Webinaari 14.9.2015: Koulutus ja digitalisaatio 2030 – näkymiä Suomesta ja Yh...Suomen eOppimiskeskus ry
Mindtrek Openmind 2015 -konferenssin Digital Competence and Learning -osio käynnistyy maanantaina 14.9. ennakkowebinaarilla, jossa Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli esittelee koulutuksen ja digitalisaation tulevaisuuden näkymiä Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Lisätietoja: http://bit.ly/MTOM2015-webinaari
Diat: Jarmo Viteli
Webinaari 14.9.2015: Koulutus ja digitalisaatio 2030 – näkymiä Suomesta ja Yh...Suomen eOppimiskeskus ry
Mindtrek Openmind 2015 -konferenssin Digital Competence and Learning -osio käynnistyy maanantaina 14.9. ennakkowebinaarilla, jossa Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli esittelee koulutuksen ja digitalisaation tulevaisuuden näkymiä Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Lisätietoja: http://bit.ly/MTOM2015-webinaari
Diat: Jarmo Viteli
The document discusses different philosophical approaches to evaluating the validity of statements or propositions based on the types of questions asked. Gottfried Leibniz focuses on rational justification independent of empirical data. John Locke focuses on empirical data and statistical analysis. Immanuel Kant looks for a combination of data and theoretical justification. Georg Wilhelm Friedrich Hegel examines alternative views and the potential for synthesis. Peter Singer considers whether the right questions are being asked and perspectives considered. Mitroff and Turoff note that each approach reflects a different way of understanding communication and that many other approaches exist.
The document discusses using a Delphi method to gather feedback on traffic CO2 policy scenarios in Finland. It provides guidance on developing the survey, analyzing the results, and conducting follow-up interviews. The key points are:
1) Cluster the responses to group similar viewpoints and identify probable and preferable futures. This revealed responses with similar quantitative statements but different qualitative arguments.
2) Conduct argumentative interviews in the second round by playing the role of counterargument to elicit deeper discussion, but avoid personal bias.
3) The method does not force consistency but reduces oversimplification and aids interpretation, though it may not be suitable for lay people. Analysis of qualitative arguments enriches understanding of scenarios.
Opetushallituksen rahoittamien ja ohjaamien ammatillisen peruskoulutuksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden hyviä käytänteitä, joita esittelivät Sanna Brauer ja Minna Taivassalo-Salkosuo valtakunnallisilla Virtuaaliopetuksen päivillä Helsingin messukeskuksessa 3.12.2013
Suomen eOppimiskeskus ry aloitti yhteistyössä Aalto-yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Otavan Opiston kanssa lokakuussa 2012 Työelämä oppimisympäristönä (TYYNE) -selvityshankkeen. Selvitys on tehty osana Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ja Lapin Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion toimintalinja 3:n ”Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämisen toimintalinjaa” ja sen osana olevaa ”Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi” -kehittämisohjelmaa 1.9.2012-31.5.2013 välisenä aikana.
TYYNE-selvityshanke koostaa asiantuntijapaneeleilla, kirjallisuuskatsauksella ja esiselvityksellä tietämystä työssä ja työn ohessa tapahtuvan oppimisen ja yhteisöllisen tekemisen mahdollisuuksista muuttuvissa työympäristöissä ja liikkuvassa työssä. Näillä osallistavilla työtavoilla tuotetaan arvioitua ja validoitua tietämystä tulevista trendeistä ja kehityssuunnista.
The document discusses different philosophical approaches to evaluating the validity of statements or propositions based on the types of questions asked. Gottfried Leibniz focuses on rational justification independent of empirical data. John Locke focuses on empirical data and statistical analysis. Immanuel Kant looks for a combination of data and theoretical justification. Georg Wilhelm Friedrich Hegel examines alternative views and the potential for synthesis. Peter Singer considers whether the right questions are being asked and perspectives considered. Mitroff and Turoff note that each approach reflects a different way of understanding communication and that many other approaches exist.
The document discusses using a Delphi method to gather feedback on traffic CO2 policy scenarios in Finland. It provides guidance on developing the survey, analyzing the results, and conducting follow-up interviews. The key points are:
1) Cluster the responses to group similar viewpoints and identify probable and preferable futures. This revealed responses with similar quantitative statements but different qualitative arguments.
