Futura 02/2015: Koulun tulevaisuus 2030Hannu Linturi
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden julkistamistilaisuus 22.5.2015. Lehden teema on Koulun tulevaisuus ja se on jatkos numerolle 3/2014: Oppimisen tulevaisuus.
Futura 02/2015: Koulun tulevaisuus 2030Hannu Linturi
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden julkistamistilaisuus 22.5.2015. Lehden teema on Koulun tulevaisuus ja se on jatkos numerolle 3/2014: Oppimisen tulevaisuus.
3. 3
Luomisen vaikeudesta…
Ennustamisen vaikeudesta…
Albert Einstein
Erotettiin koulusta, koska hänen asenteellaan oli
negatiivinen vaikutus muihin opiskelijoihin;
Epäonnistui yliopiston pääsykokeissa ja joutui vuoden
harjaantumiskoulutukseen ennen kuin pääsi vihdoin sisään,
Oli ainoa valmistuneista, joka ei suoraan saanut
opetusvirkaa, koska yksikään hänen professoreistaan ei
suostunut suosittelemaan häntä;
Yksi hänen professoreistaan nimesi hänet laiskimmaksi
koiraksi, joka ikinä oli tätä yliopistoa käynyt.
4. Ludvig van Beethovenin
Vanhemmille kerrottiin, että hän on liian tyhmä voidakseen ikinä
tulla säveltäjäksi.
Charles Darwinin
Kollegat kutsuivat häntä houkaksi, joka teki typeryksen kokeiluja,
kun hän työskenteli biologisen evoluution teoriansa parissa.
Walt Disney
Sai potkut ensimmäisestä työpaikastaan, koska häneltä
kuulemma puuttui mielikuvitusta.
4
Luomisen vaikeudesta (jatk.)
5. Thomas Edison
kävi vain kaksi vuotta koulua, oli täysin kuuro toisesta
korvastaan, sai potkut sekä ensimmäisestä työpaikastaan
sanomalehden myyjänä että vähän myöhemmin
sähköttäjänä.
Aleksis Kivi
kävi koulukaverinsa kimppuun, kun tämä väitti ettei
Suomeen tule koskaan suomenkielisiä kouluja. Hänet
teljettiin siitä syystä sikakoppiin rauhoittumaan.
5
Luomisen vaikeudesta (jatk.)
7. Matti Kamppinen, Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.):
Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset
(SKS Helsinki, 2002)
900-sivuinen järkäle, jossa alkuosassa esitellään
• tulevaisuudentutkimuksen ”suomalaisen koulukunnan” näkemyksiä
tieteenalan perusteista ja käsitteistä (mm. Pentti Malaska, Osmo
Kuusi, Matti Kamppinen;
• lyhyesti toimintatapoja ja menetelmiä (mm. SSM, delfoi,
strateginen ajattelu)
• tieteenalan lyhyt historia;
• joukko tärkeimpiä vaikuttajia
Toinen osa sisältää artikkeleita tietoyhteiskunnasta, muutoksesta ja
murroksen haasteista, kestävästä kehityksestä, päätöksenteosta,
oppimisesta ja osaamisesta.
7
Tulevaisuudentutkimuksen perusteokset
8. Kirja on suomalainen tulevaisuudentutkimuksen perusteos,
jota käytetään alan oppikirjana yliopistoissa.
Vahvuutena on syvällinen tieteenalan perustan analyysi ja
pohtiva ote. Kirjoittajat eivät artikkeleissaan ole ollenkaan
samaa mieltä kaikesta, vaan käyvät arvokasta ja tieteenalaan
eteenpäin vievää keskustelua epätavallista tieteenalan
perusoppikirjoissa.
Heikkoutena artikkeleiden epätasaisuus ja hajanaisuus sekä
kirjan valtava laajuus
Osa artikkeleista kaipaa myös uudelleenkirjoittamista
8
Tulevaisuudentutkimus-kirja (jatk.)
10. Eleonora Barbieri Masini
Why Futures Studies?
Grey Seal Books, London 1993 (loppuunmyyty)
Kirjoittaja määrittelee tulevaisuudentutkimuksen perusteet ja
periaatteet oman kokemuksensa ja monikulttuurisen
näkökulmansa lähdökohdista.
Kirjassa pohditaan
• aikaa, sen määrittymistä ja määrittämistä ja sen merkitystä
päätöksenteolle ja valinnoille;
• tieteenalan filosofista perustaa;
• käsitteellistä puolta sekä
• metodologisia lähtökohtia ja menetelmiä.
