Download to read offline
Uploaded byanita rubin
Tulevaisuus — sinne ja takaisin
Omnia-Varian tulevaisuusverstaassa Espoossa 16.-17.10.2013 esitetyt kalvot
Tulevaisuus — sinne ja takaisin
- 1.
- 2. Mikään tieto eiole merkityksellisempää kuin tieto siitä, mitä ei vielä ole, mutta voisi olla. Mihail Bahtin Rob Gonsalves: 18.11.2013 NEW MOON ECLIPSED 2
- 3. Hesarin pääkirjoitus 13.8.2012:Nyt koulunsa aloittavat työskentelevät vielä 2075. Mikä muuttuu kokonaan? Mikä kasvaa tai vähenee? Mikä pysyy ennallaan? Mikä katoaa? Mitä täysin odottamatonta ilmenee? Ei siis ole kyse vain • oppilaiden kyvystä nähdä tulevaisuus monina mahdollisina ja vaihtoehtoisina malleina, joista on tärkeää kyetä valitsemaan toivottavin, vaan myös • opettajan kyvystä opettaa hahmottamaan vaihtoehtoja ja valitsemaan niistä arvokeskustelu, ja • opetuksesta päättävien kyvystä tukea opettajaa tähän tarvittavan osaamisen hankkimisessa päätöksenteko
- 4.
- 5. Tulevaisuutta koskevat asenteet Skenaariot / tulevaisuuskuvat Valituksitulevat strategiat Passiivinen Puuttuvat Virran vietävänä Reaktiivinen eli sopeutuva ”Bisnestä kuten ennenkin” Sopeutumiskykyinen Preaktiivinen eli ennakoiva Perustuvat trendeille Ennaltaehkäisevä Proaktiivinen eli luova Mahdolliset vaihtoehdot Innovatiivinen Lähde: Godet 2001 18.11.2013 5
- 6.
- 7. Tyytymättömyys jo olemassaolevaanon inhimillisen kehityksen lähtökohta, luonne ja perusta. Toisaalta pyrkimys turvallisuuteen luo tarpeen säilyttää asiat ennallaan. The Bride of Frankenstein ihmisen tarve kehittyä vs. muutosvastarinta Muutos ja muuttumattomuus: • ilmiöiden ominaisuuksia • ajan laatuja Aikaan liittyvät uskomukset muodostavat ajan järjen eli rationaliteetin. 7
- 8. n. 1970 TEHOKKUUS: Enemmän enemmästä INDUSTRIALISMI Materiaaliintensiivinen Teollinen yhteiskunta 18.11.2013 n. 2020-40 LAATU: Enemmänja parempaa vähemmästä Kahden aikakauden välissä Tietoyhteiskunta ELÄMYS: Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna Tuotannon periaate INFORMATIONALISMI Merkitysintensiivinen Yhteiskunnan toimintalogiikka (ajan rationaliteetti) Verkostoyhteiskunta ? Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002; Ståhle 2009 Yhteiskunnan muoto 8
- 9. Ed Miracle: I toldyou so 18.11.2013 9
- 10. Tulevaisuudenskenaario on vapaamuotoinenja näkemyksellinen tarina jostain tulevaisuuden tilanteesta. Skenaario perustuu aina vahvasti nyt käytettävissä olevalle tiedolle. Tarina koostuu • nykytilan analyysistä • loogisen tapahtumaketjun ja prosessien kuvauksesta kohta kohdalta nykyhetkestä tulevaisuudentilaan (ennakoivat skenaariot) tai vaihtoehtoisesti tulevaisuudentilasta nykyhetkeen (normatiiviset skenaariot, backcasting).
- 11. Jatkuvan kasvun skenaario Talouslamaskenaario Paluu menneeseen -skenaario Päätös n * tulokset, seuraukset Mahdollisuusskenaario Ennusteen suunta: Päätösn-1 * tulokset, seuraukset Päätös n-2 * tulokset, seuraukset Päätös 2 * tulokset, seuraukset Päätös 1 * tulokset, seuraukset Backcasting NYT-hetki Forecasting
- 12.
