Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen vetämä Kuormitus kuriin -hanke

1. Metsänomistajat 22.5.2019 Harjumaan riistamiesten maja
Riikka Salomaa, projektipäällikkö Kuormitus Kuriin –hanke
Suomen metsäkeskus
https://www.metsakeskus.fi/kuormitus-kuriin
Metsätalouden vesistökuormitus Korpijoen
valuma-alueella

2. (c) Maanmittauslaitos 2015; (c) Maanmittauslaitos

3. Metsätalouden vesistökuormitus
• Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja
humusta.
• Osuus kokonaisravinnekuormituksesta pieni, mutta alueellisesti vaihtelee paljon
Kokonaisfosfori Kokonaistyppi
Lähde: Vuoksen vesienhoitosuunnitelma 2016-21

4. Metsätalouden
vesistökuormitus
• Latvavesistöissä
metsätalous voi olla ainoa
vesistökuormitusta
aiheuttava
maankäyttömuoto
• Metsien käsittely
turvemailla,
kunnostusojitukset ja
metsänuudistaminen
maanmuokkauksineen
aiheuttavat suurimman
osa metsätalouden
kiintoainekuormituksesta
ja merkittävän osan
fosforikuormasta

5. Metsätalouden vesistökuormitus
• Metsäteollisuuden uudet investoinnit
lisäävät puun käyttöä
• Harvennus- ja uudistushakkuut sekä
maanmuokkaukset lisääntyvät puun käytön
suhteessa
• Hakkuita tullaan lisäämään myös
turvemailla, joiden käsittelyllä on erityinen
merkitys vesiensuojelun kannalta
• Metsätalouden
vesiensuojelumenetelmiä
täytyy kehittää
vesistöystävällisemmiksi,
toimenpiteiden
suunnittelua täytyy
tarkentaa sekä harkita
tarkkaan vesistöjä
erityisesti kuormittavien
työlajien käyttöä

6. Yli 90 % metsätalouden
aiheuttamasta
kiintoainekuormasta
Yli puolet fosforikuormasta
Kunnostusojitukset

7. Mikä aiheuttaa kuormitusta?
• Lannoitus, hakkuut ja kulotus
• Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja
edelleen vesistöihin.

8. Mitä vesistökuormituksesta aiheutuu ?
• Ravinteet ja orgaaninen hiili
lisäävät veden
perustuotantoa, levien ja
vesikasvien kasvua, joka
edelleen voi aiheuttaa
leväkukintoja, veden
samentumista,
hapettomuutta, kalakuolemia
ja veden yleistä
käyttökelvottomuutta.
• Orgaaninen aines kuluttaa
hajotessaan veden happea
ja voi aiheuttaa syvänteiden
hapettomuutta. Hapettomuus
vapauttaa pohjasta
ravinteita.

9. Keskeiset toimet metsätalouden
vesistökuormituksen vähentämiseksi
• Kuormitustekijöiden tunnistaminen
• metsätalouden toimenpiteet ja niiden määrä
• toimenpiteiden kuormittavuus suhteessa vastaanottavaan vesistöön
• eroosioriski
• Toimenpiteiden tarveharkinta
• ajoitus
• menetelmät
• Suojavyöhykkeet
• Vesiensuojelurakenteet

10. Ojitusten tarveharkinta
• Kannattavuuden
näkökulma selkeä kriteeri:
puun tuottaminen,
ympäristöarvot
• Ravinteisuus: liian karut ja
uusinvestointikelvottomat
alueet
• Biologinen kuivatus,
kuutiomäärärajat
• Kangasmaiden ojitukset

13. 22.5.2019

14. Eroosioriskin tunnistaminen, ojitukset
Eroosioriskin tunnistaminen - ojitukset
- Pintavesien virtausmalli

15. Ojitushankekohtaisia menetelmiä - virtaamansäätöpato

16. Ojitushankekohtaisia
menetelmiä:
- laskeutusallas
- kosteikko
- pintavalutuskenttä

17.  Määrä kasvussa, vastaa aiempia kunnostusojituspinta-aloja
 Huomioitava kuormittavien tekijöiden ajoitus valuma-alueella
Turvemaametsien uudistaminen

18. Maanmuokkausmenetelmän valinta

19. Suojavyöhykkeet
• Suojavyöhyke vähentää kiintoaineen ja ravinteiden päätymistä vesistöön tai
pienveteen

20. 1. Pieni notko eli veden purkautumisreitti – lisää leveyttä
2. Jyrkkä rinne – lisää leveyttä
3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja

21. Pintavesien virtausmalli

22. Rusle –
Maanpinnan
eroosioherkkyyden
mallinnus
metsätalousalueille
- maanmuokkausalueet
- suojavyöhykkeet
Kosteusindeksi

23. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus