SAK tavoittelee lisää työtä ja tuottavuutta. Työntekijöiden turvaa on vahvistettava työssä, ja myös ansioturvasta sekä muista palveluista on huolehdittava. Hyvinvointipalveluita on kehitettävä rakenteita uudistamalla.

1. SAK:n esitykset
hallitusohjelmaan
ja hallituksen
toimintasuunnitelmaan
Lisää työtä ja
tuottavuutta
Työntekijöiden turvaa
työssä vahvistetaan
Ansioturva ja palvelut
ihmisen turvana
Kehitetään
hyvinvointipalveluja
uudistamalla rakenteita
1.
2.
3.
4.

2. 1Talouspolitiikkaa
kasvun ja työllisyyden
hyväksi
Hallitus pyrkii luomaan työllisyyden paranemisen
mahdollistavaa talouskasvua. Painopisteinä ovat
viennin edellytysten parantaminen ja huolehtiminen
kotimarkkinoiden toiminnasta. Kasvun edellytyksiä
kohennetaan investoimalla. Julkisen talouden mah-
dolliset sopeutukset mitoitetaan siten, että edellä mai-
nittuja tavoitteita ei vaaranneta. Sopeuttamistoimenpi-
teitä tehdään sekä verotuksessa että menotaloudessa.
Menosäästöjen sijaan painopisteenä on parantaa
julkisen palvelutuotannon tuloksellisuutta jatkamalla
kuntapalvelujen tuloksellisuusohjelmaa.
Hallitus tavoittelee Suomeen kokoavaa työmark-
kinaratkaisua. Hallitus valmistautuu osallistumaan
ratkaisuun verotuksellisin toimin, kasvua edistävin
toimenpitein sekä toteuttamalla ratkaisuun sisältyviä
työelämää ja sosiaaliturvaa koskevia lainsäädäntö-
muutoksia.
2Työnteon
kannattavuutta
parannetaan
Alennetaan pienempien ansiotulojen verotusta
muuttamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuk-
sen ansiotulovähennystä, kohdistamalla ne paremmin
pienituloisille sekä muuttamalla valtion tuloveroasteik-
koa. Samalla muutetaan asumistukea niin, että tulojen
kasvu vähentää tuen määrää nykyistä vähemmän.
Vältetään ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämis-
tä erityisesti pieni- ja keskituloisilla tekemällä tulove-
roperusteiden inflaatiotarkistus pieni- ja keskituloisten
ansiotasoille. Muutetaan lapsivähennys työtulovähen-
nyksen lapsikorotukseksi.
Verotuksen oikeudenmukaisuudesta huolehditaan
muuttamalla valtion tuloveroasteikon määräaikainen
ylin tuloluokka pysyväksi ja lisäämällä pääomatulojen
verotuksen progressiivisuutta. Kehitetään yritys- ja
osinkoverotusta selkeämmäksi ja oikeudenmukaisem-
maksi. Arvioidaan yhtiöiden korkovähennysoikeuden
rajoittamisen toteutuminen ja tehdään tarvittaessa
muutokset veropohjan tiivistämiseksi. Laajennetaan
veropohjaa kiinteistö- ja perintöverotuksessa sekä
haittaveroissa.
3Harmaan talouden
torjuntaa tehostetaan
Hallitus laatii seitsemännen harmaan talouden
torjuntaohjelman. Uudistetaan tilaajavastuuta kohti
ketjuvastuuta ja laajennetaan veronumerolainsää-
däntöä. Veronumerolainsäädäntöä on soveltuvin
osin laajennettava koskemaan myös muita aloja kuin
rakennusalaa. Palvelualoilla otetaan käyttöön tyyppi-
hyväksytyt, muistilla varustetut kassat, joista verottaja
voi tarvittaessa tarkistaa myynnin ja kirjanpidon välisen
yhteyden.
