Kuvitteellinen visio siitä, millainen voisi olla suomalainen yhtenäiskoulu vuonna 2020. Vision rakentamisen pohjana on kansainvälinen kehitys ja tutkimus yhdistettynä suomalaiseen koulun kehittämisen historiaan.
Yhtenäiskoulupäivät 2011
Copyright: Johtaja, KT Pasi Sahlberg, CIMO
Kuvitteellinen visio siitä, millainen voisi olla suomalainen yhtenäiskoulu vuonna 2020. Vision rakentamisen pohjana on kansainvälinen kehitys ja tutkimus yhdistettynä suomalaiseen koulun kehittämisen historiaan.
Yhtenäiskoulupäivät 2011
Copyright: Johtaja, KT Pasi Sahlberg, CIMO
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...Tomi Kiilakoski
Esitelmä Från ungdomstid till vuxenliv- seminaarissa Hanasaaressa 26.2.2014. Järjestäjinä Maria Akatemia, MLL, Lastensuojelun keskusliitto ja työväenopisto Arbis.
Vuorovaikutteinen viestintä vaikuttaa tulevaisuusajatteluumme. Henkilökohtaisia tulevaisuuksia luodataan ja luodaan verkossa. Luento "Mistä on tulevaisuuden koulut tehty" -seminaarissa Unelmakoulussa, Kauniaisten Kasavuoressa.
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...Tomi Kiilakoski
Esitelmä Från ungdomstid till vuxenliv- seminaarissa Hanasaaressa 26.2.2014. Järjestäjinä Maria Akatemia, MLL, Lastensuojelun keskusliitto ja työväenopisto Arbis.
Vuorovaikutteinen viestintä vaikuttaa tulevaisuusajatteluumme. Henkilökohtaisia tulevaisuuksia luodataan ja luodaan verkossa. Luento "Mistä on tulevaisuuden koulut tehty" -seminaarissa Unelmakoulussa, Kauniaisten Kasavuoressa.
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
The document discusses systems thinking and key concepts about systems. It defines a system as (1) created by nature or humans, (2) physical, abstract, or composed of humans, (3) separated from its environment by a border, and (4) either open or closed. Systems are hierarchical and composed of subsystems. Open systems receive inputs from their environment, transform those inputs, produce outputs, and self-regulate to maintain homeostasis. Feedback loops are important for self-regulation and development. Learning systems can change over time based on experiences, while non-learning systems lack this ability.
The document discusses systems thinking and key concepts about systems. It defines a system as (1) created by nature or humans, (2) physical, abstract, or composed of humans, (3) separated from its environment by a border, and (4) either open or closed. Systems are hierarchical with different levels that influence levels below but cannot be directly derived from higher levels. The document contrasts mechanistic and systemic worldviews and discusses open systems, feedback, homeostasis, and learning systems.
The document discusses the Delphi technique, which is used to structure group communication to understand complex problems and future developments. It involves a panel of experts who evaluate a topic through multiple rounds of questionnaires and feedback. The technique aims to dig out new viewpoints rather than consensus. It allows anonymity, iteration of arguments, and learning as experts' views change in response to feedback. The document provides details on how Delphi studies are conducted, including selecting experts, conducting rounds of questioning and feedback, and analyzing responses. It traces the history and evolution of Delphi from its origins in ancient Greece to its development and modern use.
The Meaning of Value Consideration in Futures Studiesanita rubin
The document discusses several key topics related to futures studies and consideration of values:
1. Futures studies aims to explore possible, probable, and desirable futures in order to help decision-making and diminish unwanted consequences. It does this by considering values that guide choices.
2. Values play a role in selecting ideal outcomes and means to achieve them. However, determining what ought to be done based on factual statements about what is can be challenging.
3. Living with constant change and technology dependence has increased social vulnerability and weakened the meaningfulness of decisions as traditional social structures change. Reconsidering ethics and values is important in guiding choices with less routine guidance.
New, Better Human Beings? The Role of Values in Futures Studiesanita rubin
Flechtheim believed futurology could create a better future by solving problems, eliminating hunger/misery, fighting exploitation, democratizing society, and creating "Homo Humanus." His insights were that some problems are global, systems thinking is needed, understanding the present affects the future, and research requires normativity. Predictability, transformability, and desirability are three dimensions in approaching the future regarding values. Technocratic futures studies focused on predictions while humanistic studies emphasized alternative futures and values. Different knowledge interests in futures studies aim at technical, practical, critical, or intuitive understanding.
