Esitetty Greening Events -koulutuksessa 16.4.2013.

2. Tapahtuman elinkaari ja
ympäristönäkökohdat
Salla Koivusalo
Projektikoordinaattori
Greening Events –hanke
Helsingin ympäristökeskus

3. Miten vähentää vaikutusta?
Tapahtuman koko elinkaari haltuun
 Elinkaariajattelu – tapahtuman tie kehdosta hautaan
 Auttaa identifioimaan tapahtuman aktiviteetit ja niiden
ympäristövaikutukset .
 Kestävä ajattelutapa vaikuttaa myös organisaation sisäiseen
toimintaan – organisaation rakenne, johtaminen, tiedotus, koulutus jne
 Antaa aikaa toimia ja vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia ja
parantaa positiivisia hyvissä ajoin!
 Johtaminen tärkeää ekotehokkuuden saavuttamisessa – arvojen ja
strategioiden identifiointi ja käytännön toteuttamissuunnitelma.
 Koska tapahtuman aikajänne on lyhyt, tulisi tavoitteet kytkeä koko
alueen/tapahtuman pidempiaikaisiin tavoitteisiin.

4. Teknillinen korkeakoulu
Tapahtuman aikataulu

5. Tapahtuman
merkittävimmät
ympäristövaikutukset
Jäte - jätevirrat (tapahtumapaikka ja lähialueet) &
yleinen siisteys
CO2 - liikenne, energia, ruoka & paperi
Melu - tapahtuman ohjelma, äänentoisto & osallistujat
Alue - tapahtumapaikka & luontoarvot

6. Suomessa syntyy jätettä noin 0,3t/a per asukas!
Provinssirock: 190 asukkaan vuotuinen jätemäärä
Jäte
Yleisurheilun MM: 2350 asukkaan vuotuinen jätemäärä
Tapahtuman materiaalivirrat
1. Yhdyskuntajäte
 Provinssirock 2009: 55 t – 85% kaatopaikalle
 Yleisurheilun MM2005: 189t – 52% kaatopaikalle
 Ilosaarirock 2010 – kierrätykseen 17%
2. Rakennusjäte
 Yleisurheilun MM-kisat:
 Väliaikaiseen rakentamiseen kulunut materiaali (mukana ei ole
vuokratut yms.) 452t – vain 10% kaatopaikalle

7. Kokonaisvaltainen jätteenkäsittely
ja jätteen vähentäminen
On helpompi kierrättää puhdasta ja ehjää jätettä
kun jaloissa murskaantunutta ja likaista!
Kokonaisvaltainen jätteenkäsittely:
 jätteen ehkäisy - astiat vs. kertakäyttö, ruokaa tarpeeksi, mutta ei liikaa
 tehokas lajittelu – mitä jakeita tulee, sitä kerätään.
 Kierrättäminen - pystytäänkö materiaaleja hyödyntämään?
Tärkeää kaikilla sektoreilla esim. rakentaminen, ruokahuolto
Biohajoavat astiat Provinssirockissa 2010 - kerätyn
biojätteen määrä nousi alle 100 kg  2,5 t!
Sanktio ruuantuottajille väärien ruokailuvälineiden käytöstä!

8. Provinssirock 2011: Festivaalin aikana syntyi
kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä noin 1,1 kg kävijää
kohden.
 mitä vähemmän tavaraa kulutat
 sitä vähemmän tuotat jätettä
 sitä vähemmän sinulle tulee kuluja
Ka. jätettä/kävijä 5-110g
Amount of participants Amount of waste (kg)
100 5 - 11
1 000 50 - 110
10 000 500 - 1 100
50 000 2 500 - 5 500
10 0000 5 000 - 11 000
Source: Helsinki 2006
53 % biojäte - ruuantähteet, servietit,
36 % energia/sekajäte - muovia, tupakantumppeja
11 % pahvia - mukeja, pakkausjätettä, lautasia.

