Lapinlahti-yhteisö esittää Helsingin kaupungille että alueen nykytoiminnan säilyttämistä ja sen kehittämistä mielen hyvinvoinnin keskukseksi, jonka kulmakivet ovat taide, kulttuuri, ympäristö ja kestävä kehitys. Vuodesta 2016 Lapinlahti on toiminut kaikille avoimena taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keitaana. Sairaala-alueen nykyisten toimijoiden tavoite on suojella arvoympäristöä, jatkaa 180-vuotisen mielenterveystyön perintöä ja kehittää toimintaa, joka palvelee kaupunkilaisia muuttuvassa yhteiskunnassa. Lapinlahdessa kulttuuri ja mielenterveystyö yhdistyvät synnyttäen uuden, innovatiivisen ja kansainvälisesti kiinnostavan konseptin. Lapinlahdesta kuoriutuu Helsingin uusi hyvinvointikeskus, joka vahvistaa Helsingin kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja sen kestävää kehitystä.

1. L A P I N L A H T I
3 6 0
M I E L E N H Y V I N V O I N N I N K E S K U S
S U U N N I T E L M A E H D O T U S
Versio: 3.1.2023

2. Kuva: Joha Grönvall

3. K A T S E T U L E V A I S U U T E E N
Vuodesta 2016 Lapinlahti on toiminut kaikille avoimena
taiteiden, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keitaana.
Sairaala-alueen nykyisten toimijoiden tavoite on suojella
arvoympäristöä, jatkaa 180-vuotisen mielenterveystyön
perintöä ja kehittää toimintaa, joka palvelee kaupunkilaisia
muuttuvassa yhteiskunnassa.
Lapinlahdessa kulttuuri ja mielenterveystyö yhdistyvät
synnyttäen uuden, innovatiivisen ja kansainvälisesti
kiinnostavan konseptin.
Lapinlahdesta kuoriutuu Helsingin uusi hyvinvointikeskus,
joka vahvistaa Helsingin kaupunkiympäristön viihtyisyyttä,
elinvoimaisuutta ja sen kestävää kehitystä.

4. K E S T Ä V Ä K E H I T Y S
Taloudellinen kestävyys
on toiminnan edellytys.
Lapinlahden toiminta
tarvitsee vahvan
taloudellisen pohjan.
Ekologinen kestävyys
huomioidaan
kunnostamisessa ja
toiminnassa.
Kulttuurinen kestävyys
on aineellisen ja
aineettoman
kulttuurihistorian
vaalimista ja uudenlaisen
kaupunkikulttuurin
luomista.
Sosiaalinen kestävyys
toteutuu mm.
mielenterveystyössä ja
työllistämistoimissa. Hyvä
mielenterveys kuuluu
osaksi kestävää sosiaalista
ja taloudellista
kehitystä.

5. M I E L E N T E R V E Y S
Mielenterveystyö on muutoksessa. Painopiste siirtyy
korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen,
ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.
Ympäristöllä, kulttuurilla, ihmisten vuorovaikutuksella ja
merkityksellisyyden kokemisella on myönteisiä
mielenterveysvaikutuksia. Inkluusio ja osallistaminen ovat
mielenterveystyön perusta. Lapinlahden Lähde edustaa
uuden ajan mielenterveystyötä ja tarjoaa kaupunkilaisille
mielenterveyttä edistäviä toimintoja.
Lapinlahden alueen asettaminen kaupungin laaja-alaisen
mielenterveystyön keskiöön antaisi alueen arvorakennuksille
niille kuuluvan aseman. Helsinki asettuisi niiden suurten
metropolien joukkoon, jotka näkevät mielenterveyden
merkityksen kaupungin menestymiselle.