4 Vientiin leveämmät
hartiat
Teollisuuspolitiikassa tavoitteena on monipuolistaa
Suomen viennin rakennetta, nykyisten vahvojen
osaamisalueiden perustalle. Nykyisen tuotannon
kilpailukyvystä huolehditaan muun muassa infrastruk-
tuuria ja osaamista parantamalla. Vientialojen kustan-
nuksia ei lisätä kansallisin toimenpitein. Koulutus- ja
terveyspalvelujen sekä matkailun vientiä edistetään ja
esteitä puretaan. Julkisissa hankinnoissa huomioidaan
yritysten tarve saada uutta teknologiaa hyödyntäville
ratkaisuille referenssejä. Liikenteen maksut mitoite-
taan kilpailukyvyn turvaavasti. Kaivannaisteollisuutta
kehitetään vakaasti ja kestävästi.
Lisää työtä ja tuottavuutta

3. 5 Toteutetaan
palvelualojen
työllisyys- ja kasvuohjelma
Käynnistetään palvelualojen työllisyys- ja kasvuohjel-
ma, jossa käydään läpi palvelualojen kasvun esteet.
Ohjelmassa ovat mukana alan toimijoiden ja työmark-
kinaosapuolten edustajat.
Toimenpidesuositukset tehdään vuoden 2016
syksyyn mennessä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin
sisältyvää kaupan suuryksikkösääntelyä selkeytetään.
6 Lisää investointeja
lupamenettelyjä
nopeuttamalla
Hallitus käynnistää hankkeen, jossa investointeihin ja
elinkeinonharjoittamiseen liittyviä lupamenettelyitä
kootaan yhteen ja yhdenmukaistetaan. Hallituskauden
alussa tehdään tarvittavat uudistukset lupien käsitte-
lyn nopeuttamiseksi. Sähköisestä asioinnista tehdään
pääsääntöinen asiointitapa vaalikauden loppuun
mennessä.
Lupakäsittelyihin säädetään määräajat, joista
voidaan poiketa vain poikkeuksellisen vaativissa
kohteissa. Lupien käsittelyä yhdenmukaistetaan alue-
hallinnossa ja viranomaiset velvoitetaan parempaan
vuoropuheluun keskenään sekä asiakkaiden kanssa.
Viranomaisvoimavarojen riittävyyden takaamiseksi lu-
pamenettelyt kohdistetaan aiempaa vaikuttavammin,
vähempään kohdemäärään.
7Uutta kasvua
innovaatioilla
TKI-rahoituksen mahdollisuudet on taattava valtiotuki-
järjestelmän puitteissa kaikille kriteerit täyttäville yrityk-
sille huolimatta koosta tai toimialasta. Myöntökriteeri-
nä painotetaan yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti
Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle. Innovaatio- ja
työelämäpolitiikassa tavoitellaan työntekijöiden osaa-
misen ja luovuuden nostamista osaksi yritysten pro-
sessi- ja innovaatiotoimintaa. Kokonaisuutena Suomi
tavoittelee TKI-rahoituksessa neljän prosentin osuutta
bruttokansantuotteesta.
8Asuntoinvestoinnit
nousuun
Valtio käynnistää yhdessä yksityisten toimijoiden kans-
sa kasvukeskusten asunto- ja infrastruktuurin inves-
tointiohjelman, jotta asuntotuotanto kyetään nosta-
maan väestökehityksen edellyttämälle tasolle.
Yhdistetään liikenne- ja viestintäministeriöstä
sekä ympäristöministeriöstä maankäytön, asumisen,
luontoympäristön ja liikenteen asiat luonnollisen
sekä rakennetun ympäristön ministeriöksi. Asuntora-
kentamista ja kaavoitusta nopeutetaan vähentämällä
ylimääräistä sääntelyä sekä rajaamalla valitusmahdol-
lisuuksia.
9 Liikenneväylät
kuntoon
Liikenneväylien ylläpitoon tehdään 200 miljoonan eu-
ron tasokorotus, joka kohdennetaan vaikuttavimpiin
kohteisiin huomioiden työmatkaliikenne ja elinkeino-
elämän tarpeet.
