Vuorovaikutteinen viestintä vaikuttaa tulevaisuusajatteluumme. Henkilökohtaisia tulevaisuuksia luodataan ja luodaan verkossa. Luento "Mistä on tulevaisuuden koulut tehty" -seminaarissa Unelmakoulussa, Kauniaisten Kasavuoressa.
Verkottunut maailma, sosiaalinen media ja tulevaisuuden vuorovaikutteisuusJarno M. Koponen
Näkökulmia verkottuneeseen maailmaan ja vuorovaikutteiseen olemassaoloon ja viestintään:
Miten sosiaalinen todellisuutemme ja viestintäkulttuurimme on muuttumassa?
Millaisia uusia mahdollisuuksia tämä kehitys avaa nyt ja tulevaisuudessa?
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Vuorovaikutteinen viestintä vaikuttaa tulevaisuusajatteluumme. Henkilökohtaisia tulevaisuuksia luodataan ja luodaan verkossa. Luento "Mistä on tulevaisuuden koulut tehty" -seminaarissa Unelmakoulussa, Kauniaisten Kasavuoressa.
Verkottunut maailma, sosiaalinen media ja tulevaisuuden vuorovaikutteisuusJarno M. Koponen
Näkökulmia verkottuneeseen maailmaan ja vuorovaikutteiseen olemassaoloon ja viestintään:
Miten sosiaalinen todellisuutemme ja viestintäkulttuurimme on muuttumassa?
Millaisia uusia mahdollisuuksia tämä kehitys avaa nyt ja tulevaisuudessa?
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Työpajassa 11.4.2018 Maria Dean Tapiolan koulusta ja Anne Rongas Tampereen yliopistolta kertoivat, kuinka käyttää koulun lähiympäristöä oppimisympäristönä. Erasmus+ tutkimushankkeessa ATS2020, jota Suomen osalta toteutti Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus hyödynnettiin e-portfolioita ja tavoiteltiin laaja-alaisten osaamisten harjoittelua. Suomessa 20:n tutkimuskoulun toteutukset yhdistettiin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Lisätietoja koko tutkimushankkeesta http://ats2020.eu/
ITK'18 foorumiesitys Johanna Mattila, Najat Ouakrim-Soivio ja Anne Rongas. https://ohjelma.itk.fi/event/interaktiivinen-tekniikka-koulutuksessa-konferenssi-2018-2018-04-11-2018-04-13-1/track/sahkoistyvan-arvioinnin-isot-kirjaimet-208
Vinkkejä oppimistehtävien muotoiluun niin, ettei opiskelija voi kopioida vastauksia mistään. Anne Rongas #jaajotain 2018, aineisto vuodelta 2011 ja lähteenä vuodelta 2005 saman tekijän Facta-verkkopalvelun pedagoginen opas.
Portfoliotyöskentelyyn tai muuhun prosessimaiseen opiskeluun sopivia työkaluja opiskelijalle: kerää, luokittele ja jäsentele itse hankkimaasi aineistoa.
Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Toinen luento: Vuorovaikutteisuus ja interaktiiviset elementit oppimateriaalissa. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Ensimmäinen luento: Mitä tietoja tarvitsen digitaalisen oppimateriaalin tekemisen alkuvaiheessa. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Muistitikku i padille – opeblogin vinkitAnne Rongas
iPad on mainio kuvien ja videoitten kanssa, mutta jos laite ei ole oma, pulmana tuotosten siirtäminen muille laitteille. Pilvipalvelut ja kaapelilla synkronointi toki, vaan nopein apu iPadillä toimivasta tikusta. Tässä Opeblogin http://opeblogi.blogspot.fi/ vinkki.
Podcast – kuinka seurata, kuinka tuottaaAnne Rongas
Podcastit ovat oivallinen keino opiskella ja opettaa asioita. Tämä diasarja on koottu erityisesti oppimisen näkökulmasta. Podcastit ovat vanha, mutta vähän tunnettu sosiaalisen median sisällön jakamisen muoto. Ota podcast mukaan lenkille ja opi leikiten.
