SlideShare a Scribd company logo
PATHOLOGIE OORRTTHHOOPPEEDDIIQQUUEE 
DDEE LL’’EENNFFAANNTT 
CCOOUURRSS 22eemmee DDooccttoorraatt 
FFaaccuullttéé ddee MMééddeecciinnee 
UULLBB 
RR..EELLBBAAUUMM 
CClliinniiqquuee EEddiitthh CCaavveellll 
CCHHUU EErraassmmee
RRééfféérreenncceess 
bbiibblliiooggrraapphhiiqquueess 
 TTaacchhddjjaann.. PPaaeeddiiaattrriicc OOrrtthhooppaaeeddiiccss 44vvooll EEdd.. 
SSaauunnddeerrss.. 
 OOrrtthhooppééddiiaattrriiee vvooll 11 àà 55 CCoonnfféérreenncceess EEnnsseeiiggnneemmeenntt 
SSOOFFCCOOTT 
 MMoonnooggrraapphhiiee dduu GGEEOOPP((SSaauurraammppss MMééddiiccaall)) 
 JJoouurrnnaall ooff PPaaeeddiiaattrriicc OOrrtthhooppaaeeddiiccss LLiippppiinnccoott RRaavveenn 
 BBeerrnnaarrdd CChhaassttaann.. RRééeedduuccaattiioonn ddeess ppiieeddss bboottss 
EEdd ..FFrriissoonn ––RRoocchhee 
 LLyynnnn TT.. SSttaahheellii.. FFuunnddaammeennttaall ooff PPeeddiiaattrriiccss 
OOrrtthhooppeeddiiccss LLiippppiinnccoott 
 MMeerrcceerr RRaanngg.. CChhiillddrreenn’’ss ffrraaccttuurreess LLiippppiinnccoott 
 ……..
IINNTTRROODDUUCCTTIIOONN 
 LL ’’eennffaanntt nn’’eesstt ppaass uunn aadduullttee eenn 
mmiinniiaattuurree 
 PPaarrttiiccuullaarriittééss pprroopprreess àà ll’’oorrtthhooppééddiiee 
ppééddiiaattrriiqquuee 
 CCoonnnnaaiissssaannccee dduu ppootteennttiieell ddee 
rreemmooddeellaaggee mmaaiiss nnee ppaass llee 
ssuurreessttiimmeerr 
 NNoottrree aaccttee aauurraa ddeess ccoonnssééqquueenncceess àà 
ttrrèèss lloonngg tteerrmmee..
LLAA CCRROOIISSSSAANNCCEE EENN 
OORRTTHHOOPPEEDDIIEE
LA CCRROOIISSAANNCCEE SSTTAATTUURRAALLEE 
 CCrrooiissssaannccee ssttaattuurraallee 
pprrééppuubbeerrttaaiirree : 
2255 ccmm // 11aann 
77ccmm//aann 44aannss 
44 àà 55 ccmm//aann 1100 aannss 
((ssaauuff ppiicc ddeess 77aannss)) 
 CCrrooiissssaannccee ssttaattuurraallee 
ppuubbeerrttaaiirree : 
ǫǫ 1111 aannss δδ 1133 aannss
LLAA CCRROOIISSSSAANNCCEE 
SSTTAATTUURRAALLEE 
70 
60 
50 
40 
30 
20 
10 
0 
NN 2ANS 
TAI LLE 
ASSI SE 
MEMBRES 
I NFERI EURS 
1AN 17ANS
Croissance ddeess mmeemmbbrreess 
iinnffeerriieeuurrss 
4- 6ème semaine embryonnaire
Croissance ddeess mmeemmbbrreess 
iinnffeerriieeuurrss 
Naissance 20 CM 
Fin de croissance 80CM 
9CM 
7CM 
4CM 
45CM 
35CM 
X 5
Croissance ddeess mmeemmbbrreess 
iinnffeerriieeuurrss 
 EEnn lloonngguueeuurr PPrrooxx DDiisstt 
fféémmuurr 3300%% 7700%% 
TTiibbiiaa 6600%% 4400%% 
GGEENNOOUU 6655%% ccrrooiissssaannccee MMII
EEXXAAMMEENN OORRTTHHOOPPEEDDIIQQUUEE 
DDUU NNOOUUVVEEAAUU--NNEE 
AASSPPEECCTT SSEEMMIIOOLLOOGGIIQQUUEE 
EETT PPAATTHHOOLLOOGGIIQQUUEE
LLAA TTHHEEOORRIIEE DDEESS 
DDEEFFOORRMMAATTIIOONNSS 
PPOOSSTTUURRAALLEESS 
DDééffoorrmmaattiioonnss oorrtthhooppééddiiqquueess lliiééeess 
àà ddeess ccoonnttrraaiinntteess mmééccaanniiqquueess 
iinnttrraauuttéérriinneess 
LLee ssyynnddrroommee dduu bbéébbéé mmoouulléé 
EEffffiiccaacciittéé dduu ttrraaiitteemmeenntt 
ccoonnsseerrvvaatteeuurr eenn ppéérriiooddee nnééoonnaattaallee
« LLee BBéébbéé MMoouulléé » 
((DDuunnnn-- LLyyoodd--RRoobbeerrttss)) 
PPLLAAGGOOCCEEPPHHAALLIIEE 
SSCCOOLLIIOOSSEE 
LLCCHH 
DDEEFFOORRMMAATTIIOONN 
PPOOSSTTUURRAALLEE DDEESS 
PPIIEEDDSS
EEXXAAMMEENN CCLLIINNIIQQUUEE 
 PPaass ddee ccooooppéérraattiioonn 
dduu ppaattiieenntt 
 CCoonnddiittiioonnss dd’’eexxaammeenn 
ooppttiimmaalleess 
 PPaattiieennccee//oobbsseerrvvaattiioonn 
 CCrraanniioo ccaauuddaallee
MMeemmbbrree ssuuppéérriieeuurr 
 AAttttiittuuddee ssppoonnttaannééee 
 MMoobbiilliittee 
 PPaallppaattiioonn eessppaaccee ssuuss--ccllaavviiccuullaaiirree 
 RRééfflleexxee aarrcchhaaïïqquuee 
((ggrraassppiinngg,,MMoorroo……))
MMeemmbbrree ssuuppéérriieeuurr 
 SSii iimmppootteennccee ffoonnccttiioonnnneellllee 
1. Trauma obstétrical 
(# clavicule, # humérus) 
2. Paralysie obstétricale 
(POPB) 
3. SEPSIS!!!
PPaarraallyyssiiee dduu PPlleexxuuss 
BBrraacchhiiaall ((PPOOPPBB)) 
 DDuucchheennnnee--EErrbb ((>>8800%%)) 
((ppaarraallyyssiiee hhaauuttee)) 
CC55 àà CC77 
AAdddduuccttiioonn//RRII//PPrroonnaattiioonn 
 KKlluummppkkee ((55%%)) 
((ppaarraallyyssiiee bbaassssee)) 
CC88 eett TT11 FFlleexxiioonn dduu ccoouuddee eett 
ssuuppiinnaattiioonn ddee ll’’aavvaanntt--bbrraass 
 CCoommppllèèttee CC55 àà TT11 MMeemmbbrree 
ssuuppéérriieeuurr aatttteeiinntt iinneerrttee aavveecc 
aabbsseennccee ddee ttoouuss lleess rrééfflleexxeess
LE RRAACCHHIISS DDUU NNOOUUVVEEAAUU 
NNEE
RRAACCHHIISS CCEERRVVIICCAALL 
mmoobbiilliittéé//ppaallppaattiioonn SSCCMM 
TToorrttiiccoollii ppoossttuurraall vveerrssuuss TTCCMM
TORTICOLI PPOOSSTTUURRAALL oouu 
CCOONNGGEENNIITTAALL 
 33%% ddeess nnaaiissssaanncceess 
 AAssssoocciiaattiioonn :SSiièèggee 
((77,,44%%)),, BBaassssiinn 
aassyymmééttrriiqquuee ccoonnggéénniittaallee 
((BBAACC)),, LLCCHH eett 
PPllaaggiiooccéépphhaalliiee.. 
 « EEnnffaanntt eenn vviirrgguullee » 
 SSppoonnttaannéémmeenntt rrééssoolluuttiiff 
 FFoorrmmee nnééoonnaattaallee aavveecc 
pprréésseennccee oouu nnoonn dd’’uunnee 
oolliivvee 
 FFoorrmmee dduu nnoouurrrriissssoonn 
aavveecc rrééttrraaccttiioonn 
mmuussccuullaaiirree 
 FFoorrmmee ttaarrddiivvee 
iirrrréédduuccttiibbllee
TORTICOLI CCOONNGGEENNIITTAALL 
MMUUSSCCUULLAAIIRREE 
 iinncclliinnaaiissoonn dduu ccôôttéé ddee 
llaa llééssiioonn ,, rreeggaarrdd 
ccoonnttrroollaattéérraallee eett 
ttrraannssllaattiioonn ddee llaa ttêêttee 
 RRééttrraaccttiioonn dduu cchheeff 
sstteerrnnaallee eett 
ccllaavviiccuullaaiirree 
 aassyymmééttrriiee ffaacciiaallee
Le torticolis ccoonnggéénniittaall eesstt 
ccaarraaccttéérriisséé ppaarr: 
 UUnnee oolliivvee  UUnnee ppllaaggiiooccéépphhaalliiee 
•EEnnttrree llaa 11èèrree eett llaa 88èèmmee sseemmaaiinnee 
•DDiissppaarriittiioonn eennttrree 22eett 66 mmooiiss 
•3355%%
Prise eenn cchhaarrggee dduu TTCCMM 
 << 44MM KKiinnéé ++++ 
 >> 88MM TTrraaiitteemmeenntt oorrtthhoo 
((mmiinneerrvvee,,ccoorrsseett,,ccaassqquuee,,ccoouussssiinn……)) 
mmaaiiss……ccoonnttrroovveerrsséé 
 >> 1188--2244MM CCHHIIRRUURRGGIIEE 
 AAlllloonnggeemmeenntt eenn ZZ ((DDuubboouusssseett)) 
 TTéénnoottoommiiee uunnii oouu bbiippoollaaiirree 
 TTéénnoottoommiiee ppeerrccuuttaannééee
LLAA LLUUXXAATTIIOONN 
CCOONNGGEENNIITTAALLEE DDEE HHAANNCCHHEE
PPrrééddiissppoossiittiioonnss eetthhnniiqquueess 
Indiens Navajo 
67/1000 
3311 MMaaii 22000066 
Lapons 50/1000 
Pays Bigouden 67/1000
IInncciiddeennccee ffaammiilliiaallee 
 AAnnttééccééddeennttss ffaammiilliiaauuxx cchheezz 3333%% 
 JJuummeeaauuxx: mmoonnoozzyyggootteess 4400 %% 
3311 MMaaii 22000066 
ddiizzyyggootteess 33 %% 
 SSeexx--rraattiioo: 55 àà 66 ffiilllleess ppoouurr 11 ggaarrççoonn 
 RRiissqquuee ddee lluuxxaattiioonn bbllaannccss//nnooiirrss :1166//11
RAPPEL 
ANATOMIQUE 
Ilion 
Cotyle 
Pubis 
Tête fémorale 
Ischion 
Diaphyse
RRaappppeell 
aannaattoommooppaatthhoollooggiiqquuee 
SANS INTERPOSITION AVEC INTERPOSITION IRREDUCTIBLE
AASSPPEECCTT SSEEMMIIOOLLOOGGIIQQUUEE 
DDEE LLAA LLCCHH
RREECCHHEERRCCHHEE PPOOSSTTUURREE 
IINNTTRRAAUUTTEERRIINNEE 
((RR..SSEERRIINNGGEE)) 
SIEGE +++
LL’’AASSYYMMEETTRRIIEE !!!!!!!!!!!!
La manoeuvre dd’’OOrrttoollaannii((11993377)) 
RESSAUT DE REDUCTION
LLEE SSIIGGNNEE DDEE BBAARRLLOOWW ((11996622)) 
== SSiiggnnee dduu PPiissttoonn
SSIIGGNNEESS CCLLIINNIIQQUUEESS 
AASSSSOOCCIIEESS 
 PPlliiss ccuuttaannééss 
aassyymmééttrriiqquueess 
 RRééttrraaccttiioonn ddeess 
aadddduucctteeuurrss 
 !!!!!! SSii LLCCHH bbiillaatt 
 LLiimmiittaattiioonn 
dd’’aabbdduuccttiioonn
SSIIGGNNEESS CCLLIINNIIQQUUEESS 
AASSSSOOCCIIEESS 
Asymétrie de longueur 
SSiiggnnee ddee GGaalleeaazzzzii
Confirmation dduu ddiiaaggnnoossttiicc cclliinniiqquuee 
Avant 4 mois 
 
 
 
 
échographie 
Après 4 mois 
 
 
 