- 13. Ennuste on sellainentulevaisuuden tila, jota sen esittäjä pitää todennäköisimpänä tai ainoana kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen (varma tai luultavasti toteutuva) tulevaisuus on. Tulevaisuudenskenaario (ennakoitu tulevaisuus; mahdolliset maailmat) on yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuden tila monien laadullisesti keskenään erilaisten mahdollisuuksien joukossa. Skenaario antaa siis vastauksia siihen, mitä mahdollisia tulevaisuuksia on odotettavissa ja haasteena on selvittää eri vaihtoehtojen toteutumisen todennäköisyyden taso erilaisten ehtojen tapahtuessa. Sitä varten tarvitaan sekä tietoa että mielikuvitusta. Tutkimuskysymyksenä on, millaisia tulevaisuudet saattavat olla.
- 14. 1. MAHDOLLINEN • objektiivisesti siten,että asioiden kehitys ja tapahtumajärjestys ovat uskottavia ja ne perustuvat tällä hetkellä käytettävissä olevaan viimeisimpään tietoon; • psykologisesti siten, että toimijoiden valinnat ovat ymmärrettäviä ja selitettävissä sekä heidän henkilöhistoriansa että yleisten käyttäytymistä koskevien teorioiden avulla. 2. LOOGINEN Tapahtumat voidaan selittää myös johdonmukaisesti syyn ja seurauksen lain avulla.
- 15. 3. SOSIAALISESTI USKOTTAVA Jottaskenaariossa kuvatut asiat voisivat tapahtua, skenaarion on sisällettävä täsmälliset kuvaukset välttämättömistä toimista ja toimijoista, valinnoista, taustoista, asioiden välisistä suhteista ja käytettävissä olevista resursseista. Oletukset inhimillisestä käyttäytymisestä ja valinnoista pitää voida selittää myös kulttuuristen tekijöiden kuten arvojen, asenteiden, traditioiden ja historian avulla. 4. MIELENKIINTOINEN • Skenaariot, joita pitäisi olla vähintään neljä laadullisesti erilaista, sisältävät kaikki joitain täysin uusia näkökulmia; • Niitä voidaan käyttää toimivina, motivoivina ja hyvinä työkaluina päätöksenteossa.
- 16.
- 17. Heikko signaali onensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla. Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt. Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging issues” 18.11.2013 17
- 18. Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä,jotka muuttavat tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi. Villin kortin ominaisuudet: • sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta • jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat. • villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys, tsunami, 11.9. WTC; osakemarkkinoiden kaatuminen 18.11.2013 18
- 19.
- 20. Driving force onmääräävä tekijä skenaarioiden rakentamisessa (esimerkkinä vaikka naisten työssäkäymisen yleistyminen 1920-luvun puolesta välistä alkaen tai sosiaalipolitiikka tms.) Muokkaavat ja muuttavat yhteiskuntaa, koska ne vaikuttavat päätöksentekoon 1) Ennalta määräytyneet tekijät 2) korkea toteutumisen todennäköisyys ja/tai ennakoitavuus • varmuuden aste korkea (esim. väestönkasvuun liittyvät tekijät: tämän päivän teini-ikäiset ovat huomispäivän työikäisiä, jne.) 2) Kriittiset epävarmuustekijät • voidaan identifioida • voidaan tietää, että niiden vaikutus saattaa olla merkittävä tarkasteltavan asian lopputulokseen (esim. maailman talouteen liittyvä kehitys) 18.11.2013 20
- 21. • Sellaisia päätöksenteonja valintojen taustalla vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista päätöksiä tehtäessä. • Toimivat pääosin tiedostamattomalla tasolla valintojen taustalla. • Ääneen lausumattomia, yhteisesti hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”. • Eivät kuitenkaan välttämättä jatku tulevaisuudessa. • Esim: ns. luonnonlait; ajan palautumattomuus; kuolema 18.11.2013 21
- 22. • Yhteiskunnan taisitä laajemman tason ilmiöitä, näkymättömiä muutosvoimia, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja; • toimivat joko tietoisella tai tiedostamattomalla tasolla valintojen taustalla; • “ajan henkeen” liittyviä asioita ja asiantiloja; • liittyvät usein asenteisiin, arvoihin ja arvostuksiin ja vaikuttavat niiden muutoksiin; • usein kulttuuri- tai sukupolvisidonnaisia; • eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa. • Esim: Turvallisuushakuisuus; “poliittinen korrektius”, tieto käyttäytymisja pukeutumiskoodeista ym. 18.11.2013 22
- 23.