9. Normaalit jätetyypit

10. “Kädestä pitäen” kierrätysneuvonta lisää
kierrätystä – rohkaisee katsojia osallistumaan ja
jättää muistikuvan kävijöille!
MM2005 jäteneuvojat, Provinssirock Green Team!
Lajitteluneuvonnan vaikutus

11. Kierrätyksellä säästöjä

12. Rakennusjäte –
kokonaisvaltainen suunnittelu
• Pitkäaikaisen tarpeen analysointi:
– pysyvä vai väliaikainen rakentaminen?
– purettava vai osittain purettava rakenne ?
• Rakentamisen jätevirrat huomattavia ja usein kierrätettäviä
(potentiaali mietittävä etukäteen).
• Purettavat osat on mahdollista kierrättää, vuokrata tai myydä
eteenpäin.
• Kierrätys ja uudelleen käyttö vähentää kustannuksia
• Muista sopia siivous- ja jätehuoltoyritysten kanssa lajittelu- ja
uudelleen käyttöaste lukujen saamisesta sekä keskustella
tapahtuman ympäristötavoitteista

13. Väliaikainen rakentaminen
 Väliaikaisen rakentamisen merkittävimmät jätteet ovat teräs, puu
ja muovi.
 Materiaalien identifiointi auttaa identifioimaan kierrätystavat ja
uudelleenkäyttömahdollisuudet.
 Muista myös rakenteiden ja kalusteiden vuokraus!
 Messumatto on yleensä kertakäyttöistä. MM2005 matto oli
uudelleen käytettävää (10 -30 kertaa) ja tapahtuman jälkeen se
joko uudelleen käytettiin tai kierrätettiin!
 Puujätelavan lisääminen purkuun Provinssirockiin 2010 vähensi
rakennusjätettä 5 tonnista  1 tonniin, puuta kerättiin 2 tonnia.

14. CO2
Hiilidioksipäästöt

15. Tapahtuman merkittävimmät
CO2- päästölähteet
• Liikenne
• Sähkönkulutus
• Paperi/Materiaalit
• Ruoka

16. Liikennepäästöt
Tapahtuman aiheuttamaan liikenteeseen kuuluu:
 yleisön liikkuminen: julkinen ja yksityinen liikenne
 logistiikan aiheuttama liikenne: rakentaminen, ruoka- ja jätehuolto,
muut hankinnat
• Kaikki liikenne, paitsi jalankulku ja pyöräily, aiheuttavat
kasvihuonepäästöjä
 CO2 on kasvihuonepäästöjen merkittävin osa
 Metaanipäästöjä syntyy mätänemissä -> biojätteen erilliskeräys
Myös muita ympäristöhaittoja: melu,
pienhiukkaset ja raskasmetallit

17. Eri liikennemuotojen CO2 -päästöjä
Juna 24 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri
Linja-auto 50 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri
Henkilöauto 92 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri
Lentokone 163 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri
Laiva 318 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri

18. Julkinen liikenne
• Vähentää päästöjä.
• Vähentää ruuhkia ja tapahtuman toimivuutta.
• Yhteistyö julkisen liikenteen järjestäjän kanssa
– Muista ajoissa informoida Helsingin Seudun Liikennettä tapahtuman
järjestämisestä: infra@hel.fi. Tarvittaessa HSL lisää ajovuoroja ruuhkien
välttämiseksi.
– Järjestäessäsi kongressia selvitä mahdollisuutesi osallistujien
alennus/vapaamatkustuslippuihin HSL:n sivuilta. Muista hakea
vapaamatkustus/alunnuslippuja vähintään 4kk ennen tapahtumaa.
• Miten saada ihmiset käyttämään?
– Sisällytetään lippu tapahtuman pääsylippuun!
– Korkea parkkimaksu valvotulle parkkialueelle!
– ”Car Pooling” eli kimppakyydillä alennusta!
– ”Kohtauspaalu ”kimppakyytien lisäämiseksi!
– Valvottu pyöräparkki! http://www.valpastin.fi/4

19. Logistiikka
 Ympäristövaikutuksia voi vähentää vähentämällä kuljettuja matkoja
ja kuljetettuja tonneja.
 Mieti koko hankinnan elinkaari !
 ympäristöystävällinen, kierrätettävä, laadukas hankinta voidaan
kuljettaa pidemmältäkin.
 Liikenteen CO2 päästöt otettava huomioon alihankkijoita
valittaessa.
 Uusi kuljetuskalusto säästää polttoainetta, rahaa ja päästöjä
 Katso, että kilpailutuksessa alihankkijoilla on omat
ympäristöohjelmat (ISO 14001, EMAS) tai energian
säästösuunnitelmat.