 
radiographie
LL’’éécchhooggrraapphhiiee 
Cartilage limbus 
acétabulair 
e 
Cartilage 
en Y 
Tête 
fémorale 
Ilion 
HANCHE N pubis 
HANCHE LUXEE 
Cartilage 
pubien 
pulvina 
FC r 
A PARTIR DE LA 4ème SEMAINE
BBIILLAANN DDEE LL’’EEXXAAMMEENN 
CCLLIINNIIQQUUEE 
 HHaanncchhee iinnssttaabbllee 
 HHaanncchhee lluuxxaabbllee BBAARRLLOOWW++ 
 HHaanncchhee lluuxxééee rréédduuccttiibbllee OORRTTOOLLAANNII++ 
 HHaanncchhee lluuxxééee iirrrréédduuccttiibbllee BBAARRLLOOWW-- 
OORRTTOOLLAANNII-- 
 BBaassssiinn AAssyymmééttrriiqquuee CCoonnggéénniittaall
Traitement ddee llaa LLCCHH: 
PPrriinncciippeess ggéénnéérraauuxx 
 CCoonnsseeiillss ddee ppoossttuurree 
 PPoossttuurree ddee ssttaabbiilliissaattiioonn eett ddee rreecceennttrraaggee 
ddoouubbllee llaannggee?? 
LLaannggee ccaalliinn 
FFrreessjjkkaa,,ccoouussssiinn ddee BBeekkeerr…… 
 RRéédduuccttiioonn pprrooggrreessssiivvee 
aammbbuullaattooiirree:PPaavvlliikk 
HHoossppiittaalliissaattiioonn:TTrraaccttiioonn ++PPPPPP 
 RRéédduuccttiioonn ssaannggllaannttee
MMEETTHHOODDEE DD’’AABBDDUUCCTTIIOONN 
Lange Calin Culotte de Becker Culotte de Fresjka
MMEETTHHOODDEE DDEE 
RREEDDUUCCTTIIOONN 
AAMMBBUULLAATTOOIIRREE 
►HHAARRNNAAIISS DDEE PPAAVVLLIIKK
Principe du HHaarrnnaaiiss ddee PPaavvlliikk
MÉTHODE DDEE RRÉÉDDUUCCTTIIOONN 
PPAARR TTRRAACCTTIIOONN
Traction progressive aauu zzéénniitthh 
sseelloonn PPeettiitt eett SSoommeerrvviillllee
MMEETTHHOODDEE DDEE 
SSTTAABBIILLIISSAATTIIOONN 
► PPLLAATTRREE PPEELLVVII PPEEDDIIEEUUXX 
33mmooiiss
MMEETTHHOODDEE DDEE 
SSTTAABBIILLIISSAATTIIOONN 
► AAtttteelllleess aammoovviibblleess: 44 àà 66 mmooiiss
•Réduction cchhiirruurrggiiccaallee aavveecc 
ccaappssuulloorrrraapphhiiee
OOssttééoottoommiiee ppeellvviieennnnee 
 >> 1188MM 
 SSii ddyyssppllaassiiee 
rrééssiidduueellllee 
 AAssssoocciiééee àà uunnee 
rréédduuccttiioonn ssaannggllaannttee 
 AAssssoocciiééee oouu nnoonn àà 
uunnee oossttééoottoommiiee 
fféémmoorraallee
AATTTTIITTUUDDEE 
TTHHEERRAAPPEEUUTTIIQQUUEE 
 SSiimmppllee iinnssttaabbiilliittéé:: ssuurrvveeiillllaannccee 
 lluuxxaabbiilliittéé::ccuulloottttee dd’’aabbdduuccttiioonn 
 LLuuxxééee rréédduuccttbbllee::PPaavvlliikk 
 LLuuxxééee iirrrréédduuccttiibbllee<<33MM:: PPaavvlliikk oouu aabbsstteennttiioonn 
 LLuuxxééee iirrrréédduuccttiibbllee>>33MM:: TTrraaccttiioonn++PPPPPP 
RRéédduuccttiioonn ssggll ((rraarrrriissssiimmee)) 
 LLuuxxaattiioonn >> 1122MM:: RRéédduuccttiioonn SSggll++ OOssttééoottoommiiee 
ppeellvviieennnnee
DDEEPPIISSTTAAGGEE DDEE LLAA LLCCHH
CCoonncclluussiioonn 
 AAffiinn dd’’éévviitteerr cceettttee eessccaallaaddee 
tthhéérraappeeuuttiiqquuee,,llee ddééppiissttaaggee eenn 
mmaatteerrnniittéé eett lloorrss ddeess pprreemmiièèrreess 
sseemmaaiinneess eesstt pprriimmoorrddiiaall!!!! 
 EEnnttrree 8800 eett 9900%% ddeess hhaanncchheess 
ddééppiissttééeess << 33mmooiiss oonntt uunn bboonn 
pprroonnoossttiicc..
LLEE PPIIEEDD DDUU NNOOUUVVEEAAUU 
NNEE
PIEDS :: LLaa « CChheecckk lliisstt » 
 DDééffoorrmmaattiioonnss cclliinniiqquuee 
 PPoossiittiioonn ssppoonnttaannééee 
 MMoorrpphhoollooggiiee gglloobbaallee 
 MMoobbiilliittéé gglloobbaallee 
 RRéédduuccttiibbiilliittéé aaccttiivvee eett 
ppaassssiivvee 
 TTeessttiinngg mmuussccuullootteennddiinneeuuxx 
 SSoouupplleessssee aarrttiiccuullaaiirree
EXAMEN CCLLIINNIIQQUUEE DDEESS PPIIEEDDSS
DEFORMATION CCOONNGGEENNIITTAALLEE 
DDEESS PPIIEEDDSS 
 « TTHHEE BBIIGG 
TTHHRREEEE » 
 TTaalluuss 
 ccaallccaanneeoovvaallgguuss 
 MMeettaattaarrssuuss 
aadddduuccttuuss oorr VVaarruuss 
 PPiieedd bboott vvaarruuss 
ééqquuiinn 
 PPiieedd ccoonnvveexxee 
ccoonnggéénniittaallee 
 AAuuttrreess…… 
DDEEFFOORRMMAATTIIOONN 
PPOOSSTTUURRAALLEE 
MMAALLFFOORRMMAATTIIOONN 
CCOONNGGEENNIITTAALLEE
DDEEFFOORRMMAATTIIOONNSS 
CCOONNGGEENNIITTAALLEESS DDEESS PPIIEEDDSS 
DDEEFFOORRMMAATTIIOONN MMAALLFFOORRMMAATTIIOONN 
 00,,11%% 
 PPéérriiooddee eemmbbrryyoonnnnaaiirree 
 ÉÉttiioollooggiiee ggéénnééttiiqquuee 
 NNoonn rréédduuccttiibbllee 
 TTrraaiitteemmeenntt 
ccoonnsseerrvvaatteeuurr pprrééccooccee 
eett cchhiirruurrggiiee 
 AAssssoocciiéé àà dd’’aauuttrreess 
aannoommaalliieess 
ccoonnggéénniittaalleess 
 11,,55 –– 55%% 
 PPéérriiooddee ffooeettaallee 
 FFaacctteeuurr mmééccaanniiqquuee 
 rréédduuccttiibbllee 
 CCoorrrreeccttiioonn aavveecc oouu 
ssaannss ttrraaiitteemmeenntt 
 AAssssoocciiéé àà dd’’aauuttrreess 
ddééffoorrmmaattiioonnss 
ppoossttuurraalleess
La déformation du pied eesstt ppaarrffooiiss 
llaa ppaarrttiiee vviissiibbllee ddee ll’’iicceebbeerrgg!!!!!!
LLEE PPIIEEDD BBOOTT VVAARRUUSS 
ÉÉQQUUIINN
AANNAATTOOMMOO PPAATTHHOOLLOOGGIIEE 
11.. EEqquuiinn 
22.. AAdddduuccttiioonn dduu bblloocc ccaallccaanneeoo 
ppeeddiieeuuxx 
33.. AAdddduuccttiioonn CChhooppaarrtt ++ LLiissffrraanncc
SSuuppiinnaattiioonn VVaarruuss 
AAdddduuccttiioonn 
TTTTeeeerrrrmmmmiiiinnnnoooollllooooggggiiiieeee ÉÉqquuiinn 
Coll F.Chotel
LL’’EEQQUUIINN 
 RRééttrraaccttiioonn dduu 
TTeennddoonn dd’’AAcchhiillllee 
 NNoeoeuudd FFiibbrreeuuxx 
PPoossttéérroo--EExxtteerrnnee 
((NNFFPPEE)):: 
11.. CCaappssuullee ttiibbiioo-- 
ttaalliieennnnee eett ttiibbiioo-- 
ccaallccaannééeennnnee 
22.. GGaaiinnee ddeess 
ppéérroonniieerrss 
33.. FFaaiisscc PPoosstt LLLLEE
LLAA RROOTTAATTIIOONN DDUU BBLLOOCC CCAALLCCAANNEEOO-- 
PPEEDDIIEEUUXX ((BBCCPP))
AADDDDUUCCTTIIOONN AAPP 
-Capsule talo-naviculaire 
-ligament en Y de Chopart 
-l'adducteur du gros orteil 
-la loge plantaire interne 
-Le Noeoeud Fibreux Antéro-interne (NFAI)
CCLLAASSSSIIFFIICCAATTIIOONN 
 HHAARROOLLDD AANNDD WWAALLKKEERR 
 PPOONNSSEETTII AANNDD SSMMIILLEEYY 
 CCAATTEERRAALLLL 
 PPIIRRAANNII 
DDIIMMEEGGLLIIOO 
Grade I : soft soft 
Grade II : soft stiff 
Grade III : stiff soft 
Grade IV : stiff stiff 
 
 
 
 