2) Conduct argumentative interviews in the second round by playing the role of counterargument to elicit deeper discussion, but avoid personal bias.
3) The method does not force consistency but reduces oversimplification and aids interpretation, though it may not be suitable for lay people. Analysis of qualitative arguments enriches understanding of scenarios.
Opetushallituksen rahoittamien ja ohjaamien ammatillisen peruskoulutuksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden hyviä käytänteitä, joita esittelivät Sanna Brauer ja Minna Taivassalo-Salkosuo valtakunnallisilla Virtuaaliopetuksen päivillä Helsingin messukeskuksessa 3.12.2013
Suomen eOppimiskeskus ry aloitti yhteistyössä Aalto-yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Otavan Opiston kanssa lokakuussa 2012 Työelämä oppimisympäristönä (TYYNE) -selvityshankkeen. Selvitys on tehty osana Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ja Lapin Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion toimintalinja 3:n ”Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämisen toimintalinjaa” ja sen osana olevaa ”Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi” -kehittämisohjelmaa 1.9.2012-31.5.2013 välisenä aikana.
TYYNE-selvityshanke koostaa asiantuntijapaneeleilla, kirjallisuuskatsauksella ja esiselvityksellä tietämystä työssä ja työn ohessa tapahtuvan oppimisen ja yhteisöllisen tekemisen mahdollisuuksista muuttuvissa työympäristöissä ja liikkuvassa työssä. Näillä osallistavilla työtavoilla tuotetaan arvioitua ja validoitua tietämystä tulevista trendeistä ja kehityssuunnista.
Tekes Oppimisratkaisut-ohjelma järjesti seminaarin oppimiseen liittyvistä EU-hankkeista torstaina 8.9.2011.
Tilaisuuden tavoitteena on verkottaa oppimiseen liittyvissä EU-hankkeissa ja Tekesin oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa toimijoita sekä myös niiden suunnittelijoita keskenään.
Opetusviraston digitalisaatio-ohjelman kantava perusta on hyvä oppiminen. Se koostuu neljästä isosta teemasta. Kantavana ajatuksena on, ettei digitalisaatiota saavuteta kehittämällä pelkästään teknologiaa tai pedagogiikkaa. Sen sijaan digitaaliset oppimateriaalit tulee käytännössä saada paremmin tukemaan tulevaisuuden oppimista.
Opetusviraston esityksen ovat laatineet opetuspalvelujen johtava konsultti Petri Eskelinen ja projektisuunnittelija Anna Matikainen. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3010 .
iTEC (Innovative Technologies for an Engaging Classroom) t&k-projektin esittely. iTEC on nelivuotinen, yhteiseurooppalainen, projekti jossa suunnitellaan tulevaisuuden koululuokkaa.
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016Aki Luostarinen
Työpaja: Mitä LOPS2016 sanoo tvt:stä ja mikä lukion tvt:n käytössä ja digitalisaatiossa on olennaista? Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016 (Aki Luostarinen ja Iida-Maria Peltomaa)
"Käsikirjoitus" Delfoi-pedagogiikkaa käsittelevään videoon, jonka Metodix Oy julkaisee 1.11.2019. Alkuperäinen dokumentti tekstien kera öytyy osoitteesta http://bit.ly/33IJsBP.
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018Hannu Linturi
Kalvosarja nelivaiheisen Delfoi-prosessin toteutukseen Mikkelissä ja verkossa syksyllä 2018 . Kalvosarjaa on kokonaisuudessaan käytettävissä Google Slidesissa http://bit.ly/2UCNecs . Kalvosarjaan liittyy myös nelisosainen video-ohjesarja https://www.edelphi.org/help.page .
