taa. Vaiheittainen eteneminen ja ko. maksujen poistaminen ensi vaiheessa matalapalkkaisesta työstä on yksi mah- dollisuus edetä tähän suuntaan. 19 Ks. European Commission, Directo- rate-General for Employment and So- cial Affairs (2002), The evaluation of the first five years of the European Emplo- yment Strategy, Finland, http:// e u r o p a . e u . i n t / c o m m / employment_social/news/2002/may/ eval_fi.pdf talous 3 10.10.2002, 11:1425
  • 28. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s26 Euroopan korkean työttömyyden joh- dosta tuloerojen ja köyhyyden kehityk- seen on kiinnitetty enenevää huomio- ta.1 Aiempi tuloerojen kaventuminen pysähtyi 1980-luvun loppupuoliskolla useimmissa Euroopan maissa, ja jois- sakin maissa eriarvoisuus on tämän jäl- keen lisääntynyt selvästi.2 Isossa-Bri- tanniassa tuloerot ovat kasvaneet jo pi- dempään, ja muutos on ollut suurin. Tuloerojen kasvulle etsityt selitykset perustuvat markkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin. Pohjois-Amerikassa eniten huomiota on saanut palkkaerojen kas- Ilpo Suoniemi Tutkimuskoordinaattori Palkansaajientutkimuslaitos Artikkelissa arvioidaan, miten tulojen uudel- leenjaossa on Suomes- sa viime vuosina onnis- tuttu. Erityistä huo- miota kiinnitetään välittömän verotuksen progressioon ja siinä tapahtuneisiin muutok- siin. Lopuksi tarkastel- laan myös tuloerojen tasoittamisen yhteyttä pyrkimyksiin vakaut- taa taloutta sen kohda- tessa suhdanne- häiriöitä. Verotus, tulon- jako ja talouden vakauttaminen: eräitä havaintoja Suomen kehityksestä Ilpo Suoniemi on tutkinut tulonjaon kehitystä professori Matti Tuomalan johtamassa Suo- men Akatemian tutkimusohjelmassa “Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomes- sa” (SYREENI). talous 3 10.10.2002, 11:1426