PPRRIISSEE EENN CCHHAARRGGEE DDUU 
PPIIEEDD BBOOTT VVAARRUUSS EEQQUUIINN
Actuellement ddeeuuxx ttrraaiitteemmeennttss 
ffoonntt rrééfféérreenncceess:: 
RRaapphhaaeell SSEERRIINNGGEE IIggnnaacciioo PPOONNSSEETTII
LLaa MMéétthhooddee PPOONNSSEETTII
LLAA MMEETTHHOODDEE 
FFOONNCCTTIIOONNNNEELLLLEE 
((SStt VViinncceenntt ddee PPaauull))
LLaa cchhiirruurrggiiee dduu PPBBVVEE 
 TTyyppee 33 eett 44 (( DDiimmeegglliioo)) ssuurrttoouutt 
 1100--2200%% ddeess ppiieeddss bboottss ssoonntt ooppéérrééss 
 CChhiirruurrggiiee àà llaa ccaarrttee 
 AApprrèèss ll’’ââggee dd’’uunn aann ((rréécciiddiivveess!!)) 
 LLiibbéérraattiioonn ddeess ppaarrttiieess mmoolllleess ((TTuurrccoo oouu 
CCiinncciinnaattii)) 
 TTrraannssffeerrtt TTAA oouu cchhiirruurrggiiee oosssseeuussee ssii 
rréécciiddiivvee 
 TTrriippllee aarrtthhrrooddèèssee eenn ffiinn ddee ccrrooiissssaannccee
En fonction des protocoles ,la chirurgie peut-être nécessaire 
entre 5 et 20% des cas.
DDIIAAGGNNOOSSTTIICC 
AANNTTEENNAATTAALL OOuuii mmaaiiss ……..
DDIIAAGGNNOOSSTTIICC EENN 
MMAATTEERRNNIITTEE 
 IIssoollééee 
 PPoollyymmaallffoorrmmaattiiff 
((aarrtthhrrooggrryyppoossee)) 
 SSyynnddrroommiiqquuee 
((AAppeerrtt)) 
 AAssssoocciiééee 
((nneeuurroo,,rréénnaall,,ccaarrddiiaaqquuee…… 
))
Syndrome AArrttrrooggrryyppoottiiqquuee 
((OOrrpphhaanneett)) 
 11//33000000 nnaaiissssaanncceess 
 HHyyppoommoobbiilliittéé eenn ppéérriiooddee ffoeoettaallee 
 EEttiioollooggiiee iinncceerrttaaiinnee 
 TTaabblleeaauu cclliinniiqquuee vvaarriiaabbllee aavveecc 
aatttteeiinnttee nneeuurroo ddaannss 5500%% ddeess ccaass 
 RRééttrraaccttiioonn aarrttiiccuullaaiirree mmaajjeeuurree 
 TTyyppiiqquuee::LLCCHH//PPBBVVEE//FFlleessssuumm 
MMssuupp++MMiinnff 
 KKiinnéé//oorrtthhèèssee//CChhiirruurrggiiee
CCllaassssiiffiiccaattiioonnss ddeess 
mmaallffoorrmmaattiioonnss ddeess mmeemmbbrreess 
 TTrraannssvveerrssaalleess 
 AAmmppuuttaattiioonnss ccoonnggéénniittaalleess oouu 
AAMMEELLIIEE 
 AAmmppuuttaattiioonnss sseeggmmeennttaaiirreess 
PPHHOOCCOOMMEELLIIEE 
 HHyyppooppllaassiiee fféémmoorraallee
 LLoonnggiittuuddiinnaalleess 
 EEccttrroomméélliiee lloonnggiittuuddiinnaallee 
eexxtteerrnnee 
((AAppllaassiiee dduu ppéérroonnéé,,mmaaiinn 
bboottee rraaddiiaallee)) 
 EEccttrroomméélliiee lloonnggiittuuddiinnaallee 
iinntteerrnnee 
((AAppllaassiiee ttiibbiiaallee ,, mmaaiinn bboottee 
ccuubbiittaallee))
Types ddee mmaallffoorrmmaattiioonnss 
oorrtthhooppééddiiqquueess 
 MMeemmbbrreess ssuuppéérriieeuurrss
Types ddee mmaallffoorrmmaattiioonnss 
ccoonnggéénniittaalleess ddeess mmeemmbbrreess 
 MMeemmbbrreess 
iinnfféérriieeuurrss
Types ddee mmaallffoorrmmaattiioonnss 
ccoonnggéénniittaalleess ddeess mmeemmbbrreess 
 PPiieeddss
BBIILLAANN 
MMUULLTTIIDDIISSCCIIPPLLIINNAAIIRREE 
 MMoorrpphhooggéénnééttiiqquuee 
 IImmaaggeerriiee 
 NNééoonnaattaallooggiiee eett PPééddiiaattrriiqquuee 
 CChhiirruurrggiiccaallee……
AATTTTIITTUUDDEE 
 IInnffoorrmmaattiioonn ppaarreennttss 
 CCoonnsseeiill ggéénnééttiiqquuee 
 PPrroottooccoollee tthhéérraappeeuuttiiqquuee pprréécciiss 
 PPrriissee eenn cchhaarrggee pprrééccooccee 
 SSuuppppoorrtt ppssyycchhoollooggiiqquuee
LLAA SSCCOOLLIIOOSSEE CCHHEEZZ 
LL’’EENNFFAANNTT EETT 
LL’’AADDOOLLEESSCCEENNTT
Définition ddee llaa SSccoolliioossee 
 CC’’eesstt uunnee ddééffoorrmmaattiioonn 
ttrriiddiimmeennttiioonnnneellllee ddee llaa 
ccoolloonnnnee vveerrttéébbrraallee ddaannss 
llee ppllaann ffrroonnttaall eett ssaaggiittttaall 
aassssoocciiaanntt uunnee ddéévviiaattiioonn 
llaattéérraallee eett uunnee rroottaattiioonn 
vveerrttéébbrraallee aavveecc ggiibbbboossiittéé..
CECI N’EST PAS UNE SCOLIOSE!!!
LL’’EExxaammeenn cclliinniiqquuee 
 RReeccoonnnnaaiissssaannccee ddee llaa ddéévviiaattiioonn 
 AAffffiirrmmaattiioonn ddee ssoonn ccaarraaccttèèrree ssttrruuccttuurréé 
 AAttttrriibbuuttiioonn dd’’uunnee ééttiioollooggiiee 
 DDéécciissiioonn tthhéérraappeeuuttiiqquuee 
 FFiicchhee BBiillaann SSccoolliioossee
CC77 
EE 
EExxaammeenn dduu ttrroonncc 
« ddee ddooss »
• DDééssééqquuiilliibbrree gglloobbaall 
dduu ttrroonncc :: EE 
• AAuu ffiill àà pplloommbb 
• PPllii ddee llaa ttaaiillllee
EExxaammeenn dduu ttrroonncc 
• EEqquuiilliibbrree rraacchhiiddiieenn 
• LLiiggnnee ddeess ééppaauulleess :: DD 
• PPllii ddee llaa ttaaiillllee 
•« ccoouupp ddee hhaacchhee » 
CC77 
DD « ddee ddooss »
CC77 
TT55 
LL22 
SS33 
EExxaammeenn dduu ttrroonncc 
« ddee pprrooffiill » 
• AApppprréécciiaattiioonn 
ddeess ccoouurrbbuurreess 
ssaaggiittttaalleess 
FFllèècchheess ssaaggiittttaalleess
SSCCOOLLIIOOSSEE==GGIIBBBBOOSSIITTEE 
==RROOTTAATTIIOONN VVEERRTTEEBBRRAALLEE
Rotation vveerrttéébbrraallee eett 
ggiibbbboossiittéé ccoossttaallee
Evaluation ddee llaa ccrrooiissssaannccee 
eett bbiillaann ppuubbeerrttaaiirree 
•Mesure de la taille debout et taille assise 
•Evaluation pubertaire par la Classification de Tanner
BBiillaann GGéénnéérraallee 
 EExxcclluurree ppaatthhoollooggiiee aassssoocciiééee ppaarr uunn 
eexxaammeenn cclliinniiqquuee ssyyssttéémmiiqquuee 
 BBiillaann nneeuurroollooggiiqquuee ccoommpplleett ((RRCCAA)) 
 RReecchheerrcchhee dd’’uunnee hhyyppeerrééllaassttiicciittéé 
ttiissssuullaaiirree ((ccoollllaaggéénnoossee,,MMaarrffaann,,EEhhlleerr 
DDeennllooss……)) 
 TTaacchheess ccaafféé aauu llaaiitt 
((NNeeuurrooffiibbrroommaattoossee))
TTyyppee ddee SSccoolliioosseess 
 SSccoolliioossee « IIddiiooppaatthhiiqquuee » 8855%% 
• IInnffaannttiillee <<33AA ssuurrtttt δδ <<55%% 
• JJuuvvéénniillee 4AA –– 1100AA δδ == ǫǫ 1155%% 
• AAddoolleesscceennccee >> 1100AA ssuurrtttt ǫǫ 8800%% 
 SSccoolliioossee ccoonnggéénniittaallee oouu mmaallffoorrmmaattiivvee 
 SSccoolliioossee NNeeuurroommuussccuullaaiirree 
((IIMMOOCC,,DDSSMM,,AAMMSS……)) 
 SSccoolliioossee aassssoocciiééee àà dd’’aauuttrreess ppaatthhoollooggiieess 
((NNeeuurrooffiibbrroommaattoossee,, MMaarrffaann,, PPrraaddeerr 
WWiillllyy……))
Etiologie ddee llaa ssccoolliioossee 
« iiddiiooppaatthhiiqquuee » 
 HHiissttooiirree ffaammiilliiaallee 
((3300%%)) 
 FFaacctteeuurrss 
hhoorrmmoonnaauuxx 
 FFaacctteeuurrss 
nneeuurroollooggiiqquueess 
 GGllaannddee PPiinnééaallee eett 
MMééllaattoonniinnee 
((JJ..DDuubboouusssseett))
La scoliose dduu nnoouurrrriissssoonn 
 AAssssoocciiééee àà uunn 
ssyynnddrroommee ppoossttuurraall eett//oouu 
uunnee ppllaaggiiooccéépphhaalliiee.. 
 GGrraannddee ccoouurrbbuurree 
uunniiqquuee 
ddoorrssoolloommbbaaiirree GG 
 SSppoonnttaannéémméénntt 
rrééssoolluuttiivvee eenn 1122 àà 1188 
mmooiiss
SSccoolliioossee IInnffaannttiillee
SSccoolliioossee JJuuvvéénniillee
LLaa ssccoolliioossee ddee 
ll’’aaddoolleesscceennccee
BBIILLAANN 
RRAADDIIOOLLOOGGIIQQUUEE 
DE FACE ET DE PROFIL !!!
Mesure ddeess ccoouurrbbuurreess:: 
AAnnggllee ddee CCoobbbb
TEST ddee rréédduuccttiibbiilliittéé 
((BBeennddiinngg))
Test ddee RRiisssseerr ++ AAggee 
OOsssseeuuxx 
5A 12 A
CCllaassssiiffiiccaattiioonn ddeess 
ccoouurrbbuurreess ssccoolliioottiiqquueess 
Classification Ponseti/SRS/GES 
 SSccoolliioossee àà ccoouurrbbuurree uunniiqquuee:: 
TThhoorraacciiqquuee ((TT55--LL11)) DDrrooiittee ssuurrtttt 
TThhoorraaccoolloommbbaaiirree ((TT66--LL33,,TT55--LL22,,TT1111--LL22)) 
LLoommbbaaiirree ((TT1122--LL33,,LL11--LL4)) 
 SSccoolliioossee àà ddoouubbllee ccoouurrbbuurree oouu ddoouubbllee mmaajjeeuurree 
TThhoorraacciiqquuee pprrééddoommiinnaannttee DDrrooiittee 
LLoommbbaaiirree pprrééddoommiinnaannttee GGaauucchhee 
DDoouubbllee tthhoorraacciiqquuee 
 SSccoolliioossee àà ttrriippllee ccoouubbuurree 
cceerrvviiccoo tthhoorraacciiqquuee DD TThhoorraacciiqquuee GG LLoommbbaaiirree DD
Autres ccllaassssiiffiiccaattiioonnss 
 KKIINNGG ((11--55))
Evolutivité ddeess SSccoolliioosseess 
CCoouurrbbee ddee DDuuvvaall 
BBeeaauuppèèrree
Traitement ddee llaa ssccoolliioossee:: 
PPrriinncciippee 
 AArrrrêêtteerr llaa pprrooggrreessssiioonn ddee llaa ccoouurrbbuurree 
((ccoorrsseettss)) 
 RRéédduuiirree llaa ccoouurrbbuurree ((PPllââttrree)) 
 CCoorrrriiggeerr llaa ccoouurrbbuurree ((CChhiirruurrggiiee)) 
 ÉÉvviitteerr lleess ccoommpplliiccaattiioonnss ttaarrddiivveess ((ccaarrddiioo-- 
ppuullmmoonnaaiirree,, nneeuurroollooggiiqquuee)) 
 AAmméélliioorreerr ll''eesstthhééttiiqquuee ((ggiibbbboossiittéé))
Réduction ddeess SSccoolliioosseess 
ppaarr ccoorrsseett ppllaattrréé EEDDFF
Les corsets oorrtthhooppééddiiqquueess
Le ccoorrsseett oorrtthhooppééddiiqquuee 
 SSii ccoouurrbbuurree ssuupp 2200°° eett aavvaanntt RRiisssseerr 33 
 FFrreeiinnee oouu aarrrrêêttee llaa pprrooggrreessssiioonn ddeess 
ssccoolliioosseess 
 PPoorrtt nnooccttuurrnnee eett ddiiuurrnnee !!!!!! ((ssaauuff BBeennddiinngg 
ccoorrsseett)) 
 2233HH//224HH aauu ddéébbuutt eett 1166HH//224HH eenn vviitteessssee ddee 
ccrrooiissiièèrree 
 JJuussqquu’’àà RRiisssseerr 4,,55 
 SSeevvrraaggee pprrooggrreessssiiff
Traitement cchhiirruurrggiiccaall 
 AArrtthhrrooddèèssee vveerrttéébbrraallee 
ppoossttéérriieeuurr ((HHaarrrriinnggttoonn,,CCDD……)) 
 AArrtthhrrooddèèssee aannttéérriieeuurr 
 AArrtthhrrooddèèssee tteemmppoorraaiirree 
 EEppiipphhyyssiiooddèèssee vveerrttéébbrraallee 
 CChhiirruurrggiiee tthhoorraaccoossccooppiiqquuee
Indication tthhéérraappeeuuttiiqquuee 
 SSccoolliioossee dduu nnoouurrrriissssoonn:: ppaass dd’’iinnddiiccaattiioonn ssaauuff ssii 
rriissqquuee dd’’éévvoolluuttiivviittéé 
 SSccoolliioossee iinnffaannttiillee eett jjuuvvéénniillee:: 
iinnddiiccaattiioonn cchhiirruurrggiiccaallee ffrrééqquueennttee .. 
CCoorrsseett ddee MMiillwwaauukkeeee eenn ppoorrtt nnooccttuurrnnee ssii <<3300°° 
eett 2233HH//224HH ssii >>400°° 
 SSccoolliioossee ddee ll’’aaddoolleesscceennccee:: 
>>2200°° CCoorrsseett mmoonnooccooqquuee 
((CChheenneeaauu,,TTLLSSOO,,LLyyoonnnnaaiiss,,BBoossttoonn,,CChhaarrlleessttoonn…… 
)) 
>> 455°° AArrttrrooddèèssee vveerrttéébbrraallee ppoossttéérriieeuurr
QQuuee rreetteenniirr?? 
•La scoliose nécessite une prise en charge 
adaptée afin d'éviter l'évolution vers l'aggravation 
qui se retrouve dans 10 à 15% des cas. 
• Plus une scoliose est précoce, plus elle risque 
de s'aggraver, 
• Plus le Risser est proche de 0,1, plus la 
scoliose, en fonction de son angulation, aura de 
chance de s'aggraver 
• la scoliose proche de 30° est une scoliose 
à haut risque pour le présent et le futur
TTrroouubblleess Troubles ssttaattiiqquueess eett 
rroottaattiioonnnneellss
DDEEVVIIAATTIIOONNSS 
FFRROONNTTAALLEESS 
VARUS 
VALGUS
AAXXEESS MMEECCAANNIIQQUUEESS
EEVVOOLLUUTTIIOONN 
MMOORRPPHHOOLLOOGGIIQQUUEE
- 5° 
0° 
+ 5° 
EVOLUTION PHYSIOLOGIQUE DANS LE PLAN 
FRONTAL 
G. Varum 
G. Valgum 
M 
F 
2 Y 4 Y 12 Y 
15 Y
GGEENNUU VVAARRUUMM
 Genu varum ccoonnssttiittuuttiioonnnneell 
--pphhyyssiioollooggiiqquuee 
<< 22AA 
--mmeessuurree EEIICC 
-- ccoorrrreeccttiioonn ssppoonnttaannééee 
-- ttrraaiitteemmeenntt:: nniihhiill 
Trouble statique MI
 ffoorrmmee ggrraanndd eennffaanntt 
--mmoorrpphhoottyyppee 
-- ggaarrççoonnss 
--éévvoolluuttiioonn aarrtthhrrooggèènnee 
--iinnddiiccaattiioonn cchhiirruurrggiiccaallee 
Trouble statique MI
 Genu vvaarruumm sseeccoonnddaaiirree 
ppoosstt--ttrraauummaattiiqquueess oouu iinnffeeccttiieeuusseess...... 
FFooccaall CChhoonnddrrooffiibbrrooddyyssppllaassiiaa
MMaallaaddiiee ddee BBlloouunntt== TTiibbiiaa vvaarraa 
ccoonnggéénniittaallee 
 nnooiirrss oouu nnoorrddiiqquueess 
 ffoorrmmee iinnffaannttiillee bbiillaatt 
 ffoorrmmee aaddoolleesscceenntt uunniillaatt 
 TTrraaiitteemmeenntt oorrtthhoo oouu 
cchhiirr 
Trouble statique MI
RACHITISM 
E 
•Genu varum 
•Chapelet costal 
•Nouures 
•Radio: 
Elargissement de la 
physe++
GENU VALGUM
forme dduu jjeeuunnee eennffaanntt 
--pphhyyssiioollooggiiqquuee 
--bbiillaattéérraall eett ssyymmééttrriiqquuee 
--1188 mmooiiss >>4aannss << 1100aannss 
--ttrraaiitteemmeenntt:: nniihhiill 
Trouble statique MI
Laxité ligamentaire 
Surpoids Variations des mesures 
10 cm 4 cm Coll Cahuzac
VARIATIONS 
Adolescents obèses = faux genoux en X 
Répartition anormales des graisses 
10cm 
Coll Cahuzac
 forme de la sseeccoonnddee eennffaannccee eett 
aaddoolleesscceennccee 
--FF>>>>GG 
--ssuurrcchhaarrggee ppoonnddéérraallee 
--pprroobbllèèmmee ccoossmmééttiiqquuee?? 
--EEvvoolluuttiioonn aarrtthhrrooggèènnee 
ccoommppaarrttiimmeenntt eexxtteerrnnee 
--iinnddiiccaattiioonn dd’’ééppiipphhyyssiiooddèèssee?? 
Trouble statique MI
 GGeennuu VVaallgguumm 
PPaatthhoollooggiiqquuee 
RRaacchhiittiissmmee 
CCaarreennttiieell 
NNeeuurroollooggiiqquuee 
DDyyssppllaassiiee 
ppoollyyééppiipphhyyssaaiirree 
CChhoonnddrroommaattoosseess 
……
GGEENNUU VVAALLGGUUMM 
AASSYYMMEETTRRIIQQUUEE
Correction cchhiirruurrggiiccaallee ddeess 
DDéévviiaattiioonnss FFrroonnttaalleess 
 LL’’aaggrraapphhaaggee ddee BBLLOOUUNNTT 
 LLaa ppllaaqquuee ddee ccrrooiissssaannccee ((88 ppllaattee)) 
 LLee vviissssaaggee ttrraannssééppiipphhyyssaaiirree 
 LL’’EEppiipphhyyssiiooddèèssee ddééffiinniittiivvee ddee BBoowweenn 
 LLeess oossttééoottoommiieess ddee rrééaaxxaattiioonn aavveecc oouu 
ssaannss oossttééoossyynntthhèèssee..
Principe ddeess EEppiipphhyyssiiooddèèsseess 
 BBllooccaaggee ddeess 
ccaarrttiillaaggeess ddee 
ccrrooiissssaannccee dduu ggeennoouu 
tteemmppoorraaiirree oouu ddééffiinniittiiff 
ppoouurr ccoorrrriiggeerr ddeess 
ddéévviiaattiioonnss ffrroonnttaalleess 
oouu ddeess iinnééggaalliittééss ddee 
lloonngguueeuurr ddeess 
mmeemmbbrreess
Epiphysiodèse tteemmppoorraaiirree
Ostéotomie ddee rrééaaxxaattiioonn
Ostéotomie ppoouurr TTiibbiiaa vvaarraa
IINN//OOUUTT TTOOEEIINNGG 
AANNOOMMAALLIIEESS 
RROOTTAATTIIOONNEELLLLEESS
Torsion fémorale eett ttiibbiiaallee 
pphhyyssiioollooggiiqquueess
EEVVOOLLUUTTIIOONN DDEESS 
TTOORRSSIIOONNSS FFEEMMOORRAALLEESS 
EETT TTIIBBIIAALLEESS
IINN eett OOUUTT TTOOEEIINNGG 
 mmoottiiff ffrrééqquueenntt ddee ccoonnssuullttaattiioonn 
 iinnqqiiééttuuddee ppaarreennttaallee 
 cchhuutteess ffrrééqquueenntteess ???? 
 iinneesstthhééttiiqquuee 
 ééttiioollooggiiee «ssuupprraa ppeeddiiss» 
Trouble statique MI
ANGLE DE PROGRESSION DU PAS (FPA) 
Valeur N entre +5° et 20°
IINN eett OOUUTT TTOOEEIINNGG 
Trouble statique MI
TToorrssiioonn fféémmoorraallee:: 
MMeessuurree cclliinniiqquuee 
Decubitus vental. 
G troch at its greatest 
Vertical line / axes leg 
Netter method Medial rotation / Antetorsion
MMEESSUURREE DDEE 
LL’’AANNTTEEVVEERRSSIIOONN 
4400°° cchheezz nnoouuvveeaauu--nnéé 
1155°° cchheezz aadduullttee 
Trouble statique MI
 HYPERANTEVERSION CCOOLL 
FFEEMMOORRAALL 
« PPoossiittiioonn eenn WW» ++ «SSttrraabbiissmmee rroottuulliieenn» 
Trouble statique MI
HYPERANTEVERSION CCOOLL 
FFEEMMOORRAALL 
-soit évolution spontanément résolutive 
(2à3°/an) 
-soit compensation (TTE+PPV) 
«triple torsion de JUDET» 
-indication d’ostéotomie: rarrissime! 
Trouble statique MI
TToorrssiioonn ttiibbiiaallee:: 
MMeessuurree cclliinniiqquuee 
Decubitus dorsal 
Transverse patellar axis 
/ Bimalleolar axis 
Décubitus ventral 
Thigh-foot angle 
Axis foot/ thigh
 TORTION TTIIBBIIAALLEE IINNTTEERRNNEE 
--mmeessuurree cclliinniiqquuee eett aannggllee ddee ppaass 
--pphhyyssiioollooggiiqquuee cchheezz nnnn eett ppeettiitt 
eennffaanntt 
--aassssoocciiééee aauu vvaarruumm ddee llaa ppeettiittee 
eennffaannccee 
--ccoorrrreeccttiioonn ssppoonnttaannééee ((55--66 aannss)) 
--iinnddiiccaattiioonn ooppéérraattooiirree rraarrrriissssiimmee!! 
Trouble statique MI
Correction cchhiirruurrggiiccaallee ddeess 
ttrroouubblleess ddee ttoorrssiioonn 
 OOssttééoottoommiiee fféémmoorraallee oouu ttiibbiiaallee ddee ddéérroottaattiioonn
CCoorrrreeccttiioonn cchhiirruurrggiiccaallee ddeess 
ttrroouubblleess ddee ttoorrssiioonn 
Ostéotomie tibiale ddee ddéérroottaattiioonn
TROUBLES SSTTAATTIIQQUUEESS DDEESS 
PPIIEEDDSS
PPIIEEDD PPLLAATT VVAALLGGUUSS 
Trouble statique MI 
<<33-- 44 aannss 
PPPPVV pphhyyssiioollooggiiqquuee ++ 
GGVV !!!!!! 
 55--66 aannss 
9900%% ssee ccoorrrriiggeenntt!!!!!!
La souplesse et la réductibilité 
sont de bon pronostic
 PPIIEEDD PPLLAATT 
VVAALLGGUUSS 
5% PPV rebelles: familiales ou 
déformation posturales (pied 
convexe,talus valgus) 
<5% origine anatomiques ou neuro 
(synostoses,Achille court, unilatérale) 
Trouble statique MI
AASSYYMMEETTRRIIEE!!!!!!
• PPIIEEDD PPLLAATT VVAALLGGUUSS:: 
BBIILLAANN 
Big toe test et pointe des pieds 
podoscope ou podométrie 
RX + CT SCAN 
Trouble statique MI
PPiieedd ppllaatt vvaallgguuss 
 La semelle n'a aucun intérêt en cas de 
pied plat valgus hypotonique,"banal", 
physiologique 
Wenger D. et al. Corrective shoes and inserts as 
treatment of flexible flatfoot. J. Bone Joint Surg. 71:A
llaa cchhiirruurrggiiee dduu PPPPVV 
 SSii ggèènnee 
ffoonnccttiioonnnneellllee oouu DD++ 
 SSii uussuurree++++ 
 SSii ttrroouubbllee ttrroopphhiiqquuee 
 AApprrèèss 88--1100AA 
Coll 
M.Peeters
BOITERIES CCHHEEZZ LL’’EENNFFAANNTT 
++ aarrtthhrriittee sseeppttiiqquuee,, IILLMMII,, nneeuurroo,, 
SSppoonnddyyllooddiisscciittee ,, ttuummeeuurr..........
Pièges et signes d’alarmes 
DysplasieDévelopementale ddee llaa 
HHaanncchhee ((DDDDHH)) 
•GALEAZZI+ 
• ILMI/ 
•Abd limitée 
•!!! si luxation bilat. 
•boiterie dès les 1ers pas
Pièges et signes d’alarmes 
FFrraaccttuurree ssppiirrooiiddee ssoouuss ppéérriioossttééee 
dduu ttiibbiiaa 
•1 à 2 ans 
•Rx svt - 
•! lit à barreau
Pièges et signes d’alarmes 
SSyynnoovviittee TTrraannssiittooiirree AAiigguuee 
•boiterie matinale sans notion traumatique ni 
septique 
•3 à 6 ans 
•gonalgie irradiée 
•Diagnostic échoraphique 
•! LEGG CALVE PERTHES 
•tjrs RX bassin
La Maladie ddee LLeegggg CCaallvvee 
PPeerrtthheess 
 NNééccrroossee aasseeppttiiqquuee ppaarrttiieellllee oouu ttoottaallee ddee llaa 
ttêêttee fféémmoorraallee 
 LL''aaffffeeccttiioonn ssee ddééccllaarree eennttrree 22 eett 1100aannss ((44AA-- 
88AA)) 
 >> 1100AA == nnééccrroosseess iiddiiooppaatthhiiqquueess ddee ll''aadduullttee 
ddoonntt ll''éévvoolluuttiioonn eesstt pplluuss ppééjjoorraattiivvee.. 
 PPlluuss ffrrééqquueennttee cchheezz llee ggaarrççoonn ((rraattiioo 44//11)) 
 SSaa ffrrééqquueennccee vvaarriiee sseelloonn lleess eetthhnniieess.. 
((EEnn EEuurrooppee:: 11 ppoouurr 22000000 eennffaannttss)).. 
 LL''aatttteeiinnttee eesstt bbiillaattéérraallee ddaannss 1100 àà 1155%% ddeess 
ccaass..
EETTHHIIOOPPAATTHHOOGGEENNIIEE 
 vvaassccuullaaiirree eemmbboolliiee aarrttéérriieellllee ?? 
 tthhrroommbboossee iinn ssiittuu ?? 
 ccoommpprreessssiioonn ddeess vvaaiisssseeaauuxx nnoouurrrriicciieerrss ?? 
 PPrroottééiinnee CC?? 
 mmééccaanniiqquuee 
 AAccttiivviittéé SSppoorrttiivvee??
CCLLAASSSSIIFFIICCAATTIIOONN 
 CCAATTEERRAALLLL ((11997711)) 
 SSTTUULLBBEERRGG ((11998811)) 
 SSAALLTTEERR @@ TTHHOOMMSSOONN ((11998844)) 
 HHEERRRRIINNGG ((11998899)) 
 ……
CClliinniiqquuee 
 DDéébbuutt iinnssiiddiieeuuxx 
 GGoonnaallggiiee !!!!!! 
 BBooiitteerriiee ddoouulloouurreeuussee oouu nnoonn 
 LLiimmiittaattiioonn AABBDD eett RRII 
 RRééttrraaccttiioonn ddeess aadddduucctteeuurrss 
 AAmmyyoottrroopphhiiee 
 IILLMMII 
 BBiioollooggiiee:: nnoorrmmaallee
BBIILLAANN EETT IIMMAAGGEERRIIEE
TTRRAAIITTEEMMEENNTT 
 RReeppooss 
 DDéécchhaarrggee 
 TTrraaccttiioonn 
 MMoobbiilliissaattiioonn 
 OOssttééoottoommiiee ppeellvviieennnnee 
eett//oouu fféémmoorraallee 
 BBuuttééee oossttééooppllaassttiiqquuee 
ttyyppee BBoowweenn 
 ……
QQuuee ddiirree ddee llaa LLCCPP 
 LLaa mmaallaaddiiee ddee PPeerrtthheess ddeemmeeuurree uunn pprroobbllèèmmee 
tthhéérraappeeuuttiiqquuee ccoommpplleexxee.. 
 CCeettttee aaffffeeccttiioonn pprréésseennttee ddeess eexxpprreessssiioonnss 
cclliinniiqquueess eett ddeess éévvoolluuttiioonnss vvaarriiaabblleess sseelloonn lleess 
ttrraanncchheess dd''ââggee.. 
 IIll nn’’eexxiissttee ppaass ddee ccoonnsseennssuuss ddaannss llaa pprriissee eenn 
cchhaarrggee tthhéérraappeeuuttiiqquuee.. 
 LLeess oobbjjeeccttiiffss dduu ttrraaiitteemmeenntt vviisseenntt àà ddiimmiinnuueerr 
llaa sséévvéérriittéé ddee llaa mmaallaaddiiee eett ddee sseess ssééqquueelllleess,, 
dd''eenn mmooddiiffiieerr ll''hhiissttooiirree nnaattuurreellllee eett ssii ppoossssiibbllee 
dd''eenn rraaccccoouurrcciirr ll''éévvoolluuttiioonn..
Pièges et signes d’alarmes 
EEppiipphhyyssiioollyyssee FFéémmoorraallee 
SSuuppéérreerriieeuurree 
•boiterie subaigue ou chronique 
•surcharge pondérale,facteurs hormonaux… 
•garçon de 10 à 15 ans 
•«attitude en ROT. EXT. automatique» 
•RX profil !!!
Pièges et signes d’alarmes 
EEppiipphhyyssiioollyyssee FFéémmoorraallee SSuuppéérreerriieeuurree
Pièges et signes d’alarmes 
OOssttééoommyyéélliittee 
• D+ / T°/ impotence fonctionnelle 
• atteinte métaphysaire élective 
• parfois chaleur locale 
• mais!!!! forme atypique et subaigue
Pièges et signes 
d’alarmes 
AArrtthhrriittee 
• impotence fonctionelle +++ 
• Dolor 
• Calor 
• Rubor 
• Diagnostic urgent!
Pièges et signes 
d’alarmes 
TTuummeeuurrss oosssseeuusseess 
8800 %% bbeenniiggnneesseexxoossttoosseess 
kkyysstteess ssoolliittaaiirreess 
oossttééoommeess oossttééooiiddeess 
ggrraannuulloommeess ééoossiinnoopphhiilleess 
2200%% mmaalliiggnneess oossttééoossaarrccoommeess 
EEWWIINNGG 
mmééttaa
GGaarrççoonn ddee 1133AA 
 SSppoorrttiiff 
 GGèènnee ggeennoouu //jjaammbbee DD 
ddeeppuuiiss pplluussiieeuurrss mmooiiss 
 DD++ éélleeccttiivvee aauu nniivveeaauu ddee 
llaa ppaattttee dd’’ooiiee 
 TTrraaiittéé ppoouurr tteennddiinniittee ddee llaa 
ppaattttee dd’’ooiiee 
 GGoonnfflleemmeenntt pprrooggrreessssiiff 
AA qquuooii ppeennsseezz--vvoouuss?? Sarcome d’Ewing
Pathologie orthopedique de l'enfant
Pathologie orthopedique de l'enfant

