Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Näkökulmia VOPS:iin 2017 - visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Kokemuksia ja havaintoja suunnittelusta

973 views

Published on

Tämän katsauksen ensisijainen tehtävä on inspiroida lukijaansa ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan omia VOPS:eja. Katsaus ei ole mitenkään kattava internetin VOPS-tarjontaan eikä se tavoittele tieteellisyyttä tai esitä tutkimuksiin perustuvia johtopäätöksiä.

Katsaus on eräänlainen kooste työpäiväkirjasta ja ensimmäisen vuoden yhteenveto Poluttamo-oppilaitosten VOPS-suunnittelusta ja kokeiluista: mitä on pohdittu ja kehitelty tähän mennessä, mistä on haettu inspiraatiota suunnitteluun, millaisia havaintoja on tehty ja mitä on opittu sekä millaisia suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan ja pilotoidaan vuonna 2017 opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa. Keväällä 2018 julkaisemme kokemuksia ja havaintoja piloteista sekä peilaamme VOPS-kehitystyötä yleisemmällä tasolla.

https://poluttamo.fi/

Published in: Education
  • Be the first to comment

Näkökulmia VOPS:iin 2017 - visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Kokemuksia ja havaintoja suunnittelusta

  1. 1. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 1 / 31 Näkökulmia VOPS:iin 2017 - visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Kokemuksia ja havaintoja suunnittelusta Poluttamo-työryhmä Otavan Opisto Julkaisuja 1/2017
  2. 2. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 2 / 31 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Johdanto - data ja visualisointi tavoitteiden apuna 5 1. Mikä on VOPS? Se on yhteistyöväline ja prosessi 8 VOPS moneen tarkoitukseen ja tilanteeseen 9 VOPS:in hyötyjä 10 2. Esimerkkejä VOPS-inspiraatioista 12 Afrikan tähti -pelilauta - seikkailu opinnoissa 12 Eteneminen ja vaihtoehtoiset opintopolut 13 3. Poluttamon VOPS:eja 16 Otavan Opisto ja nettilukiolaisen VOPS 16 Omat tiedot ja valinnat VOPS:in personoinnissa 18 Opintojen eteneminen 19 Yo-kirjoituksiin valmistautuminen 20 Jatko-opintojen suunnittelu 21 Tavastia ja Pintakilta VOPS 22 Omnia Koulutuksen VisuHOPS 27 4. VOPS opiskelun mielenmaisemana - merihirviöt ja aarteet 29 5. Lyhyesti VOPS:ien suunnittelusta ja teknisistä ratkaisuista 31 Lähteet 34
  3. 3. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 3 / 31 Esipuhe ESR-rahoitteisen eli Euroopan Sosiaalirahaston Poluttamo -konsortiohankkeen tavoitteena on rakentaa sujuvia siirtymiä opiskelun ja työelämän, työelämän ja opiskelun sekä näiden yhdistelmien välillä. Poluttamon yksi kehittämiskohde on opiskelijan henkilökohtainen opintopolku ja sitä tukevat työkalut ja ohjaustoimet. Suomessa otettiin vuonna 2016 käyttöön lukiokoulutuksessa ja peruskouluissa uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma (OPS), jonka yksi ulottuvuus on aiempaakin monipuolisemmin koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Poluttamossa kehitetään yhtenä työkaluna sujuviin siirtymiin VOPS:eja eli HOPS:in visualisointeja opiskelijan itseymmärryksen ja ohjaustoimien tueksi. Poluttamon oppilaitokset ovat erityyppisiä kuten niiden tarjoamat opinnotkin. Niin ikään HOPS:ia voidaan visualisoida monista eri näkökulmista ja opintojen eri vaiheissa, kuten opintojen aloittaminen ja suunnittelu, opintojen eteneminen ja kokonaiskuvan hahmottaminen, vaihtoehtoiset opintopolut ja mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Tämän katsauksen ensisijainen tehtävä on inspiroida lukijaansa ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan omia VOPS:eja. Katsaus ei ole mitenkään kattava internetin VOPS-tarjontaan eikä se tavoittele tieteellisyyttä tai esitä tutkimuksiin perustuvia johtopäätöksiä. Katsaus on eräänlainen kooste työpäiväkirjasta ja ensimmäisen vuoden yhteenveto Poluttamo-oppilaitosten VOPS-suunnittelusta ja kokeiluista: mitä on pohdittu ja kehitelty tähän mennessä, mistä on haettu inspiraatiota suunnitteluun, millaisia havaintoja on tehty ja mitä on opittu sekä millaisia suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan ja pilotoidaan vuonna 2017 opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa. Keväällä 2018 julkaisemme kokemuksia ja havaintoja piloteista sekä peilaamme VOPS-kehitystyötä yleisemmällä tasolla. Poluttamon konsortio kehittää VOPS:ien ohessa muun muassa oppimisanalytiikkaa. Tavallinen ihminen tuottaa päivittäin itsestään digitaalisia jalanjälkiä (MyData), osin jo huomaamattaan, kuten älykännyn askelmittari, sosiaalinen media ja paikkatiedot. Oppimisanalytiikalla (​learning analytics​) tarkoitetaan näiden jalanjälkien analysointia ja hyödyntämistä esim. etenemisen seurannassa, yksilöllisten ohjaustoimien kehittämisessä ja opiskelun pullonkaulojen tunnistamisessa. Oppimisanalytiikkaa auttaa kehittämään muun muassa aikaista puuttumista ja opintojen oikea-aikaista tukea. Tämä lisää suorituksia ja vähentää keskeyttävien opiskelijoiden määrää, mutta myös auttaa ymmärtämään nopeasti opiskelevien opiskelutapoja. Tässä katsauksessa ei käsitellä suoraan oppimisanalytiikkaa. Sillä ja VOPS:eilla on kuitenkin läheinen suhde, VOPS:ia voi ajatella yhtenä tapana tehdä oppilasdataa näkyväksi