3. OtavanOpisto 2011 Budjetin lähtökohtana on Nettilukion tarkistus siten, että puolet nettilukiolaisista - ei päätoimisesti opiskelevat - lasketaan 60 %:n valtionosuus-kategoriaan. Nykytasolla se merkitsee yli 600.000 euron tuloleikkausta. Suunnitelmassa varaudutaan vielä sitäkin suurempaan VO-tason laskuun (yli 18-vuotiaat lukiolaiset) siten, ettei sillä toteutuessaan olisi vaikutuksia henkilöstön työllistymiseen. Sitova tulostavoite on 200.000 euroa. Toiminta- ja taloussuunnitelma tähtää lisääntyvään kolmikanta-yhteistoimintaan Mikkelin opetustoimen, Otavan Opiston liikelaitoksen ja Osuuskunnan kesken. Mikkelin keskustaan perustetaan koulutusyksikkö, joka tarjoaa luokkamuotoisen yleissivistävän tutkintokoulutuksen yhteistyössä Mikkelin Etä- ja Aikuislukion ja Etelä-Savon ammatillisen koulutus-kuntayhtymän kanssa. Toinen kolmikanta perustetaan opiston sisälle. Otavassa uusi TAVAT-tiimi järjestää laajenevaa kurssi- ja pajamuotoista koulutusta (vapaa sivistystyö ja ammatillinen koulutus) etenkin median, tietotekniikan ja pedagogian aloilta. Netti-koulutustiimi tuottaa verkkokoulujen (Nettilukio, Nettiperuskoulu, Internetix Campus) palvelut sekä vastaa valtakunnallisesta koulun ja oppimisen kehittämistoiminnasta (ilmiöpohjainen oppiminen). Otavan Opiston asemaa uuden oppimisen laboratoriona vakiinnutetaan. Opistolla on käytössään merkittävä projektirahoitus, jonka keskeiset haasteet liittyvät opetustyön ja opetussuunnitelmien uudistamiseen. Toimintavuoden laboratoriotavoitteina on (1) luoda toimintamalleja ja kysyntää oppiainetta laajemmille ilmiöpohjaisille oppimistavoille verkossa ja lähitoimintana, (2) osallistua opetussuunnitelmien uudistamiseen tulevaisuudentutkimuksen (Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri) ja sosiaalisen median (Sosiaalinen median koordinaatioprojekti Somy) keinoin, sekä (3) kehittää eri oppimispalveluiden välistä yhteispeliä (oppitiimit, ohjaus) siten, että se mahdollistaa taloudellisesti kestävällä tavalla erilaiset yksilölliset oppimisen muodot ja tavat. Institutionaalisena tavoitteena on tuottaa ja jakaa merkittävä osa opiston palveluista avoimiksi (pajat, webinaarit, sosiaalisen median tuotannot, videot) resursoimaan eri koulumuotojen ja eri oppilaitosten toimintaa.
8. 13. Relevanttitieto Vuoden 2030 koulussadynaaminenjastaattinentieto on erotettukäsitteellisestitoisistaan. Ensin-mainittu on tietoailmiön tai oppi-aineenkeskeisistäkäsitteistäjaniidenkeskinäisistäsuhteista. Jälkimmäi-sessäon kysetiedettävistätapah-tumistajaasioistakutensiitä, ettäLuangPrabang on kaupunki Mekong-joenrannallaPohjois-Laosissa. Opetuksenjaopettajanensisijaisenatehtävänä on huolehtiadynaamisentiedonvälittymisestäjaprosesseista, joidenavullastaattinentietotarttuujakarttuuomaksuttuundynaamiseenkäsite- jatietokarttaan.
13. Internetix 2011 Internetix vastaa opiskelijan ohjauksesta, projekteista ja opiston ulkosuhteista ja sisäisestä viestinnästä. Internetixin tavoitteina on yksilöllistää – mutta myös automatisoida - opiskelijan ohjausta, tiedottaa opiston palveluista ja erityislaadusta sekä hallinnoida kasvavaa projektipoolia. Ohjaustiimillä on kaksi perustehtävää. Toinen on opiskelijan ohjaus ja toinen opistotoiminnan arviointi. Pedagogisena tavoitteena on jokaisen opiskelijan ohjaaminen hänen elämäntilanteensa, tavoitteidensa ja oppimistemperamenttinsa mukaiseen tavoitteelliseen oppimiseen käyttäen hyväksi kaikkia oppitarjoiluja (formaalit, ei-formaalit ja verkkokurssit, ilmiöpohjaiset projektit) erilaisina yhdistel-minä. Keinona käytetään internetia ja ohjelmallisia ratkaisuja, ammattiohjausta ja muun työyhteisön opastamista ohjaukseen. Vuoden 2011 tietotekninen tavoite on saattaa opiston “kolmen kattauksen” opintotarjonta monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti verkkoon. MMM vastaa opiston sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Sisäisen viestinnän tavoitteena on ylläpitää ja kehittää opistoyhteisön koheesiota viestinnän keinoin uhkaamatta opistoyhteisön moniäänisyyttä. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on vahvistaa kansallisesti ja kansainvälisesti opistokuvaa uuden oppimisen kehittäjänä ja laboratoriona. Koulutustiedottaminen tapahtuu yhdessä Ohjaus- ja Tavat -tiimien kanssa. Myynnin osalta käynnistetään irrottautuminen Nexus-pohjaisesta ohjelmistomyynnistä ja pohjustetaan uusien avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (Pyramus, eDelfoi, Muikku) rakentamista ja jakelua. Projektitiimi manageroi projektien aikataulut, resurssien käytön ja raportoinnin. Tiimi vastaa ohjelmistoympäristön käytöstä ja ohjauksesta ja laajennetulla kokoonpanolla (projektipäälliköt mukana) myös projektien välisestä synergiasta. Pioneerihaaste on hallinnoida monin toimijan projekteja kuten AVO-, Coope-, Opening- ja Somy-hankkeita.