More Related Content

What's hot

La maladie de legg calve perthes
La maladie de legg calve perthesLa maladie de legg calve perthes
La maladie de legg calve perthes
ROBERT ELBAUM
 
Fractures de læextrúmitú supúrieure de læhumúrus
Fractures de læextrúmitú supúrieure de læhumúrusFractures de læextrúmitú supúrieure de læhumúrus
Fractures de læextrúmitú supúrieure de læhumúrus
Hamlaoui Saddek
 
La poliomyelite aigue
La poliomyelite aigueLa poliomyelite aigue
La poliomyelite aigue
belaibzino
 
Convulsions chez le nourrison et l enfant
Convulsions chez le nourrison et l enfantConvulsions chez le nourrison et l enfant
Convulsions chez le nourrison et l enfant
Rose De Sable
 

What's hot (20)

L'embrochage centromédullaire élastique stable (ECMES) chez l'enfant
L'embrochage centromédullaire élastique stable (ECMES) chez l'enfantL'embrochage centromédullaire élastique stable (ECMES) chez l'enfant
L'embrochage centromédullaire élastique stable (ECMES) chez l'enfant
 
La maladie de legg calve perthes
La maladie de legg calve perthesLa maladie de legg calve perthes
La maladie de legg calve perthes
 
Ostéomyélite et ostéoarthrites chez l'enfant 2014
Ostéomyélite et ostéoarthrites chez l'enfant 2014Ostéomyélite et ostéoarthrites chez l'enfant 2014
Ostéomyélite et ostéoarthrites chez l'enfant 2014
 
Fractures de læextrúmitú supúrieure de læhumúrus
Fractures de læextrúmitú supúrieure de læhumúrusFractures de læextrúmitú supúrieure de læhumúrus
Fractures de læextrúmitú supúrieure de læhumúrus
 
Coude fractures
Coude fracturesCoude fractures
Coude fractures
 
Spondylarthropathies
SpondylarthropathiesSpondylarthropathies
Spondylarthropathies
 
FEIF.pptx
FEIF.pptxFEIF.pptx
FEIF.pptx
 
Syndrome pariétal imagerie de la paroi thoracique
Syndrome pariétal   imagerie de la paroi thoraciqueSyndrome pariétal   imagerie de la paroi thoracique
Syndrome pariétal imagerie de la paroi thoracique
 
Luxation traumatique de la hanche
Luxation traumatique de la hancheLuxation traumatique de la hanche
Luxation traumatique de la hanche
 
La poliomyelite aigue
La poliomyelite aigueLa poliomyelite aigue
La poliomyelite aigue
 
Lésions des tendons extenseurs
Lésions des tendons extenseurs Lésions des tendons extenseurs
Lésions des tendons extenseurs
 
Tumeurs de la fosse cérébrale postérieure de l'adulte
Tumeurs de la fosse cérébrale postérieure de l'adulteTumeurs de la fosse cérébrale postérieure de l'adulte
Tumeurs de la fosse cérébrale postérieure de l'adulte
 
path chir Chapitre2
 path chir Chapitre2 path chir Chapitre2
path chir Chapitre2
 
Le syndrome pyramidal 2013
Le syndrome pyramidal 2013Le syndrome pyramidal 2013
Le syndrome pyramidal 2013
 
Convulsions chez le nourrison et l enfant
Convulsions chez le nourrison et l enfantConvulsions chez le nourrison et l enfant
Convulsions chez le nourrison et l enfant
 
Toa
ToaToa
Toa
 
Traumato cheville & pied
 Traumato cheville & pied Traumato cheville & pied
Traumato cheville & pied
 
CAT devant une occlusion intestinale aigue
CAT devant une occlusion intestinale aigueCAT devant une occlusion intestinale aigue
CAT devant une occlusion intestinale aigue
 
POLYTRAUMATISME.ppt
POLYTRAUMATISME.pptPOLYTRAUMATISME.ppt
POLYTRAUMATISME.ppt
 
Fractures generalites
 Fractures generalites Fractures generalites
Fractures generalites
 

Viewers also liked

physiotheray intro by urmesh
physiotheray  intro by urmeshphysiotheray  intro by urmesh
physiotheray intro by urmesh
theurmesh
 
Intervention Gihp Aquitaine Catherine Salmon Definitions Des Handicaps
Intervention Gihp Aquitaine Catherine Salmon Definitions Des HandicapsIntervention Gihp Aquitaine Catherine Salmon Definitions Des Handicaps
Intervention Gihp Aquitaine Catherine Salmon Definitions Des Handicaps
MONA
 
10 pathologies micro-traumatique du systeme extenseur
10  pathologies micro-traumatique du systeme extenseur10  pathologies micro-traumatique du systeme extenseur
10 pathologies micro-traumatique du systeme extenseur
tyuit
 
Przez ruch po zdrowie i ładną sylwetkę
Przez ruch po zdrowie i ładną sylwetkęPrzez ruch po zdrowie i ładną sylwetkę
Przez ruch po zdrowie i ładną sylwetkę
Medi-Kor
 
Syndrome de volkmann
Syndrome de volkmannSyndrome de volkmann
Syndrome de volkmann
laamlove
 
1 anatomie et semiologie rdiologique (version 2)
1 anatomie et semiologie rdiologique (version 2)1 anatomie et semiologie rdiologique (version 2)
1 anatomie et semiologie rdiologique (version 2)
Med Achraf Hadj Ali
 

Viewers also liked (20)

Congenital Hallux varus: How to deal with it?
Congenital Hallux varus: How to deal with it?Congenital Hallux varus: How to deal with it?
Congenital Hallux varus: How to deal with it?
 
Prise en charge d’un traumatisme du rachis cervical 2015
Prise en charge d’un traumatisme du rachis cervical 2015Prise en charge d’un traumatisme du rachis cervical 2015
Prise en charge d’un traumatisme du rachis cervical 2015
 
Aspect particulier en traumatologie pédiatrique
Aspect particulier en traumatologie pédiatriqueAspect particulier en traumatologie pédiatrique
Aspect particulier en traumatologie pédiatrique
 
11 avant -bras - fractures
11  avant -bras - fractures11  avant -bras - fractures
11 avant -bras - fractures
 
Supracondylar osteotomy for treatment of cubitus varus
Supracondylar osteotomy for treatment of cubitus varusSupracondylar osteotomy for treatment of cubitus varus
Supracondylar osteotomy for treatment of cubitus varus
 
Coxa Vara, Genu VArum & Valgum. Under Gradts.
Coxa Vara, Genu VArum & Valgum. Under Gradts.Coxa Vara, Genu VArum & Valgum. Under Gradts.
Coxa Vara, Genu VArum & Valgum. Under Gradts.
 
La prise en charge kinésithérapique du torticolis congénital du nourrisson_By...
La prise en charge kinésithérapique du torticolis congénital du nourrisson_By...La prise en charge kinésithérapique du torticolis congénital du nourrisson_By...
La prise en charge kinésithérapique du torticolis congénital du nourrisson_By...
 
La prise en charge kinésithérapique du torticolis congénital du nourrisson_By...
La prise en charge kinésithérapique du torticolis congénital du nourrisson_By...La prise en charge kinésithérapique du torticolis congénital du nourrisson_By...
La prise en charge kinésithérapique du torticolis congénital du nourrisson_By...
 
12 poignet - fractures
12  poignet - fractures12  poignet - fractures
12 poignet - fractures
 
physiotheray intro by urmesh
physiotheray  intro by urmeshphysiotheray  intro by urmesh
physiotheray intro by urmesh
 
Spondylolyse chez l'enfant
Spondylolyse chez l'enfant Spondylolyse chez l'enfant
Spondylolyse chez l'enfant
 
Le podologue libéral et la carpimko
Le podologue libéral et la carpimkoLe podologue libéral et la carpimko
Le podologue libéral et la carpimko
 
Intervention Gihp Aquitaine Catherine Salmon Definitions Des Handicaps
Intervention Gihp Aquitaine Catherine Salmon Definitions Des HandicapsIntervention Gihp Aquitaine Catherine Salmon Definitions Des Handicaps
Intervention Gihp Aquitaine Catherine Salmon Definitions Des Handicaps
 
M panuel pied douloureux de l'enfant jfim hanoi 2015
M panuel pied douloureux de l'enfant jfim hanoi 2015M panuel pied douloureux de l'enfant jfim hanoi 2015
M panuel pied douloureux de l'enfant jfim hanoi 2015
 
10 pathologies micro-traumatique du systeme extenseur
10  pathologies micro-traumatique du systeme extenseur10  pathologies micro-traumatique du systeme extenseur
10 pathologies micro-traumatique du systeme extenseur
 
Fractures in Children: Is conservative treatment still alive?
Fractures in Children: Is conservative treatment still alive?Fractures in Children: Is conservative treatment still alive?
Fractures in Children: Is conservative treatment still alive?
 
Przez ruch po zdrowie i ładną sylwetkę
Przez ruch po zdrowie i ładną sylwetkęPrzez ruch po zdrowie i ładną sylwetkę
Przez ruch po zdrowie i ładną sylwetkę
 
Syndrome de volkmann
Syndrome de volkmannSyndrome de volkmann
Syndrome de volkmann
 
Les tendinopathies chez l'enfant
Les tendinopathies chez l'enfant   Les tendinopathies chez l'enfant
Les tendinopathies chez l'enfant
 
1 anatomie et semiologie rdiologique (version 2)
1 anatomie et semiologie rdiologique (version 2)1 anatomie et semiologie rdiologique (version 2)
1 anatomie et semiologie rdiologique (version 2)
 

Similar to Pathologie orthopedique de l'enfant

Aqua Eagles Presentation August 25th 2014
Aqua Eagles Presentation August 25th 2014 Aqua Eagles Presentation August 25th 2014
Aqua Eagles Presentation August 25th 2014
amandaleaallen
 
SEO Company India - SMO PPC , Website Design, Web Development Services At W...
SEO  Company  India - SMO PPC , Website Design, Web Development Services At W...SEO  Company  India - SMO PPC , Website Design, Web Development Services At W...
SEO Company India - SMO PPC , Website Design, Web Development Services At W...
Wildnet Technologies Pvt. Ltd.
 