Liikenneinvestoinnit kohdennetaan pääosin kas-
vukeskusseuduille, elinkeinoelämän investointitar-
peet huomioidaan tapauskohtaisesti ja investointien
hyöty-kustannuslaskenta uudistetaan siten, että se
huomioi laajemmin yhteiskunnalliset hyödyt.
Jäänmurtokaluston uusimista jatketaan ensi vaali-
kaudella. Lento- ja meriliikenteen sääntelyä kehitetään
siten, että se on globaalisti tasapuolista. Ympäristö- ja
päästötavoitteiden saavuttamisessa otetaan käyttöön
kustannustehokkaimmat keinot. Raskaan liikenteen
kustannusrasitusten kasvattamisesta pidättäydytään
vaalikaudella.
Liikenteen palveluiden kehittämiseksi avataan
julkiset tietovarannot maksutta kaikille. Liikenteen
sääntelyn vähentäminen toteutetaan työehtoja hei-
kentämättä.
10Energiapolitiikalla
turvataan
kohtuuhintaisuus
Hallitus tavoittelee Pariisin 2015 ilmastokonferens-
sista sopimusta, johon kaikki keskeiset hiilipäästöjä
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan

4. tuottavat maat sitoutuvat. Sopimuksen saavuttami-
seksi ilmastorahaston pääomituksesta huolehditaan.
Päästökaupan toimivuutta parannetaan ja hiilivuotoon
vastataan sallituin kompensaatiokeinoin. Maksutto-
mia päästöoikeuksia jaetaan energiatehokkaimmille
yrityksille ja sähkön hinnan nousun kompensaatioon
sitoudutaan.
Energian kilpailukykyisestä hinnasta kuluttajille ja
yrityksille huolehditaan tukeutumalla markkinaeh-
toiseen sekä kokonaiskustannukset minimoivaan
energiapolitiikkaan. Hallitus suhtautuu kaikkiin vähä-
hiilisiin ja monipuolista energiajärjestelmää edistäviin
investointeihin lähtökohtaisen myönteisesti. Vesivoi-
marakentaminen jo valjastetuissa vesistöissä mahdol-
listetaan. Tuulivoiman lupamenettelyjä nopeutetaan
ja uusien voimaloiden syöttötariffia alennetaan.
LNG-infrastruktuurin kehittymistä edistetään tarkoituk-
senmukaisella sääntelyllä ja mahdollisimman mark-
kinaehtoisin toimin. Uusia ydinvoimalupia voidaan
myöntää. Sähkön siirtoyhteyksiä parannetaan pohjois-
maisille markkinoille.
11Aktiivista
omistajapolitiikkaa
ja yritysvastuuta
Hallitus toteuttaa aktiivista omistajapolitiikkaa yh-
teiskunnan kokonaisedun mukaisesti. Solidiumista
ei tulouteta valtion talousarvioon enempää kuin
sen omistamien yhtiöiden luonnollisen osinkovirran
verran. Solidiumin strategiaa uudistetaan painottaen
kehittävän ja aktiivisen omistajuuden periaatteita. Kai-
kissa valtio-omisteisissa yhtiöissä pyritään valitsemaan
hallituksen jäseneksi tai asiantuntijajäseneksi henkilös-
tön edustaja. Samaa periaatetta viedään myös kun-
taomisteisiin yhtiöihin. Valtio edellyttää omistamiltaan
yhtiöiltä vastuullisuutta ja palkitsemisessa kohtuul-
lisuutta. Yritysvastuupolitiikassa vahvistetaan ihmis-
oikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja laajaa
yritysvastuuraportointia.
