Taustaksi Hallitusohjelman yksimerkittävä tavoite on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys tukeutuu jatkossakin opettajien hyvään ammattitaitoon.
3.
Uudistuva opettajuus (muutamia teemoja) Pedagoginen osaaminen Opetusmenetelmäosaaminen Opiskelijalähtöiset menetelmät Osallistavat ryhmätyömenetelmät Opetuksen suunnitteluosaaminen Oppimisprosessin tukeminen sekä kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöosaaminen
4.
Opettajat ja muuhenkilöstö … parantaa….sekä monipuolisten oppimisympäristöjen käyttöä ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä, KESU s. 45 Lukiokoulutuksen opettajien pedagogisia valmiuksia kehitetään. KESU s. 45
5.
Uudistuva opettajuus (2)Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen Koulutason yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa on kuitenkin vähäistä. Peruskouluista vain 20% tekee jonkinlaista yhteistyötä yritysten kanssa. Lukioissa yhteistyö on vieläkin vähäisempää, vain 4% tekee yhteistyötä yritysten kanssa. Toiminta on usein satunnaista eikä sitä ole riittävästi kytketty osaksi opiskelua ja opintoja. KESU, s. 14-15
6.
Joustavat opintopolut Koulutuksenalueellisen saavutettavuuden ja laadun turvaamiseksi ja työelämän moninaisiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi on tarpeen lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää eri oppilaitosten opetustarjontaa. Tämä edellyttää tutkinnoilta ja opetusjärjestelyiltä nykyistä suurempaa joustavuutta. -> Lisätään lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. KESU s. 26-27
OPETUKSEN SUUNNITTELUSTA OPPIMISPROSESSINSUUNNITTELUUN Sisällön suunnittelun lisäksi menetelmällistä kokonaissuunnittelua Opetus- ja opiskelumenetelmien suunnittelu Opiskelijan työskentely- ja oppimisprosessin suunnittelu (ml. oppimistehtävät ja oppimisen ohjaus) Keskittyminen oppimiskokemusten /-tilanteiden suunnitteluun, ei teknologisiin ratkaisuihin
9.
OPS POHJANA Suunniteltavaopintojakson oppimisprosessin tavoitteet Opintojakso -> osaamistavoitteet Ydinsisältöjen kuvaus 3. Oppimisen tavoitteiden saavuttaminen -> Miten sisällöt (teemat) opitaan? 4. Oppimistilanteiden suunnittelu Ovat olemassa
10.
OPPIMISPROSESSI Millainen oppimisprosessi(oppijan kognitiivisen tiedonprosessointia) vaaditaan opetettavina olevien asioiden oppimiseksi? <-> Millaisia oppimisprosesseja (verkko)kurssin materiaali, oppimistehtävät, ohjaus oppijassa synnyttävät? Lähde: Silander 03-06
11.
OPPIMISTA EDISTÄVÄT OSAPROSESSITAsioiden yhdistely Vertailu, erottelu ja luokittelu Uuden tiedon liittäminen aikaisempaan tietoon Kokonaisuus osat (~analysointi) Osat kokonaisuus (ylemmät abstraktiotasot) Tiedon elaborointi (liittäminen muihin asiayhteyksiin) Ongelmanratkaisuprosessi (vaiheittain) Omien päättelysääntöjen luonti (+muistamistekniikat) Analogioiden rakentaminen / käyttäminen Kirjoittaminen Yksilöllisten/yhteisöllisten merkitysten muodostaminen Tiedon käyttö ja soveltaminen eri tilanteissa ja asiayhteyksissä Lähde: Silander 03-06
12.
OPETUKSEN JA OPPIMISPROSESSINLÄPINÄKYVÄKSI TEKEMINEN OPISKELIJOILLE Opetus- ja oppimisprosessi on kuvattu oppijalle: edistää oppimista: oppijat tietävät mitä heiltä odotetaan ja miten he voivat toimia oppija tietää millä keinoin opettaja/ohjaaja edistää oppimista ja vaikuttaa sekä ryhmän että yksilön opiskelutoimintaan opetus ja oppiminen kohtaavat – niillä on yhteinen päämäärä ja useita eri toimintamalleja, joilla päämäärään tähdätään -> kuvataan toteutussuunnitelmassa Lähde: Silander 03-06
13.
