Sinikka Mikola: Eurooppalaisen naisten ja miesten kuntien tasa-arvon peruskir...THL
Sinikka Mikola: Eurooppalaisen naisten ja miesten kuntien tasa-arvon peruskirjan indikaattoreita. Kuntien tasa-arvotyön mittarit -työpaja, Tasa-arvopäivät 2018, 10.10.2018
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Miten käy hyvinvoinnin edistämiselle sote-uudistuksessa jos sote-palvelut siirtyvät alueellisille toimijoille? Lain mukaan vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on kunnalla, mutta kuinka tämä tapahtuu uudessa tilanteessa ja uusin keinoin? Miten muuttuu kunnan rooli? Lähestyn tutkielmassa ongelmaa tapaustutkimuksen keinoin kysyen millainen on Ruoveden kunnan rooli hyvinvointijohtamisessa ja mitä sen perusteella voidaan päätellä kunnan roolin muutoksesta sote-uudistuksessa. Arvosana 4 (kiitettävä).
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017.
Sinikka Mikola: Eurooppalaisen naisten ja miesten kuntien tasa-arvon peruskir...THL
Sinikka Mikola: Eurooppalaisen naisten ja miesten kuntien tasa-arvon peruskirjan indikaattoreita. Kuntien tasa-arvotyön mittarit -työpaja, Tasa-arvopäivät 2018, 10.10.2018
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Miten käy hyvinvoinnin edistämiselle sote-uudistuksessa jos sote-palvelut siirtyvät alueellisille toimijoille? Lain mukaan vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on kunnalla, mutta kuinka tämä tapahtuu uudessa tilanteessa ja uusin keinoin? Miten muuttuu kunnan rooli? Lähestyn tutkielmassa ongelmaa tapaustutkimuksen keinoin kysyen millainen on Ruoveden kunnan rooli hyvinvointijohtamisessa ja mitä sen perusteella voidaan päätellä kunnan roolin muutoksesta sote-uudistuksessa. Arvosana 4 (kiitettävä).
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017.
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Kristiina Hellstén, hankejohtaja, Turun kaupunki
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Terveydenhuollon muutostrendit, sosiaalinen media yleensä ja erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta.
Case Palveluseteli kertoo joukkojen viisaudesta ja talkouttamisesta.
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Kristiina Hellstén, hankejohtaja, Turun kaupunki
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Terveydenhuollon muutostrendit, sosiaalinen media yleensä ja erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta.
Case Palveluseteli kertoo joukkojen viisaudesta ja talkouttamisesta.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. Eurooppalaiset trendit vahvistavat
osallisuustyötä
- Taustalla talouskriisin pitkittyneet sosiaaliset vaikutukset ja politiikan
legitimaatio
- EU:n Sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen kasvu - talous- ja
sosiaalipolitiikalla toisiaan vahvistava merkitys
- Miten EU näyttäytyy kansalaisilleen
- Eurooppalainen ohjausjakso
- Sosiaalinen pilari
- Sosiaalinen tulostaulu
- Rahoitus heijastamaan muuttunutta tilannetta
- Alue- ja rakennerahastot
25.1.20182 Sarita Friman
3. Sosiaalinen ulottuvuus virtaviivaistuu?
• Mitä yhteistä on sote-uudistuksella, Eurooppalaisella
ohjausjaksolla ja sosiaalisella pilarilla?
• Esimerkki Sosiaalisten oikeuksien pilari:
Periaate 16
”Jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen,
ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen
terveydenhuoltoon.”
• Sosiaaliset indikaattorit näyttävät punaista: Rakenneuudistumisen
etenemistä ja vaikutuksia seurataan.
• Vahvistuuko linkitys myös alue- ja rakennerahastoihin?
25.1.20183 Sarita Friman
4. Eriarvoisuuden vähentäminen: Kokonaisvaltainen ote johtaa
tuloksiin
• Sosioekonomiset hyvinvointi- ja
terveyserot ovat Suomessa
suuret ja sitkeät
• Toimeentulolla ja osallisuudella on
voimakas yhteys koettuun
terveydentilaan ja toimintakykyyn
• Muutokseen johtavat interventiot
onnistuvat vain, kun keskiössä on
ihmisen elämäntilanne
kokonaisuutena ja hänen
toimintaedellytystensä ja
pystyvyytensä aito parantaminen.
• Syrjäytymisen ja osattomuuden
noidankehä katkaistaan ottamalla
koko kehä haltuun
• Hyvinvointi: Esimerkiksi kroonisesti
syrjäytyneistä nuorista jopa 60 %
käyttää mielenterveyslääkkeitä.
• Terveys: Syrjäytymisen ja
terveyden välillä selvä yhteys
• Toimeentulo: Köyhyys
• Vaikeimmassa asemassa olevat
ihmiset tarvitsevat monialaista ja
suunnitelmallista tukea ja apua.