12Julkisissa
hankinnoissa
turvataan laatu ja työehdot
Julkisia hankintoja koskeviin lakeihin kirjataan julkis-
yhteisöjen palvelujen laadun, ympäristönsuojelun,
työelämän kehittämisen ja työehtojen noudattamisen
periaatteet sekä EU:n hankintadirektiivin sosiaalisen
lausekkeen periaate. Tarjouspyynnön valintaperus-
teista säädettäessä painotetaan kokonaistaloudelli-
sinta tarjousta ja laatua. Kansainvälisissä hankinnoissa
tarjouskilpailun voittaneen yrityksen on noudatettava
sen jäsenvaltion työlainsäädäntöä ja työehtosopimuk-
sia, missä hankinnan tarkoittama palvelu tai rakennus-
urakka toteutetaan. Luodaan hankintamenettelyjä ja
julkisuusperiaatetta valvova järjestelmä.
13Kauppa- ja
kehityspolitiikassa
huomioidaan työn-
tekijöiden oikeudet
EU:n solmimiin kauppasopimuksiin on sisällytettä-
vä vaatimukset työntekijöiden perusoikeuksien ja
kansainvälisten ympäristönsuojelunormien nou-
dattamisesta. Kehitysrahoitusta saavien yritysten on
sitouduttava YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin
periaatteisiin. Monenkeskisen ja kansalaisjärjestöjen
kautta tehdyn kehitysyhteistyön määrärahataso säily-
tetään vähintään nykyisellään. Vahvistamalla kauppaa
tukevaa kehitysyhteistyötä tavoitellaan kehitysyh-
teistyön 0,7 prosentin BKTL-osuutta. Neuvotellaan
kumppanuussopimus yhdessä työmarkkinajärjestöjen
kanssa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kanssa.
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan

5. 14Työlainsäädäntö
työntekijän turvana
Työlainsäädäntöä kehitetään ja valmistellaan kolmi-
kantaisesti. Vahvistetaan työntekijöiden oikeutta koko-
aikaiseen ja vakituiseen työsuhteeseen, jotta työnan-
taja ei saa perusteetonta taloudellista tai muuta etua
palkatessaan työntekijän määräaikaiseksi, osa-aikai-
seksi tai itsenäiseksi työnsuorittajaksi. Osa-aikaisten
työsopimusten tekemiselle säädetään perustellun
syyn vaatimus samalla tavoin kuin määräaikaisten
työsopimusten tekemisessä.
Nollatuntisopimusten käyttöä rajoitetaan lain-
säädännöllä. Osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta
lisätyöhön vahvistetaan ja osa-aikaisten työntekijöiden
työsopimusten työaika sovitaan vakiintunutta työaikaa
vastaavaksi. Rajoitetaan mahdollisuutta sopia kerta-
kaikkisesta lisätyösuostumuksesta työsopimuksella.
Työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkistöä tulee
täsmentää siten, että työsuhdetyönä pidettävää työtä
ei teetetä yrittäjäasemassa ilman työsuhdeturvaa.
Työsuhdeturvaa parannetaan täsmentämällä
tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita.
Valmistellaan muutokset, joilla puututaan alipalkkauk-
seen toimivilla sanktioilla ja valvontaa tehostamalla.
Valmistellaan ja säädetään järjestöjen kanneoikeus.
Työelämän perusoikeuksia vahvistetaan ja lakko-oi-
keuteen ei puututa.
15Työelämälähtöistä
koulutuspolitiikkaa
Kaikille nuorille varmistetaan mahdollisuus suorittaa
vähintään toisen asteen tutkinto nostamalla oppivel-
vollisuusikä 18 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen
laajuus säilytetään nykyisessä kolmessa vuodessa ja
varmistetaan tutkinnon tuottama jatko-opintokel-
poisuus. Vakinaistetaan oppilaitosmuotoista ja op-
pisopimusmuotoista koulutusta yhdistävä 2+1 –malli
työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen pohjalta. Aikuis-
koulutuksen asema ja rahoitus turvataan.