Experiencia con-el-lucas-2
Experiencia con-el-lucas-2Experiencia con-el-lucas-2
Experiencia con-el-lucas-2
Sa Har
 
Guarani World Bank presentation
Guarani World Bank presentationGuarani World Bank presentation
Guarani World Bank presentation
Iwl Pcu
 
Appcc. Sistema de autocontrol. Pautas para su implantación en la producción c...
Appcc. Sistema de autocontrol. Pautas para su implantación en la producción c...Appcc. Sistema de autocontrol. Pautas para su implantación en la producción c...
Appcc. Sistema de autocontrol. Pautas para su implantación en la producción c...
Manuel Miguel Gonzalez Martinez
 

Similar to Pathologie orthopedique de l'enfant (20)

Wheat pill by dr sagheer part 2
Wheat pill by dr sagheer part 2Wheat pill by dr sagheer part 2
Wheat pill by dr sagheer part 2
 
Al.alloys ppt
Al.alloys pptAl.alloys ppt
Al.alloys ppt
 
Pseudo tu snc sida
Pseudo tu snc sidaPseudo tu snc sida
Pseudo tu snc sida
 
Leukoplakia
LeukoplakiaLeukoplakia
Leukoplakia
 
Aqua Eagles Presentation August 25th 2014
Aqua Eagles Presentation August 25th 2014 Aqua Eagles Presentation August 25th 2014
Aqua Eagles Presentation August 25th 2014
 
Integrated Approaches Across Focal Areas
Integrated Approaches Across Focal AreasIntegrated Approaches Across Focal Areas
Integrated Approaches Across Focal Areas
 
Tourism 2
Tourism 2Tourism 2
Tourism 2
 
Petroleum adulteration and law
Petroleum adulteration and lawPetroleum adulteration and law
Petroleum adulteration and law
 
Parques nacionales
Parques nacionalesParques nacionales
Parques nacionales
 
SEO Company India - SMO PPC , Website Design, Web Development Services At W...
SEO  Company  India - SMO PPC , Website Design, Web Development Services At W...SEO  Company  India - SMO PPC , Website Design, Web Development Services At W...
SEO Company India - SMO PPC , Website Design, Web Development Services At W...
 
Experiencia con-el-lucas-2
Experiencia con-el-lucas-2Experiencia con-el-lucas-2
Experiencia con-el-lucas-2
 
Neurodevelopemental assessment-and-care-of-premature
Neurodevelopemental assessment-and-care-of-prematureNeurodevelopemental assessment-and-care-of-premature
Neurodevelopemental assessment-and-care-of-premature
 
Guarani World Bank presentation
Guarani World Bank presentationGuarani World Bank presentation
Guarani World Bank presentation
 
Reacción de neutralización
Reacción de neutralizaciónReacción de neutralización
Reacción de neutralización
 
New approaches in ventilator associated pneumonia (vap) management (dr. sameh...
New approaches in ventilator associated pneumonia (vap) management (dr. sameh...New approaches in ventilator associated pneumonia (vap) management (dr. sameh...
New approaches in ventilator associated pneumonia (vap) management (dr. sameh...
 
Danube Regional Project presentation
Danube Regional Project presentationDanube Regional Project presentation
Danube Regional Project presentation
 
Pathologie ortho de l'enfant module 1
Pathologie ortho de l'enfant module 1Pathologie ortho de l'enfant module 1
Pathologie ortho de l'enfant module 1
 
Pancreas 2014 2
Pancreas 2014 2Pancreas 2014 2
Pancreas 2014 2
 
Appcc. Sistema de autocontrol. Pautas para su implantación en la producción c...
Appcc. Sistema de autocontrol. Pautas para su implantación en la producción c...Appcc. Sistema de autocontrol. Pautas para su implantación en la producción c...
Appcc. Sistema de autocontrol. Pautas para su implantación en la producción c...
 
Aula 10 04 Tigres asiaticos, Sudeste asiatico e Oceania
Aula 10 04 Tigres asiaticos, Sudeste asiatico e OceaniaAula 10 04 Tigres asiaticos, Sudeste asiatico e Oceania
Aula 10 04 Tigres asiaticos, Sudeste asiatico e Oceania
 

More from ROBERT ELBAUM

Instabilité Scapulo humérale de l'enfant
Instabilité Scapulo humérale de l'enfantInstabilité Scapulo humérale de l'enfant
Instabilité Scapulo humérale de l'enfant
ROBERT ELBAUM
 
Le pbve version 2009 copie - copie
Le pbve version 2009   copie - copieLe pbve version 2009   copie - copie
Le pbve version 2009 copie - copie
ROBERT ELBAUM
 

More from ROBERT ELBAUM (17)

Troubles statiques et rotationnels des membres inferieurs
Troubles statiques et rotationnels des membres inferieursTroubles statiques et rotationnels des membres inferieurs
Troubles statiques et rotationnels des membres inferieurs
 
Posttraumatic radio ulnar synostosis
Posttraumatic radio ulnar synostosis   Posttraumatic radio ulnar synostosis
Posttraumatic radio ulnar synostosis
 
French Functional Method for Congenital Clubfoot: 20 years of experience
French Functional Method for Congenital Clubfoot: 20 years of experienceFrench Functional Method for Congenital Clubfoot: 20 years of experience
French Functional Method for Congenital Clubfoot: 20 years of experience
 
Les boiteries chez l'enfant
Les boiteries chez l'enfantLes boiteries chez l'enfant
Les boiteries chez l'enfant
 
Orthopaedic support with 3D printing in children
Orthopaedic support with 3D printing in childrenOrthopaedic support with 3D printing in children
Orthopaedic support with 3D printing in children
 
Digitized manual palpation: a new method of evaluating posture and its defor...
 Digitized manual palpation: a new method of evaluating posture and its defor... Digitized manual palpation: a new method of evaluating posture and its defor...
Digitized manual palpation: a new method of evaluating posture and its defor...
 
Knee osteochondritis and platelet rich plasma
Knee osteochondritis and platelet  rich plasmaKnee osteochondritis and platelet  rich plasma
Knee osteochondritis and platelet rich plasma
 
Osteotomy around the knee in children.when and why?
Osteotomy around the knee in children.when and why?Osteotomy around the knee in children.when and why?
Osteotomy around the knee in children.when and why?
 
Chirurgie orthopédique pédiatrique
Chirurgie orthopédique pédiatrique  Chirurgie orthopédique pédiatrique
Chirurgie orthopédique pédiatrique
 
Quel sport pour quelle enfant?
Quel sport pour quelle enfant?Quel sport pour quelle enfant?
Quel sport pour quelle enfant?
 
Avulsion simultanée bilatérale tubérosité tibiale antérieure
Avulsion simultanée bilatérale tubérosité tibiale antérieureAvulsion simultanée bilatérale tubérosité tibiale antérieure
Avulsion simultanée bilatérale tubérosité tibiale antérieure
 
Hip trauma and sports in children
Hip trauma and sports in childrenHip trauma and sports in children
Hip trauma and sports in children
 
Instabilité Scapulo humérale de l'enfant
Instabilité Scapulo humérale de l'enfantInstabilité Scapulo humérale de l'enfant
Instabilité Scapulo humérale de l'enfant
 
Ostéotomie correctrice pour cubitus varus
Ostéotomie correctrice pour cubitus varusOstéotomie correctrice pour cubitus varus
Ostéotomie correctrice pour cubitus varus
 
Le genou de l'enfant et de l'ado sportif
Le genou de l'enfant et de l'ado sportifLe genou de l'enfant et de l'ado sportif
Le genou de l'enfant et de l'ado sportif
 
L'orthopédie pédiatrique et la Chaine de l'Espoir:une longue histoire
L'orthopédie pédiatrique et la Chaine de l'Espoir:une longue histoireL'orthopédie pédiatrique et la Chaine de l'Espoir:une longue histoire
L'orthopédie pédiatrique et la Chaine de l'Espoir:une longue histoire
 
Le pbve version 2009 copie - copie
Le pbve version 2009   copie - copieLe pbve version 2009   copie - copie
Le pbve version 2009 copie - copie
 