  4. 4. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 4 / 31 ja arvioida opintoja visualisointien avulla. On kuitenkin hyvä huomata, että VOPS ei siis ole vain oppimisanalytiikan apuväline, vaan sen avulla voidaan täydentää monipuolisesti oppilasdataa varsinaisten oppimisen digijälkien rinnalle. Tällaista dataa on esimerkiksi opiskelijan ja toiveet ja suunnitelmat, joita voidaan peilata aiempien opiskelijoiden vastaaviin päätöksiin eri valintatilanteissa. VOPS:it myös osaltaan osoittavat, että helposti ymmärrettävä visualisointi on tarpeen - ellei välttämättömyys - niin opiskelija-, big -, avoin - kuin muullekin datalle. Kun Poluttamossa aloitettiin VOPS:ien kehittäminen tammikuussa 2016, heti alkuun tehtiin pienimuotoinen benchmarkkaus eli vertaileva kartoitus. Osoittautui että VOPS:eja on kehitetty yllättävän vähän - kuten oppimisanalytiikan visuaalisia työkaluja - erityisesti kotimaisissa kaupallisissa oppimisratkaisuissa. Tätä kirjoitettaessa Suomessa on erittäin aktiivisia oppimisanalytiikan kehittäjä- ja tutkijayhteisöjä (kuten MOOC Suomi). Toivottavaa olisi, että visuaaliset työkalut lisääntyisivät sekä avoimen lähdekoodin että kaupallisten oppimisympäristöjen ja oppilashallintajärjestelmien tarjonnassa. Tällä hetkellä tavallisen oppilaitoksen tai yksittäisen opettajan kynnys on turhan suuri saada käyttöönsä visualisointityökaluja. Otavan Opisto (OO) kehittää visuaalisen VOPS:insa pääasiassa nettilukiolaistensa ja heidän ohjaajiensa tarpeisiin. Nettilukio on ylioppilaskirjoituksia lukuunottamatta täysin verkossa toimiva aikuislukio. Ammattiopisto Tavastiassa (AT) ja Omnia Koulutuksessa (OK) valmistaudutaan ammatillisen koulutuksen reformiin, jossa opiskelija kulkee yksilöllistä polkua oppien ammattinsa vaatimia taitoja oppilaitoksen työsalissa, työpaikalla koulutus- ja oppisopimuksessa. Visuaalisen HOPSin avulla hän näkee, mitä asioita hän jo osaa ja mitä pitää vielä oppia. Sähköisen järjestelmän avulla opettaja saa myös kirjattua kannustavan ja rakentavan palautteen oppimisen edistämiseksi. Internetissä tai mobiilisovelluksena toteutettuun VOPS:iin liittyy luonnollisesti teknisiä kysymyksiä ja reunaehtoja. Näitä käsittelemme tiiviisti katsauksen lopussa. Katsauksen kuvitus on tarkoituksellisesti jätetty kookkaaksi niiden tarkastelun helpottamiseksi. Tosin suuret kuvat voivat vastaavasti haitata tekstin hahmottamista. VOPS-katsauksen ovat koostaneet Sari Jaaranen (OO), Anu Konkarikoski (AT), Saara Kotkaranta (OO), Riikka Lehtonen (OO), Heikki Nurmela (OK) ja Jari Välkkynen (AT) sekä koordinaation puolesta Kaisa Honkonen (SeOppi) ja Niina Kesämaa (SeOppi). Poluttamo-työryhmän puolesta, Kari A. Hintikka Otavan Opisto
  5. 5. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 5 / 31 Johdanto - data ja visualisointi tavoitteiden apuna Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti yhä kompleksisemmaksi. Eri asiat kytkeytyvät toisiinsa aiempaa monitahoisemmin ja ylipäänsä syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen on työläämpää. Yhtenä ratkaisuna kokonaisuuksien hahmottamiseen on noussut asioiden kytkentöjen visualisointi. Viime vuosina on yleistynyt infografiikka (​info graphics​), jonka avulla visualisoidaan helposti ymmärrettäväksi monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten yksittäinen ilmiö maailman eri valtioissa tai mobiililaitteiden ja -sovellusten niin kutsuttu ekosysteemi. Kuva: Yksittäisen ihmisen sosiaaliset verkostot aliverkostoineen facebookissa. Esimerkiksi Kuva 1 hahmottaa yksittäisen ihmisen sosiaalisen kokonaisverkoston Facebookissa vuonna 2011. Visualisoinnista näkyy paitsi ajallisesti ihmisen eri elämänvaiheiden - kuten opiskelu, työpaikat, vapaaehtoistoiminta ja harrastukset - verkostot
  6. 6. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 6 / 31 sekä näiden aliverkostojen keskinäisiä suhteita. Tällaista kokonaisuutta olisi käytännössä mahdoton hahmottaa vaikkapa tutustumalla tarkasteltavan ihmisen Facebook-kavereihin ja heidän profiileihinsa yksi kerrallaan. Datan ja informaation räjähdysmäisen kasvun taustalla on monia tekijöitä. Yksi iso muutostekijä on digitalisaatio. Saamme aiempaa huomattavasti enemmän raakadataa ja -informaatiota digitaalisesti niin koko kansakunnan kuin yksilön tasolla liikennevirroista säätietoihin ja digitaalisista jalanjäljistä (MyData) digivalokuviin ja -videoihin. Aiemmin esimerkiksi käsityönä tehty prosessi vaikkapa juoksulenkin mittaamisesta kellolla ja saavutusten kirjaaminen vihkoon on mullistunut tyystin. Nyt mobiililaite kerää automaattisesti dataa vuorokauden ympäri, analysoi sen ja vertaa aiempiin suorituksiin ja tekee haluttaessa automaattisesti ehdotuksen kunto-ohjelmasta uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulokset voi jakaa koko maailmalle tai kavereille, jotka voivat netissä kannustaa suorituksia. Kuva: Esimerkkejä arkiliikunnan visualisoinneista: Applen Terveys-app esittää yhteenvedon päivä/viikko/kuukausisuorituksista. Endomondolla voidaan arvioida suorituksen jälkeen reitin vaativimpia kohtia ja suunnitella helpompi tai vaikeampi reitti. Mobiilit liikuntasovellukset, kuten Endomondo ja Moves, ovatkin esimerkkejä datan visualisoinnista tavallisen ihmisen arjessa. Visualisointien avulla näkee helposti etenemisensä kohti omia tavoitteitaan sekä voi tarkastella muun muassa etenemisen vauhtia ja kestävyyttä. Erilaiset monitoroinnit ja visualisoinnit ovat olleet arkea ylläpitotehtävissä työskenteleville jo pitkään verkkoyhteisöistä voimalaitoksiin ja työaikaraportoinnista www-palveluihin. Niiden avulla hahmotetaan tarkasteltava kokonaisuus ja samanaikaisesti esimerkiksi yksittäiset käyttäjät ja heidän käyttäytymisensä reaaliaikaisesti. Samalla voidaan tehdä ennakointeja ja arviointeja etukäteen yllättävien tapahtumien varalle sekä tarkkailla esimerkiksi budjetin toteutumista.
