Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012

1,146 views

Published on

Analyysissa verrattaan kaupunkiseutujen (67) välisiä eroja yritysdynamiikassa vuosina 2008-2012. Seutujen yritysdynamiikkaa verrattiin kuuden muuttujan avulla, jotka liittyivät aloittavien yritysten määrään, yritysperustantaan, yrityskantaan, yrityskannan muutokseen, yritysten uusiutumisasteeseen (luova tuho) ja aloittavien osaamisintensiivisten yritysten määrään. Kaikkien muuttujien tulokset ilmaistaan suhteessa alueen keskiväkilukuun tai yrityskantaan. Seudut jaettiin jokaisen muuttujan arvojen perusteella viiteen viidennekseen.

  • Be the first to comment

Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012

  1. 1. KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015
  2. 2. Mitä on yritysdynamiikka? • Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan liittyvä tekijä muiden joukossa (esim. työllisyys- ja työpaikkakehitys, aluetalouden kehitys, väestökehitys, tutkimus- ja tuotekehitystoiminta jne.). Yritysdynamiikka kytkeytyy vahvasti muuhun alue- ja paikallistalouden kehitykseen ja sen perusteella voidaan tehdä myös tulkintoja alueen potentiaalista. • Yritysdynamiikka voidaan pilkkoa useaan eri näkökulmaan: alueen aloittavien ja lopettavien yritysten määrään, yritysmäärän brutto- ja nettomuutoksiin, toimivien yritysten määrään (yrityskanta), yrityskannan muutokseen, yrityskannan uusiutumiseen (luova tuho), toimialakohtaisten muutosten määrään jne. perusteella • Uudet yritykset keskeisiä talouden uusiutumiskyvyn kannalta: esimerkiksi innovaati- oiden ja tuottavuuden näkökulmasta. Usein korkealla yritysten uusiutumisasteella (luova tuho) on positiivinen vaikutus tuottavuuteen. Suuri osa aloittavista ja lopettavista yrityksistä pieniä. • Alueiden välisiä eroja yritysdynamiikassa voidaan analysoida yksittäisen muuttujan tai useiden muuttujien perusteella sekä vuosittain tai useamman vuoden aikajakson aikana. Yritysdynamiikkaa voidaan analysoida eri aluetasoilla tai toimialakohtaisesti. Tässä analyysissä verrattiin Manner-Suomen seutukuntien (67) yritysdynamiikkaa kuuden muuttujan perusteella viiden vuoden aikajaksolla (2008-2012). Tulokset suhteutettiin suhteessa alueen väestöpohjaan tai yrityskantaan.
  3. 3. Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa 2008-2012 • Analyysin kohteeksi valittiin kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) 1.1.2013 alueluokituksella • Yritysdynamiikkaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin seuraavat kuusi muuttujaa: • Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden • Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaisiin promilleina tuhatta asukasta kohden • Yritysperustannan (aloittaneet – lopettaneet) osuus yrityskannasta vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta • Yritysten uusiutumisaste (”Luova tuho) eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta • Yrityskannan muutos vuosien 2000-2012 välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenttiosuutena • Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosentteina aloittaneista yrityksistä • Kaikki seudut jaettiin jokaisen muuttujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muuttujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut • Lopuksi tehtiin yhteenveto kuuden muuttujan perusteella, johon seudut jaettiin viidenneksittäin niiden saamien muuttujakohtaisten arvojen perusteella.
  4. 4. Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 Aloittaneiden yritysten suh- teellinen osuus oli korkein Hel- singin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella Parhaan ja hei- koimman viiden- neksen erot aloit- taneiden yritys- ten määrässä kaksinkertaiset TOP 6: 1. Tunturi-Lapin 2. Helsingin 3. Turunmaan 4. Raaseporin 5. Porvoon 6. Loviisan Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom
  5. 5. Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 Yrityskanta korkein pienillä noin alle 30 000 asukkaan seu- duilla ja kasvu- keskusten ulkopuolella TOP 6: 1. Tunturi-Lapin 2. Sydösterbottens 3. Turunmaan 4. Koillis-Savon 5. Pohjois- Satakunnan 6. Luoteis- Pirkanmaan Yrityskanta alhaisin teolli- suusseuduilla ja osassa korkea- kouluseutuja (Joensuu, Kuopio, Oulu ja Jyväskylä) Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom
  6. 6. Yritysperustannan osuus yritys- kannasta vuosina 2008-2012 Yritysperustanta vilkkainta suu- rimmilla kaupun- kiseuduilla ja Pohjanmaiden maakunnissa TOP 6: 1. Oulun 2. Tampereen 3. Jyväskylän 4. Helsingin 5. Turun 6. Rovaniemen Yritysperustanta alhaisinta Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien reu- na-alueilla ja keskisessä Suomessa Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom
  7. 7. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset (”luova tuho”) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 Yritysten uusiu- tuminen eli luova tuho oli vilk- kainta korkeakou- luseuduilla ja yksittäisillä teol- lisuusseuduilla TOP 6: 1. Helsingin 2. Oulun 3. Jyväskylän 4. Tampereen 5. Kuopion 6. Rovaniemen Yritysten luo- vassa tuhossa suuret erot ää- ripäiden kaupun- kiseutujen välillä Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom
  8. 8. Yrityskannan muutos (%) vuosien 2000-2012 välisenä aikana Yritysten määrä lisääntyi vähin- tään neljännek- sellä kahdeksalla seudulla: lähinnä suuret kaupunki- seudut TOP 6: 1. Oulun 2. Tampereen 3. Helsingin 4. Turun 5. Porvoon 6. Riihimäen Yrityskannan muutos oli hitainta väes- töään menet- tävillä muutto- tappioalueilla: Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom
  9. 9. Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina 2008-2012 Osaamisintensiivi -ksi yrityksiksi luokiteltiin toimi- alojen K, M ja N aloittaneet yritykset TOP 6: 1. Helsingin 2. Pohjois-Lapin 3. Tampereen 4. Kuopion 5. Porvoon 6. Tunturi-Lapin Osaamisinten- siivisten yritysten osuus oli alhaisin maaseutumai- silla seuduilla: keskimäärin vain yksi kym- menestä Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom
  10. 10. Yhteenveto kuuden muuttujan perusteella
  11. 11. Seutukuntien yritysdynamiikka kuuden muuttujan perusteella vuosina 2008-2012  Parhaassa viidenneksessä pääosin Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkiseutuja, Oulun, Kuopion ja Lapin maakunnan seutuja  Parhaaseen viidennekseen kuuluivat Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi- Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan ja Loimaan seudut  Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä lähinnä Itä-Suomen, Keski-Suomen, Kainuun ja Etelä-Karjalan seutuja  Heikoimpaan viidennekseen kuuluivat Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä- Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys- Kainuun seudut. Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom
  12. 12. Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella VIIDENNES SEUTUKUNNAT Paras viidennes Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan Toiseksi paras viidennes Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois- Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon Kolmanneksi paras viidennes Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois-Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski- Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin Toiseksi heikoin viidennes Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven Heikoin viidennes Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun. Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014.

×