- 24. Maailmassa olemisen kokemussyntyy kahta tietämisen tietä: • maailman tietäminen (knowing the world) • maailmasta tietäminen (knowing about the world) Ihminen elää aina valmiiksi merkityksillä ladatussa maailmassa, vaikka suhde näihin merkityksiin on enimmäkseen tiedostamaton. ➔ Maailma ymmärretään käytännöllisesti, toiminnan kautta. ➔ Käytännön tajuamiseen kiteytyy kaikki kulttuurisesti periytyvä maailman kokeminen ja maailmassa oleminen. Käytännölliseen maailmasuhteeseen ”ruumiillistuvat” sosiaalisten instituutioiden totuudet ja perimmiltään myös se, mitä kutsutaan usein ajan järjeksi tai rationaliteetiksi. (Hannu Linturi)
- 25.
- 26. Asian hoitamisessa, tehtävänsuorittamisessa tai ongelman ratkaisemisessa tarvittavat asenteet, tiedot ja taidot sekä kyky käyttää niitä luovalla ja tilanteen vaatimalla ja usein vuorovaikutteisella tavalla Muodostuvat mm. yhteisöllisistä ja vuorovaikutukseen liittyvistä taidoista, kulttuurisesta osaamisesta (mm. arvot), kyvystä ja halusta vastuunottoon (oppimismotivaatio), arjen käyttötaidoista (mm. informaatioteknologia, sosiokulttuuriset tekniikat) Yksilön oppiminen Tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen • Tulevaisuudenkestävät oppimisen tavat ja muodot koulussa painottuvat yhä enemmän osaamisvalmiuksiin (kompetensseihin) ja osaamisiin itseisarvoisen sivistyksen ja ammattisivistyksen sijasta tai lisäksi. (Hannu Linturi)
- 27. • • • • Kuinka kulttuurin emotionaalistuminenvaikuttaa sosiaaliseen kokemiseen ja maailmasta tietämiseen? Kuinka tunnevaltaisen rationaalisuuden legitimoiminen vaikuttaa siihen, miten nuori ihminen ymmärtää todellisuuden ja oman paikkansa siinä (vaikuttamismahdollisuudet, kehittäminen)? Kuinka lisääntyvä kollektiivinen tunnekokeminen (esim. sosiaalisen median ja muun tiedonvälityksen kautta) vaikuttaa kulttuuriin ja sivistyskäsitykseen (esim. julkinen intiimisyys)? Entä onko oppilaitosten ongelma edelleen viihtymättömyys? • Ja opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta? Entä sisu, kärsivällisyys, vastuullisuus, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde? Kuinka tämä kaikki vaikuttaa nuoren toimintakykyyn, oppimismotivaatioon ja kykyyn valita kestäviä toimintatapoja? 18.11.2013 27
- 28. • Yhdessä tekemisenkulttuuri ja kollektiivinen oppiminen oppivien ryhmien pysyvyys • Kontrollista luottamukseen ja oppimisen vapauteen • Yksilötasolla ohjautuvan ja arvioitavan oppimisen rinnalle ryhmäoppimisen eri muotoja mitä ne muodot voisivat olla? Virtuaaliset koulut, oppimisympäristöt ja sosiaalinen media inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet
- 29.
- 30. • Metakognitiiviset taidotkuten kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky, • kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen hahmottaminen, • aloitteellisuus ja tavoitteellisuus, • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, • innovaatiokyky sekä • kyky ja halu ymmärtää muutosta kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen arvoista?
- 31.