The document discusses various topics related to social change and futures studies. It covers:
1) Theories of social change that recognize both slow evolution and rapid evolutionary jumps. Society can develop through consensus or conflict.
2) Four traditions in futures inquiry: empirical, cultural, critical, and integral. The integral tradition incorporates different ways of knowing.
3) Challenges of decision-making in a changing social reality where established rationalities may no longer apply. New models and institutions are needed.
4) Technologies are shaped by social factors and their effects can be seen as social properties. Rapid technological and social changes blur understandings of cause and effect.
3. 26.2.2010 3 Muutoksen muuttuva luonne Ilmiöidentasollanyttapahtuvaamuutosta eivoidaanalysoidaseuraamallajonkinilmiön tai tapahtumanmäärättyäjayhdensuuntaistakehityskulkua; eivoidaselittääpelkästäänviittaamallasosiaalisiin, poliittisiin, taloudellisiin tai edesluonnonlakeihin tai kehityksensisäiseenlogiikkaan, vaan se voidaanselittääainoastaansysteemisenajattelunavullajaviittaamallalukuisiinvastakkaisuuksiin, epälineaarisiinkehityskulkuihin, epäjohdon-mukaisuuksiinjatarkastelemallanäidenmahdollisestituottamiaei-tarkoitettujajaei-ennakoitujaseuraamuksia.
4. 26.2.2010 4 Tapahtumisen nopeus Tapahtumien intensiteetti laajentaa yhteiskunnallisen todellisuutemme rajoja. Vaikkemme pysty tietämään juuri mitään varmaa tulevasta, meidän on elämänhallinnan syistä tehtävä sitä koskevia oletuksia Inhimillinen kykymme vastaanottaa ja sisäistää informaatiota ja kokea ei kuitenkaan ole muuttunut. Kohtalonamme on yrittää selviytyä tietoyhteiskunnassa kivikauden ihmisen aivoilla.
10. 26.2.2010 8 Kahdenlaista evoluutiota Erilaiset järjestelmät, organisaatiot, ilmiöt, toimintamallit kehittyvät sekä ennakoitavasti tasaisena prosessina että ei-ennakoitavasti spontaanisti ja evolutionaarisesti hyppäyksittäin. Samat osat, toiminnot ja elementit, joista järjestelmä koostui aikaisemmin, ovat edelleen nähtävissä muutoksen jälkeen, mutta niiden lisäksi systeemiin on tullut jotain uutta ja oleellisesti merkittävää, joka muuttaa näiden elementtien merkityksen ja keskinäisen suhteen toisenlaiseksi. Miten hallita/ymmärtää muutosta?
11. 26.2.2010 9 n. 1970 n. 2020-40 Murroksen prosessi ELÄMYS: Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna LAATU: Enemmän ja parempaa vähemmästä TEHOKKUUS: Enemmän enemmästä Tuotannon periaate Yhteiskunnantoimintalogiikka Yhteiskunnanmuoto Kahden aikakauden välissä INDUSTRIALISMI Materiaali-intensiivinen INFORMATIONALISMI Merkitys- intensiivinen Tieto-yhteiskunta Verkosto-yhteiskunta ? Teollinen yhteiskunta Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002; Ståhle 2009
17. 26.2.2010 14 Rob Gonsalves (Uskallatkokiivetäpuuhunjakatsoatoisin?)
18.
19.
20. Etiikka, moraali ja sosiaalisuus ovat yhä enemmän riippuvaisia yksilön omista valinnoista.JÄNNITE: Perinteinen yhteisöllisyys ja välittäminen talkoohenki Selitämme itseämme itsellemme ja toisille Facebook
29. Suomalaisten ja uussuomalaisten yhteiseltä kodilta.(Tulevaisuudentutkijalta ei koskaan saa yksiselitteistä tai selkeää vastausta siihen, millainen tulevaisuus on.)
30. 26.2.2010 21 Kiitos että jaksoitte kuunnella! Lisää tulevaisuus-tietoa verkossa osoitteessa www.tse.fi/tutu