  7. 7. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 7 / 31 1. Mikä on VOPS? Se on yhteistyöväline ja prosessi Kun internetiä googlaa haulla “VOPS”, niin löydökset ovat varsin kirjavia tätä katsausta kirjoitettaessa. VOPS ei vielä olekaan vakiintunut ilmaisu. Poluttamo-konsortio otti sen käyttöön hankevalmistelussa ja samasta asiasta voidaan käyttää muitakin ilmaisuja kuten VHOPS. HOPS on yleinen lyhenne sanoista "Henkilökohtainen OPintoSsuunnitelma". Esimerkiksi Tampereen yliopiston mukaan (2017) HOPS on: “... opiskelijan suunnittelutyön ja asiantuntijuuden kehittymisen väline ja prosessi, joka kestää koko opintojen ajan. HOPSilla tarkoitetaan siis opiskelijan tekemää opiskeluun ja oppimiseen kohdistuvaa suunnittelutyötä opintojen varrella. Lisäksi se on oman [ akateemisen ] asiantuntijuuden kehittymisen väline sekä sen tunnistamisen ja kuvaamisen taitojen kehittymistä." VOPS tarkoittaa siis visuaalista tai visualisoitua HOPS:ia, joka on sekä työkalu tai väline että prosessi. Jukka-Pekka Erkkola (2009, 84) on todennut esimerkiksi sosiaalisen median olevan: “teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta". VOPS voi toimia eräänlaisena visualisoituna opintorekisterinä, mutta tällöin siitä ei saada irti alkuunkaan kaikkia käyttömahdollisuuksia. Prosessin näkökulmasta oppilaitoksissa tapahtuvassa opiskelussa on yleensä alku, keskikohta ja päätös. VOPS toimii yhtenä tapana koko opiskeluprosessin kuvaamisessa ja jäsentämisessä opiskelun aloittamisesta ja etenemisestä valmistumiseen, keskeyttämiseen tai lykkäämispäätökseen. Perinteistä toimisto-ohjelmaa, kuten tekstinkäsittelyä tai taulukkolaskentaa, voi niin ikään ajatella työkalun tai välineen lisäksi prosessimaisena ajatusten jäsentäjänä. VOPS:in suunnittelussa on kuitenkin hyvä havaita, että se on toimisto-ohjelmaa huomattavasti monikäyttöisempi. VOPS voi tukea: a) opiskelijan omaa hahmottamista b) opettajan tai ohjaajan hahmottamista opiskelijan tilanteesta c) vanhempien ja muiden läheisten hahmottamista ja d) edellämainittujen vuorovaikutusta ja yhteisiä tapaamisia tai (etä)keskusteluja, joissa voidaan helposti viitata VOPS:in sisältöön. Lisäksi VOPS:illa voidaan esittää muun muassa:
  8. 8. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 8 / 31 ● Opintojen tähänastista etenemistä ● Opiskelijan osaamista ennen opiskelua (tunnistaminen ja tunnustaminen) ● Opiskelijan tavoitteita opintojen valmistumiseen ● Opiskelijan tavoitteita työelämässä tai jatko-opinnoissa ● Opettajan tai ohjaajan suosituksia opiskelijalle VOPS:ia voi siis ajatella työkalun ja suunnitelman lisäksi henkilökohtaisena prosessina ja polkuna, jossa kussakin pisteessä on jo takana valintoja, jotka vaikuttavat edessäoleviin valintoihin. Tässä mielessä voitaisiin puhua myös visuaalisesta henkilökohtaisesta opinto​polusta​. Vaikka VOPS:issa ei käytettäisikään minkäänlaisia kartta- tai reittivertauskuvaa haaroittuvasta etenemisestä tai ‘maastosta’, niin tällaisten vertauskuvien pohdinta ja soveltaminen voi olla hyvinkin inspiroivaa sekä henkilökunnan että opiskelijoiden kannalta. Katsaukseen on koottu joitain esimerkkejä VOPS:ista prosessina, matkana, seikkailuna yms. liikkumiseen ja liikkeeseen liittyviä visualisointeja. Ensi alkuun VOPS:iin ei välttämättä kannata alkaa suunnitella kaikkea ylläesitettyä vaan näistä - ja muista - vaihtoehdoista voidaan valita aluksi toteutettavaksi sellaisia ominaisuuksia, jotka vastaavat eniten todellisiin tarpeisiin opiskelijan ja opettajan / ohjaajan kannalta. Jos on käytettävissä aikaa suunnitteluun ja kokeiluun, niin VOPS:in kehittämisessä pääsee suht’ nopeasti alkuun pienellä opiskelijoiden pilottijoukolla ilman teknisiä kytköksiä oppilashallintojärjestelmään ja opiskelijadataan (kts. lopussa: ​Lyhyesti VOPS:ien teknisistä ratkaisuista ja suunnittelusta​). Esimerkiksi Otavan Opiston nettilukiossa keskeisimmät VOPS-tarpeet ovat olleet etäopiskelijan ja verkko-ohjaajan yhteinen hahmotustyökalu keskusteluiden pohjaksi ja toisaalta siirtää aiempi Wordilla toteutettu HOPS-lomake täytettäväksi www-selaimella siten, että opiskelijan perusvalinnat (kuten kielet, matematiikka) tallentuvat osaksi muuta opiskelijadataa. VOPS moneen tarkoitukseen ja tilanteeseen Visuaaliselle HOPS:ille ei ole yhtä tai edes useaakaan oikeaa toteutustapaa. VOPS on ensisijaisesti konsepti ja ajattelutapa, jonka tavoitteena on helpottaa opiskelijan ja ohjaajan tai opettajan yhteistyötä opintojen etenemisen seuraamisessa ja tavoitteiden asettamisessa visualisointia hyväksikäyttäen. Henkilökohtainen opintosuunnitelma voitaisiin toteuttaa myös esimerkiksi ääninä, mutta se edellyttää toisenlaisia suunnittelun lähtökohtia. Tässä esitellyt VOPS:it ovat siis tarkoitettu ensisijaisesti työkaluiksi kussakin Poluttamo -oppilaitoksessa ja katsauksen tarkoitus on antaa ideoita ja inspiraatiota omien VOPS:ien suunnitteluun ja toteutukseen. Visuaalinen HOPS soveltuu kaikille oppiasteille ja kaikenlaisille oppilaitoksille. HOPS:ia voidaan visualisoida opintojen kaikkiin vaiheisiin ja monista eri näkökulmista, kuten
  9. 9. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 9 / 31 ● opintojen aloittaminen ja suunnittelu ● opintojen eteneminen ● oman osaamisen, vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen ● vaihtoehtoiset opintopolut ● mitä ammatteja ja jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat tai ● mitä opintoja toivotut ammatit jatko-opinnot edellyttävät Lisäksi VOPS:eille voitaisiin mallintaa esimerkiksi yksilöllisiä ja kollektiivisia tunteita ja ajatuksia sekä mahdollisia opintopolkuja, joita voidaan kokeilla simulaation tavoin ennen päätöksentekoa. VOPS:iin voitaisiin tuoda myös aiempien opiskelijoiden ajatuksia vastaavasta teemasta ja valintatilanteista kuin yksittäisen opiskelijan HOPS. Siksi olemme ottaneet mukaan muutaman työpajojemme esimerkin, jotka ovat poikineet yllättäviäkin ideoita ja keskusteluja. Tällaisia käyttämättömiä mahdollisuuksia edustavat Afrikan tähti -pelilauta ja 1600-luvun itineraarit eli merihirviöitä kuhisevat merikartat. VOPS:in hyötyjä Edellä kuvatuista VOPS:ien käyttötarkoituksista ja tavoitteista riippuen VOPS tarjoaa runsaasti erilaisia hyötyjä niin opiskelijalle, opettajalle, ohjaajalle kuin oppilaitoksen johdollekin. Edelläesitettyjen lisäksi näitä ovat muun muassa ● Opintojen helppo hahmotettavuus ja kokonaisuuden ymmärtäminen ● Yhteinen ja yksiselitteisesti ymmärrettävä työkalu keskustelun pohjaksi, myös vanhemmille ● Mielekkäämpää ajankäyttöä kaikilta ● Vaihtoehtojen ja skenaarioiden tarkastelu valintatilanteiden tueksi ● Haluttaessa vertailu