Miten tietoa käytetään päätöksenteossa? -raportin havainnot

1. Miten tieto käytetään päätöksenteossa?
Selvitys kansanedustajien tiedonkäytöstä lainsäädäntötyöhön
liittyvässä päätöksenteossa
Joonas Leppänen, asiantuntija, Sitra
Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Sitra
24.11.2020

2. Selvityksen toteutus
40 haastateltua, kevät 2020
Yhdistetty prosessidataa hallituksen esitysten käsittelystä
valtioneuvostosta ja eduskunnasta vuosilta 2015-kevät 2020.
Sitran muut selvitykset (mm. kansalaiskysely ja kansanedustajien
somen käyttö, kansainvälinen vertailu teknologioiden käytöstä)
Yhteistyö eduskunnan päätöksenteon tietotuki -hankkeen
kanssa

3. Tiedon määrä
hankaloittaa tiedon
omaksumista 1/2
- Tiedon käytön kannalta keskeisin
haaste on tiedon runsaus
- Kansanedustajilla on erittäin suuri
työkuorma
- Haaste on löytää sellaisia tiedon
suodattamisen tapoja jotka palvelee
kansanedustajien työtä
- Tärkein tiedon hakemisen väline on
googlen hakukone
- Vaikeiden lakiesitysten kannalta
kaiken relevantin tiedon löytäminen
ja omaksuminen lähes mahdotonta

4. Tiedon määrä hankaloittaa tiedon
omaksumista 2/2
- Sitran aikaisemmassa selvityksessä Miten kansaa edustetaan? tunnistettiin
kansanedustajien työn kannalta olennainen jako muodollisjuridiseen ja
poliittiseen työhön
- Molemmat osat ovat keskeisiä kansanedustajien työn kannalta
– eduskunta instituutiona keskittyy pääasiallisesti muodollisjuridiseen puoleen
- Eduskunnan työn keskittyminen muodollisjuridiseen puoleen hankaloittaa työn
aikatauluttamista, jolloin aikaa ei löydy tiedon omaksumiselle ja syventämiselle
- Aiempi aihepiirin selvitys, joka julkistettiin helmikuussa 2020: Miten kansaa
edustetaan?

5. Miten ja mistä tieto tulee?
- Tietoa tulee eduskuntaan monesta
eri lähteistä
- Tieto suodattuu useimmiten
keskeisten henkilöiden kautta
– Tämä luo tiedon portinvartija ilmiön
– Tiedon saanti ja poliittinen valta
nivoutuu yhteen
- Eduskunnan omat tiedon
tuottamisen palvelut ovat osittain
päällekkäisiä
– Tietopalvelu, kirjasto sekä
eduskuntaryhmien kansliat

6. Valtioneuvosto ja eduskunta. Kaksi eri
tiedon tuottamisen prosessia
Valtioneuvoston valmistelussa käytetään paljon tietoa, joka ei siirry
eduskuntaan
- Eduskunnassa aloitetaan osin tiedon tuottamisen prosessi uudelleen
– Jopa samoja asiantuntijoita kuullaan sekä eduskunnassa, että valtioneuvostossa samasta
aiheesta
- Valiokunnat keskenään erilaisia. Ei ole yhtenäistä toimintatapaa
- Hallituspuolueiden ja opposition edustajien tiedon saatavuudessa epäsuhta
- Päätöksenteossa ei ole yhtenäistä tietopohjaa
-

7. Julkinen keskustelu 1/2
- Kansalaisten osallistumisen kannalta on olennaista, että julkinen keskustelu ja
päätöksenteko on samanaikaista.
- Selvityksen mukaan julkinen keskustelu käydään etenkin sosiaalisessa mediassa
nokittelevaan sävyyn tavoitteena saada mahdollisimman paljon julkisuutta.
– Ei palvele osallistumista
– Voi vieraannuttaa kansaa lisää päätöksentekijöistä
- Lainsäädäntöprosessin vaikeaselkoisuus sekä vääräaikainen julkinen keskustelu
luo tilanteen, jossa osallistuinen on mahdotonta.