6. K A N S A L A I S T O I M I N T A A J A L I I K E T O I M I N T A A
Tarvitsemme paikkoja, joissa tutustumme, kehitämme,
näytämme ja kokeilemme.
Lapinlahdesta muodostuu monipuolinen keskus, jossa
kansalaistoiminta kohtaa liiketoiminnan synnyttäen synergiaa
ja uudenlaisia työpaikkoja. Lapinlahden mielen hyvinvointiin,
kulttuuriin ja kestävän tulevaisuuteen liittyvä työ kytkeytyy
naapurustossa sijaitsevien Maria01- ja Kaapelitehtaan
innovaatiokeskittymiin.
Lapinlahden aktiivinen kansalaistoiminta ja -järjestöt luovat
yhteenkuuluvuutta. Lapinlahden Lähde on kulttuurin, taiteen
ja mielenterveystyön perinteisiä rajoja ylittävä yhteistyö, jonka
takana on merkittävä joukko kulttuuri- ja mielenterveysalan
toimijoita.
Esimerkkejä toiminnasta:
-kansalaistoimintaa
-yhteiskunnallisia yrityksiä (kahvila,
hostelli)
-kuntouttavaa ja työllistävää toimintaa
-oppi- ja tutkimuslaitosten tiloja
(mm SVEPS nuorten työpaja)
-Terapeuttikeskus
-työtiloja taiteen ja kulttuurin tekijöille
-ravitsemusliikkeitä
-hyvinvointialan startup-yrityksiä ja
innovaatioita
-Suomen Ladun ulkoilukeskus

7. P U I S T O J A L U O N T O A R V O T
Lapinlahden alue on valtakunnallisesti
merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Puistoalue on kokonaisuutena historiallisesti
ja kasvillisuudeltaan arvokas. Puistosta
löytyy yli neljäsataa kasvilajia ja -lajiketta.
Puiston vanhimmat puut ja pensaat ovat
sairaalan perustamisen ajoilta, 1840-luvulta.
Kalliopinnoilla on säilynyt laaja esiintymä
sairaalan ylilääkärin C Th Saelanin tuomia
maksaruoholajikkeita sekä muuta
lajirikkautta. Kasvien lisäksi on huomattava
myös monet muut vaalittavat luontoarvot,
kuten alueen hyönteiset.
Puisto on merkittävä osa läntisen
kantakaupunkialueen virkistys- ja
viheralueverkostoa. Kaupungin
luontotietojärjestelmässä alue määritellään
hyvin arvokkaaksi. Suunnitelma ei sisällä
lisärakentamista, koska se ja siitä seuraava
kuluminen uhkaisivat alueen eteläosaa.
Tämä vyöhyke on osoittautunut hyväksi
elinympäristöksi lailla suojellulle ja erittäin
uhanalaiselle kirvelilattakoille.
Tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2035.
Lapinlahti toimii ilmastotyössä uusien
ratkaisujen ja toimintatapojen alustana ja
esittelypaikkana. Aurinkopaneelit tuottavat
uusiutuvaa energiaa. Energia, liikkuminen ja
materiaalikierrot ovat Lapinlahdessa
kokeilujen ja demonstraatioiden kohteena.

8. P U I S T O J A L U O N T O A R V O T
Sairaalaa ympäröivä
historiallinen puisto
suunniteltiin tukemaan
sairaalatoimintoja ja
potilaiden tervehtymistä.
Se on Helsingin
vanhimpia puistoja, josta
vielä löytyy alkuperäisiä
puistosommitelmia
Sairaalan puisto on
historian mittaan
supistunut
huomattavasti. Nyt on
aika kääntää trendi ja
alkaa uudelleen laajentaa
vihreää, erityisesti kohti
nykyistä Länsiväylää.

9. K I R V E L I L A T T A K O I
Lapinlahden puistossa on Suomen merkittävimmät mukulakirvelin
(Chaerophyllum bulbosum) ja luonnonsuojelusasetuksen mukaan
erityisesti suojeltavan kirvelilattakoin (Depressaria chaerophylli)
esiintymät.
Liito-oravat, lepakot, arvoniityt ja laguunibiotoopit kuuluvat alueen
suojeltaviin luontoarvoihin.
Mukulakirveli:
2011 Esiintymä
2020 Runsas esiintymä
2020 Yksittäisisä kukintovarsia
2017 Arvoniityt, kaupungin inventointi

10. K U N N O S T U S P E R I A A T T E E T
Sairaalan päärakennus on Carl
Ludvig Engelin suunnittelema
empiretyylinen,
arkkitehtonisesti
poikkeuksellisen arvokas
rakennus. Rakennukset saivat
1994 rakennusperintölain
suojan.
Rakennuksissa on korjaus-
velkaa, mutta runko on säilynyt
hyväkuntoisena ja julkisivu
sekä vesikatto on kunnostettu.
Rakennukset kunnostetaan
sosiaalisena hankkeena,
hyödyntäen koeteltua
alkuperäistä rakennustekniikka
ja materiaaleja.
Sisätilojen kunnostus voidaan
suorittaa kiirehtimättä ja
harkiten historiallisia
kerrostumia vaalien ja
ylikorjaamista välttäen.
Alkuperäinen huonejako
palautetaan ja lisätyt väliseinät
puretaan. Keskiosat ja käytävät
restauroidaan näyttävästi.
Lapinlahdesta tulee on
kiertotalouden esimerkkialue.
Lapinlahdessa siirrytään
kertakäyttöisestä
rakentamisesta jatkuvaan
korjaamiseen ja ylläpitoon.