Pathologie orthopedique de l'enfant

  • 1. PATHOLOGIE OORRTTHHOOPPEEDDIIQQUUEE DDEE LL’’EENNFFAANNTT CCOOUURRSS 22eemmee DDooccttoorraatt FFaaccuullttéé ddee MMééddeecciinnee UULLBB RR..EELLBBAAUUMM CClliinniiqquuee EEddiitthh CCaavveellll CCHHUU EErraassmmee
  • 2. RRééfféérreenncceess bbiibblliiooggrraapphhiiqquueess  TTaacchhddjjaann.. PPaaeeddiiaattrriicc OOrrtthhooppaaeeddiiccss 44vvooll EEdd.. SSaauunnddeerrss..  OOrrtthhooppééddiiaattrriiee vvooll 11 àà 55 CCoonnfféérreenncceess EEnnsseeiiggnneemmeenntt SSOOFFCCOOTT  MMoonnooggrraapphhiiee dduu GGEEOOPP((SSaauurraammppss MMééddiiccaall))  JJoouurrnnaall ooff PPaaeeddiiaattrriicc OOrrtthhooppaaeeddiiccss LLiippppiinnccoott RRaavveenn  BBeerrnnaarrdd CChhaassttaann.. RRééeedduuccaattiioonn ddeess ppiieeddss bboottss EEdd ..FFrriissoonn ––RRoocchhee  LLyynnnn TT.. SSttaahheellii.. FFuunnddaammeennttaall ooff PPeeddiiaattrriiccss OOrrtthhooppeeddiiccss LLiippppiinnccoott  MMeerrcceerr RRaanngg.. CChhiillddrreenn’’ss ffrraaccttuurreess LLiippppiinnccoott  ……..
  • 3. IINNTTRROODDUUCCTTIIOONN  LL ’’eennffaanntt nn’’eesstt ppaass uunn aadduullttee eenn mmiinniiaattuurree  PPaarrttiiccuullaarriittééss pprroopprreess àà ll’’oorrtthhooppééddiiee ppééddiiaattrriiqquuee  CCoonnnnaaiissssaannccee dduu ppootteennttiieell ddee rreemmooddeellaaggee mmaaiiss nnee ppaass llee ssuurreessttiimmeerr  NNoottrree aaccttee aauurraa ddeess ccoonnssééqquueenncceess àà ttrrèèss lloonngg tteerrmmee..
  • 4. LLAA CCRROOIISSSSAANNCCEE EENN OORRTTHHOOPPEEDDIIEE
  • 5. LA CCRROOIISSAANNCCEE SSTTAATTUURRAALLEE  CCrrooiissssaannccee ssttaattuurraallee pprrééppuubbeerrttaaiirree : 2255 ccmm // 11aann 77ccmm//aann 44aannss 44 àà 55 ccmm//aann 1100 aannss ((ssaauuff ppiicc ddeess 77aannss))  CCrrooiissssaannccee ssttaattuurraallee ppuubbeerrttaaiirree : ǫǫ 1111 aannss δδ 1133 aannss
  • 6. LLAA CCRROOIISSSSAANNCCEE SSTTAATTUURRAALLEE 70 60 50 40 30 20 10 0 NN 2ANS TAI LLE ASSI SE MEMBRES I NFERI EURS 1AN 17ANS
  • 7. Croissance ddeess mmeemmbbrreess iinnffeerriieeuurrss 4- 6ème semaine embryonnaire
  • 8. Croissance ddeess mmeemmbbrreess iinnffeerriieeuurrss Naissance 20 CM Fin de croissance 80CM 9CM 7CM 4CM 45CM 35CM X 5
  • 9. Croissance ddeess mmeemmbbrreess iinnffeerriieeuurrss  EEnn lloonngguueeuurr PPrrooxx DDiisstt fféémmuurr 3300%% 7700%% TTiibbiiaa 6600%% 4400%% GGEENNOOUU 6655%% ccrrooiissssaannccee MMII
  • 10. EEXXAAMMEENN OORRTTHHOOPPEEDDIIQQUUEE DDUU NNOOUUVVEEAAUU--NNEE AASSPPEECCTT SSEEMMIIOOLLOOGGIIQQUUEE EETT PPAATTHHOOLLOOGGIIQQUUEE
  • 11. LLAA TTHHEEOORRIIEE DDEESS DDEEFFOORRMMAATTIIOONNSS PPOOSSTTUURRAALLEESS DDééffoorrmmaattiioonnss oorrtthhooppééddiiqquueess lliiééeess àà ddeess ccoonnttrraaiinntteess mmééccaanniiqquueess iinnttrraauuttéérriinneess LLee ssyynnddrroommee dduu bbéébbéé mmoouulléé EEffffiiccaacciittéé dduu ttrraaiitteemmeenntt ccoonnsseerrvvaatteeuurr eenn ppéérriiooddee nnééoonnaattaallee
  • 12. « LLee BBéébbéé MMoouulléé » ((DDuunnnn-- LLyyoodd--RRoobbeerrttss)) PPLLAAGGOOCCEEPPHHAALLIIEE SSCCOOLLIIOOSSEE LLCCHH DDEEFFOORRMMAATTIIOONN PPOOSSTTUURRAALLEE DDEESS PPIIEEDDSS
  • 13. EEXXAAMMEENN CCLLIINNIIQQUUEE  PPaass ddee ccooooppéérraattiioonn dduu ppaattiieenntt  CCoonnddiittiioonnss dd’’eexxaammeenn ooppttiimmaalleess  PPaattiieennccee//oobbsseerrvvaattiioonn  CCrraanniioo ccaauuddaallee
  • 14. MMeemmbbrree ssuuppéérriieeuurr  AAttttiittuuddee ssppoonnttaannééee  MMoobbiilliittee  PPaallppaattiioonn eessppaaccee ssuuss--ccllaavviiccuullaaiirree  RRééfflleexxee aarrcchhaaïïqquuee ((ggrraassppiinngg,,MMoorroo……))
  • 15. MMeemmbbrree ssuuppéérriieeuurr  SSii iimmppootteennccee ffoonnccttiioonnnneellllee 1. Trauma obstétrical (# clavicule, # humérus) 2. Paralysie obstétricale (POPB) 3. SEPSIS!!!
  • 16. PPaarraallyyssiiee dduu PPlleexxuuss BBrraacchhiiaall ((PPOOPPBB))  DDuucchheennnnee--EErrbb ((>>8800%%)) ((ppaarraallyyssiiee hhaauuttee)) CC55 àà CC77 AAdddduuccttiioonn//RRII//PPrroonnaattiioonn  KKlluummppkkee ((55%%)) ((ppaarraallyyssiiee bbaassssee)) CC88 eett TT11 FFlleexxiioonn dduu ccoouuddee eett ssuuppiinnaattiioonn ddee ll’’aavvaanntt--bbrraass  CCoommppllèèttee CC55 àà TT11 MMeemmbbrree ssuuppéérriieeuurr aatttteeiinntt iinneerrttee aavveecc aabbsseennccee ddee ttoouuss lleess rrééfflleexxeess
  • 17. LE RRAACCHHIISS DDUU NNOOUUVVEEAAUU NNEE
  • 18. RRAACCHHIISS CCEERRVVIICCAALL mmoobbiilliittéé//ppaallppaattiioonn SSCCMM TToorrttiiccoollii ppoossttuurraall vveerrssuuss TTCCMM
  • 19. TORTICOLI PPOOSSTTUURRAALL oouu CCOONNGGEENNIITTAALL  33%% ddeess nnaaiissssaanncceess  AAssssoocciiaattiioonn :SSiièèggee ((77,,44%%)),, BBaassssiinn aassyymmééttrriiqquuee ccoonnggéénniittaallee ((BBAACC)),, LLCCHH eett PPllaaggiiooccéépphhaalliiee..  « EEnnffaanntt eenn vviirrgguullee »  SSppoonnttaannéémmeenntt rrééssoolluuttiiff  FFoorrmmee nnééoonnaattaallee aavveecc pprréésseennccee oouu nnoonn dd’’uunnee oolliivvee  FFoorrmmee dduu nnoouurrrriissssoonn aavveecc rrééttrraaccttiioonn mmuussccuullaaiirree  FFoorrmmee ttaarrddiivvee iirrrréédduuccttiibbllee
  • 20. TORTICOLI CCOONNGGEENNIITTAALL MMUUSSCCUULLAAIIRREE  iinncclliinnaaiissoonn dduu ccôôttéé ddee llaa llééssiioonn ,, rreeggaarrdd ccoonnttrroollaattéérraallee eett ttrraannssllaattiioonn ddee llaa ttêêttee  RRééttrraaccttiioonn dduu cchheeff sstteerrnnaallee eett ccllaavviiccuullaaiirree  aassyymmééttrriiee ffaacciiaallee
  • 21. Le torticolis ccoonnggéénniittaall eesstt ccaarraaccttéérriisséé ppaarr:  UUnnee oolliivvee  UUnnee ppllaaggiiooccéépphhaalliiee •EEnnttrree llaa 11èèrree eett llaa 88èèmmee sseemmaaiinnee •DDiissppaarriittiioonn eennttrree 22eett 66 mmooiiss •3355%%
  • 22. Prise eenn cchhaarrggee dduu TTCCMM  << 44MM KKiinnéé ++++  >> 88MM TTrraaiitteemmeenntt oorrtthhoo ((mmiinneerrvvee,,ccoorrsseett,,ccaassqquuee,,ccoouussssiinn……)) mmaaiiss……ccoonnttrroovveerrsséé  >> 1188--2244MM CCHHIIRRUURRGGIIEE  AAlllloonnggeemmeenntt eenn ZZ ((DDuubboouusssseett))  TTéénnoottoommiiee uunnii oouu bbiippoollaaiirree  TTéénnoottoommiiee ppeerrccuuttaannééee
  • 23.
  • 25. PPrrééddiissppoossiittiioonnss eetthhnniiqquueess Indiens Navajo 67/1000 3311 MMaaii 22000066 Lapons 50/1000 Pays Bigouden 67/1000
  • 26. IInncciiddeennccee ffaammiilliiaallee  AAnnttééccééddeennttss ffaammiilliiaauuxx cchheezz 3333%%  JJuummeeaauuxx: mmoonnoozzyyggootteess 4400 %% 3311 MMaaii 22000066 ddiizzyyggootteess 33 %%  SSeexx--rraattiioo: 55 àà 66 ffiilllleess ppoouurr 11 ggaarrççoonn  RRiissqquuee ddee lluuxxaattiioonn bbllaannccss//nnooiirrss :1166//11
  • 27. RAPPEL ANATOMIQUE Ilion Cotyle Pubis Tête fémorale Ischion Diaphyse
  • 28. RRaappppeell aannaattoommooppaatthhoollooggiiqquuee SANS INTERPOSITION AVEC INTERPOSITION IRREDUCTIBLE
  • 33. LLEE SSIIGGNNEE DDEE BBAARRLLOOWW ((11996622)) == SSiiggnnee dduu PPiissttoonn
  • 34. SSIIGGNNEESS CCLLIINNIIQQUUEESS AASSSSOOCCIIEESS  PPlliiss ccuuttaannééss aassyymmééttrriiqquueess  RRééttrraaccttiioonn ddeess aadddduucctteeuurrss  !!!!!! SSii LLCCHH bbiillaatt  LLiimmiittaattiioonn dd’’aabbdduuccttiioonn
  • 35. SSIIGGNNEESS CCLLIINNIIQQUUEESS AASSSSOOCCIIEESS Asymétrie de longueur SSiiggnnee ddee GGaalleeaazzzzii
  • 36. Confirmation dduu ddiiaaggnnoossttiicc cclliinniiqquuee Avant 4 mois     échographie Après 4 mois     radiographie
  • 37. LL’’éécchhooggrraapphhiiee Cartilage limbus acétabulair e Cartilage en Y Tête fémorale Ilion HANCHE N pubis HANCHE LUXEE Cartilage pubien pulvina FC r A PARTIR DE LA 4ème SEMAINE
  • 38. BBIILLAANN DDEE LL’’EEXXAAMMEENN CCLLIINNIIQQUUEE  HHaanncchhee iinnssttaabbllee  HHaanncchhee lluuxxaabbllee BBAARRLLOOWW++  HHaanncchhee lluuxxééee rréédduuccttiibbllee OORRTTOOLLAANNII++  HHaanncchhee lluuxxééee iirrrréédduuccttiibbllee BBAARRLLOOWW-- OORRTTOOLLAANNII--  BBaassssiinn AAssyymmééttrriiqquuee CCoonnggéénniittaall
  • 39. Traitement ddee llaa LLCCHH: PPrriinncciippeess ggéénnéérraauuxx  CCoonnsseeiillss ddee ppoossttuurree  PPoossttuurree ddee ssttaabbiilliissaattiioonn eett ddee rreecceennttrraaggee ddoouubbllee llaannggee?? LLaannggee ccaalliinn FFrreessjjkkaa,,ccoouussssiinn ddee BBeekkeerr……  RRéédduuccttiioonn pprrooggrreessssiivvee aammbbuullaattooiirree:PPaavvlliikk HHoossppiittaalliissaattiioonn:TTrraaccttiioonn ++PPPPPP  RRéédduuccttiioonn ssaannggllaannttee
  • 40. MMEETTHHOODDEE DD’’AABBDDUUCCTTIIOONN Lange Calin Culotte de Becker Culotte de Fresjka
  • 41. MMEETTHHOODDEE DDEE RREEDDUUCCTTIIOONN AAMMBBUULLAATTOOIIRREE ►HHAARRNNAAIISS DDEE PPAAVVLLIIKK
  • 42. Principe du HHaarrnnaaiiss ddee PPaavvlliikk
  • 43. MÉTHODE DDEE RRÉÉDDUUCCTTIIOONN PPAARR TTRRAACCTTIIOONN
  • 44. Traction progressive aauu zzéénniitthh sseelloonn PPeettiitt eett SSoommeerrvviillllee
  • 45. MMEETTHHOODDEE DDEE SSTTAABBIILLIISSAATTIIOONN ► PPLLAATTRREE PPEELLVVII PPEEDDIIEEUUXX 33mmooiiss
  • 46. MMEETTHHOODDEE DDEE SSTTAABBIILLIISSAATTIIOONN ► AAtttteelllleess aammoovviibblleess: 44 àà 66 mmooiiss
  • 47. •Réduction cchhiirruurrggiiccaallee aavveecc ccaappssuulloorrrraapphhiiee
  • 48. OOssttééoottoommiiee ppeellvviieennnnee  >> 1188MM  SSii ddyyssppllaassiiee rrééssiidduueellllee  AAssssoocciiééee àà uunnee rréédduuccttiioonn ssaannggllaannttee  AAssssoocciiééee oouu nnoonn àà uunnee oossttééoottoommiiee fféémmoorraallee
  • 49. AATTTTIITTUUDDEE TTHHEERRAAPPEEUUTTIIQQUUEE  SSiimmppllee iinnssttaabbiilliittéé:: ssuurrvveeiillllaannccee  lluuxxaabbiilliittéé::ccuulloottttee dd’’aabbdduuccttiioonn  LLuuxxééee rréédduuccttbbllee::PPaavvlliikk  LLuuxxééee iirrrréédduuccttiibbllee<<33MM:: PPaavvlliikk oouu aabbsstteennttiioonn  LLuuxxééee iirrrréédduuccttiibbllee>>33MM:: TTrraaccttiioonn++PPPPPP RRéédduuccttiioonn ssggll ((rraarrrriissssiimmee))  LLuuxxaattiioonn >> 1122MM:: RRéédduuccttiioonn SSggll++ OOssttééoottoommiiee ppeellvviieennnnee
  • 51. CCoonncclluussiioonn  AAffiinn dd’’éévviitteerr cceettttee eessccaallaaddee tthhéérraappeeuuttiiqquuee,,llee ddééppiissttaaggee eenn mmaatteerrnniittéé eett lloorrss ddeess pprreemmiièèrreess sseemmaaiinneess eesstt pprriimmoorrddiiaall!!!!  EEnnttrree 8800 eett 9900%% ddeess hhaanncchheess ddééppiissttééeess << 33mmooiiss oonntt uunn bboonn pprroonnoossttiicc..
  • 52. LLEE PPIIEEDD DDUU NNOOUUVVEEAAUU NNEE
  • 53. PIEDS :: LLaa « CChheecckk lliisstt »  DDééffoorrmmaattiioonnss cclliinniiqquuee  PPoossiittiioonn ssppoonnttaannééee  MMoorrpphhoollooggiiee gglloobbaallee  MMoobbiilliittéé gglloobbaallee  RRéédduuccttiibbiilliittéé aaccttiivvee eett ppaassssiivvee  TTeessttiinngg mmuussccuullootteennddiinneeuuxx  SSoouupplleessssee aarrttiiccuullaaiirree
  • 55. DEFORMATION CCOONNGGEENNIITTAALLEE DDEESS PPIIEEDDSS  « TTHHEE BBIIGG TTHHRREEEE »  TTaalluuss  ccaallccaanneeoovvaallgguuss  MMeettaattaarrssuuss aadddduuccttuuss oorr VVaarruuss  PPiieedd bboott vvaarruuss ééqquuiinn  PPiieedd ccoonnvveexxee ccoonnggéénniittaallee  AAuuttrreess…… DDEEFFOORRMMAATTIIOONN PPOOSSTTUURRAALLEE MMAALLFFOORRMMAATTIIOONN CCOONNGGEENNIITTAALLEE
  • 56. DDEEFFOORRMMAATTIIOONNSS CCOONNGGEENNIITTAALLEESS DDEESS PPIIEEDDSS DDEEFFOORRMMAATTIIOONN MMAALLFFOORRMMAATTIIOONN  00,,11%%  PPéérriiooddee eemmbbrryyoonnnnaaiirree  ÉÉttiioollooggiiee ggéénnééttiiqquuee  NNoonn rréédduuccttiibbllee  TTrraaiitteemmeenntt ccoonnsseerrvvaatteeuurr pprrééccooccee eett cchhiirruurrggiiee  AAssssoocciiéé àà dd’’aauuttrreess aannoommaalliieess ccoonnggéénniittaalleess  11,,55 –– 55%%  PPéérriiooddee ffooeettaallee  FFaacctteeuurr mmééccaanniiqquuee  rréédduuccttiibbllee  CCoorrrreeccttiioonn aavveecc oouu ssaannss ttrraaiitteemmeenntt  AAssssoocciiéé àà dd’’aauuttrreess ddééffoorrmmaattiioonnss ppoossttuurraalleess
  • 57. La déformation du pied eesstt ppaarrffooiiss llaa ppaarrttiiee vviissiibbllee ddee ll’’iicceebbeerrgg!!!!!!
  • 58. LLEE PPIIEEDD BBOOTT VVAARRUUSS ÉÉQQUUIINN
  • 59. AANNAATTOOMMOO PPAATTHHOOLLOOGGIIEE 11.. EEqquuiinn 22.. AAdddduuccttiioonn dduu bblloocc ccaallccaanneeoo ppeeddiieeuuxx 33.. AAdddduuccttiioonn CChhooppaarrtt ++ LLiissffrraanncc
  • 60. SSuuppiinnaattiioonn VVaarruuss AAdddduuccttiioonn TTTTeeeerrrrmmmmiiiinnnnoooollllooooggggiiiieeee ÉÉqquuiinn Coll F.Chotel
  • 61. LL’’EEQQUUIINN  RRééttrraaccttiioonn dduu TTeennddoonn dd’’AAcchhiillllee  NNoeoeuudd FFiibbrreeuuxx PPoossttéérroo--EExxtteerrnnee ((NNFFPPEE)):: 11.. CCaappssuullee ttiibbiioo-- ttaalliieennnnee eett ttiibbiioo-- ccaallccaannééeennnnee 22.. GGaaiinnee ddeess ppéérroonniieerrss 33.. FFaaiisscc PPoosstt LLLLEE
  • 62. LLAA RROOTTAATTIIOONN DDUU BBLLOOCC CCAALLCCAANNEEOO-- PPEEDDIIEEUUXX ((BBCCPP))
  • 63. AADDDDUUCCTTIIOONN AAPP -Capsule talo-naviculaire -ligament en Y de Chopart -l'adducteur du gros orteil -la loge plantaire interne -Le Noeoeud Fibreux Antéro-interne (NFAI)
  • 64. CCLLAASSSSIIFFIICCAATTIIOONN  HHAARROOLLDD AANNDD WWAALLKKEERR  PPOONNSSEETTII AANNDD SSMMIILLEEYY  CCAATTEERRAALLLL  PPIIRRAANNII DDIIMMEEGGLLIIOO Grade I : soft soft Grade II : soft stiff Grade III : stiff soft Grade IV : stiff stiff     
  • 65. PPRRIISSEE EENN CCHHAARRGGEE DDUU PPIIEEDD BBOOTT VVAARRUUSS EEQQUUIINN
  • 66. Actuellement ddeeuuxx ttrraaiitteemmeennttss ffoonntt rrééfféérreenncceess:: RRaapphhaaeell SSEERRIINNGGEE IIggnnaacciioo PPOONNSSEETTII
  • 68. LLAA MMEETTHHOODDEE FFOONNCCTTIIOONNNNEELLLLEE ((SStt VViinncceenntt ddee PPaauull))
  • 69.
  • 70.
  • 71. LLaa cchhiirruurrggiiee dduu PPBBVVEE  TTyyppee 33 eett 44 (( DDiimmeegglliioo)) ssuurrttoouutt  1100--2200%% ddeess ppiieeddss bboottss ssoonntt ooppéérrééss  CChhiirruurrggiiee àà llaa ccaarrttee  AApprrèèss ll’’ââggee dd’’uunn aann ((rréécciiddiivveess!!))  LLiibbéérraattiioonn ddeess ppaarrttiieess mmoolllleess ((TTuurrccoo oouu CCiinncciinnaattii))  TTrraannssffeerrtt TTAA oouu cchhiirruurrggiiee oosssseeuussee ssii rréécciiddiivvee  TTrriippllee aarrtthhrrooddèèssee eenn ffiinn ddee ccrrooiissssaannccee
  • 72.
  • 73. En fonction des protocoles ,la chirurgie peut-être nécessaire entre 5 et 20% des cas.
  • 74.
  • 76. DDIIAAGGNNOOSSTTIICC EENN MMAATTEERRNNIITTEE  IIssoollééee  PPoollyymmaallffoorrmmaattiiff ((aarrtthhrrooggrryyppoossee))  SSyynnddrroommiiqquuee ((AAppeerrtt))  AAssssoocciiééee ((nneeuurroo,,rréénnaall,,ccaarrddiiaaqquuee…… ))
  • 77. Syndrome AArrttrrooggrryyppoottiiqquuee ((OOrrpphhaanneett))  11//33000000 nnaaiissssaanncceess  HHyyppoommoobbiilliittéé eenn ppéérriiooddee ffoeoettaallee  EEttiioollooggiiee iinncceerrttaaiinnee  TTaabblleeaauu cclliinniiqquuee vvaarriiaabbllee aavveecc aatttteeiinnttee nneeuurroo ddaannss 5500%% ddeess ccaass  RRééttrraaccttiioonn aarrttiiccuullaaiirree mmaajjeeuurree  TTyyppiiqquuee::LLCCHH//PPBBVVEE//FFlleessssuumm MMssuupp++MMiinnff  KKiinnéé//oorrtthhèèssee//CChhiirruurrggiiee
  • 78. CCllaassssiiffiiccaattiioonnss ddeess mmaallffoorrmmaattiioonnss ddeess mmeemmbbrreess  TTrraannssvveerrssaalleess  AAmmppuuttaattiioonnss ccoonnggéénniittaalleess oouu AAMMEELLIIEE  AAmmppuuttaattiioonnss sseeggmmeennttaaiirreess PPHHOOCCOOMMEELLIIEE  HHyyppooppllaassiiee fféémmoorraallee
  • 79.  LLoonnggiittuuddiinnaalleess  EEccttrroomméélliiee lloonnggiittuuddiinnaallee eexxtteerrnnee ((AAppllaassiiee dduu ppéérroonnéé,,mmaaiinn bboottee rraaddiiaallee))  EEccttrroomméélliiee lloonnggiittuuddiinnaallee iinntteerrnnee ((AAppllaassiiee ttiibbiiaallee ,, mmaaiinn bboottee ccuubbiittaallee))
  • 80. Types ddee mmaallffoorrmmaattiioonnss oorrtthhooppééddiiqquueess  MMeemmbbrreess ssuuppéérriieeuurrss
  • 81. Types ddee mmaallffoorrmmaattiioonnss ccoonnggéénniittaalleess ddeess mmeemmbbrreess  MMeemmbbrreess iinnfféérriieeuurrss
  • 82. Types ddee mmaallffoorrmmaattiioonnss ccoonnggéénniittaalleess ddeess mmeemmbbrreess  PPiieeddss
  • 83. BBIILLAANN MMUULLTTIIDDIISSCCIIPPLLIINNAAIIRREE  MMoorrpphhooggéénnééttiiqquuee  IImmaaggeerriiee  NNééoonnaattaallooggiiee eett PPééddiiaattrriiqquuee  CChhiirruurrggiiccaallee……
  • 84. AATTTTIITTUUDDEE  IInnffoorrmmaattiioonn ppaarreennttss  CCoonnsseeiill ggéénnééttiiqquuee  PPrroottooccoollee tthhéérraappeeuuttiiqquuee pprréécciiss  PPrriissee eenn cchhaarrggee pprrééccooccee  SSuuppppoorrtt ppssyycchhoollooggiiqquuee
  • 85. LLAA SSCCOOLLIIOOSSEE CCHHEEZZ LL’’EENNFFAANNTT EETT LL’’AADDOOLLEESSCCEENNTT
  • 86. Définition ddee llaa SSccoolliioossee  CC’’eesstt uunnee ddééffoorrmmaattiioonn ttrriiddiimmeennttiioonnnneellllee ddee llaa ccoolloonnnnee vveerrttéébbrraallee ddaannss llee ppllaann ffrroonnttaall eett ssaaggiittttaall aassssoocciiaanntt uunnee ddéévviiaattiioonn llaattéérraallee eett uunnee rroottaattiioonn vveerrttéébbrraallee aavveecc ggiibbbboossiittéé..
  • 87. CECI N’EST PAS UNE SCOLIOSE!!!
  • 88.
  • 89. LL’’EExxaammeenn cclliinniiqquuee  RReeccoonnnnaaiissssaannccee ddee llaa ddéévviiaattiioonn  AAffffiirrmmaattiioonn ddee ssoonn ccaarraaccttèèrree ssttrruuccttuurréé  AAttttrriibbuuttiioonn dd’’uunnee ééttiioollooggiiee  DDéécciissiioonn tthhéérraappeeuuttiiqquuee  FFiicchhee BBiillaann SSccoolliioossee