Toteutetaan hanke aikuisten osaamisperustan vah-
vistamiseksi, jonka kohderyhmänä ovat vailla perus-
asteen jälkeistä tutkintoa olevat. Laajennetaan avoin
ammattiopisto koko maan kattavaksi ja sen toimin-
nan piiriin otetaan myös aikuiset. Uudistetaan toisen
asteen koulutuksen rahoitus ja rakenne. Tiivistetään
korkeakoulujen välistä yhteistyötä purkamalla hallin-
nollisia esteitä. Käynnistetään koulutuksen kansallinen
digiyhteiskuntaohjelma.
16Hallittua ja
työperäistä
maahanmuuttoa
Saatavuusharkinta säilytetään ja työehtojen valvontaa
tehostetaan. Työperäinen maahanmuuttopolitiikka
perustuu aitoon työvoimatarpeeseen, ja sitä toteute-
taan hallitusti. Valvovien viranomaisten määrärahoista
huolehditaan ja lupien käsittelyä nopeutetaan.
Tavoitteena on nostaa maahanmuuttajien työl-
lisyysaste kantaväestön tasolle. Maahanmuuttajien
työllistymistä nopeutetaan yhdistämällä kotouttamis-
koulutusta ammatilliseen koulutukseen. Kotouttamis-
toimenpiteiden rahoituksesta huolehditaan, erityisesti
kielikoulutuksen jonoja lyhennetään muun muassa
lisäämällä työnantajan vastuuta osallistua kustannuk-
siin.
17Turvataan
riippumaton
työsuojelu
Turvataan työsuojeluvalvonnan nykyiset voimavarat
ja riippumattomuus. Työnantajille laaditaan velvoi-
te työolojen muokkaamisesta työntekijän työkyvyn
säilyttämiseksi. Laaditaan uusi asetus ergonomiasta.
Työntekijöiden turvaa
työssä vahvistetaan

6. Laaditaan lakisääteiset pätevyyskriteerit ja koulu-
tusvaatimukset työnantajien työsuojeluosaamisen
varmistamiseksi. Väkivallan uhkaa työelämässä käsitte-
levän selvityksen toimenpide-ehdotukset toteutetaan.
Työsuojeluvalvonnan pakkokeinoja ja sanktioita vah-
vistetaan pikasakon tai laiminlyöntimaksun muodossa.
Laaditaan valtioneuvoston asetus yksintyöskentelystä.
18Työterveyshuoltoa
nykymallin pohjalta
Työterveyshuollon kehittämistä jatketaan nykyisen
järjestelmän pohjalta. Työterveyshuolto jätetään
monikanavarahoituksen purkamisen ulkopuolelle,
rahoituspohja säilytetään ennallaan työtulovakuutuk-
sen kautta.
19Työelämän
kehittämisessä
painopiste työpaikoille
Jatketaan kolmikantaista Työelämä 2020 -hanketta
ja viedään työelämän kehittämistä entistä tehok-
kaammin työpaikoille. Parannetaan ministeriöiden
yhteistyötä työelämän kehittämiseksi. Tekesin työ-elä-
män kehittämistoimintaa lisätään ja kohdennetaan
uudelleen, mutta mahdollistetaan tuen tarjoaminen
laaja-alaisesti erityyppisille organisaatioille. Ns. läpi-
murtoinnovaatioiden rinnalla Tekesin tulee tarjota
entistä voimakkaammin kehittämistukea työpaikkojen
sisällä ja työpaikkojen asiakas- / yhteistyörajapinnassa
syntyville sosiaalisille innovaatioille, jotka ovat organi-
saatioille uusia, mutta eivät ainutlaatuisia. Säilytetään
Työterveyslaitoksen nykyiset resurssit.
20 Miesten ja naisten
palkkaeroja
kavennetaan
Jatketaan samapalkkaisuusohjelmaa tavoitteena
palkkaerojen kaventaminen 12 prosenttiin viimeis-
tään vuonna 2025. Koulutuspolitiikan tavoitteena
on kaventaa oppimistulosten eroja ja lisätä miesten
osallistumista tutkintotavoitteiseen ammatilliseen ai-
kuiskoulutukseen. Lisätään tasa-arvolain tiedottamista,
koulutusta ja valvontaa. Toteutetaan seurantatutkimus
lain uusien säädösten soveltamisesta työelämässä.
