Välittävät verkostot? Tukiverkostot koulutuspolulta poikenneiden nuorten kuva...Sanna Mäkinen
Esityksessä kuvataan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten elämänkerrallisiin haastatteluihin pohjautuen nuorten institutionaalisia ja henkilökohtaisia tukiverkostoja elämänkulun merkittävissä siirtymävaiheissa. Haasteltavat nuoret ovat osallistuneet ESR-rahoitteiseen Nuorten tuki- projektiin keväällä 2014. Esitys on osa väitöstutkimusta, jossa tarkastelen katkonaisia ja keskeytyneitä koulutuspolkuja kulkeiden nuorten toimijuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia elämänsä suunnanotoissa.
Arjen puheenvuoro – hyvinvointia rakentamassa
Rehtori Ari Kontoniemi, Vihtavuoren koulu, Laukaa
- Puheenvuoro Suomen UNICEFin kouluhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuudessa 19.11.2012.
Välittävät verkostot? Tukiverkostot koulutuspolulta poikenneiden nuorten kuva...Sanna Mäkinen
Esityksessä kuvataan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten elämänkerrallisiin haastatteluihin pohjautuen nuorten institutionaalisia ja henkilökohtaisia tukiverkostoja elämänkulun merkittävissä siirtymävaiheissa. Haasteltavat nuoret ovat osallistuneet ESR-rahoitteiseen Nuorten tuki- projektiin keväällä 2014. Esitys on osa väitöstutkimusta, jossa tarkastelen katkonaisia ja keskeytyneitä koulutuspolkuja kulkeiden nuorten toimijuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia elämänsä suunnanotoissa.
Arjen puheenvuoro – hyvinvointia rakentamassa
Rehtori Ari Kontoniemi, Vihtavuoren koulu, Laukaa
- Puheenvuoro Suomen UNICEFin kouluhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuudessa 19.11.2012.
Suku mahdollistajana? - Perheverkostojen merkitys koulutusmahdollisuuksien ta...INDIRECT research project
Hannu Lehti: Suku mahdollistajana? - Perheverkostojen merkitys koulutusmahdollisuuksien tasa-arvolle. Esitys Kaikille samat mahdollisuudet - mutta miten? -seminaarissa 1.2.2019.
Vetovoimala-hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen malli tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. Hankkeessa nivelvaiheen toimijat eri puolilla Suomea ovat yhteistyössä kehittäneet toimivia ohjauskäytänteitä arjen työhön. Tule kuulemaan, millaisia ovat Vetovoimalassa pilotoidut toimintamallit ja alueilta esiinnousseet hyvät käytänteet. Poimi niistä parhaat omaan työhösi.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö: mahdollisuudet, käytännöt, hyödytTomi Kiilakoski
Puheenvuoro Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa 8.10. 2014 Oulussa. Perustuu Nuorisotutkimusseuran marraskuussa 2014 julkaisemaan teokseen Koulu enemmän.
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Mitä tulee huomioida oppimisympäristössä ja opetuksessa kun ryhmässä on näkövammainen lapsi tai oppilas? Millainen on oppilaan tukiverkosto ja mistä voi saada tukea, niin oppilaalle kuin oppilaan parissa työskenteleville aikuisille?
Valtteri Kivelä ja Juho Lempinen, Kota ry
Työpajassa tutustutaan KOTA ry:n toteuttamaan seikkailukasvatukselliseen lasten pienryhmätoimintaan,
jota toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa. Ryhmätoiminta on tarkoitettu yksinäisille, ilman harrastuksia
oleville, rohkaistumista ja vahvistumista tarvitseville vitosluokkalaisille oppilaille. Työpajassa esitellään
ryhmän toteutuksen kokemuksia sekä yhteistyötä koulun kanssa esimerkkien kautta ja keskustellen (ei toiminnallinen paja). Pajassa käydään läpi seikkailukasvatuksellisen toiminnan soveltamista, ohjaajan roolia ja tehtäviä, ryhmätoiminnan viitekehystä sekä toiminnan tuloksia.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
Yhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukenaLIKESresearchcenter
Diaesityksessä kerrotaan tutkimustuloksia henkilökunnan osallisuuteen liittyvistä kokemuksista Liikkuvissa kouluissa. Diaesitys on sellaisenaan vapaasti käytettävissä. Lisätietoja: www.liikkuvakoulu.fi.
Suku mahdollistajana? - Perheverkostojen merkitys koulutusmahdollisuuksien ta...INDIRECT research project
Hannu Lehti: Suku mahdollistajana? - Perheverkostojen merkitys koulutusmahdollisuuksien tasa-arvolle. Esitys Kaikille samat mahdollisuudet - mutta miten? -seminaarissa 1.2.2019.
