Hallitus haluaa alentaa Suomen yksikkötyökustannuksia palkansaajien työehtoja heikentävällä pakkolainsäädännöllä. SAK kokosi yhteen perustelut, miksi kaikkien tulisi vastustaa esitettyjä pakkolakeja.

1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
www.sak.fi/neuvottelutilanne
10 syytä vastustaa pakkolakeja
Hallitus haluaa alentaa Suomen yksikkötyökustannuksia palkansaajien työehtoja heikentävällä
pakkolainsäädännöllä. SAK kokosi yhteen perustelut, miksi kaikkien tulisi vastustaa esitettyjä
pakkolakeja.
1. Pakkolait kohdistuvat epätasaisesti palkansaajiin. Suurimpia kärsijöitä ovat pienipalkkaiset
työntekijät, joilla saattaa jo nyt olla hankalaa selvitä nykyisillä ansioilla. Palkaton ensimmäinen
sairauspäivä ja leikkaukset seuraavien sairauspäivien palkkaan voivat hankaloittaa
ratkaisevasti pienipalkkaisen arjessa selviämistä. Pienipalkkaiselle myös lomarahat ovat
tärkeitä palkanlisiä. Ne kattavat menoja, joihin kuukausipalkka ei muutoin riitä.
2. Suurin osa heikennyksistä kaventaa etenkin julkisella sektorilla työskentelevien
matalapalkkaisten naisten palkkapussia. Sairauspäiväkarenssi vaikuttaa erityisesti
naisvaltaisten terveydenhuolto- ja hoiva-alojen työntekijöiden toimeentuloon, koska he
altistuvat työssään usein infektioille ja joutuvat niiden vuoksi sairauslomille. Pakkolait
pätkäisevät pitkiä, julkisella sektorilla yleisiä 38 päivän vuosilomia kahdeksalla päivällä.
Julkisten alojen työntekijät vaihtoivat aikoinaan palkankorotukset pitkiin vuosilomiin.
3. Pakkolait eivät tuo toivottuja vaikutuksia eivätkä kohenna työllisyyttä hallituksen toivomalla
tavalla. Työehtojen heikennykset alentavat palkkoja, eli ne laskevat samalla merkittävästi
kotimaista ostovoimaa. Ostovoiman aleneminen lisää työttömyyttä lyhyellä aikavälillä, mikä
puolestaan heikentää julkisen talouden tasapainoa entisestään. Näitä vaikutuksia hallitus ei
ole arvioinut lainkaan esityksessään.
4. Hallitus ei ole huomioinut laskelmissaan, miten pakkolait vaikuttavat tuleviin
työehtosopimusneuvotteluihin. On selvää, että ammattiliitot pyrkivät kompensoimaan
pakkolakiheikennykset palkankorotuksilla eivätkä tyydy äärimaltillisiin palkankorotuksiin
tulevina vuosina. Luvassa saattaa myös olla lakkoja ja mielenilmauksia.
5. Kilpailukykyä on mahdollista parantaa pakkolakeja oikeudenmukaisemmalla tavalla.
SAK esitteli syksyn työmarkkinaneuvotteluissa oman vaihtoehtonsa, joka ei heikennä
työntekijöiden työehtoja lainkaan. Vaihtoehtoinen sopimus olisi siirtänyt osan työnantajien
maksamasta työttömyysvakuutusmaksusta palkansaajien maksettavaksi ja lisännyt esimerkiksi
paikallista sopimista. SAK olisi ollut valmis erittäin maltillisiin palkkaratkaisuihin vuosina
2017–2018.
6. Pakkolait suojelevat juridisesti vahvempaa neuvotteluosapuolta eli työnantajaa, eivätkä
heikommassa asemassa olevaa työntekijää. Tämä loukkaa lainsäädännön yleistä periaatetta
suojata heikompaa osapuolta suhteessa vahvempaan.

2. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
www.sak.fi/neuvottelutilanne
7. Pakkolait rikkovat Suomen perustuslakia kieltäessään työmarkkinaosapuolia sopimasta
lainsäädäntöä parempia ehtoja työehtosopimuksiin. Vapaa sopiminen työehdoista on osa
ammatillista järjestäytymisvapautta sekä ihmisoikeuksia.
8. Sopimisen rajoittaminen on myös vastoin Suomen allekirjoittamia kansainvälisiä
ihmisoikeussopimuksia. Esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten mukaan
työntekijöillä on oltava oikeus tehdä vapaasti työehtosopimuksia. Vastaavia säännöksiä on
Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Sopimista
saa rajoittaa määräaikaisesti, jos maassa on taloudellinen hätätila. Suomen talous ei ole näin
huonolla tolalla, eli määräaikaiseksi säädetyt pakkolait eivät täytä ihmisoikeussopimusten
ehtoja.
9. Perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia rikkovat pakkolait huonontavat Suomen mainetta
maailmalla. Maamme hallitus saa todennäköisesti vastata päätöksistään ILO:lle ja Euroopan
neuvostolle, jotka valvovat kansainvälisten sopimustensa noudattamista. Lainsäädännön
etenemistä seurataan huolestuneena muissa maissa. Uhkana on, että Suomesta tulee
kyseenalainen malli muille valtioille, jotka haluavat parantaa omaa kilpailukykyään
palkansaajien työehtoja heikentävällä pakkolainsäädännöllä.
10. Pakkolait vaurioittavat luottamukseen ja tasavertaiseen sopimiseen perustuvaa pohjoismaista
työmarkkinamallia. Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välinen yhteistyö on auttanut
Pohjoismaita saavuttamaan kasvua ja kilpailukykyä sekä nykyisenlaisen hyvinvoinnin.
Pohjoismainen työehtosopimusmalli takaa vakautta ja ennakoitavuutta, mistä hyötyvät myös
yritykset.
Hallituksen esittämät pakkolait
• Ensimmäisestä sairauspäivästä palkaton, kahdeksalta seuraavalta
päivältä vain 80 prosenttia palkasta.
• Lomarahasta pois 30 prosenttia.
• Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi.
• Vuosiloman enimmäispituudeksi kuusi viikkoa, eli esimerkiksi julkisen
sektorin 38 päivän vuosilomista nipistetään kahdeksan päivää.
Terveiset hallitukselle
Lähetä terveiset hallitukselle. Viestisi toimitetaan suoraan Sipilälle,
Soinille ja Stubbille.
http://terveisethallitukselle.fi