Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Yksityisen sektorin työeläkelaitosten hallinnossa työmarkkinajärjestöjen edustuksella on vankka historia. Valtiotieteiden kandidaatti Tuuli Salosen tekemässä elvityksessä kartoitetaan sitä, miten työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon on kehittynyt viimeisen yli viidenkymmenenvuoden aikana.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Yksityisen sektorin työeläkelaitosten hallinnossa työmarkkinajärjestöjen edustuksella on vankka historia. Valtiotieteiden kandidaatti Tuuli Salosen tekemässä elvityksessä kartoitetaan sitä, miten työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon on kehittynyt viimeisen yli viidenkymmenenvuoden aikana.
Hallitus haluaa alentaa Suomen yksikkötyökustannuksia palkansaajien työehtoja heikentävällä pakkolainsäädännöllä. SAK kokosi yhteen perustelut, miksi kaikkien tulisi vastustaa esitettyjä pakkolakeja.
Onko tyonteon kannustimilla väliä? Kurkistus suomalaiseen järjestelmäänMauri Kotamäki
Pidetty 1.11.2016 seminaarissa nimeltä "Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä?
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen"
Sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja –seminaarisarja on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.
Kansainvälisten asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Eläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät keskiviikkona 27. elokuuta 12. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Kelan päätoimitalossa pidetyn tilaisuuden pääasiallisena kohderyhmänä olivat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/sosiaaliturva-ja-verotus-ulkomaille-infotilaisuus-27.8.2014
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Hallitus haluaa alentaa Suomen yksikkötyökustannuksia palkansaajien työehtoja heikentävällä pakkolainsäädännöllä. SAK kokosi yhteen perustelut, miksi kaikkien tulisi vastustaa esitettyjä pakkolakeja.
Onko tyonteon kannustimilla väliä? Kurkistus suomalaiseen järjestelmäänMauri Kotamäki
Pidetty 1.11.2016 seminaarissa nimeltä "Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä?
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen"
Sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja –seminaarisarja on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.
Kansainvälisten asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Eläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät keskiviikkona 27. elokuuta 12. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Kelan päätoimitalossa pidetyn tilaisuuden pääasiallisena kohderyhmänä olivat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/sosiaaliturva-ja-verotus-ulkomaille-infotilaisuus-27.8.2014
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Suomessa työskentelevien virolaisten vakuuttaminen – Mitä työnantajan tulee ottaa huomioon
Eläketurvakeskus järjestämä 19.3.2014 infotilaisuus virolaisen työvoiman vakuuttamisesta. Aihetta tarkastellaan erityisesti työnantajan näkökulmasta käytännön esimerkein.
Virolaisten työntekijöiden määrä kasvaa vauhdilla. Erityisesti kahdessa maassa työskenteleminen aiheuttaa paljon väärinvakuuttamistilanteita.
Kehitämme osatyökykyisten työllistämismuotoja yhteistyössä julkishallinnon, elinkeinoelämän ja alalla toimivien muiden yhteisöjen kanssa
Vaikutamme työmarkkinoiden toimintaan siten, että osatyökykyisten työllistymismahdollisuudet normaalissa työelämässä säilyvät ja kehittyvät
Toimimme yhteistyössä osatyökykyisiä työllistävien yksiköiden kanssa (kuntoutus, työllistäminen, oman toiminnan kehittäminen)
Järjestämme osatyökykyisten työllistämistä tukevaa koulutusta ja muita asiantuntijapalveluja
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Earnings-related Pension System in Graphs and FiguresEläketurvakeskus
The document summarizes key aspects of Finland's earnings-related pension system. It includes graphs and figures on topics such as:
- The distribution of pension insurance and expenditure in Finland.
- Average pension levels and how they compare to average earnings over time.
- The number of pension recipients and insured persons by pension type.
- Retirement rates and effective retirement ages in the earnings-related system from 2000-2022.
- Financing of the earnings-related pensions through contribution rates for different groups.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
3. Saksassa suurin osa yrittäjistä ei kuulu
pakolliseen vakuutukseen
• Lakisääteinen eläkevakuutus kattaa mm. käsityöläiset, itsenäiset
opettajat ja kouluttajat sekä hoitoalan yrittäjät.
– Taiteilijat ja freelancer-työntekijät kuuluvat lakisääteiseen
eläkevakuutukseen erillisten eläkelakien kautta.