8. Julkinen keskustelu 2/2

9. Lainsäädäntöprosessi
ja tiedon käyttö 1/2
- Liittyvät keskeisesti yhteen
- Selkeä ja avoin prosessi mahdollistaa
uusien tiedon tuottamisen muotojen
käyttöönottamisen
- Mahdollistaa eri vaiheiden
ennakoinnin, jolloin tietoa saadaan
prosessiin liitettyä oikea-aikaisesti
- Valiokunnat voivat mitoittaa työnsä
ongelman tason perusteella

10. Lainsäädäntöprosessi
ja tiedon käyttö 2/2
- Mahdollistaa tiedon tuotannon,
jossa yhteinen tietopohja rikastuu
prosessin edetessä
- Yhteinen tietopohja mahdollistaa
myös paremmin kansalaisten
osallistumisen
- Selkeä ja avoin prosessi mahdollistaa
ennakointitiedon,asiantuntijatiedon,
ja kansalaisten kokemustiedon
yhteensovittamisen

11. Lainsäädäntöprosessin
kuvaaminen auttaa
hahmottamaan
päätöksenteon pisteet ja
niihin liittyviä
tietotarpeita
- Muodollisjuridiset prosessit on
dokumentoituja. Menettelyt vaihtelevat
kuitenkin valtioneuvoston sisällä
ministeriöittäin sekä eduskunnassa
valiokunnittain.
- Poliittiset prosessit vaihtelevat
eduskuntaryhmittäin eivätkä ole kaikilta
osin dokumentoitu.

12. Data mahdollistaa
lainsäädäntöprosessin analysoinnin
Eduskunta
+Datan laatu pääosin hyvä ja sitä on kaikista päätöksenteon vaiheista
- Datan poimintaa varten ei avointa rajapintaa
Valtioneuvosto
+Rajapinta datan poimintaa varten (Hanke-ikkuna)
- Ministeriöillä erilaisia kirjaamiskäytäntöjä ja datan saatavuus vaihtelee ministeriöittäin
Eduskunnasta ja valtioneuvostosta yhdistetty data
+ Järjestelmät mahdollistavat analysoinnissa tarvittavan datan keräämisen
- Datan yhdistämistä ja analysoimista varten tarvitaan yhteiset
kirjaamiskäytänteet
- Kattava data kaikista vaiheista mahdollistaisi esim.
läpimenoaikojen analysoinnin, vertailun sekä auttaisi kehittämis-
kohteiden hahmottamisessa

13. Datan
visualisoinnilla
apua
lainsäädäntöprosessin
- läpinäkyvyyteen
- ennakointiin
- resurssointiin
- tiedonkäytön oikea-aikaisuuteen
- johtamiseen
- kehittämiseen

14. Huomisen päätöksenteko
"Nykyisten kompleksisten ongelmien maailmassa olisi
syytä ottaa käyttöön mahdollisimman edistynyttä
data-analytiikkaa ja tekoälyä ilmiöpohjaisten ja
jatkuvasti päivittyvien tilannekuvien laadintaan."

15. Oppiva lainsäädäntöprosessi
-kehittämisehdotuksia
Yhteistyöryhmän perustaminen koordinoimaan lainsäädäntötyön kokonaisuutta
ja nimetään asiantuntija jatkuvan kehittämisen fasilitointiin.
Kirjaamiskäytänteiden yhtenäistäminen
Tietopalvelun ja tiedon tuotannon selkeyttäminen sekä vahvistaminen
Valiokuntatyön käytänteiden kehittäminen osana lainsäädäntöprosessia ja
siihen liittyvää tiedon käyttöä
Eduskuntaryhmät ja näiden kansliat otetaan mukaan
eduskunnan tiedonkäytön kehittämiseen

16. sitra.fi
@sitrafund