11. T A L O T E K N I I K K A
Lämmönlähteenä on
hybridijärjestelmä, jossa lämpö
tuotetaan pääasiassa
maalämmöllä, hiilineutraalilla
kaukolämmöllä tuettuna.
Merkittävä osa
kiinteistösähköstä voitaisiin
tuottaa länsiväylän meluesteen
yhteyteen rakennettavasta
aurinkovoimalasta.
(Aurinkobaana)
Pääasiassa ilmanvaihto voi
toimia painovoimaisesti,
tarvittaessa matalapaineisella
puhaltimella avustettuna.
Auditorioon, ravintolaan ja
yleisiin WC-tiloihin tulee
koneellinen tulo ja poisto -
ilmanvaihto.

12. K O Y L A P I N L A H D E N L Ä H D E
Muodostetaan
Kiinteistöosakeyhtiö
Lapinlahden Lähde, joka
hankkii omistukseensa ja
hallinnoi rakennuksia.
Kullekin rakennukselle
muodostetaan tontti, joka
vuokrataan kaupungilta 50
vuodeksi hintaan 0,80 €
/m2 /kk.
Puiston rakennelmat,
jääkellari ja ruumiskellari,
jäävät kaupungin
omistukseen.

13. L A P I N L A H T I - S Ä Ä T I Ö
Säätiön tarkoituksena on
edistää helsinkiläisten
mielenterveyttä tukemalla
Lapinlahden sairaalan
rakennusten ja puiston käyttöä
mielenterveyden edistämisen
keskuksena.
Säätiö on osakkaana
perustettavassa
kiinteistöosakeyhtiössä.
Toimintaansa varten säätiö
kerää avustuksia kansalaisilta
ja yhteisöiltä.
Perustajat ovat sitoutuneet
luovuttamaan säätiölle 100 000
euron peruspääoman.

14. T O I M I J A T
Nykyiset toimijat
Helsingin kaupungin omistamia
Lapinlahden kiinteistöjä vuokraavat Mieli
ry:n perustama yhteiskunnallinen yritys
Lapinlahden Lähde Oy sekä luovan alan
toimijoiden työtilayhteisö Osuuskunta
Lapinlahden Tilajakamo.
Yhteiskunnallinen yritys Kakspy Palvelut
Oy toimii Alvila-kodin palveluntuottajana
Y-säätiön omistamassa rakennuksessa.
Tulevat operaattorit
Mielenterveyttä edistävä kansalaistoiminta,
kotouttamistoiminta, asukastila ja museo: Pro
Lapinlahti mielenterveysseura ry
Terapiatilat: Dream Broker oy
Nuorten työpaja: Svenska Framtidsskolan i
Helsingforsregionen Ab
Hostelli: Yhteiskunnallinen yritys Lapinlahden
Lähde Oy
Liikuntapalvelut ja sauna: Suomen Latu
Taiteilijoiden työtilat: Osk Tilajakamo
Kahvila ja designmyymälä: Pro Lapinlahden
Tuki Oy
Alvila-koti: Kakspy Palvelut Oy
Venetsian työresidenssit: säätiöt

15. P Ä Ä R A K E N N U K S E N T I L A T
Avoimet tilat
Ravintola- ja kahvilapalvelut
Tapahtuma- ja konferenssitilat
Elokuvateatteri / auditorio
Terapiahotelli, hyvinvointipalvelut
SVEPS, nuorten työpaja
Suomen Latu, toimistotilat
Muut toimisto- ja ateljeetilat