20. Energian kulutus
Mitä voidaan tehdä?
1. Tapahtumapaikan energian säästöinvestoinnit
1. Sähkösuunnittelu, LED-valot
2. Uusiutuvan energian käyttö
1. Verkkosähkö ja aggregaattisähkö
3. Vähäpäästöisten liikennevälineiden ja julkisen
liikenteen käyttö
4. Päästöjen kompensointi

21. Energian kulutus
• Tapahtumapaikan energiasäästöpotentiaali selviää
energiakatselmuksen kautta.
• Analysoidaan energian ja veden käyttö sekä
lämmityksen, putkiston, ilmastoinnin toiminta ja
säästöpotentiaali.
• Tavoitteena löytää energian säästöjä ja tehdä
tapahtumapaikan energiansäästöstä pysyvä.
• Yleensä osa tapahtumapaikan ympäristöohjelmaa.

22. Energia - Vihreät sertifikaatit
 Vaikkei pääsyä vihreisiin energialähteisiin ole, on niitä
mahdollisuus ostaa vaihtamatta energian tarjoajaa.
 Sertifikaatteja voidaan ostaa koko tai osaan
energiatarpeeseen - yksi kattaa 1,000 kWh vihreää
energiaa
 Ideana tuottaa vihreää energiaa siellä missä se on
tehokasta kuljetushäviöitä karttaen.
 Pitkällä tähtäimelle sertifikaatit vaikuttavat energian
tuotantorakenteeseen.
 Helsingin Energian tapahtumasähkö on 2013 alkaen 100%
sertifioitua vesisähköä
 99% Ilosaarirockin kuluttamasta sähköstä on vihreää sähköä.
Paikallisen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n tarjoama vihreä sähkö
tuotetaan vesivoimalla, puuenergialla ja tuulivoimalla.
 Ruisrock tekee yhteistyötä Turku Energian kanssa (vihreä sähkö
& kompensointi)

23. Paperinkulutus
 CO2- päästöjä kertyy paperin eri vaiheista: hakkuu, sellun
tuotanto, kuljetus, käyttö ja kierrätys.
 Printtauksesta tulee lisäpäästöjä.
 Ilosaarirockin pääviestintävälineenä toimii Internet
painotuotekasan sijaan. Ylimääräiset esitteet ja muut maahan
päätyvät paperitulosteet on karsittu pois.
 Ilosaari: Painotuotteiden tekemiseen kului alle 4 tonnia paperia.
 MM2005: Paperia kului 118 tonnia.

24. Muut materiaalit
Muista ympäristömerkit (joutsenmerkki,EU-kukka),
kestävyys ja reilu kauppa.
Osta lähellä tuotettua.
Ilosaarirockin myytävät t-paidat ovat luomupuuvillasta
valmistettuja ja niiden valmistusprosessissa on käytetty
ainoastaan uusiutuvaa energiaa.

25. HUOM! suositellaan käytettäväksi
Ruoka kompostiprosessissa maatuvia EN 13432
EU-standardin täyttäviä kertakäyttöastioita
Ruuasta, sen tuotosta ja valmistuksesta tulee
noin 25% yksityisen ihmisen C02-kuormasta. Joten muista:
 Kasvisruoka
 Kasvikset tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä vain murto-osan esim.
naudanlihaan verrattuna ja annosta kohden tarkasteltuna ero on kasvis- ja
liharuuan välillä vähintään kaksinkertainen. Ero on vastaavaa
suuruusluokkaa myös suhteessa vesistöjen rehevöitymiseen..
 Sesonki- ja lähiruoka
 Huomioi myös WWFn kalaoppaan suositukset
 Luomu
 Luomutuotannossa ei käytetä keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita
 Reilu kauppa (Helsinki ja Espoo ovat Reilu Kaupan kaupunkeja)
 Muista myös valmistustapa (energiankulutus) ja tarjoilu
(pakkaus, ruokailuvälineet)!
 Nykyään on in tarjota juomat suoraan Palpan –pulloista!