– Myös tiettyjen alojen ammatinharjoittajilla (asianajajat, lääkärit,
apteekkarit, arkkitehdit, ym.) on omat lakisääteisen järjestelmän
korvaavat pakolliset eläkejärjestelmät.
• Yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä vapaaehtoisesti pakolliseen
järjestelmään 5 vuoden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä
• Oletusarvoisesti kiinteä eläkemaksu (556,33 e/kk)
– Aloittavan yrittäjän eläkemaksu puolet tästä ensimmäiset 3 vuotta.
– Mahdollista vaihtaa todellisista tuloista määräytyvään maksuun (18,7%)
4. Hollannissa ja Tanskassa etsitään keinoja
yrittäjän työeläketurvan parantamiseksi
• Kollektiiviset työmarkkinaeläkeratkaisut eivät kata yrittäjiä
– Tanskan lakisääteiseen työeläkkeeseen (ATP) voi liittyä mikäli aiemmin
ollut vakuutettu palkansaajana
• ATP ei tarjoa ansiosidonnaista työeläkettä
• Tanskassa hallituksen kaavailema kaikille pakollinen yksilöllinen
eläketilimalli jäihin – mm. yrittäjät vastustivat uudistusta
• Hollannin keinoja yrittäjien eläketurvan parantamiseksi
– Yksinyrittäjille suunnattu vapaaehtoinen kollektiivinen eläkerahasto
2015 lähtien – muita markkinavaihtoehtoja edullisempi
– Vapaaehtoinen eläkerahasto
• 9,8 % tuloksesta; enintään 8 946 € (2017)
– Mahdollisuus maksaa vapaaehtoista eläkemaksua 3-10 vuotta kassaan
missä aiemmin ollut vakuutettuna palkansaajana
• 85% kassoista tarjoaa tämän mahdollisuuden – vain harva (650
hlöä) yrittäjistä tarttunut tähän
5. Ruotsissa ja Norjassa eläketurva on kattava ja
verrannollinen Suomeen
• Lakisääteisen eläkkeen rakenne samankaltainen kuin
meillä: työeläke + työeläkevähenteinen takuueläke
– Yrittäjän ja palkansaajan työeläkkeet vähimmäiseläkkeeseen
nähden samassa asemassa - jos minimiturvaa ei saavuta
työeläkkeellä, ero kompensoidaan kansan- tai takuueläkkeellä.
• Yrittäjän eläkemaksut ja etuudet määräytyvät verotettavien
tulojen mukaan
• Ruotsissa kollektiivinen ja Norjassa lailla pakolliseksi
säädetty lisäeläke ei kata yrittäjiä
6. Yrittäjien eläkelainsäädäntöä yhtenäistetty
vastaamaan palkansaajien eläketurvaa
• Ranskassa edetty aiemmin lukuisista erillisistä yrittäjien eläkelaeista
kohti yleistä järjestelmää
– Kauppiaiden, käsityöläisten ja teollisuusyrittäjien järjestelmä (Régime Social des
Indépendants – RSI) liitetään palkansaajien yleiseen eläkejärjestelmään v. 2018
– Itsenäisillä ammatinharjoittajilla omia ammattikohtaisia järjestelmiä
• Itävallassa yrittäjien ja palkansaajien eläkelainsäädännön
harmonisointi vuonna 2005
• Espanjassa 2007- yrittäjien sosiaaliturvan yhtenäistäminen yleiseksi
järjestelmäksi (RETA, Régimen de Trabajadores Autónomos de la Seguridad
Social)
• Kreikassa kaikkien järjestelmien yhdistäminen 2017
• Etuudet voivat olla rajoitetumpia palkansaajiin verrattuna
– Esim. Irlannissa yrittäjät saavat oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen joulukuusta
2017 lähtien
– Italiassa maksu- ja eläketaso palkansaajien tasoa matalampi
7. Yhteenveto
• Yleisenä suuntauksena palkansaajien ja yrittäjien eläke-
ja sosiaaliturvan integroituminen lähemmäksi toisiaan
• Eläketurva on järjestetty pääosin kattavasti joko
yleisessä tai ammattikohtaisissa lakisääteisessä
järjestelmässä
– Turvaverkko repaleisempi muun sosiaaliturvan osalta
• Eläketurvan taso jää matalammaksi kuin palkansaajilla