Vetovoimala-hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen malli tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. Hankkeessa nivelvaiheen toimijat eri puolilla Suomea ovat yhteistyössä kehittäneet toimivia ohjauskäytänteitä arjen työhön. Tule kuulemaan, millaisia ovat Vetovoimalassa pilotoidut toimintamallit ja alueilta esiinnousseet hyvät käytänteet. Poimi niistä parhaat omaan työhösi.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö: mahdollisuudet, käytännöt, hyödytTomi Kiilakoski
Puheenvuoro Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa 8.10. 2014 Oulussa. Perustuu Nuorisotutkimusseuran marraskuussa 2014 julkaisemaan teokseen Koulu enemmän.
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Mitä tulee huomioida oppimisympäristössä ja opetuksessa kun ryhmässä on näkövammainen lapsi tai oppilas? Millainen on oppilaan tukiverkosto ja mistä voi saada tukea, niin oppilaalle kuin oppilaan parissa työskenteleville aikuisille?
Valtteri Kivelä ja Juho Lempinen, Kota ry
Työpajassa tutustutaan KOTA ry:n toteuttamaan seikkailukasvatukselliseen lasten pienryhmätoimintaan,
jota toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa. Ryhmätoiminta on tarkoitettu yksinäisille, ilman harrastuksia
oleville, rohkaistumista ja vahvistumista tarvitseville vitosluokkalaisille oppilaille. Työpajassa esitellään
ryhmän toteutuksen kokemuksia sekä yhteistyötä koulun kanssa esimerkkien kautta ja keskustellen (ei toiminnallinen paja). Pajassa käydään läpi seikkailukasvatuksellisen toiminnan soveltamista, ohjaajan roolia ja tehtäviä, ryhmätoiminnan viitekehystä sekä toiminnan tuloksia.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
Yhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukenaLIKESresearchcenter
Diaesityksessä kerrotaan tutkimustuloksia henkilökunnan osallisuuteen liittyvistä kokemuksista Liikkuvissa kouluissa. Diaesitys on sellaisenaan vapaasti käytettävissä. Lisätietoja: www.liikkuvakoulu.fi.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivässä Tampereella 6.10.2016 (THL). Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen (Tampereen kaupunki).
Grasten salonen
Eheä oppiminen kasvun tukena - Opetushallituksen 4.2.2016 seminaarissa pitämäni esitelmä. Miten opetuksen eheyttäminen tukee lapsen kasvua? Millä tavalla uusi opetussuunnitelma tukee lapsen kasvua ja mahdollistaa opetuksen eheyttämisen.
Kansallinen ja maakunnallinen LAPE-kehittämistyöTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kansallinen ja maakunnallinen LAPE-kehittämistyö, Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL ja Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...THL
Esitys LAPE-muutosagenttien ja projektin johtajien tapaamisessa 13.6.2017. Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH ja Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL.
Similar to Liikkuvien koulujen näkökulmia osallisuuteen (20)
Lisää viihtyvyyttä ja oppimista - Henkilöstön kokemuksia liikkumisen edistämi...LIKESresearchcenter
Diaesityksessä kerrotaan tutkimustuloksia henkilöstön kokemuksista liikkumisen edistämisestä toisen asteen oppilaitoksissa. Diaesitys on sellaisenaan vapaasti käytettävissä. Lisätietoja: www.liikkuvaopiskelu.fi.
Tuloksia lukiolaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja ajatuksia liikkumisen lisäämisestä. Kirsti Siekkinen, Harto Hakonen, Janne Kulmala ja Tuija Tammelin.
Tieteellisessä tutkimuksessa liikunnalla on havaittu useita vaikutuksia oppimiseen. Opetushallitus ja LIKES-tutkimuskeskus ovat julkaisseet tutkimuskatsauksen vuosien 1990–2016 aikana tiedelehdissä julkaistuista tutkimuksista, jotka käsittelevät koulupäivän aikaista liikuntaa ja oppimista. Lisätietoja: https://www.likes.fi/ajankohtaista/koulupaivan-aikainen-liikunta-ja-oppiminen
KesLi ja LIKES toimivat työparina osatoteuttajan rooleissaan Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi -hankkeessa (KSLAPE), joka on osa valtakunnallista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE, 2017-2018). KesLin ja LIKESin yhteinen osio liittyy perheiden matalan kynnyksen palvelujen kehittämiskokonaisuuteen ja siinä erityisesti varhaiskasvatukseen ja harrastustoimintaan. Tavoitteena on jalkauttaa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia käytäntöön koko maakunnassa sekä saada harrastusten kysyntä ja tarjonta kohtaamaan yhdenvertaisemmin.
Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013−2015. Oppilaat liikkujina ja koulun aktiviteettien suunnittelijoina. LIKES-tutkimuskeskus 2016.
2. Oppilaiden osallisuus on Liikkuvan koulun
keskeinen tavoite. Liikkuva koulu -toiminta tuo
paljon mahdollisuuksia oppilaiden osallisuuden
kehittämiseen kouluissa.
Osallisuus on laaja käsite ja siihen sisältyy paljon
henkilökohtaista tunnetta, jota on vaikea tavoittaa.
Konkreettinen toiminta ja yhdessäolo luovat usein
pohjaa osallisuuden tunteelle.
3.
4. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti
koulupäivän aikaiseen liikkumiseen
• Oppilaat osallistuvat aktiivisesti
koulupäivän aikaiseen liikkumiseen
erityisesti alakouluissa – yläkoulujen
oppilaiden liikkuminen on
huomattavasti vähäisempää.
5. Oppilaat osallistuvat koulupäivän aikaisen liikkumisen
suunnitteluun
• Alakoululaiset osallistuvat liikkumisen
suunnitteluun koulussa aktiivisemmin
kuin yläkoululaiset – alakoululaisistakin
vain alle puolet osallistuu.
• Kouluissa on hyvä luoda yhä enemmän
toimintatapoja, joiden avulla jokaisella
oppilaalla olisi mahdollisuus saada
äänensä kuuluviin ja tulla kuulluksi.
6.
7. Oppilaat ovat järjestämässä Liikkuva koulu -toimintaa
ja siihen liittyviä toimenpiteitä
• Noin kolmannes oppilaista osallistuu
Liikkuva koulu -toiminnan
järjestämiseen. Järjestämiseen
osallistumisessa ei ole suuria eroja
alakoulun ja yläkoulun välillä. Suurin osa
toiminnan järjestämisestä näyttäisi
olevan opettajien vastuulla.
• Ovatko oppilaat käyttämätön voimavara?
8.
9. Koululla on kohdennettuja toimenpiteitä
vähän liikkuvien oppilaiden liikkumisen edistämiseen
• Vain viidennes alakouluista on
suunnannut osan Liikkuva koulu
-toiminnastaan vähän liikkuvien
oppilaiden liikkumisen edistämiseen;
yläkouluissa tilanne on tätäkin
huomattavasti heikompi.
• Oppilaiden kuuleminen ja yhteistyö
oppilaiden kanssa voi synnyttää uusia
ideoita myös toiminnan suuntaamiseksi
vähän liikkuville.
10. Henkilökunta toteuttaa yhdessä oppilaiden kanssa
koulun aktiivista toimintakulttuuria
• Alakouluissa oppilaat ja opettajat
toteuttavat yhteistyössä
koulupäivän aikaisia
aktiviteetteja huomattavasti
enemmän kuin yläkouluissa.
Taustalla vaikuttavat
todennäköisesti erilaiset
koulukulttuurit ja toimintatavat.
• Aikuisten rooli on ratkaiseva
oppilaiden osallisuuden
kehittämisessä – henkilökunta
luo edellytykset osallisuudelle.
11.
12. Osallisuus vaatii työtä toteutuakseen
• Oppilaat tarvitsevat aikuisten tukea, jotta he voivat olla mukana toteuttamassa
liikkuvampaa koulupäivää.
• Tämä edellyttää myös koulun henkilökunnan osallisuutta sekä halua muuttaa totuttuja
toimintatapoja.
• On löydettävä aikaa, halua ja tapoja kuunnella sekä erilaisia oppilaita että erilaisia
aikuisia; pelkkä kuuleminen ei riitä.
• Niin oppilailla kuin opettajillakin on vapaa-ajan harrastustensa myötä paljon taitoja,
joita voisi hyödyntää sopivalla tavalla aktiivisemman koulupäivän toteuttamisessa.
(Liikkuva koulu -seminaarin työpaja)
13.
14.
15. Tiivistelmässä on hyödynnetty seuraavia aineistoja:
• Liikkuvan koulun nykytilan arviointi 2015–2016 (n=1272),
Tulokset perustuvat koulujen itsearviointiin (liikkuvakoulu.fi/nykytila)
• Valtakunnallinen Liikkuva koulu -seminaari 3.–4.4.2017 Helsingissä,
ennakkotehtävä
• Valtakunnallinen Liikkuva koulu -seminaari 12.–13.4.2016 Turussa,
Nykytilan arviointi -työpaja
• Liikkuva koulu -ohjelman seurannan oppilaskyselyt 2013–2015