oppilaan kannalta mielekkäästi, vaikkapa aiempien opiskelijoiden vastaavien valintojen suhteen Esimerkiksi Otavan Opistolla on runsaasti etäopiskelijoita ja opintojen ohjaus tapahtuu tältä osin pitkälti etänä. VOPS:ia alettiin kehittää tästä näkökulmasta: se tarjoaa yhteisen ja yhtenäisen näkymän opiskelijan tilanteeseen reaaliaikaisesti ja halutessaan opiskelija voi tarkastella ja muokata sitä itsekin. Opiston VOPS:in kehittyessä sitä voitaisiin haluttaessa näyttää myös opiskelijan läheisille, kuten kotikoulussa. VOPS voi myös parantaa ohjauksen ja opiskelun ajankäyttöä merkittävässä määrin, kun kaikki asianosaiset näkevät reaaliaikaisesti opintosuoritukset. Perinteisesti ohjaaja tai opettaja poimii tiedot manuaalisesti tai tekee erillisajon suorituksista ja toimittaa ne opiskelijalle. Tätä voi kutsua toiminnan tehostamiseksikin, mutta VOPS vapauttaa aikaa varsinaiseen opiskeluun ja ohjaukseen. VOPS:ien avulla voitaisiin simuloida etukäteen opiskeluvalintojen vaikutuksia - siinä missä esimerkiksi laitesimulaattoreilla tai strategiapeleilläkin - esimerkiksi ylioppilaskirjoituksia, jatko-opintoja tai kiinnostavia ammatteja pohdittaessa. Tällöin VOPS näyttäisi
  10. 10. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 10 / 31 henkilökohtaisia mahdollisia opintopolkuja, joista voitaisiin keskustella ennakoivasti, mitä eri vaihtoehdot käytännössä tarkoittaisivat esimerkiksi opiskelun ajankäytön, työmäärän ja tavoiteajan suhteen. Muihin vertaaminen tai leikkimielinenkään, pelinomainen kilpailu ei sovi kaikille opiskelijoille eikä ole tarkoituskaan. Mutta ainakin itsenäisesti edistyville opiskelijoille voitaisiin haluttaessa näyttää miten oma suoritus peilautuu aiempiin, anonymisoituihin opiskelijoihin. Vastaavasti VOPS:in avulla opiskelu voidaan pilkkoa yksittäisiä kursseja tai osakokonaisuuksia pienempiin osiin verkkaisemmin eteneville opiskelijoille. Tällöin opiskelija saa palautetta ja kannustusta vaikkapa jokaisesta aktiviteetista, kuten yksittäisestä tehtävästä tai uuden materiaalin aloittamisesta. Tämä voi kannustaa osaltaan eteenpäin opiskelussa.
  11. 11. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 11 / 31 2. Esimerkkejä VOPS-inspiraatioista Katsaukseen on koottu esimerkkejä VOPS-ajattelun virittämiseksi. Osa näistä voi tuntua kovin kaukaakin haetuilta ja toisaalta esimerkit eivät ole mitenkään kattavia. Pikemminkin ne ovat työkirjamaisia muistiinpanoja, jotka ovat auttaneet jossain kohdin käytännön VOPS-suunnittelua. Afrikan tähti -pelilauta - seikkailu opinnoissa Afrikan tähti -pelilauta oli yksi ensimmäisiä innoituksen lähteitä VOPS-suunnitteluun Poluttamossa. Pelilaudassa ja henkilökohtaisessa opintopolussa on hyvin paljon yhteisiä piirteitä, joista osa on ilmeisiä ja osa herättää kiinnostavia ajatuskulkuja, mitä pelin säännöt tarkoittaisivat henkilökohtaisen opintopolun ja todellisen opiskelun kannalta. Kuva 2-1: Afrikan tähti -pelilauta tarjoaa runsaasti ideoita oman opintopolun ja opiskelutyylin hahmottamiseen.
  12. 12. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 12 / 31 Pelin tarkoituksena on päästä vaihtoehtoisia reittejä ja erilaisia valintoja tekemällä Captowniin, jonka voi ajatella opiskelijan valmistumiseksi opinnoissa. Opiskelija voi halutessaan panostaa erinopeuksisiin kulkuneuvoihin, jotka voi ajatella opiskelutahtina ja -rytminä. Matkalla on joukko sattumia kuten oikeassakin elämässä, jotka vaikuttavat etenemiseen. Afrikka itsessään ei ole tasapaksu vaan maanosan eri alueet - kuten opintokokonaisuudet tai -aiheet - muodostavat erilaisia osakokonaisuuksia. Afrikan tähdessä on hyvä huomata pelillistämisen (​gamification​) mahdollisuudet VOPS:eissa ylipäänsä. Eteneminen ja vaihtoehtoiset opintopolut Toisena inspiraation lähteenä oli Hevosopiston hevostalouden perustutkinto. Siinä kuvataan hevostenhoitajan ja ratsastuksenohjaajan opinnot helposti hahmotettavasti osiin jaettuna kokonaisuutena. Eri opintokokonaisuuksien eroja tuetaan värityksellä sekä teemoja kuvaavin piirroksin. Www-palvelussa pääsee klikkaamalla tarkempiin opintokuvauksiin. https://sites.google.com/a/edu.hevosopisto.fi/hevosalan-visuaalinen-ops/ Kuva 2-2: Hevosopiston hevosalan visuaalisen opintosuunnitelman aloitusnäkymä.
  13. 13. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 13 / 31 Yhtenä lähestymistapana Otavan Opistolla harkittiin evoluutiopolkua visualisoimaan opintopolun monimuotoisuutta ja vaihtoehtoisia reittejä. Oppilaalle voitaisiin näyttää esimerkiksi polkujen paksuutena millaisia valintoja ja reittejä aiemmat opiskelijat ovat valinneet. Kuva 2-3: Internetix Campusin evoluutiopuu digimaailmassa 1985-2012. “Tummat lehdet ovat kuolleet, vaaleat ovat vitaalisia” (Linturi & Rubin 2014). Oheinen Internetix Campusin evoluutiopuu kuvaa monipuolisesti erilaisia rinnakkaisia kehityspolkuja verkko-oppimisessa ja opetuksessa. Visualisointi yhdistää niin nettisovellukset, erilaiset organisaatiot ja verkostot kuin teematkin yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi metaforaa tukee värien käyttö osoittamassa eri haarojen ja versojen elinvoimaisuutta. Tällaiset visualisoinnit ovat erittäin käyttökelpoisia kokonaisuuksien hahmottamisessa ja vaihtoehtojen tai samanaikaisten opintopolkujen tarkastelussa. Opiskelussa harvoin opiskellaan vain yhtä kurssia, luentosarjaa, kirjaa tai muuta oppimateriaalia kerrallaan vaan opiskelu tapahtuu rinnakkain monessa aiheessa ja teemassa eri työkaluin ja materiaalein. Ylläkuvatulla evoluutiopuulla voisi ehkä olla käyttöä opiskelijan elämänhistorian tarkastelussa tai koosteena millaisia ratkaisuja oppilaitoksen aiemmat opiskelijat ovat
  14. 14. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 14 / 31 tehneet. Niin ikään evoluutiopuu voisi näyttää, Afrikan Tähti -pelin tavoin, erilaisia reittejä opintojen valmistumiseen vaikkapa opiskelijan käyttämän ajan ja valintojen suhteen. Erilaisissa kokonaiskuvan visualisoinneissa onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että sekä tavallisen opiskelija että ohjaaja varmasti hahmottavat ne helposti. VOPS-datalla voidaan tehdä monipuolisiakin koontinäkymiä vaikkapa kaikista opiskelijoista, mutta liian monimuotoinen tai yksityiskohtainen kokonaisesitys voi aiheuttaa sekaannusta ja hämmennystä. Netissä toteutettuna tarjolla onkin runsas määrä työkaluja, joilla voidaan kerronnallisesti tarkentaa haluttuja kohtia, kuten zoomaus, lisäinformaation ilmestyminen valitun kohdan päälle ja siirtyminen haluttuun osa-alueeseen yksityiskohtien selvittämiseksi. Tällaisesta ajattelusta toimii hyvänä esimerkkinä Kuvan 2-2 Hevostalouden perustutkinto.