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan
Ansioturva ja palvelut
ihmisen turvana
21Sosiaalivakuutusta
kehitetään
yhteistyössä
Työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevien säädösten
valmistelu tehdään kolmikantaisesti. Työeläkeuudis-
tus toteutetaan kolmikantaisesti sovitun esityksen
mukaisesti. Työttömyysturvaa kehitetään työllis-
tymistä edistävästi ja järjestelmää selkeyttävästi.
Työttömyysturvan rahoituksesta huolehditaan niin,
että etuuksien rahoitus pystytään varmistamaan.
Työttömyysturva järjestetään ja rahoitetaan nykyisen
järjestelmän mukaisesti.

7. 22 Työvoima-
politiikasta
huolehditaan
Työllisyysastetta nostetaan lisäämällä voimavaroja
aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työ- ja elinkeinotoi-
mistojen tavoitteeksi asetetaan henkilökohtaisen
palvelun tarjoaminen sitä tarvitseville työttömille. Pit-
käaikaistyöttömyyden hoitoa tehostetaan. Pitkäaikais-
työttömien työllistämisen edistämiseksi valmistellaan
laajalla yhteistyöllä toimintaohjelma. Nuorisotakuuta
jatketaan ja kehitetään. Takuun toteuttamiseen vara-
taan riittävät määrärahat. Työttömyysturvaan liittyvä
seuraamusjärjestelmä arvioidaan kolmikantaisesti,
erityisesti karenssien ja nuorten työssäolovelvoitteen
tarkoituksenmukaisuus.
23 Tukikokeilu
kosteusvaurioista
johtuviin työpaikan
vaihdoksiin
Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön yhtey-
dessä toteuttamatta jäänyt kosteusvaurioaltistuneiden
työpaikan vaihdoksen tukea koskeva kokeilu toteute-
taan työryhmässä esillä olleen mallin pohjalta.
Kehitetään
hyvinvointipalveluja
uudistamalla rakenteita
24Kuntapalvelut
hyvinvointi-
yhteiskunnan ytimessä
Hallitus toteuttaa kuntarakenteen ja sote-palvelujen
uudistamisen. Tavoitteena on edistää työssäkäyntialu-
eisiin perustuvaa kuntarakennetta. Sote-alueiden tulee
olla riittävän suuria ja demokraattisessa ohjauksessa.
Hallitus lähtee siitä, että jatkossakin valtaosa palveluista
tuotetaan kunnan omana työnä. Yksityisillä toimijoilla
on täydentävä rooli.
25Lapsiperheiden
tukea ja päivähoitoa
parannetaan
Isyysvapaakautta pidennetään yhteensä kolmeen kuu-
kauteen. Perhevapaiden käyttöä joustavoitetaan muun
muassa niin, että päivärahakauden aikainen lyhytkes-
toinen työskentely siirtää päivärahakautta vastaavasti
eteenpäin. Joustavaa hoitorahaa kehitetään ja sitä
maksetaan myös yli 3-vuotiaista lapsista.
Päivähoito säilyy subjektiivisena. Päivähoitomaksuja
alennetaan ja osa-aikahoidon osalta siirrytään tuntipe-
rusteiseen maksuun, kuitenkin varmistaen päivähoidon
laatu. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään
kaikille sitä tarvitseville.
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan

8. Hallituksen
toimintaperiaatteet
työmarkkina-asioissa
Työelämää ja ansiosidonnaista
sosiaaliturvaa koskevat asiat
valmistellaan kolmikantaisesti yhteis-
työssä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Työehtoja kehitetään sopimusten
yleissitovuuden puitteissa.
Työmarkkinajärjestöjen toiminnan
perusedellytykset turvataan.
1.
2.
3.
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 A, PL 157, 00531 Helsinki
puh. 020 774 000
www.sak.fi