25.1.20184 Sarita Friman
5. Osallisuuden merkitys ymmärretty uudistuksessa
(Maakuntalaki 23 § HE15/2017)
• Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat asukkaiden ja palveluiden käyttäjien oikeuksia, jotka
vahvistuvat uudistuksessa
• Maakuntavaltuuston huolehdittava monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista
• Edistäminen voi tapahtua muun muassa tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-
aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua
• Asukkaiden lisäksi toimijoina erilaiset järjestöt ja yhteisöt, kansalaisjärjestöt, palvelujen
käyttäjäyhdistykset, verkostot, projektit, kampanjat, yritykset ja säätiöt
• Tärkeää tunnistaa heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä
• Oikeuksien toteuttamista turvaavat velvoitteet sisällytetään maakunnan järjestämisvastuulle kuluvien
palveluntuottajien kanssa tehtyihin sopimuksiin sekä liikelaitoksen osalta hallintosääntöön
• Palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien
toteuttamisesta.
Sarita Friman25.1.20185
6. Osallisuus elää ja etenee ajassa
• Tutkimus- ja kehittämistyön tulokset suoraan käyttöön
• Demokratia ja osallisuus -tiekartta
• Rakenteellinen sosiaalityö
• Osallisuuden käsitteet - tuottaa maakunta- ja
soteuudistuksen osallisuuden sisältöä
• Digitalisaatiosta sosiaalisia innovaatioita
25.1.20186 Sarita Friman
7. Osallisuus maakunnissa
• Osallisuus ymmärretään maakunnissa hyvin ja maakuntiin
näyttäisi syntyvän uudenlaisia osallisuuden toteuttamistapoja.
• Osallisuus näyttäytyy moniulotteisena kokonaisuutena, jonka
päälinjoja ovat:
• asukas- ja asiakasosallisuus
• viestintä
• vaikuttamistoimielinten ja järjestöjen toiminta sekä
• osallisuuden palvelumuotoilu.
25.1.20187 Sarita Friman
8. Maakunta vahvistaa asiakasosallisuutta
palveluissa
• suunnittelussa, toimeenpanossa että palautteen keräämisessä
• palvelun käyttäjien kuuleminen ja osallistaminen
• järjestö- ja asukastoimintayhteistyön hyödyntäminen
• järjestöjen, raatien, neuvostojen ja vastaavien toimijoiden
asiantuntemuksen hyödyntäminen
• erilaisten asiakasryhmien tunnistaminen, tarvittaessa palveluiden
kohdentaminen
• varmistaa kaikkien väestöryhmien olevan palveluiden piirissä.
25.1.20188 Sarita Friman
9. • Edistävät erityisesti vaikeassa asemassa
olevien ihmisten toimintakykyä ja -
mahdollisuuksia kaikissa palveluissa ja
toiminnoissa.
• Kaikille lapsille mahdollisuus harrastukseen
ja sen mukaan tuomiin sosiaalisiin
suhteisiin.
• Asukkailla aikaisempaa enemmän
mahdollisuuksia vaikuttaa omaan
asuinympäristöönsä ja päätöksentekoon.
• Maakuntien asukkaille tulisi tarjota matalan
kynnyksen tiloja ja toimintoja, jotka
mahdollistavat yhteisen tekemisen ja
sosiaalisten suhteiden luomisen.
Miten kunnat ja maakunnat
voivat parantaa asiakkaiden
osallisuutta?
25.1.20189 Sarita Friman
10. - Sarita Friman
• Kysy - Älä oleta.
Kun kysyt - Vastaa takaisin.
• Osallisuudella vahva noste ja sen
monimuotoisuus tunnistetaan
• Vaikuttamisen keinot ja
mahdollisuudet pitää löytää helposti
• Selkokielisyys ja esteettömyys
viestinnässä
• Osallisuuden palvelumuotoilu
• Johdon koulutus ja sitouttaminen
Hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen aluekierroksen
satoa osallisuudesta
25.1.201810
11. Järjestöjen monet roolit - myös uudistuksen
jälkeen
• Järjestöjen toiminnassa on laaja spektri kansalaistoiminnasta yleishyödylliseen ja
siitä edelleen palvelutuotantoon.
• Järjestöt ovat autonomisia toimijoita oman jäsenistönsä eduksi ja
toimintaperiaatteensa mukaisesti.
• Järjestöjen kannattaa jatkovalmistelussakin toimia kansalaisyhteiskunnan äänenä.
• Yleishyödyllistä toimintaa tuetaan edelleen avustuksin, toimitiloin, yhteistyömuodoin.
• Palvelutuotannossa järjestöpohjaisilla toimijoilla on monia etuja. Kuitenkin samat
säännöt kuin muilla toimijoilla (verotus, valtionapu, kilpailutus).
• Tarvitsemme ennakkoluulotonta pohdintaa järjestöjen keskinäisestä yhteistyöstä ja
mahdollisuudesta osallistua palvelutuotantoon yhdessä.
25.1.201811 Sarita Friman