  15. 15. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 15 / 31 3. Poluttamon VOPS:eja Luvussa esitellään Poluttamo-hankkeessa tähän mennessä suunniteltuja ja osin toteutettuja VOPS:eja. Niiden käytännön toteutuksesta ja pilottien tuloksista raportoidaan keväällä 2018. Otavan Opisto ja nettilukiolaisen VOPS Otavan Opiston opiskelijoista pääosa on etäopiskelijoita. Etäopiskelijan ja verkko-ohjaajan vuorovaikutus tapahtuu pitkälti verkon välityksellä. Tämä asetelma oli nettilukion VOPS:in lähtökohta: sen avulla haluttiin muodostaa helposti hahmotettava ja yhteinen pohja keskusteluille nykytilanteesta ja opiskelun etenemisestä. Samalla haluttiin tarjota opiskelijoille omaehtoinen työkalu, jonka avulla he ovat selvillä opinnoistaan ja voivat tehdä suunnitelmaansa muutoksia vuorokauden ympäri ohjaajien työajoista riippumatta. Kuva 3-1: Saara Kotkarannan ensimmäinen, piirretty Otavan Opiston VOPS:in konseptikuva tammikuulta 2016.
  16. 16. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 16 / 31 Kuva 3-2: Otavan Opiston VOPS:in ensimmäinen konseptileiska www-selaimessa keväällä 2016. VOPS:in suunnittelun pohjana oli käsintehty piirros, ohjausdokumentteja sekä asiasta järjestetty työpaja. Näiden pohjalta laadittiin ensimmäinen raakaversio www-selaimella kokeiltavaksi. Leiskat olisi voitu tehdä kuvankäsittelyohjelmallakin. VOPS:ia tullaan käyttämään useilla erilaisilla päätelaitteilla kuten varsinaista Muikku -verkko-oppimisympäristöäkin. Tämän vuoksi konseptia on ollut hyvä päästä kokeilemaan alusta alkaen ‘aidosti’, miten se skaalautuu, mikä on sopiva kirjasinkoko, millaiset värit sopivat tarkoitukseen jne. Esimerkiksi niinkin yksinkertainen asia kuin kurssien nimet kaipaavat kokeilua. Ne voivat olla pitkiä ja tällöin vievät tilaa varsinaiselta informaatiolta. Toisaalta jos niitä lyhennetään niin millä logiikalla se tapahtuu? Jos esimerkiksi “Oppilaan- ohjauksesta” käytetään lyhennettä “OPO” niin loogista olisi lyhentää kaikkien kurssien nimet. Tämä voi taas aiheuttaa orientaatiovaikeuksia erityisesti opintojen alussa. Tai pitääkö kurssilistassa kertoa erikseen, että kyseessä on pitkän tai lyhyen matematiikan kokonaisuus, kun oppilas on sen jo valinnut opintojen aluksi? Vai riittääkö pelkkä “Matematiikka”? Ensimmäisestä raakaversiosta edettiin iteratiivisesti eli toistuvan kokeilun ja arvioinnin myötä kakkosversioon, joka on nähtävillä internetissä. Sen ulkoasu, käyttöliittymä ja ajatellut toiminnot eivät ole mitenkään lopullisia, mutta niitä voi kopioida vapaasti omaan ideointiin. Demossa voi klikata eri välilehtiä ja näkymiä, mutta varsinaisesti siinä ei ole vielä toiminnallisuuksia: https://otavanopisto.github.io/ Kakkosversiokaan ei siis ole lopullinen vaan ensimmäinen toimiva versio on valmisteilla. Toimiva versio tarkoittaa muun muassa VOPS:in yhteyttä oppilashallintojärjestelmään eli opiskelijan valintoja voidaan tallentaa ja kurssisuorituksia hakea ja yhdistää nämä allaoleviksi kokonaisnäkymiksi.
  17. 17. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 17 / 31 Opiston VOPS:in kehityspolkuja on tällä hetkellä kaksi: VOPS voidaan julkaista ikään kuin erillisenä sovelluksena, kuten tässä katsauksessa esitetään, tai se voidaan integroida osaksi Otavan Opiston kehittämää Muikkua eli opintojen eri vaiheet ja VOPS:in toiminnot tarkoituksenmukaisiin kohtiin koko oppimisympäristössä. Lisäksi netissä oleva VOPS - jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa - mahdollistaa ja tukee paremmin yhteissuunnittelua kuin kuvatiedostot tai ruutukaappaukset. Netissä oleva konseptidemo antaa myös kuvatiedostoja paremmin tuntuman ja yksityiskohtaisempaa palautetta esimerkiksi konferensseissa demottaessa. VOPS:in alkuvaiheen konseptisuunnittelusta Otavan Opistolla ovat vastanneet verkko-ohjaajat Saara Kotkaranta, Sari Jaaranen, Anna Harmaa ja Riikka Lehtonen sekä konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka. Omat tiedot ja valinnat VOPS:in personoinnissa Opintojensa alussa opiskelija täyttää taustatietolomakkeen, jossa hän määrittelee, aikooko esimerkiksi suorittaa lyhyen vai pitkän matematiikan ja mitä kieliä, onko tavoitteena vain lukio ja / tai ylioppilaskirjoitukset ja onko opiskelijalla aiempia, hyväksiluettavia opintoja. Kuva 3-3: Omat tietoni -näkymässä syötetään tärkeimmät alustavat valinnat, joiden pohjalta räätälöityy varsinainen VOPS. Otavan Opiston VOPS-konseptidemo syksyllä 2016, ei lopullinen.