1. askel Oppimisprosessinsuunnittelu Suunnittelun lähtökohtana ovat: 2. Oppijan aikaisempi osaaminen, tietämys 1. Oppimisen/ osaamisen tavoitteet 3. Oppimisprosessin muoto, laajuus ja pituus
2. askel Oppimistilanteetoppimisprosessissa Oppimistilanteeseen liittyy aina jokin oppimisen kannalta keskeinen teema, oppimisen tavoitteet Oppimistilanne ja sen mahdollisia elementtejä: OPPIMISTEHTÄVÄ OPPIMATERIAALI OPPIMISAIHIO OPETUS ARVIOINTI OHJAUS JNE. Lähde: Koli & Silander 2003
16.
OPPIMISPROSESSIKUVAAJA Lähde: Koli& Silander 2002, Silander & Koli 2003 Aikaisempi tietämys ja osaaminen Tavoitteena oleva osaaminen Yksilön/ryhmän oppimisprosessi Oppimistilanne Oppimistilanne Oppimistilanne Oppimistilanne Oppimateriaali Opimateriaali Oppimateriail Oppimis- tilanne Opetus Opetus Opetus Oppimis- tehtävä Oppimis- tehtävä Oppimis- tehtävä Ohjaus Ohjaus Ohjaus Ohjaus Oppimis- tehtävä
17.
Esimerkki oppimisprosessista Yksilön/ryhmänoppimisprosessi opintojaksolla X Aikaisempi tietämys ja osaaminen Tavoitteena oleva osaaminen Lähiopetus (teema ja tavoitteet) Oppimis- tehtävä Ohjaus Oppimis- ympäristö Oppi- materiaali Oppijan toiminta ja vuorovaikutus Verkko- Työskentely (teema ja tavoitteet) Oppimis- tehtävä Ohjaus Oppimis- ympäristö Oppi- materiaali Oppijan toiminta ja vuorovaikutus Lähiopetus (teema ja tavoitteet) Oppimis- tehtävä Ohjaus Oppimis- ympäristö Oppi- materiaali Oppijan toiminta ja vuorovaikutus
18.
Esimerkki oppimisprosessista Yksilön/ryhmänoppimisprosessi opintojaksolla X Aikaisempi tietämys ja osaaminen Tavoitteena oleva osaaminen Oppimistehtävä (teema ja tavoitteet) Ohjaus Oppimis- ympäristö Oppi- materiaali Oppijan toiminta ja vuorovaikutus Oppimistehtävä (teema ja tavoitteet) Ohjaus Oppimis- ympäristö Oppi- materiaali Oppijan toiminta ja vuorovaikutus (Oppimistehtävä (teema ja tavoitteet) Ohjaus Oppimis- ympäristö Oppi- materiaali Oppijan toiminta ja vuorovaikutus
Suomen koulut rutkastijäljessä uuden tekniikan käytössä Valtiosihteeri Heljä Misukka, HS 27.3.2010 Suomi tipahti kelkasta opetusteknologian käytössä Tietoviikko 29.3.2010 Tietokoneluokat pölyttyvät kuin kotien pianot YLEn uutiset 17.5.2010 Koulujen tietotekniikka, edelläkävijyys ja uudet oppimistaidot Harto Pöngän blogipostaus 14.10.2011 Erityisen huonosti Suomi on pärjännyt vertailuissa, joissa julkisen hallinnon verkkopalveluita on arvioitu sen mukaan, kuinka hyvin ne pystyvät perusinformaation lisäksi tarjoamaan erilaisia konkreettisia vuorovaikutteisia palveluita ja työkaluja. YK:n toimesta tehdyssä vertailussa Suomi ei mahdu parhaiden 35 maan joukkoon, mutta naapurimaat Viro ja Ruotsi ovat kymmenen parhaan joukossa ja parhaista maista 42%:ia on Euroopasta. (UN: From e-Government to Connected e-Governancy 2008, 58-60. Saatavilla sähköisenä: http://unpan1.un.org/intradoc/groups/public/documents/UN/UNPAN028607.pdf
23.
Tieto- ja viestintätekniikankäyttö lähiopetuksen rinnalla/tukena -> systemaattisesti kaikilla opintojaksoilla osana oppimisprosessia -> opettajat ja opiskelijat osaavat hyödyntää verkkoympäristöjä ja –resursseja osana omaa työtään -> opetus- ja oppimiskulttuurin muuttuminen Etäopetus ja –opiskelu -> Keskeistä virtuaaliluokan ja asynkronisten välineiden monipuolinen ja pedagogisesti mielekäs (yhteis)käyttö
24.