2. Lukutaito
Pisa-tutkimuksessa lukutaito
määritellään
kirjoitettujen tekstien ymmärtämiseksi,
käytöksi ja arvioinniksi lukijan omien
tavoitteiden saavuttamiseksi,
tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi
sekä
yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.
5. Kriittinen näkökulma
Kriittinen kasvatusteoreetikko Henry Giroux väittää
artikkelissaan The Spectacle of Illiteracy and the Crisis of
Democracy Yhdysvaltojen kuuluvan maailman
lukutaidottomimpiin kansakuntiin.
Girouxin mukaan uudessa lukutaidottomuudessa ei ole kyse
siitä, etteikö osattaisi lukea ja kirjoittaa vaan yhteiskunnallisesta
kansalaislukutaidosta. Yksityisistä kysymyksistä ei osata tehdä
yleistyksiä. Yhteiskunnallinen toiminta ei ole enää keino
vaikutta omiin oloihin. Keinovalikoima muutttuu barbaarikseksi,
huudellaan ja käytetään eriasteista väkivaltaa. Rasismi
lisääntyy. Ääriryhmät saavat kannatusta. Kriittinen
tiedostaminen vaatisi vaivaa, joka ei kiinnosta.
7. Mashupit ja sulautetut tekstit
Internetissä on mahdollista koostaa sisältövirtaa eri lähteistä
suodattamalla ja ohjaamalla.
Mitä sisältöjen irrottaminen ensisijaisesta asiayhteydestä
vaikuttaa?
Jotta ymmärtäisi, mistä viesti kertoo, on ymmärrettävä jotain
viestin taustasta ja liittymäkohdista muuhun mediakulttuuriin.
Lukija voi kysyä ja tutkia esimerkiksi:
Miten ja miksi viesti on luotu?
Mihin se viittaa?
Minkä osa se on?
Mikä sen asema on suhteessa muihin vastaaviin
esityksiin?
8. Mitä tämä viesti tarkoittaa?
Huom. viesti on suomalainen.
macoute WTF? RT @jorilallo: How major
record labels deal with digital downloads?
Story from inside
My $62.47 Royalty Statement: How Major Labels Cook the Books with Digital Downloads - Major Labels -
Gizmodo
Must read. Really. about 3 hours ago from
TweetDeck
9. Mediaesityksen tulkintarunko
Anu Mustonen on laatinut Art Silverblattia mukaillen selkeän
tulkintarungon, jota voi käyttää erilaisten mediatekstien
avaamiseen ja mediataitojen kehittämiseen. Tulkintarunko
löytyy Mustosen kirjasta Mediapsykologia (WSOY 2001, 35–36).
Tässä esitetään tulkintarungon pääluokittelu.
1. Mediaesityksen tuotantoprosessi: merkitys (miksi, mikä,
mitä), tekijät, kohde
2. Esitysyhteys: historiallinen yhteys, kulttuurinen yhteys,
rakenteelliset tekijät (rahoitus, yhteiskunnalliset taustat)
3. Viitekehys: ensivaikutelma (mitä tuo esille ja painottaa),
juoni, lajityyppi
4. Tehokeinot ja tyyli
5. Mediaviestin vaikutukset (ilmeinen viesti, piiloviesti,
tiedonvälitys, tunnevaikutukset)
11. Blended learning – sulautuva
oppiminen (tai opetus)
Oppiminen ja ympäristö
Oppiminen ja teknisen välineen luoma kehys (vrt. Twitter)
Eri lähteistä koostuva sisältö ja sen ymmärtäminen
Eri ympäristöjen integroituminen ja sulautuminen haastaa
lukijan: kehys voi muuttaa viestiä
Tulkintatilanne ei ole neutraali: moniäänisyys ja dialogisuus
kohdentaa tarkemmin kuin yksiäänisyys vrt.
opettajajohtoisuudesta oppijalähtöisyyteen
Synkronisen ja asynkronisen viestinnän yhdistämisen
haasteet
12. Kirjallisuutta aiheesta
Koonneet Wikiopiston
Uudet lukutaidot -kurssille
Juha Suoranta ja Tere Vadén
Tässä lähteenä myös Kenguru /
Rongas / Medialukutaito