  18. 18. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 18 / 31 Omat tietoni ​-osion valinnat muodostavat Otavan Opiston VOPS:in perustan. VOPS personoituu automaattisesti näyttämään vain ne asiat, jotka ovat kyseisen opiskelijan kannalta merkityksellisiä. Esimerkiksi kielivalintojen myötä opiskelijan etenemisnäkymässä ei näy ylimääräisiä kieliä tai kursseja. Valintoja voi toki muuttaa opintojen aikana ja tällöin VOPS päivittyy näyttäen opiskelijalle vain uudet, hänen kannaltaan relevantit asiat. Opintojen eteneminen Suoritettavia lukio-opintoja voidaan jaotella monin tavoin. Ne voivat olla pakollisia, valtakunnallisia syventäviä tai koulukohtaisia. Opiskelija voi merkitä erilaisia tavoitteita, mitkä kurssit on suoritettava, mitkä olisi kiinnostavaa suorittaa ja mitkä olisivat hyödyllisiä tiettyjen jatko-opintojen kannalta. Lisäksi ohjaaja voi ehdottaa suosituksiaan esimerkiksi ylioppilaskirjoituksia tai opiskelijan mahdollisia jatko-opintotoiveita huomioiden. Erilaisilla väreillä opiskelija hahmottaa ruudulta nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit. Aistiesteisiä varten Otavan Opiston VOPS:iin suunnitellaan erinäköisiä symboleita värien lisäksi. Kuva 3-4: Opintoni -näkymässä asianosaiset näkevät reaaliaikaisesti opintojen etenemisen arvosanoineen sekä seuraavat askeleet. Otavan Opiston VOPS-konseptidemo syksyllä 2016. Kyseessä ei ole lopullinen versio.
  19. 19. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 19 / 31 Kun opinnot alkavat edetä, niin opiskelija näkee etenemisensä erivärisinä ja -muotoisina yksikköinä, kuten konseptointivaiheessa palluroina. Ensimmäisessä kehitysversiossa keskitytään vain yksittäisten kurssien etenemiseen, mutta jos opiskelija itse haluaa, niin hänelle voitaisiin tarjota monipuolista dataa visualisoituna mobiililiikuntasovellusten tapaan. Opiskelijalle voitaisiin näyttää esimerkiksi hänen viikottainen tai kuukauden opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin opiskelee sekä kuinka kauan. Opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä. Tällaisissa ratkaisuissa on huomioitava, että oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei suinkaan välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita vaan ehkä päinvastoin. Siksipä tämäntyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta. Toisaalta verkko-ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Tätä dataa voitaisiin myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja tämä kaikki voitaisiin visualisoida perinteisiä tilastolistoja paremmin hahmotettavaksi. Yo-kirjoituksiin valmistautuminen Kun opinnot ovat edenneet pidemmälle, niin VOPS:issa siirrytään seuraavaan vaiheeseen eli lukion ja / tai ylioppilaskirjoitusten suorittamiseen ja niiden aikatauluttamiseen. Tässä kohden VOPS toimii ajanhallinnan ja suunnittelun tukena. Kuva 3-5: Yo-kirjoitukset -näkymässä nähdään ylioppilaskirjoitusten kannalta keskeiset tavoitteet ja toteutumisen eteneminen. Otavan Opiston VOPS-konseptidemo syksyllä 2016. Kyseessä ei ole lopullinen ulkoasu.
  20. 20. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 20 / 31 Ylläolevassa leiskassa näkyy oikeassa yläreunassa joukko ikoneita. Yhdestä niistä pääsee katsomaan perustietoja verkkopalvelusta Ylioppilastutkinto.fi ja toisesta on ajateltu avautuvaksi henkilökohtaiseen opintojen aikataulusuunnitelma. Jatko-opintojen suunnittelu Euroopan Sosiaalirahaston yhtenä painopistealueena on sujuvat siirtymät tällä ohjelmakaudella vuoteen 2020 asti. VOPS:in avulla voitaisiin mallintaa monipuolisesti opiskelijan jatko-opinto- ja ammattivaihtoehtoja. Kuva 3-6: Jatko-opintoni -näkymässä tarkastellaan erilaisia ammatteja ja jatko-opintoja ja niihin liittyviä opiskelutavoitteita ja etenemistä. Otavan Opiston VOPS-konseptidemo syksyllä 2016. Kyseessä ei ole lopullinen ulkoasu ja toimintoa aletaan suunnitella 2017. Kun opiskelijan jatko-opinnot alkavat hahmottua, VOPS voisi näyttää lukion tärkeät aineet näiden valintojen näkökulmasta. Otavan Opiston VOPS:iin on myös suunniteltu toimintoa, jossa VOPS näyttäisi pikalinkit opiskelijan suunnittelemien ammattien tai jatko-opintojen pariin Opintopolku.fi:ssa.
  21. 21. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 21 / 31 Tavastia ja Pintakilta VOPS Pintakilta 360 (​http://visumo.fi/360/pintakilta/​) aloitti pintakäsittelyalalla visuaalisen opinpolun todentamisen. Alkuun tarkoitus oli tehdä erityisen tuen tarpeessa oleville työkalu, jota käyttäen ymmärtää paremmin opintojen sisällön ja tavoitteet. Nopeasti huomasimme työkalun soveltuvan paljon muuhunkin. Aikuisten ja nuorten opiskelujen integrointi loi tarpeen työkaluille, joilla opiskelija itse pystyy ymmärtämään oman edistymisensä opinpolulla. Kun opiskelijamäärä kasvaa ja opintojen suorittaminen sirpaloituu, oppimateriaalin ja -tehtävien modulointi sekä henkilökohtaistaminen nousevat tärkeämpään asemaan. Kuva 3-7: Kuvakaappaus Pintakilta 360:stä.
  22. 22. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 22 / 31 Kuva 3-8: Pintakilta 360:stä pääsee työpisteittäin vastaaviin tutkinnon osiin ja osaamisen hankkimista tukeviin työtehtäviin sekä niihin liittyviin teoriapaketteihin. Kuva 3-9: Esimerkki siitä, miten oppimiseen liittyvä aineisto liitetään työtehtävään. Mallisuoritusvideon ja teoriapaketit voi katsoa niin oppilaitoksen työsalissa kuin työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Opiskelija ottaa kuvia materiaaleista, välineistä ja
  23. 23. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 23 / 31 työvaiheista ja kirjaa niiden avulla oppimistaan omaan sähköiseen portfolioon. Aiemmin käytössä on ollut blogi, mutta syksyllä 2016 aloittaneet ovat tehneet portfoliota onnistuneesti opintoja varten luodulle Instagram-tilille. Kuva 3-10: Turun yliopiston ViLLE Teamin Ville-ympäristö toimii Ammattiopisto Tavastian pilotissa tulevaisuuden oppimisympäristönä ja opiskelijan opintojen henkilökohtaistamis- ja seurantatyökaluna, jossa VOPS ja aiemmin kehitetty oppimisympäristö on yhdistetty. Kuva 3-11: Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.
  24. 24. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 24 / 31 Kuva 3-11: Tällä opiskelijalla on Suihkupuhdistus-tutkinnonosan oppiminen valmis: teoriaosuudet suoritettu ja harjaantumismittari täynnä. Kun hän on suorittanut ammattiosaamisen näytön, myös siivet ja iso teksti muuttuvat värillisiksi. Kuva 3-12: Poluttamo-hankkeen siivittämänä alunperin sähköisiksi aiotuista osaamismerkeistä teetettiin myös pinssit. Vasemmanpuoleisen pronssisiivin varustetun pinssin saa valmistuessaan ammatillisesta perustutkinnosta, Kisälli-merkin suoritettuaan alan ammattitutkinnon ja Mestari-merkin erikoisammattitutkinnosta valmistuessaan.
