1. Avoimesta datasta palveluja
Missä ollaan, mihin ollaan menossa?
Jaakko Korhonen, Open Knowledge Finland
jaakko@okf.fi - @jaakkokorhonen

2. Toteutunutta avointa dataa
Merkittävimpiä liiketoiminnassa jo käytössä olevia avoimen datan lähteitä. Mitä
on avoin data? Konkreettisesti.
• GSM, TCP/IP, jne verkkostandardit
- w3c organisaationa on määritellyt avointen verkkojen
verkkostandardit. Monilla organisaatioilla on omia
verkkostandardejaan, jotka eivät ole avoimia.
• GPS-data
- suuri yksittäinen päätös Yhdysvalloilta sallia kaikkien käyttää heidän
gps-sateliitteja
• Kansanaapinen ja kielet
- kaikki aakkoset ja kielet eivät ole avointa dataa

3. Toteutunutta avointa dataa
• WWW-osoitteet
- kaikkien tietoverkkojen osoitteet ja tiedot eivät ole avoimia
• Wikipedia
- kaikki tietosanakirjat eivät ole kaikkien kansalaisten saatavilla
• Postinumerot ja kadunnimet
- kaikissa maissa ei käytetä kadunnimiä. Kadunnimet mahdollistaa
yksilöiden liikkumisen ilman paikallista opasta.

4. Toiminnallisia eroja
Avoimen toiminnan dynamiikka rakentuu win-win –propositioille
nollasummapelin sijaan
• Tieto on valtaa Tieto ohjaa päätöksentekoa. Päätöksenteon dynaamikat pätee datan suhteen
enemmän kuin mekanistinen resurssiviisaus.
• Jakaminen on valtaa. Mitä tuoreempaa tietoa jaetaan, mitä useampia erilaisia kantoja kuullaan, mitä
paremmin tietolähteitä syntetisoidaan, mitä enemmän dataa testataan, sitä arvokkaampaa tiedosta
kerrannaisvaikutuksellisesti tulee.
• Avoimuus poistaa organisaatioiden välisiä transaktiokustannuksia.
Avoimuus kiihdyttää taloudellista ja teknologista kehitystä.
• Avoimen tiedon kriteerit täyttävän tiedon jakaminen käynnistää spontaaneja,
yllättäviäkin prosesseja jotka lisäävät tiedon määrää, parantavat sen laatua ja lisäävät tiedon arvoa.
• Tiedon jakamisen prosessi poikkeaa ominaisuuksiltaan fyysisten resurssien tai rahan jakamisen prosessista.
Tiedon arvo, määrä ja laatu paranee käytettäessä. Julkisuus, oikeellisuuden tarkistaminen, uudelleenkäyttö
ja virheiden poistaminen on luonnollinen seuraus jakamisesta.
• Joukkoistaminen helpottuu. Mitä kevyempi oma palautteenkeruumekanismi on, sitä laajemmin voidaan
levittää ja kerätä erilaisia havaintoja datasta.

5. Toiminnallisia eroja
Kaikissa liiketoimintasovelluksissa on rajoittava ja mahdollistava komponentti.
Liiketoimintaprosessin datan avaaminen minimoi rajoittamisen aihuttamaa
transaktiokustannusten kasvua.
1. Markkinoinnin ja oman operatiivisen toiminnan kohdistaminen julkisten
tietovarantojen avulla ja intentiotalous. Tehokkaammat työkalut.
• Esim Obaman vaalikampanja kohdistettiin vaa-ankielinaapurustoihin avoimen datan avulla.
• Autovakuutusten hinnoittelu mallin ja merkin perusteella jaotelluilla onnettomuustilastoilla.
• Postinumerot ja kadunnimet logistiikassa.
2. Organisaatioiden välisten transaktiokulujen väheneminen:
• verkkokatalogit, tilausjärjestelmät, on-demand logistiikka. Siirrytään tuotteen toimittajan
tekemästä markkinoinnista siihen, että asiakas ilmaisee tarvettaan jo kauan ennen
ostopäätöstä, tuottaen sujuvoittavaa tietoa helpottamaan toimittajan operatiivista
työskentelyä.
3. Yhteiskuntavastuun osoittaminen sidosryhmille:
• veronmaksu, työpaikat, omistajatiedot, pörssitiedotteet.