10
Miksi tulevaisuudentutkimusta?
11. Eleonora Masinilla on laaja kokemus ja avara näkemyksellinen
osaaminen tulevaisuudentutkimuksen alueella. Hän on koonnut
kirjaansa ne periaatteet ja sen tiedon, jonka hän sosiologina on
opetusvuosiensa varrella Rooman Gregoriaanisessa yliopistossa
kerännyt.
Kirjan vahvuudet: kirjoitettu erityisesti nuorille, vasta tieteenalaa
aloittelevien näkökulmasta helppolukuisuus ja selkeys,
käsitteet on hyvin avattu. Kirja on kirjoitettu myös kulttuurisesta
ja sosiologisesta näkökulmasta ja se avaa tieteenalan haasteita
erityisesti yhteiskunnan muutoksen kannalta.
Heikkoudet: kirja on valitettavasti loppuunmyyty
hyvinvarustetuissa tutu-kirjastoissa, kopioina.
11
Miksi tulevaisuudentutkimusta? (jatk.)
13. Wendell Bell:
Foundations of Futures Studies. Human Science for a
New Era
Vol. 1: History. Purpose and Knowledge
Vol. 2: Values, Objectivity, and the Good Society
Transaction Publishers, New Brunswick and London 1996 ja 1997
Tämä kirja on se toinen pakollinen tiiliskivi, joka on myös
tieteenalan virallinen oppikirja (yhteensä yli 700 sivua).
1-osassa pohditaan tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden-tutkimuksen
tarkoitusta, tieteenalan suhdetta muihin tieteisiin
(science or art?), epistemologiaa ja kuvaillaan tärkeimpiä
menetelmiä.
2-osa keskittyy tieteenalan arvopohjaan ja erityisesti arvo- ja
tulevaisuusväittämien perusteluihin.
13
Kivijalka
14. Bellin ”tulevaisuusraamatun” hyviä puolia on ensinnäkin se, että
se on kattavin tulevaisuudentutkimuksen tietokirja tällä hetkellä.
Bell on käynyt sitä varten läpi valtavan määrän kirjoja,
artikkeleita, elämänkertoja, tulevaisuudentutkimusta,
sosiologiaa, muita yhteiskunta- ja luonnontieteitä ja filosofiaa.
Toiseksi, kirja on kirjoitettu helposti luettavaksi – ei tarvita kovin
kummoista englannin-osaamista sen ymmärtämiseksi.
Heikkouksiakin teoksessa on: varsinkin 2-osa on paikoitellen
löysää ja epätarkkaa tekstiä, jossa kirjoittajan omat mielipiteet ja
tieteelliset faktat sekoittuvat välillä hämmentävästi. Toisaalta
teoksen laajuus ja syvällisyys korvaavat paljon sen puutteista.
14
Kivijalka
16. Matti Vapaavuori & Santtu von Bruun (toim.)
Miten tutkimme tulevaisuutta?
Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, Acta Futura Fennica 5,
Tampere 2003, 328 s. (2. uudistettu painos)
Suomenkielinen oppikirja ja yleisteos, jota ollaan parhaillaan
uudistamassa.
Kirjassa käydään läpi niin tieteenalan filosofinen ja historiallinen
perusta, menetelmät neljän eri paradigman kautta (systeeminen
kaaos- ja evoluutioajattelu, rakenteellis-innovatiiviset
menetelmät, asiantuntija- ja aikasarjatietoon perustuvat
menetelmät sekä kommunikatiiviseen tulevaisuuden-hahmotteluun
perustuvat menetelmät).
16
No miten sitä tulevaa sitten tutkitaan?
17. Opus on oppikirjamainen ja suhteellisen helppolukuinen –
Pentti Malaskan osuus tulevaisuustietoisuudesta heti kirjan
alussa on kuitenkin hiukan vaikeaselkoisempi. Mukana
kirjoittamassa on ollut joukko maan tunnetuimpia
tulevaisuudentutkimuksen asiantuntijoita (mm. Pentti
Malaska, Mika Mannermaa, Ilkka Niiniluoto, Yrjö Seppälä,
Vuokko Jarva ja monia muita).
Kirjan heikkoutena on sen vanhentuminen. Nykyisessä
versiossa ei ole esitelty uusia menetelmiä ja näkökulmia,
mutta toisaalta uuteen, korjattuun painokseen on tulossa
myös uutta tekstiä.
17
No miten sitä tulevaa sitten tutkitaan? (jatk.)