  25. 25. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 25 / 31 Omnia Koulutuksen VisuHOPS VisuHOPS syntyi alun perin VisuOPS -hankkeessa ja inspiraationa toimi aiemmat, pienempien oppimiskokemusten visualisointien kokemukset Moodlessa. Osoittautui, että kaikille näkyvissä olevat suoritusmerkinnät taulukoituna ja värikoodattuina saivat osassa opiskelijoita aikaan kilpailua siitä, kuka on suoriutunut ensimmäisenä tai ainakin aiemmin kuin kaverinsa. Kuva 3-13: Yleisnäkymä Omnian VisuHOPSista. Näiden kokemusten siivittämänä syntyi ajatus yksilöllisen opintopolun visualisoinnista siten, että se olisi käyttäjille mahdollisimman helposti käytettävissä ja käytettävissä myös mobiilisti. Josko tällainen opetussuunnitelman visualisointi saisi aikaan opiskelijan ops-tietoisuuden lisääntymistä ja oppimisen suuntaamista alueille, joilla oppimista ei vielä ollut tapahtunut. Jos tämä onnistuisi, olisi sillä suora vaikutus opiskeluaikaan ja ajan tehokkaaseen käyttämiseen. VisuHOPSin toteuttaminen oli helppoa, koska Omniassa oltiin kaikki OPSit purettu jo edellisen uudistuksen yhteydessä työelämälähtöisiksi oppimistavoitteiksi. Tarvitsi vain siirtää opetussuunnitelman tavoitteet taulukkoon ja varata taulukosta solu kullekin tavoitteelle värikoodausta varten. Tämä tapahtui keväällä 2016. Järjestelmän työelämälähtöisyyttä lisättiin talvella 2016/17 siten, että taustalle koodattiin apuohjelma, jonka ansiosta
  26. 26. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 26 / 31 työpaikkaohjaajan tarvitsee lisätä taulukkoon vain päivämäärä, jolloin opiskelija on saavuttanut kunkin tavoitteen. Järjestelmä tunnistaa päivämäärän lisäyksen ja muuttaa kyseisen solun punaisesta vihreäksi ja samalla hetkellä opettajalle lähtee ilmoitus sähköpostiin siitä kenen ja mikä oppimistavoite on saavutettu päivämäärineen. Apuohjelman koodauksen toteutti datanomiopiskelija. VisuHOPSin muita ominaisuuksia ovat tutkinnon osien nimiin linkitetyt e-perusteet sekä VisuHOPSiin linkitetty käyttöohjevideo työpaikkaohjaajaa varten.
  27. 27. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 27 / 31 4. VOPS opiskelun mielenmaisemana - merihirviöt ja aarteet Lopuksi katsaus esittelee muutaman näkökulman VOPS:ista karttavisualisointina. Alussa esitetty Afrikan Tähti -peli perustuu myös karttaan, mutta siinä on valmiit ja toisaalta rajoitetut reitit liikkumiseen. 1500-luvun merihirviöitä kuhisevilla kartoilla ja opintojen etenemisen visualisoinnilla ei välttämättä tunnu olevan ensi alkuun juurikaan yhteistä. Kuva 4-1: Pieni osa Olaus Magnuksen Carta marinasta vuodelta 1539. Lähde: Wikipedia Kulttuuri- ja mentaalihistorian näkökulmasta (esim. Salmi 1996) itineraareja voidaan kuitenkin ajatella visualisointeina sen ajan maailmankuvasta. Ne ovat tietyssä mielessä oman aikansa ‘eksakteja’ kuvauksia tiedetyistä paikoista ilman nykyisenkaltaisia navigointi- ja mittausvälineitä. Olaus Magnus työsti ylläolevaa tiettävästi karttaa kaksitoista vuotta. Esimerkiksi Wikipedian (2017) mukaan Magnus käytti muun muassa muistiinpanoja matkoiltaan ihmisistä, elintavoista ja luonnosta tekemistään havainnoista; antiikin ja keskiajan kirjallisia kuvauksia Pohjoisista maista ja kansoista; edeltäjiensä piirtämiä karttoja ja hankki tietoja muilta Pohjolaa tunteneilta oppineilta Merihirviö-kartoissa visualisoituvat ihmisten toiveet ja pelot matkojen vaaroista, mutta myös palkitsevista aarteista. Sekä hirviöiden että aarteiden kuvien koko voi antaa vihjettä varoitusten ja vinkkien painoarvosta.
  28. 28. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 28 / 31 Olisi kiinnostavaa hyödyntää näiden itineraarien ideaa esimerkiksi opiskelijoiden toiveiden ja pelkojen kuvittamisessa. Aineistonkeruuna voitaisiin käyttää nettikyselyä tai pienten oppilasmäärien suhteen haastatteluja opintojen alkuvaiheessa. Uudelle opiskelijalle voitaisiin näyttää, millainen mielenmaisema aiemmilla opiskelijoilla on ollut vastaavassa tilanteessa. Tämä saattaisi helpottaa opintoihin orientoitumista sekä tavoitteiden asettelua. Käytännön syistä itineraari-konseptia ei kehitetä Poluttamossa tällä hetkellä. Toisena esimerkkinä mielenmaiseman ja oppimisen visualisoinnista on Oppiminen 2030 -hankkeen tulevaisuuskartta (kts. esim. Linturi & Rubin 2014). Kuva 4-2: Oppimisen tulevaisuus 2030 -hankkeen tulevaisuuskartta. Oppimisen tulevaisuus 2030​ on laaja hanke, joka peilaa aihettaan pitkälle tulevaisuuteen. Se on osa ​http://www.ebarometri.fi/​ -kokonaisuutta. Yhtenä tuotoksena on ylläoleva mentaalikartta ja ‘topografia’ oppimisen ja opetuksen vuoden 2030 ‘maastosta’. Se koostuu viidestä huipusta: Opetus, Eksosysteemi, Osaaminen, Monikko-oppijuus ja keskellä Oppiminen. Tällaisissa karttamaisissa mielenmaisemissa voitaisiin näyttää opiskelijan sen hetkinen ‘sijainti’ suhteessa karttaan. Vaikka selkeällä kartta-vertauskuvalla ei olisi käyttöä VOPS:eissa, niin ne ovat suosittuja työkaluja muun muassa ennakointi-, skenaario- ja strategiatyössä sekä hankevalmistelussa toimintaympäristön kartoittamiseksi.