6. Toiminnallisia eroja
• 4. Databisnes: avoimen datan käyttäminen organisaation datan rikastamiseen,
datajalostusliiketoiminta. Esim.
• kaupalliset säätiedotteet, esim. Foreca
• Google Maps, Here Maps,
• vakuutusyhtiöt, pankit, osakesijoitustoiminta.
• 5. Sääntelyviranomaisten avoimuus vähentää myynnissä overheadia, kuten
• tietoteknisisssä stardeissa,
• rakennustarvikestandardeissa,
• kuluttajatuotteiden rekisteröinneissä,
• maahantuonnissa, jne.
• 6. Asiakkaan kanssa asioinnin avoimuus esim
• kuitit datana,
• hintavertailut,
• kuluttajien tekemät tuotearvostelut. Esim eat.fi tai verkkokauppa.com,
https://developer.amazon.com/

7. Mihin ollaan menossa?
Open Knowledge Finland kätilöi avoimen datan seuraavaa paradigmaa
http://fi.okfn.org/projects/
•Hajautettu sosiaalinen media
•Mydata ja MaaS palvelut
•Kansalaislähtöiset prosessit:
• budjetointi,
• Valmistelu ja
• tiedon hallinta.

8. D-CENT – hajautettu sosiaalinen media
Hajauttaminen ja siirrettävyys madaltaa
kansalaisten osallistumiskynnystä, kun
kontrolli omaan dataan paranee.
D-CENT is a Europe-wide project
creating privacy-aware tools and
applications for direct democracy and
economic empowerment. Together with
the citizens and developers, we are
creating a decentralised social
networking platform for large-scale
collaboration and decision-making.
OKFN and OKFFI are partners in the D-CENT
Consortium, alongside with Forum
Virium Helsinki, Nesta, Itzel and W3C.

9. Sujuvuusnavigaattori - MaaS palvelu
Avoimen koodin, avoimen datan ja mydata-käytäntöjen mukainen
Sujuvuusnavigaattori Oulun kaupungille, Liikenneviraston rahoittama.
• Työn tuloksena syntyvät seuraavat
materiaalit:
1. Avoin lähdekoodi, joka julkaistaan
GitHubissa
2. Oulun seudun kevyenliikenteen väylien
julkaisu OpenStreetMap –palvelussa
3. PowerPoint-esittelyaineisto (15 - 30
sivua), jossa on kuvattu työn tavoitteet,
menetelmät, lopputulokset sekä
työn/menetelmän monistettavuuden
mahdollisuudet muilla
kaupunkiseuduilla.

10. Tietopyyntö – kansalaislähtöinen prosessi
Avoimen lähdekoodin Freedom of Information -sovellus Froide. Käytössä useissa
Open Knowledge Foundation –jäsenmaissa. Project contact: Jaakko Korhonen
Tietopyyntö.fi -hankkeessa
toteutetaan verkkopalvelu, joka
opastaa julkisuuslain mukaisen
tietopyynnön tekemisessä.
Palvelu mahdollistaa myös
joukkoistetut tietopyynnöt sekä
pyyntöjen tuloksena saadun datan
julkaisemisen.

11. Datademo – budjetointi vertaisarvioinnilla
Project contact: Joonas Pekkanen
Duration: 1/2014 - 12/2014
Open Knowledge Finland, Helsinki
Region Infoshare ja Sitra käynnistivät
7.2.2014 Datademo-nimisen
rahoitusmallin, jolla kanavoidaan
ketterästi rahoitusta kehittäjäyhteisön
hankkeisiin.
Datademon kautta jaettava rahoitus on
tarkoitettu helpottamaan
kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta
kiinnostuneita tahoja kehittämään
avointa dataa käyttäviä ratkaisuja
kaikkien hyödyksi.

12. 6aika – avoin valmistelu
Hankerahoituksen edellytyksenä on yhteistyö kaupunkien välillä. Ideat
käsitellään avoimesti Forum Viriumin projektitoimiston kautta. http://6aika.fi/
6Aika on Suomen kuuden suurimman
kaupungin yhteistyöstrategia Euroopan
Unionin vuosien 2014–2020
ohjelmakaudelle.
Painopistealueet ovat avoin data,
avoimet innovaatioalustat ja avoin
osallisuus. Hallinnosta vastaava
strategiatoimisto tilasi OKFFI:ltä
avoimuuskonseptin hankehakujen ja
strategian toteuttamisen avoimien
toimintatapojen muotoilemiseksi.
Strategian budjetti on kaikkiaan noin 80
miljoonaa euroa.