26. Kuinka laskea tapahtuman
CO2 päästöt ?
• Etsi mahdollisimman luotettavaa ja vertailukelpoista dataa.
• Esitä jokainen tapahtuma yksiköittäin esim. ajetut kilometrit, kulutettu bensiini
litroittain.
• Etsi sopivat päästökertoimet
• Päästökerroin - bensiini esim. 2,350 gCO2/l.
• Laske ja raportoi päästöt metritonneittain kaavalla: data bensiini litra x
päästökerroin = CO2-päästöt.
• Esittele käytetty metodi (referenssit ja epävarmuudet)
• Ilmoita myös mahdolliset kompensaatiot!
– Voit käyttää ilmaista WWFn ilmastolaskuria
http://www.ilmastolaskuri.fi/fi/fi/user/page/show/name/page1
– Opinnäytetyön tekijä
– Konsultointia ja kompensointia tarjoavat yritykset

27. CO2 neutraali tapahtuma?
Päästöjen kompensointi
Kaikkia CO2 päästöjä ei voida välttää – loput voidaan
kompensoida.
Kompensointi on mahdollista ostamalla CO2 hyväksyttyjä
päästövähennyksiä
Päästövähennykset ovat hyväksyttyjä tekoja, jotka vähentävät
päästöjä (esim. uuden CO2 päästöttömän teknologian
kehittäminen, vihreä energia, energiatehokkuuden lisääminen,
puiden istuttaminen).

28. Suomen vuosittainen päästötaso on noin 12
tonnia hiilidioksidia vuodessa henkilöä kohti!
CO2 esimerkkejä
• Ilosaarirockin kokonaispäästöt vuonna 2010 olivat 624 tonnia CO2-
ekvivalenttia.
– lennot 85 % kokonaismäärästä.
– 20 000 lipun ostanutta.
• Yleisurheilun MM2005 kisat 36 000 tonnia.
– 97% liikenteestä.
– 3 000 urheilijaa 200 maasta, 3 500 median edustajaa, 3 000
vapaaehtoista ja 200 000 katsojaa 9 päivän aikana.

29. Tiedotus
 Imagon rakentamisesta on tullut tärkeä osa tapahtuman johtamista
sekä erottautumista.
 Tiedotuksen punainen lanka on mietittävä etukäteen:
 Internet-sivut, sosiaalinen media, TV, radio, lehdistö
 Myös sisäinen tiedotus tärkeää.
 Hyvä ja ennakoiva tiedotus on medialle tärkeää!
 Tiedostavimmat asiakkaat kyllä vaativat tapahtumalta toimia
ympäristön suojelemiseksi, mutta eivät välttämättä itse toimi paikalla
sen mukaan!
Ilosaarirock:
 Ohjeita vihreämpään festivaalikäyttäytymiseen ennen festivaalia
ennakkotiedotuksessa, verkkosivuilla ja käsiohjelmassa.
 Tapahtuman aikana ympäristöstä muistutetaan esiintymislavojen
screeneillä pyörivissä tietoiskuissa.
 Työntekijät, vastaavat ja hallitus sitoutuvat osallistumaan
ympäristötalkoisiin ja osaltaan toteuttamaan asetettuja
ympäristötavoitteita.

30. Ekokompassi tapahtuma – prosessi
Yhteistyö
lupaviranomaisten
3. Tapaaminen kanssa
Avainhenkilöiden
-Ohjelma valmiiksi hakuvaiheessa.
koulutus -Sovitaan tunnusluvut
- Auditointiin valmistuminen/
Henkilökunnan
1kk ennen tapahtumaa &
dokumentit Gelle alihankkijoiden
hyväksyttäviksi
koulutus
Tiivis yhteistyö
2.Tapaaminen lupaviranomaisten
-ympäristövaikutusten arviointi Auditointi tapahtumassa kanssa
- Haastattelut tapahtuman
- Ympäristöpolitiikka
aikana.
-ympäristöohjelma - Dokumentit & liitteet
- observointi
Viestinnässä Seurantaraportti
Ekokompassi Tapahtuma
lupa kertoa -1 kk tapahtuma
ympäristöjärjestelmän päivitys
ekokompassin seurantaraportin toimittaminen jälkeen
rakentamisesta GE:lle liitteineen ja selvitykseen. -GE tarkistaa
Joka 3. vuosi auditointi, jos täyttää
kriteerit.
1.Tapaaminen Ekokompassi
-projektisuunnitelma Tapahtuma merkin
-kriteerit käyttöoikeus
-Hyväksytty auditointi
alkukartoitus -Hyväksytty
seurantaraportti
- Noudatettu lupaehtoja

31. Kiitos!
Kysymyksiä?