15. Verstas 2011 1/2 Verstas suunnittelee ja järjestää opiston koulutukset. Kolme vuotta sitten opetustoimintaa moniammatillisteltiin sisältö- ja ohjelmistotiimein. Työvuonna 2011 käynnistetään kolmen toisiaan täydentävän mutta autonomisen oppimistiimin toiminta. Pedagogisella kolmikannalla lisätään opiskelijan mahdollisuuksia poluttaa opintojaan yksilöllisesti. Hallinnollinen kolmikanta vahvistaa opiston asemaa oppimislaboratoriona, kun ketju kokeiluista kunnalliseen opetustoimeen on katkeamaton. Mikkelissä järjestetään tutkintotavoitteinen luokkamuotoinen opetus yhteistyössä Mikkelin koulutoimen kanssa. Tavoitteena on kehittää lähilukiokoulutusta tulevaisuutta kestävällä tavalla. Työvuonna selvitetään mahdollisuudet pitkäkestoiseen sopimustoimintaan ammatillisen toisen asteen kanssa. Perusopetuksen lisäopetuksen osalta selvitetään kaupungin suuntaviivat. TAVAT-tiimi suunnittelee ja organisoi kurssimuotoisen koulutuksen ja siitä nousevat koulutusohjelmat. Työvuoden haaste liittyy opetusalan henkilöstökoulutuksen järjestämiseen, johon on projektirahoitus. Se on opiston laboratorio-toimintaa, jossa tutkitaan oppilaitosmuotojen ja oppilaitosten rajojen ylityksiä sekä opetuksen moniammatillistumista, jota opetussuunnitelmien uudistukset ja sosiaalisen median sulautuminen arkitoimintaan ennakoivat. Toinen haaste on saada TVT-kurssitoiminta palvelemaan sisäisiä ja ulkoisia opiskelijoita niin, ettei kurssiperuutuksia enää tapahdu. Nettikoulutustiimi operoi valtakunnallisesti Nettilukion, Nettiperuskoulun ja Internetix Campuksen kautta. Nettitiimi vastaa myös valtakunnallisista koulukokeiluista. Ilmiöpohjaisen opetuksen ja oppimisen osalta haetaan v. 2011 läpimurtoa. Nettikoulutusten tavoite on säilyttää hidas kasvutrendi opiskelijamäärissä ja sitä olennaisesti suurempi kasvu kurssisuorituksissa, jossa kolmen kattauksen tarjonnalla on iso merkitys.
16. Verstas 2011 2/2 Sisältötiimi on vakiinnuttanut asemansa opiston opetuspalveluissa. Toimintavuonna täydennetään peruskoulun kurssisisältöjä (Muikku) ja luodaan ammatillisen koulutuksen avoimia aineistoja (Elgg) yhteistyössä Edupolin kanssa. Ammatilliseen aineistopooliin (wiki) päivitetään myös Atk-ajokorttikoulun uudistetut sisällöt. Uutena tehtävänä on toimittaa ja jakaa opetusalan koulutusta palveleva aineisto (webinaarit, videot, artikkelit) tavalla, joka on myös projektien ja partnerien käytettävissä. Sisältötuottamisen lähtökohtana on CC-lisensiointi, jota on varjostanut Muikun sisältöjen sulkeutuneisuus. Sisöätötiimi osallistuu uuden Muikun määritykseen, jossa huolehditaan siitä, että sisällöt ovat avoimesti ja alustariippumattomasti jaettavissa. Ratkaisutiimin ”roadmap” alkaa hahmottua. Opetushallinnon ohjelmisto Pyramus (versio 1.0 valmis 1.1.2011) on Nexuksen jälkeisen ajan polunavaaja ja ensimmäinen avoimen lähdekoodin opisto-ohjelma. Se saa työvuonna 2011 jatkokseen eDelfoin (versio 4.0 valmis kesäkuussa) ja Muikun (version 2.0 suunnittelu alkuvuonna ja toteutus syksyllä). Uusi Muikku on valmis kesällä 2112, jonka aikana kokonaan luovutaan Nexus-alustasta ja sen sovelluksista.