Virtuaaliopetuksen ulottuvuuksia OheismateriaaliLuentokalvot Linkkilista Opetuskeskustelut Palautekeskustelut Ohjaus ja tutorointi Ryhmätyöt Valmiit itse- opiskelupaketit Opintokokonaisuudet Kokonaiset oppikirjat Tutkijoiden keskustelu Jaetun, uuden tiedon synnyttäminen PROSESSI TUOTE “ VAIN VERKKO” LUENNOT, DEMOT, TENTIT, KENTTÄTYÖT Verkko-opetuksen ulottuvuudet (Hein, Ihanainen & Nieminen 2000, 5-8). C B A D
A) Verkko-oppimateriaalin hyödyntäminenVoi käyttää osana teorian opetusta Lähdeaineistona Havainnollistamiseen Asian/työprosessin harjoitteluun (esim simulaatio) Motivointiin/”kiinnostuksen herättämiseen” Valmista verkko-oppimateriaalia on vaihtelevasti eri aloilla Muu webbimateriaali oppimateriaalina Autenttinen aineisto (kuvina, videoina, teksteinä), esim. ruokalistat, manuaalit, tuoteselostukset, tuotteet jnejne Kirjaston hankkimat eaineistot
27.
A) Oppimateriaalin tallennusja jakelu (2) Käytettävä materiaali koottava johonkin linkkeinä tai tiedostoina Voidaan koota Moodleen, wikiin tai blogiin riippuen siitä, että mihin ja miten materiaalia käytetään
28.
B) Opiskelijat aktiivisinatoimijoina Opiskelijat voivat tuottaa esim. kuvia, videokuvaa (ja liittää näihin tekstiä) ja tallentaa/jakaa nämä verkossa Kädentöidensä lopputuloksista --> haluttaessa näistä syntyy vaikka opiskelijan portfolio Työprosesseista ja niiden vaiheista Produktioissa ja projekteissa Taululle piirretystä/kirjoitetusta
29.
B) Opiskelijat aktiivisinatoimijoina (2) Pienryhmätyöt verkossa Wiki -> prosessikirjoittaminen, projektit, tutkielmat jne. Jo oppitunnin aikana voivat työstää suoraan verkkoon ryhmän tuotoksen Oman oppimisen itsenäinen/yhteisöllinen reflektointi Oppimispäiväkirja (Mooden työkaluilla) Julkisesti, esim. blogi tai mikroblogi (Twitter)
30.
Verkko lähiopetuksen rinnallaLähiopetus Virtuaaliluokka Oppimisalusta Sosiaalinen media Verkkoresurssit verkko-oppimateriaalit www eAineistot
31.
ESIMERKKI: RAKENNEVERKKO-OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ Perinteinen ( sisältö keskeinen ): Materiaalit Tehtävät Keskustelualue Linkit … WebCT Pedagogiikkalähtöinen (oppimisprosessipohjainen): Tavoitteet Oppimistilanne 1. Oppimistilanne 2. Oppimistilanne 3. … Moodle (free, open source) Silander 03-06
32.
33.
Oppija Dokumentoi ja jakaa tuotoksiaan Tuottaa, prosessoi ja reflektoi Tiedon/materiaali varastointi ja ohjailu Yksilö- tehtävä Wiki Blogi Keskustelualue Oppimis- päiväkirja Moodle Flickr YouTube Vimeo Slideshare Etsii tietoa WWW eAineistot Kirjat Haastattelut, keskustelut jne. RSS Sosiaaliset kirjanmerkit Wikipedia Moodle Portfolio Yksilöviestin-tävälineet
34.
Anu Pruikkonen/KTAMK [email_address]Web 2.0 koulutus, oppiminen, verkko-opetus , sometu apruikkonen Anu Pruikkonen Anu Pruikkonen anu.pruikkonen
Miksi pitäisi käyttää? Mahdollisia saavutettavia etuja: Avoimempi oppimisympäristö Paremmat oppimistulokset opiskelijat aktiivisia toimijoita ja tiedontuottajia Verkko-opetuksen monipuolistuminen ja laatu Mielekkäämpiä verkko-opintoja nuorille Sosiaalisen median käyttötaidot ovat tulevaisuuden työelämätaitoja + osaamisen siirto työelämään opiskelijoiden välityksellä Koulutusorganisaatiolla ”velvollisuus” opettaa sosiaalisen median hyötykäyttöä Ydinkysymys: Miten ohjelma tai verkkopalvelu voi palvella oppimista/opetusta
37.