  29. 29. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 29 / 31 5. Lyhyesti VOPS:ien suunnittelusta ja teknisistä ratkaisuista Kuten alussa todettiin, VOPS:eja voi tehdä moniin eri tarpeisiin, opintojen eri vaiheisiin ja kaikenlaisiin oppilaitoksiin. Sama koskee VOPS:ien teknistä toteutusta, yhtä ratkaisua ei ole. VOPS:eja on saatavilla kaupallisesti vielä niukasti, ainakin Suomen oppijärjestelmään sovitettuna. Alkuvaiheessa VOPS:it on rakennettava itse tai osaavan ja ohjelmointitaitoisen kumppanin kanssa. Oppilaitoksen kannalta toteutus riippuu hyvin paljon siitä, käytetäänkö ja kehitetäänkö itse esimerkiksi avoimen lähdekoodin ratkaisuja (kuten Moodle), käytetäänkö maksullista tai maksutonta valmisohjelmistoa (kuten ViLLE) vai kaupallisen partnerin ylläpitämää räätälöityä ratkaisua. VOPS:in teknisiä ratkaisuja pohdittaessa on noussut esiin kolme pääkysymystä: ● Miten ja mitä VOPS:issa visualisoidaan ja miksi? ● Minne tallennetaan VOPS:in raakadata eli opiskelun eteneminen? ● Missä ympäristössä VOPS toimii? VOPS:in itsessään voi kokeilu- ja suunnittelumielessä tehdä jokaiselle opiskelijalle periaatteessa vaikka Excelilla tai internetin toimisto-ohjelmien pilvipalvelupaketeilla, kuten Google Drive ja Office365. Taulukkolaskenta-sovellukseen voidaan syöttää käsin jokaisen opiskelijan suoritukset ja visualisoida monin eri tavoin etenemistä. Datan päivittäminen käsin jokaiselle opiskelijalle erikseen ei mahdollista kovin isoa opiskelijajoukkoa, mutta sopii konseptisuunnitteluun.
  30. 30. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 30 / 31 Kuva 5-1: VOPS-konseptikuva Googlen taulukkolaskenta-sovelluksella. Oleellista on jo varhaisessa vaiheessa pohtia, mitkä ovat ne elementit, joita opiskelijalle näytetään, millä tavoin ne esitetään ja mitä niillä tavoitellaan. Moni oppilaitos opiskelee syklisesti, jolloin uusia opiskelijoita tulee tiettyyn aikaan vuodessa. Etäopiskelussa taas opiskelijoita tulee ympäri vuoden. Opintojen eteneminen suorituksina tai osakokonaisuuksina on suosittu ratkaisu, mutta merkityksellistä voi olla niiden sitominen tavoiteaikatauluun. Opinnot voidaan jakaa hyvin pieniksi paloiksi, jolloin opiskelijaa voivat motivoida pienetkin ponnistelut. Nopeammin opiskelevat voivat ehkä haluta nähdä vain kokonaisuuden tai jäljellä olevan prosenttimäärän. Sähköistä oppimisympäristöä käytettäessä opiskelijoista saadaan talteen muun muassa kirjautumisajat vuorokauden ympäri, oletettu opiskeluun käytetty aika sekä hyvinkin yksityiskohtaista dataa yksittäisten tehtävien suorittamisesta alkaen. Jotkut opiskelijat voivat pitää hyvin yksityiskohtaisesta visualisoinnista, toiset voivat kokea sen kyttäämisenä etc. Isolla oppilasjoukolla taulukkolaskenta ei kuitenkaan tule kysymykseen pidemmän päälle ihan jo datan jatkuvan syöttämisen ja jokaisen oppilaan oman VOPS:in hallinnoinnin kannalta. Tässä kohden merkittävään asemaan nousee oppilashallintajärjestelmä. Esimerkiksi Otavan Opisto käyttää avoimen lähdekoodin Pyramusta, mikä mahdollistaa, että oppilashallintojärjestelmään voidaan luoda halutut ja tarvittavat tietueet ja kentät, kuten vaikkapa merkitään ne kurssit, joita opiskelija haluaisi tai aikoo suorittaa. Tällaista joustavuutta ei välttämättä löydy kaupallisista valmisratkaisuista. Kolmas iso kysymys on, millä laitteella ja sovelluksella VOPS:ia käytetään? On kyse sitten mobiilisovelluksesta (app), erillisestä tietokonesovelluksesta tai www-selainkäytöstä, niin kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi mobiililaitteella VOPS näkyy aika pienenä, mutta saman VOPS:in hahmottaa hyvin jo tablet-laitteella. Www-selain on universaali päätelaitteesta riippumatta etc. Toisaalta mikään tekninen ratkaisu ei ole täydellinen. Suunnittelun ja teknisen toteutuksen lähtökohtana ovat VOPS:in hyödyt opiskelijalle, hänen ohjaajalleen sekä heidän yhteistyölleen. Pienimuotoisestakin ja muutamaan asiaan keskittyvästä VOPS:ista voidaan saada paljon hyötyjä. VOPS:in suunnittelussa kannattaa käyttää käyttäjälähtöistä tai osallistavaa suunnittelua. Tämä tarkoittaa, että opiskelijat otetaan mukaan ja huomioidaan täysivaltaisina jäseninä osana suunnittelutiimia. Näin saadaan korjattua mahdollisia virheitä ja erilaisia tulkintoja eri käyttäjäryhmien kesken heti alusta alkaen, kun taas perinteisessä suunnittelussa varsinaiset käyttäjät otetaan mukaan usein vasta puolivalmiin sovelluksen testausvaiheessa. Useimmat opiskelijat - ja ohjaajat ja opettajat - ovat oletettavasti mukana ensimmäistä kertaa sovellussuunnittelussa. On erittäin tärkeää heti alussa selittää mistä on kyse, miksi VOPS:ia tehdään ja mitkä sen tavoitteet ovat käyttäjien kannalta. Kun VOPS-hankkeen sisällöllinen omistajuus on sen tulevilla käyttäjillä, niin myös lopputulos vastaa paremmin tunnistettuihin tarpeisiin ja hankkeen aikana nousee paremmin esiin uusia, todellisia tarpeita.
  31. 31. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 31 / 31 Lähteet Erkkola, Jussi-Pekka (2009). ​Vuorovaikutteisuus sosiaalisessa mediassa: sosiaalisen median käsiteanalyysia​. Puheviestinnän pro gradu -tutkielma. Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. ​http://mlab.taik.fi/pdf/ma_final_thesis/2008_erkkola_jussi-pekka.pdf​. Viitattu 5.8.2013. Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2014). Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta: osa 2. Laajennettu versio artikkelista, joka on julkaistu Futura 3/2014-lehdessä. Päivitetty 30.12.2014. ​http://www.ebarometri.fi/metodi-metafora-ja-tulevaisuuskartta-osa-2/​. Viitattu 2.4.2017. Salmi, Hannu (1996). ​"Atoomipommilla kuuhun!" Tekniikan mentaalihistoriaa​. Kleio ja nykypäivä -sarja. Edita Oy, Helsinki. Tampereen yliopisto: HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma. Verkkopalvelun infosivu. ​http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/hops.html​. Viitattu 2.4.2017. Wikipedia (2017). Carta Marina. Artikkeli Olaus Magnuksesta ja merikartasta vuodelta 1539. https://fi.wikipedia.org/wiki/Carta_marina​. Viitattu 2.4.2017.

×