18. Tuki 2011 Tukipalvelut toimivat ”litistetysti” siten, että tukijoukkueen tehtävät ja asemat ovat alisteisia oppimispalveluita tuottaville tiimeille. Budjettivuoden haasteena on laajentaa palvelut Otavan kampuksen lisäksi Mikkelin keskustan yksikköön.ICT-tiimi tarjoaa (tieto)tekniset oppimisresurssit sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Niihin kuuluvat paitsi henkilökohtaiset välineet myös tietotekninen infrastruktuuri palvelimineen ja verkkoineen. Toiminta vaihtelee neuvonnasta ja opetuksesta testaamiseen ja ja hankintavalmisteluun. ICT –tiimin valtakunnallinen uniikkipalvelu on webinaarien järjestäminen.ADM-tiimi ylläpitää ja kehittää henkilöstö-, oppilas- ja taloushallintoa tavalla, joka edesauttaa muiden tiimien toimintaa. Keinoina ovat läpinäkyvän hallinnon, tiedonmuodostuksen ja päätöksenteon kehittäminen. ADM vastaa opiston TYKY- ja virkistystoiminnasta.Internaattitiimi vastaa kampuksen - ruoka, asuminen ja opetustilat - palveluista ja viihtyvyydestä. Menestyksestä kertoo, että kampus on toimintavuoden alussa täynnä. Taitoa vaatii yhdistää niin erilaisten opiskelijoiden kuin kymppien ja pajalaisten odotukset ja tarpeet. Toimintavuonna tilannetta helpottaa entisen johtajan asunnon osittainen käyttöönotto.Tukijoukkueen internaattitavoitteena on kehittää opistokampuksesta lämmin yhteisö, jossa opiskelijat ja henkilöstö viihtyvät silloinkin, kun asumispalvelut eivät ole tähtiluokkaa. Internetin saavuttaa langattomasti kaikkialla kampuksen alueella. Taloudellisena tavoitteena on löytää budjettivuoden 2011 aikana ratkaisut, joilla toimintavuoden 2012 laskennallinen tappio saadaan puolitetuksi.Hallinnollisena tavoitteena on kehittää ohjausta talouden, oppilas- ja henkilöstöhallinnon ohjausta niin, että tiimien päätöksenvalmistelu ja –teko entisestään autonomistuu.
20. Tilanne,Tavoitteetjakeinot Aristoteleen teon teoria: kun tunnetaan (lähtö)tilanne (murros, tunnusluvut), toiminnan tavoite (toiminta-ajatus, laboratorio, toiminnan jatkuminen) ja tie (keino, metodi), jolla tavoitteeseen päästään, niin homma hoituu. Tilanne 2011-12 Rake, Lake ja G-verkosto (kuka saa ylläpitoluvan leikki?) Kuntien kurjistuminen (entä sitten kun Ullan poikaystävä vaihtuu?) Oman toiminnan erillisyys ja synergiattomuus (sirpaleryhmät, kustannukset) Tavoite 2011-12 Ulkoinen kolmijako voimaan: hallinnollinen valmistelu akselilla Mikkeli-OPM-G Sisäinen kolmijako käytäntöön: opetustiimit toimintakimppaan Laboratorio käyntiin: muurahaiskeko, itseorganisoituva organisaatio Metodi 2011-12 Projektiresurssien yhdistäminen: voimavarojen yhdistäminen Elon ja kuolon dynamiikka: leikataan intohimotonta ja kannattamatonta toimintaa Yhteinen koulutusohjelma: pedagoginen täydennyskoulutus