16. P E R U S T A M I S K U S T A N N U K S E T
Päärakennus yhteensä 14,6 M€
Rakennuttaminen 1,5 M€
Rakennustekniset työt 9,1 M€
LVI-työt 1,0 M€
Sähkötyöt 1,2 M€
Hankevaraukset 1,9 M€
Venetsiatalo 3,5 M€
Huoltorakennus (sauna) 1,2 M€
Kaikki rakennukset yhteensä 19,3 M€ (alv 0%)
Omenapuutaloon, terapiataloon ja talliin ei
kohdistu perustamiskustannuksia.
Päärakennuksen korjausaste 53,9%.
Rakennuskustannusindeksi (2015=100) 120,4
(11/2022).
Korjauskustannukset on arvioitu Lapinlahti
360 suunnitelmaehdotuksen mukaan.
Kustannuslaskelman on tehnyt A-insinöörit
rakennuttaminen Oy 22.5.2019

17. Y L L Ä P I T O K U S T A N N U K S E T
Lämmitys (toteutuneen kulutuksen mukaan) 1,57 € /m2/kk 113 000 €/v
Vesi 0,1 € /m2/kk 7 200 €/v
Kiinteistöhuolto 0,5 € /m2/kk 36 000 €/v
Jatkuva kunnossapito 2,5 € /m2/kk 180 000 €/v
Tonttivuokra 0,8 € /m2/kk 57 600 €/v
Yhteensä 5,5 € /m2/kk 400 000 €/v (sis. alv)
Laskennallinen neliömäärä 6000 m2. Vuoden 2021 hintataso.

18. V I I D E N V U O D E N K O R J A U S V A I H E E N
T U L O - J A M E N O A R V I O ( 2 0 2 4 - 2 0 2 8 )
TULOT
Yhtiövastiketulot yhteensä /5 v 4,7 M€
Päärakennus 2026-2028 3,7 M€
Venetsiatalo 2025-2028 0,7 M€
Huoltorakennus (sauna) 0,16 M€
Terapiatalo 0,1 M€
Omenapuutalo 0,06 M€
Vieras pääoma 21,2 M€
MENOT
Perustamiskustannukset 19,3 M€
Alv 24% 4,6 M€
-josta alv-vähennys 65% -3,0 M€
Ylläpitokustannukset (korotus 2%/vuosi) 2,1 M€
Rahoituskustannukset (korko 3%) 1,6 M€
Tulot yhteensä /5 v. 25,9 M€ Kustannukset yhteensä /5 v. 25,9 M€

19. V A I H E I T T A I N E N K O R J A U S O N
K U S T A N N U S V A I K U T T A V A M P I
• Vaiheittainen korjaus saattaa lisätä työmaakustannuksia jonkin verran
• Vaiheittainen korjaus tulee kuitenkin kaupungille kokonaisuudessaan noin 5 miljoonaa euroa
edullisemmaksi kun kaikkien rakennusosien yhtäaikainen korjaus, joka lopettaa toiminnan
• Vaiheittainen korjaus mahdollistaa nykytoiminnan jatkumisen, joka
• tuottaa kaupungille säästöjä työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja sote-menoissa
• mahdollistaa toiminnan valtionavustusten jatkumisen keskeytyksettä
• tuottaa kaupungille verotuloja työllistymisen kautta
• Vaiheittainen korjaus vähentää toiminnan alasajon ja uudelleen käynnistämiseen liittyviä riskejä
• Vaiheittainen korjaus mahdollistaa ”talon oppimisen” työn edetessä ja ehkäisee hätiköityjä,
vähemmän onnistuneita ratkaisuja ja ylikorjaamista

20. Vaihe 1 Vaihe 3
Vaihe 2
V A I H E I T T A I N E N K O R J A U S

21. P E R U S T A M I S K U L U I S T A S Y N T Y N Y T
V E L K A O N M A K S E T T U 2 5 V U O D E S S A
TALOUSARVIO (ESIMERKKIVUOSIA) 2029 2039 2049
Yhtiövastiketulot yhteensä/v 1,17 M€ 1,43 M€ 1,73 M€
Päärakennus 0,87 M€
Venetsia 0,19 M€
Huoltorakennus 0,04 M€
Terapiatalo 0,03 M€
Omenapuutalo 0,02 M€
Kustannukset yhteensä 1,17 M€ 1,43 M€ 1,73 M€
Ylläpitokustannukset (korotus 2%/vuosi) 0,44 M € 0,54 M€ 0,66 M€
Rahoituskustannukset (3%) 0,50 M€ 0,41 M€ 0,22 M€
Velan lyhennys 0,23 M€ 0,48 M€ 0,87 M€
Velan määrä 16,7 M€ 13,1 M€ 6,3 M€