  • 90. CC77 EE EExxaammeenn dduu ttrroonncc « ddee ddooss » • DDééssééqquuiilliibbrree gglloobbaall dduu ttrroonncc :: EE • AAuu ffiill àà pplloommbb • PPllii ddee llaa ttaaiillllee
  • 91. EExxaammeenn dduu ttrroonncc • EEqquuiilliibbrree rraacchhiiddiieenn • LLiiggnnee ddeess ééppaauulleess :: DD • PPllii ddee llaa ttaaiillllee •« ccoouupp ddee hhaacchhee » CC77 DD « ddee ddooss »
  • 92. CC77 TT55 LL22 SS33 EExxaammeenn dduu ttrroonncc « ddee pprrooffiill » • AApppprréécciiaattiioonn ddeess ccoouurrbbuurreess ssaaggiittttaalleess FFllèècchheess ssaaggiittttaalleess
  • 94. Rotation vveerrttéébbrraallee eett ggiibbbboossiittéé ccoossttaallee
  • 95. Evaluation ddee llaa ccrrooiissssaannccee eett bbiillaann ppuubbeerrttaaiirree •Mesure de la taille debout et taille assise •Evaluation pubertaire par la Classification de Tanner
  • 96. BBiillaann GGéénnéérraallee  EExxcclluurree ppaatthhoollooggiiee aassssoocciiééee ppaarr uunn eexxaammeenn cclliinniiqquuee ssyyssttéémmiiqquuee  BBiillaann nneeuurroollooggiiqquuee ccoommpplleett ((RRCCAA))  RReecchheerrcchhee dd’’uunnee hhyyppeerrééllaassttiicciittéé ttiissssuullaaiirree ((ccoollllaaggéénnoossee,,MMaarrffaann,,EEhhlleerr DDeennllooss……))  TTaacchheess ccaafféé aauu llaaiitt ((NNeeuurrooffiibbrroommaattoossee))
  • 97. TTyyppee ddee SSccoolliioosseess  SSccoolliioossee « IIddiiooppaatthhiiqquuee » 8855%% • IInnffaannttiillee <<33AA ssuurrtttt δδ <<55%% • JJuuvvéénniillee 4AA –– 1100AA δδ == ǫǫ 1155%% • AAddoolleesscceennccee >> 1100AA ssuurrtttt ǫǫ 8800%%  SSccoolliioossee ccoonnggéénniittaallee oouu mmaallffoorrmmaattiivvee  SSccoolliioossee NNeeuurroommuussccuullaaiirree ((IIMMOOCC,,DDSSMM,,AAMMSS……))  SSccoolliioossee aassssoocciiééee àà dd’’aauuttrreess ppaatthhoollooggiieess ((NNeeuurrooffiibbrroommaattoossee,, MMaarrffaann,, PPrraaddeerr WWiillllyy……))
  • 98. Etiologie ddee llaa ssccoolliioossee « iiddiiooppaatthhiiqquuee »  HHiissttooiirree ffaammiilliiaallee ((3300%%))  FFaacctteeuurrss hhoorrmmoonnaauuxx  FFaacctteeuurrss nneeuurroollooggiiqquueess  GGllaannddee PPiinnééaallee eett MMééllaattoonniinnee ((JJ..DDuubboouusssseett))
  • 99. La scoliose dduu nnoouurrrriissssoonn  AAssssoocciiééee àà uunn ssyynnddrroommee ppoossttuurraall eett//oouu uunnee ppllaaggiiooccéépphhaalliiee..  GGrraannddee ccoouurrbbuurree uunniiqquuee ddoorrssoolloommbbaaiirree GG  SSppoonnttaannéémméénntt rrééssoolluuttiivvee eenn 1122 àà 1188 mmooiiss
  • 102. LLaa ssccoolliioossee ddee ll’’aaddoolleesscceennccee
  • 103. BBIILLAANN RRAADDIIOOLLOOGGIIQQUUEE DE FACE ET DE PROFIL !!!
  • 104. Mesure ddeess ccoouurrbbuurreess:: AAnnggllee ddee CCoobbbb
  • 106. Test ddee RRiisssseerr ++ AAggee OOsssseeuuxx 5A 12 A
  • 107. CCllaassssiiffiiccaattiioonn ddeess ccoouurrbbuurreess ssccoolliioottiiqquueess Classification Ponseti/SRS/GES  SSccoolliioossee àà ccoouurrbbuurree uunniiqquuee:: TThhoorraacciiqquuee ((TT55--LL11)) DDrrooiittee ssuurrtttt TThhoorraaccoolloommbbaaiirree ((TT66--LL33,,TT55--LL22,,TT1111--LL22)) LLoommbbaaiirree ((TT1122--LL33,,LL11--LL4))  SSccoolliioossee àà ddoouubbllee ccoouurrbbuurree oouu ddoouubbllee mmaajjeeuurree TThhoorraacciiqquuee pprrééddoommiinnaannttee DDrrooiittee LLoommbbaaiirree pprrééddoommiinnaannttee GGaauucchhee DDoouubbllee tthhoorraacciiqquuee  SSccoolliioossee àà ttrriippllee ccoouubbuurree cceerrvviiccoo tthhoorraacciiqquuee DD TThhoorraacciiqquuee GG LLoommbbaaiirree DD
  • 109. Evolutivité ddeess SSccoolliioosseess CCoouurrbbee ddee DDuuvvaall BBeeaauuppèèrree
  • 110. Traitement ddee llaa ssccoolliioossee:: PPrriinncciippee  AArrrrêêtteerr llaa pprrooggrreessssiioonn ddee llaa ccoouurrbbuurree ((ccoorrsseettss))  RRéédduuiirree llaa ccoouurrbbuurree ((PPllââttrree))  CCoorrrriiggeerr llaa ccoouurrbbuurree ((CChhiirruurrggiiee))  ÉÉvviitteerr lleess ccoommpplliiccaattiioonnss ttaarrddiivveess ((ccaarrddiioo-- ppuullmmoonnaaiirree,, nneeuurroollooggiiqquuee))  AAmméélliioorreerr ll''eesstthhééttiiqquuee ((ggiibbbboossiittéé))
  • 111. Réduction ddeess SSccoolliioosseess ppaarr ccoorrsseett ppllaattrréé EEDDFF
  • 112.
  • 114. Le ccoorrsseett oorrtthhooppééddiiqquuee  SSii ccoouurrbbuurree ssuupp 2200°° eett aavvaanntt RRiisssseerr 33  FFrreeiinnee oouu aarrrrêêttee llaa pprrooggrreessssiioonn ddeess ssccoolliioosseess  PPoorrtt nnooccttuurrnnee eett ddiiuurrnnee !!!!!! ((ssaauuff BBeennddiinngg ccoorrsseett))  2233HH//224HH aauu ddéébbuutt eett 1166HH//224HH eenn vviitteessssee ddee ccrrooiissiièèrree  JJuussqquu’’àà RRiisssseerr 4,,55  SSeevvrraaggee pprrooggrreessssiiff
  • 115. Traitement cchhiirruurrggiiccaall  AArrtthhrrooddèèssee vveerrttéébbrraallee ppoossttéérriieeuurr ((HHaarrrriinnggttoonn,,CCDD……))  AArrtthhrrooddèèssee aannttéérriieeuurr  AArrtthhrrooddèèssee tteemmppoorraaiirree  EEppiipphhyyssiiooddèèssee vveerrttéébbrraallee  CChhiirruurrggiiee tthhoorraaccoossccooppiiqquuee
  • 116.
  • 117.
  • 118. Indication tthhéérraappeeuuttiiqquuee  SSccoolliioossee dduu nnoouurrrriissssoonn:: ppaass dd’’iinnddiiccaattiioonn ssaauuff ssii rriissqquuee dd’’éévvoolluuttiivviittéé  SSccoolliioossee iinnffaannttiillee eett jjuuvvéénniillee:: iinnddiiccaattiioonn cchhiirruurrggiiccaallee ffrrééqquueennttee .. CCoorrsseett ddee MMiillwwaauukkeeee eenn ppoorrtt nnooccttuurrnnee ssii <<3300°° eett 2233HH//224HH ssii >>400°°  SSccoolliioossee ddee ll’’aaddoolleesscceennccee:: >>2200°° CCoorrsseett mmoonnooccooqquuee ((CChheenneeaauu,,TTLLSSOO,,LLyyoonnnnaaiiss,,BBoossttoonn,,CChhaarrlleessttoonn…… )) >> 455°° AArrttrrooddèèssee vveerrttéébbrraallee ppoossttéérriieeuurr
  • 119. QQuuee rreetteenniirr?? •La scoliose nécessite une prise en charge adaptée afin d'éviter l'évolution vers l'aggravation qui se retrouve dans 10 à 15% des cas. • Plus une scoliose est précoce, plus elle risque de s'aggraver, • Plus le Risser est proche de 0,1, plus la scoliose, en fonction de son angulation, aura de chance de s'aggraver • la scoliose proche de 30° est une scoliose à haut risque pour le présent et le futur
  • 120. TTrroouubblleess Troubles ssttaattiiqquueess eett rroottaattiioonnnneellss
  • 124. - 5° 0° + 5° EVOLUTION PHYSIOLOGIQUE DANS LE PLAN FRONTAL G. Varum G. Valgum M F 2 Y 4 Y 12 Y 15 Y
  • 126.  Genu varum ccoonnssttiittuuttiioonnnneell --pphhyyssiioollooggiiqquuee << 22AA --mmeessuurree EEIICC -- ccoorrrreeccttiioonn ssppoonnttaannééee -- ttrraaiitteemmeenntt:: nniihhiill Trouble statique MI
  • 127.  ffoorrmmee ggrraanndd eennffaanntt --mmoorrpphhoottyyppee -- ggaarrççoonnss --éévvoolluuttiioonn aarrtthhrrooggèènnee --iinnddiiccaattiioonn cchhiirruurrggiiccaallee Trouble statique MI
  • 128.  Genu vvaarruumm sseeccoonnddaaiirree ppoosstt--ttrraauummaattiiqquueess oouu iinnffeeccttiieeuusseess...... FFooccaall CChhoonnddrrooffiibbrrooddyyssppllaassiiaa
  • 129. MMaallaaddiiee ddee BBlloouunntt== TTiibbiiaa vvaarraa ccoonnggéénniittaallee  nnooiirrss oouu nnoorrddiiqquueess  ffoorrmmee iinnffaannttiillee bbiillaatt  ffoorrmmee aaddoolleesscceenntt uunniillaatt  TTrraaiitteemmeenntt oorrtthhoo oouu cchhiirr Trouble statique MI
  • 130. RACHITISM E •Genu varum •Chapelet costal •Nouures •Radio: Elargissement de la physe++
  • 132. forme dduu jjeeuunnee eennffaanntt --pphhyyssiioollooggiiqquuee --bbiillaattéérraall eett ssyymmééttrriiqquuee --1188 mmooiiss >>4aannss << 1100aannss --ttrraaiitteemmeenntt:: nniihhiill Trouble statique MI
  • 133. Laxité ligamentaire Surpoids Variations des mesures 10 cm 4 cm Coll Cahuzac
  • 134. VARIATIONS Adolescents obèses = faux genoux en X Répartition anormales des graisses 10cm Coll Cahuzac
  • 135.  forme de la sseeccoonnddee eennffaannccee eett aaddoolleesscceennccee --FF>>>>GG --ssuurrcchhaarrggee ppoonnddéérraallee --pprroobbllèèmmee ccoossmmééttiiqquuee?? --EEvvoolluuttiioonn aarrtthhrrooggèènnee ccoommppaarrttiimmeenntt eexxtteerrnnee --iinnddiiccaattiioonn dd’’ééppiipphhyyssiiooddèèssee?? Trouble statique MI
  • 136.  GGeennuu VVaallgguumm PPaatthhoollooggiiqquuee RRaacchhiittiissmmee CCaarreennttiieell NNeeuurroollooggiiqquuee DDyyssppllaassiiee ppoollyyééppiipphhyyssaaiirree CChhoonnddrroommaattoosseess ……
  • 138. Correction cchhiirruurrggiiccaallee ddeess DDéévviiaattiioonnss FFrroonnttaalleess  LL’’aaggrraapphhaaggee ddee BBLLOOUUNNTT  LLaa ppllaaqquuee ddee ccrrooiissssaannccee ((88 ppllaattee))  LLee vviissssaaggee ttrraannssééppiipphhyyssaaiirree  LL’’EEppiipphhyyssiiooddèèssee ddééffiinniittiivvee ddee BBoowweenn  LLeess oossttééoottoommiieess ddee rrééaaxxaattiioonn aavveecc oouu ssaannss oossttééoossyynntthhèèssee..
  • 139. Principe ddeess EEppiipphhyyssiiooddèèsseess  BBllooccaaggee ddeess ccaarrttiillaaggeess ddee ccrrooiissssaannccee dduu ggeennoouu tteemmppoorraaiirree oouu ddééffiinniittiiff ppoouurr ccoorrrriiggeerr ddeess ddéévviiaattiioonnss ffrroonnttaalleess oouu ddeess iinnééggaalliittééss ddee lloonngguueeuurr ddeess mmeemmbbrreess
  • 141.
  • 144. IINN//OOUUTT TTOOEEIINNGG AANNOOMMAALLIIEESS RROOTTAATTIIOONNEELLLLEESS
  • 145. Torsion fémorale eett ttiibbiiaallee pphhyyssiioollooggiiqquueess
  • 146. EEVVOOLLUUTTIIOONN DDEESS TTOORRSSIIOONNSS FFEEMMOORRAALLEESS EETT TTIIBBIIAALLEESS
  • 147. IINN eett OOUUTT TTOOEEIINNGG  mmoottiiff ffrrééqquueenntt ddee ccoonnssuullttaattiioonn  iinnqqiiééttuuddee ppaarreennttaallee  cchhuutteess ffrrééqquueenntteess ????  iinneesstthhééttiiqquuee  ééttiioollooggiiee «ssuupprraa ppeeddiiss» Trouble statique MI
  • 148. ANGLE DE PROGRESSION DU PAS (FPA) Valeur N entre +5° et 20°
  • 149. IINN eett OOUUTT TTOOEEIINNGG Trouble statique MI
  • 150. TToorrssiioonn fféémmoorraallee:: MMeessuurree cclliinniiqquuee Decubitus vental. G troch at its greatest Vertical line / axes leg Netter method Medial rotation / Antetorsion
  • 151. MMEESSUURREE DDEE LL’’AANNTTEEVVEERRSSIIOONN 4400°° cchheezz nnoouuvveeaauu--nnéé 1155°° cchheezz aadduullttee Trouble statique MI
  • 152.  HYPERANTEVERSION CCOOLL FFEEMMOORRAALL « PPoossiittiioonn eenn WW» ++ «SSttrraabbiissmmee rroottuulliieenn» Trouble statique MI
  • 153. HYPERANTEVERSION CCOOLL FFEEMMOORRAALL -soit évolution spontanément résolutive (2à3°/an) -soit compensation (TTE+PPV) «triple torsion de JUDET» -indication d’ostéotomie: rarrissime! Trouble statique MI
  • 154. TToorrssiioonn ttiibbiiaallee:: MMeessuurree cclliinniiqquuee Decubitus dorsal Transverse patellar axis / Bimalleolar axis Décubitus ventral Thigh-foot angle Axis foot/ thigh
  • 155.  TORTION TTIIBBIIAALLEE IINNTTEERRNNEE --mmeessuurree cclliinniiqquuee eett aannggllee ddee ppaass --pphhyyssiioollooggiiqquuee cchheezz nnnn eett ppeettiitt eennffaanntt --aassssoocciiééee aauu vvaarruumm ddee llaa ppeettiittee eennffaannccee --ccoorrrreeccttiioonn ssppoonnttaannééee ((55--66 aannss)) --iinnddiiccaattiioonn ooppéérraattooiirree rraarrrriissssiimmee!! Trouble statique MI
  • 156. Correction cchhiirruurrggiiccaallee ddeess ttrroouubblleess ddee ttoorrssiioonn  OOssttééoottoommiiee fféémmoorraallee oouu ttiibbiiaallee ddee ddéérroottaattiioonn
  • 157. CCoorrrreeccttiioonn cchhiirruurrggiiccaallee ddeess ttrroouubblleess ddee ttoorrssiioonn Ostéotomie tibiale ddee ddéérroottaattiioonn
  • 159. PPIIEEDD PPLLAATT VVAALLGGUUSS Trouble statique MI <<33-- 44 aannss PPPPVV pphhyyssiioollooggiiqquuee ++ GGVV !!!!!!  55--66 aannss 9900%% ssee ccoorrrriiggeenntt!!!!!!
  • 160. La souplesse et la réductibilité sont de bon pronostic
  • 161.  PPIIEEDD PPLLAATT VVAALLGGUUSS 5% PPV rebelles: familiales ou déformation posturales (pied convexe,talus valgus) <5% origine anatomiques ou neuro (synostoses,Achille court, unilatérale) Trouble statique MI
  • 163. • PPIIEEDD PPLLAATT VVAALLGGUUSS:: BBIILLAANN Big toe test et pointe des pieds podoscope ou podométrie RX + CT SCAN Trouble statique MI
  • 164. PPiieedd ppllaatt vvaallgguuss  La semelle n'a aucun intérêt en cas de pied plat valgus hypotonique,"banal", physiologique Wenger D. et al. Corrective shoes and inserts as treatment of flexible flatfoot. J. Bone Joint Surg. 71:A
  • 165. llaa cchhiirruurrggiiee dduu PPPPVV  SSii ggèènnee ffoonnccttiioonnnneellllee oouu DD++  SSii uussuurree++++  SSii ttrroouubbllee ttrroopphhiiqquuee  AApprrèèss 88--1100AA Coll M.Peeters
  • 166. BOITERIES CCHHEEZZ LL’’EENNFFAANNTT ++ aarrtthhrriittee sseeppttiiqquuee,, IILLMMII,, nneeuurroo,, SSppoonnddyyllooddiisscciittee ,, ttuummeeuurr..........
  • 167.
  • 168. Pièges et signes d’alarmes DysplasieDévelopementale ddee llaa HHaanncchhee ((DDDDHH)) •GALEAZZI+ • ILMI/ •Abd limitée •!!! si luxation bilat. •boiterie dès les 1ers pas
  • 169. Pièges et signes d’alarmes FFrraaccttuurree ssppiirrooiiddee ssoouuss ppéérriioossttééee dduu ttiibbiiaa •1 à 2 ans •Rx svt - •! lit à barreau
  • 170. Pièges et signes d’alarmes SSyynnoovviittee TTrraannssiittooiirree AAiigguuee •boiterie matinale sans notion traumatique ni septique •3 à 6 ans •gonalgie irradiée •Diagnostic échoraphique •! LEGG CALVE PERTHES •tjrs RX bassin
  • 171. La Maladie ddee LLeegggg CCaallvvee PPeerrtthheess  NNééccrroossee aasseeppttiiqquuee ppaarrttiieellllee oouu ttoottaallee ddee llaa ttêêttee fféémmoorraallee  LL''aaffffeeccttiioonn ssee ddééccllaarree eennttrree 22 eett 1100aannss ((44AA-- 88AA))  >> 1100AA == nnééccrroosseess iiddiiooppaatthhiiqquueess ddee ll''aadduullttee ddoonntt ll''éévvoolluuttiioonn eesstt pplluuss ppééjjoorraattiivvee..  PPlluuss ffrrééqquueennttee cchheezz llee ggaarrççoonn ((rraattiioo 44//11))  SSaa ffrrééqquueennccee vvaarriiee sseelloonn lleess eetthhnniieess.. ((EEnn EEuurrooppee:: 11 ppoouurr 22000000 eennffaannttss))..  LL''aatttteeiinnttee eesstt bbiillaattéérraallee ddaannss 1100 àà 1155%% ddeess ccaass..
  • 172.
  • 173. EETTHHIIOOPPAATTHHOOGGEENNIIEE  vvaassccuullaaiirree eemmbboolliiee aarrttéérriieellllee ??  tthhrroommbboossee iinn ssiittuu ??  ccoommpprreessssiioonn ddeess vvaaiisssseeaauuxx nnoouurrrriicciieerrss ??  PPrroottééiinnee CC??  mmééccaanniiqquuee  AAccttiivviittéé SSppoorrttiivvee??
  • 174. CCLLAASSSSIIFFIICCAATTIIOONN  CCAATTEERRAALLLL ((11997711))  SSTTUULLBBEERRGG ((11998811))  SSAALLTTEERR @@ TTHHOOMMSSOONN ((11998844))  HHEERRRRIINNGG ((11998899))  ……
  • 175. CClliinniiqquuee  DDéébbuutt iinnssiiddiieeuuxx  GGoonnaallggiiee !!!!!!  BBooiitteerriiee ddoouulloouurreeuussee oouu nnoonn  LLiimmiittaattiioonn AABBDD eett RRII  RRééttrraaccttiioonn ddeess aadddduucctteeuurrss  AAmmyyoottrroopphhiiee  IILLMMII  BBiioollooggiiee:: nnoorrmmaallee
  • 177. TTRRAAIITTEEMMEENNTT  RReeppooss  DDéécchhaarrggee  TTrraaccttiioonn  MMoobbiilliissaattiioonn  OOssttééoottoommiiee ppeellvviieennnnee eett//oouu fféémmoorraallee  BBuuttééee oossttééooppllaassttiiqquuee ttyyppee BBoowweenn  ……
  • 178. QQuuee ddiirree ddee llaa LLCCPP  LLaa mmaallaaddiiee ddee PPeerrtthheess ddeemmeeuurree uunn pprroobbllèèmmee tthhéérraappeeuuttiiqquuee ccoommpplleexxee..  CCeettttee aaffffeeccttiioonn pprréésseennttee ddeess eexxpprreessssiioonnss cclliinniiqquueess eett ddeess éévvoolluuttiioonnss vvaarriiaabblleess sseelloonn lleess ttrraanncchheess dd''ââggee..  IIll nn’’eexxiissttee ppaass ddee ccoonnsseennssuuss ddaannss llaa pprriissee eenn cchhaarrggee tthhéérraappeeuuttiiqquuee..  LLeess oobbjjeeccttiiffss dduu ttrraaiitteemmeenntt vviisseenntt àà ddiimmiinnuueerr llaa sséévvéérriittéé ddee llaa mmaallaaddiiee eett ddee sseess ssééqquueelllleess,, dd''eenn mmooddiiffiieerr ll''hhiissttooiirree nnaattuurreellllee eett ssii ppoossssiibbllee dd''eenn rraaccccoouurrcciirr ll''éévvoolluuttiioonn..
  • 179. Pièges et signes d’alarmes EEppiipphhyyssiioollyyssee FFéémmoorraallee SSuuppéérreerriieeuurree •boiterie subaigue ou chronique •surcharge pondérale,facteurs hormonaux… •garçon de 10 à 15 ans •«attitude en ROT. EXT. automatique» •RX profil !!!
  • 180. Pièges et signes d’alarmes EEppiipphhyyssiioollyyssee FFéémmoorraallee SSuuppéérreerriieeuurree
  • 181. Pièges et signes d’alarmes OOssttééoommyyéélliittee • D+ / T°/ impotence fonctionnelle • atteinte métaphysaire élective • parfois chaleur locale • mais!!!! forme atypique et subaigue
  • 182. Pièges et signes d’alarmes AArrtthhrriittee • impotence fonctionelle +++ • Dolor • Calor • Rubor • Diagnostic urgent!
  • 183. Pièges et signes d’alarmes TTuummeeuurrss oosssseeuusseess 8800 %% bbeenniiggnneesseexxoossttoosseess kkyysstteess ssoolliittaaiirreess oossttééoommeess oossttééooiiddeess ggrraannuulloommeess ééoossiinnoopphhiilleess 2200%% mmaalliiggnneess oossttééoossaarrccoommeess EEWWIINNGG mmééttaa
  • 184. GGaarrççoonn ddee 1133AA  SSppoorrttiiff  GGèènnee ggeennoouu //jjaammbbee DD ddeeppuuiiss pplluussiieeuurrss mmooiiss  DD++ éélleeccttiivvee aauu nniivveeaauu ddee llaa ppaattttee dd’’ooiiee  TTrraaiittéé ppoouurr tteennddiinniittee ddee llaa ppaattttee dd’’ooiiee  GGoonnfflleemmeenntt pprrooggrreessssiiff AA qquuooii ppeennsseezz--vvoouuss?? Sarcome d’Ewing