Haasteellista , koskakyse ei ole pelkästä tvt:n käytöstä, vaan mitä suuremmassa määrin työskentely-/toimintakulttuurin muutoksesta Opettaja voi/tulisi sosiaalista mediaa käyttää useilla alueilla : substanssi opetus (menetelmät ja välineet) muu työ (työryhmätyöskentely, yhteistyöalueen kanssa, viestintä, informaation hallinta jne.)
38.
” Suljettu” verkko-opintojaksoOppimisprosessin/ opintojakson vaiheistus, osallistujat, tehtävät, materiaalit Moodle Yhteisöllinen työskentely Moodlen wiki Vuorovaikutteiset online-sessiot LearnLinc Aikataulut Moodlen kalenteri Ohjaus ja vertaistuki Moodlen keskustelualueet, wiki
39.
Avoin verkko-opintojakso Opintojaksonseurantasivu esim. wiki tai blogi Yhteisöllinen työskentely Ryhmien wiki-työtilat, GDocs Vuorovaikutteiset online-sessiot LearnLinc Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit Ohjaus ja vertaistuki Qaiku, NING Aikataulut Google calendar Materiaalien jakaminen Slideshare, Delicious Mukaillen Jere Majava 2005 Voi liittää mitä tahansa verkkopalveluja
40.
Osin avoin verkko-opintojaksoOpintojakson seurantasivu esim. Moodle Yhteisöllinen työskentely Moodlen wiki Vuorovaikutteiset online-sessiot LearnLinc Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit Aikataulut Moodlen kalenteri Materiaalien jakaminen Moodle Delicious Mukaillen Jere Majava 2005 Voi liittää mitä tahansa verkkopalveluja Voi liittää mitä tahansa Moodlen tms. ominaisuuksia
Materiaalin säilytysja jakelu Vuorovaikutus verkossa Yhteisöllinen työskentely verkossa Yhteisöllinen työskentely (verkostot), tiedon avoin jakaminen ja kehittely Aika Osaaminen Tukipalvelut Materiaalit esim. Moodleen Keskustelualueet, ohjaus verkossa, luento LL:ssä Wikit, Blogit, pienryhmä- työskentely LearnLincissä Monipuolinen TVT:n ja web 2.0 työvälineiden käyttö, virtuaalimaailmat
43.
Avoin oppimateriaali (Openeducational resources –OER) Esim. MIT Open Courseware http://ocw.mit.edu/OcwWeb/web/home/home/index.htm tai esim. http://www.oercommons.org/ Esim. Wikiopisto http://fi.wikiversity.org/wiki/Pääsivu Oppimateriaalin yhteisöllinen tuottaminen avoimessa esim. wikissä Creative Commons http://creativecommons.fi/etusivu http://creativecommons.org/choose/
#25 Toinen ulottuvuuksista käsittää verkko-opetuksen tuotteena tai prosessin aikaansaamisena. Toinen ulottuvuus taas käsittää verkko-opetuksen itsenäisenä kokonaisuutena tai osana muita opetusmuotoja. Näiden kahden ulottuvuuden pohjalta voidaan hahmottaa nelikenttä. Nelikentän ensimmäisessä lohkossa (A) on kyseessä vain verkkoon tarkoitettu tuote , jolloin tuote voidaan jakaa verkon kautta halutuille opiskelijoille tai asiakkaille. Toinen lohko (B) eroaa edellisestä siinä, että kyse on tuotteesta, jota käytetään muiden opetusmuotojen yhteydessä . Opettaja voi laittaa esimerkiksi luento- ja oheismateriaalia opiskelijoiden saataville verkkoon . Kolmannessa lohkossa (C) verkko-opetus kulkee käsi kädessä muiden opetuksen muotojen kanssa. Siellä käydään opetuskeskusteluja tehdään tehtäviä ja ryhmätöitä. Lisäksi annetaan ja saadaan sekä palautetta että ohjausta. Neljännessä lohkossa opetus (D) siirtyy verkkoon ilman muita opetusmuotoja.