Editor's Notes

  1. Au cours de l’enfance et l’adolescence la croissance est caractérisée au cours des premières années par une forte poussée qui finira par se ralentir sauf au moment du dernier pic pubertaire.
  2. A la naissance, le segment inférieur mesure environ 20 cm : le fémur 9 cm, le tibia 7 cm et le pied 4 cm.En fin de croissance, le segment inférieur mesure 80 cm. La croissance du fémur est forte pendant les 5 premières années de vie ; ainsi à l’âge de 5 ans le fémur mesure 60 % de sa taille finale. A partir de 5 ans la croissance fémorale se ralentit à 2 cm/an et reste uniforme jusqu’à la puberté.En fin de croissance, la longueur du fémur est de 45 cm (elle a été multipliée par 5). La croissance du tibia est inférieure à celle du fémur, même si son profil de croissance est calqué sur celui du fémur : forte croissance pendant les 5 premières années de vie, puis net ralentissement à partir de 5 ans. A cet âge, le tibia grandit de 1,75 cm/an.En fin de croissance, la longueur du tibia est de 35 cm (elle a été pratiquement multipliée par 5).
  3. 10 cartilages de croissance participent à la croissance du membre inférieur (6 pour le fémur et 4 pour le tibia). Le genou détient 65 % de la croissance du membre inférieur, c’est à dire environ 35 cm, dont 20 cm pour le fémur et 15 cm pour le tibia. Tout traumatisme grave du genou pendant les premières années de vie est susceptible d’entraîner un raccourcissement sévère du membre inférieur. La vitesse de croissance est forte : la taille augmente de 10 cm entre 1 et 2 ans, et de 7 cm entre 3 et 4 ans. Ainsi, en 5 ans, l’enfant aura grandi de 55 cm pour atteindre 62 % de sa taille définitive !Pendant cette période, taille assise et segment inférieur ont une croissance à peu près superposable. A 5 ans, il reste environ 30 cm à parcourir sur la taille assise, 35 cm sur les membres inférieurs.
  4. On realise une coupe frontale,par abord latéral,visualisant l’aile iliaque parrallèle à la sonde, le fond du cotyle ossifé,la tête fémorale cartilagineuse hypoéchogène poctué de fins écho correspondant aux nombreux vaisseaux ici un début d’ossification,le col fémoral ossifié,le grand trochanter cartilagineux et le noyau pubien
  5. La déformation est complexe tridimensionnelle; le pied est varus / supinatus dans le plan frontal; adductus dans un plan horizontal ; reste l’équin qui est une composante essentielle bien qu’initialement masquée par les précédentes.
  6. But today 2 type of treatment ,one the so called French Method developped By Pr Seringe and the PONSETI Method are the most popular all around the world and we will have a nice battle between these 2 techiques
  7. NE TROUVE TU PAS SUR CETTE IMGE QUE NOS ATTELLES RESSEMBLENT FURIEUSEMENT A RES PLATRES SUCCESSIFS
  8. Chers Etudiants, ce cours permettra de survoler de façon globale un grand nombre de situations pathologique que nous rencontrons en orthopédie Pédiatrique. Il aura également pour but de définir le normale du pathologique. En effet comme vous le savez, avant d’arriver à l’âge adulte nous passons par différentes étapes morphologiques qui sont des passages obligés et ne doivent donc pas nécessiter des traitements abusifs voir inutiles. Les cours suivants développeront de façon plus précise un certain nombre de pathologies orthopédiques spécifiques à l’enfant
  9. LES DEVIATIONS FRONTALES SONT REPRESENTE PAR LE GENU VARUM ET LE GENU VALGUM
  10. Quelque rappel de biomécanique Il faut savoir que l’acquisition progressive de la posture érigée et la bipédie auront comme conséquences une modification des axes mécaniques du squelette des membres inférieurs Chez l’homme l’axe mécanique passe par le centre de la tête fémorale,l’échancrure intercondylienne et le milieu de la mortaise tibiotarsienne Toute modification de cet axe mécanique sera rseponsable d’une déviation en varus ou en valgus
  11. Depuis la naissance , l’enfant présente des variations physiologiques de ces axes mécaniques et qui se modifient au cours de la croissance
  12. Depuis la naissance jusqu’à l’age de 4A la morphologie des MI passe d’un schéma en varu à un valgus progressif A près la puberté le schéma sera plutôt en varus chez le garçon et en valgus chez la fille
  13. La torsion d’un os est définie par la rotation de celui-ci autour d’un axe longitudinale Cela aura pour conséquence que les épiphyses proximales et distales se trouve dans 2 plans différents La torsion de l’os est inhérent à celui-ci et varie avec la croissance ,l’âge et le sexe
  14. La torsion fémorale ou antétorsion diminue progressivement depuis la naissance pour atteindre les 15 à 20° à l’âge adulte. La torsion externe du squelette jambier s’accroit quant à elle de façon proportionnelle. On peut dès lors considérer que le passage de la petite enfance à l’âge adulte représente une ouverture de notre corps au monde extérieur.
  15. La première étape consistera en l’analyse de la marche de l’enfant et l’évaluation de l’angle de progression du pas La valeur N se situe entre 5 et 20° par rapport à la ligne de progression du pas On parlera de OUT TOEING lorsque l’angle sera donc supérieur à 20° et IN TOEING lorsqu’il est inférieur à 5° Dans la plupart des cas cet angle est lié au profil tosionnel de l’enfant
  16. Lorsque des parents se présente avec leur enfant en consultation pour un trouble de torsion ,il faut avant tout pouvoir déterminé le segment incriminé. Est-ce le pied,la jambe ou la hanche ou les trois ensemble? Comment pouvoir le définir c’est ce que nous allons essayer de voir
  17. On évaluera ensuite la torsion du squelette fémoral Soit par la méthode de Netter qui permet d’avoir une évaluation approximative de l’antéversion fémoral ou par la mesure de la rotation interne de la hanche l’enfant étant couché sur le ventre. Par définition la démarche vers l’intérieur est essentiellement liée à une RI excessive et donc a une antéversion exagérée
  18. Cliniquement il s’agit d’une boiterie douloureuse d’apparion progressive La douleur est inguinale parfois rapportée au genou On observe une limitation du volant d’abduction et à un stade avancé une amyotrophie et une retraction des adducteurs La biologie est normale