OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppimisessa
Professori Jorma Enkenberg
KM Anu Liljeström
FT Henriikka Vartiainen
OPS2016: Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) laaja-alaisten taitojen oppimisessa
Professori Jorma Enkenberg
KM Anu Liljeström
FT Henriikka Vartiainen
Museo DOPoppimisympäristönä- luento 25.10.2013
Henriikka Vartiainen
Nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto,
Filosofinen tiedekunta,
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto,
Savonlinnan kampus
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä: Design-suuntautunut toimintakulttuuri, oppiminen, oppimispolku, opettaminen ja oppimisen arviointi. Yhteeveto Lappeenrannan koulutusdioista keväällä 2016.
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-oppimisprojektien jakaminen. Lappeenranta 13.4 ja 14.4 .2016.
Museo DOPoppimisympäristönä- luento 25.10.2013
Henriikka Vartiainen
Nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto,
Filosofinen tiedekunta,
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto,
Savonlinnan kampus
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä: Design-suuntautunut toimintakulttuuri, oppiminen, oppimispolku, opettaminen ja oppimisen arviointi. Yhteeveto Lappeenrannan koulutusdioista keväällä 2016.
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-oppimisprojektien jakaminen. Lappeenranta 13.4 ja 14.4 .2016.
Similar to Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia – oppilaat kehittämishaasteen kautta suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa
Oppimisanalytiikka – Mahdollisuudet ja edessä olevat haasteet Euroopan koulum...Riina Vuorikari
Esitys pohjautuu Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskuksen (JRC) selvitykseen Oppimisanalytiikan käytöstä opetuksen ja oppimisen tukena, se listaa mahdollisuudet ja edessä olevat haasteet Euroopan koulumaailmalle.
Esitys "Seuranta ja indikaattorit kestävässä kaupunkiliikenteessä" -seminaari, 16.9.2015. Tavoitteena esitellä avoimen aineiston mahdollisuuksia kestävän kaupunkiliikenteen indikaattorien tuottamiselle, sekä hahmotella tulevaisuuden aineistoja. Kontribuutiot: Tuuli Toivonen, Henrikki Tenkanen, Perttu Saarsalmi, Olle Järv, Maria Salonen, Jaani Lahtinen, Accessbility Researcg Group (www.helsinki.fi/science/accessibility)
5. Luento tieto- ja viestintätekniikan pedagogiset perusteet: tulevaisuus syn...Jari Laru
TÄllä luennolla kurkistetaan hieman TVT-aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen. Mukana on sekä jo valmistuneiden väitöskirjojen aihepiirejä ett' meneillään olevia tutkimushankkeita. Luennolla on myös kolme vierailijaa kertomassa omista tutkimuksista
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Henriikka Vartiainen
Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen opetus- ja oppimisprosessiin -kurssin 2014 demo 10. Yhteenvetoa muodostuneista oppimisen kohteista, välineistä sekä yhteisöistä.
Similar to Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia – oppilaat kehittämishaasteen kautta suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa (20)
The document discusses how generative AI is transforming educational practices. It presents several papers and research projects on this topic, including using text-to-image generative models in craft education, co-creating digital art with generative AI, and teacher educators' perspectives on ChatGPT and the future of education. The talk will explore how generative AI influences knowledge creation, social practices, and moral/ethical decision making. It will also provide examples of integrating generative AI into democracy education and craft teacher education. Overall, the document argues that generative AI raises important questions about its impact and how we can design emergent learning with human-AI networks.
K-12 Computing Education for the AI Era: From Data Literacy to Data AgencyHenriikka Vartiainen
1) The keynote presentation discusses the need to update K-12 computing education from a focus on computational thinking to include data literacy and data agency given the rise of artificial intelligence and machine learning.
2) Examples are provided of emerging approaches to teaching AI/ML concepts to students, such as workshops exploring image recognition tools and having students design their own machine learning applications.
3) Significant changes are needed in K-12 computing education due to differences between classical programming paradigms and modern data-driven AI, including new technical concepts, problem-solving approaches, sources of problems, and ethical considerations around topics like algorithmic bias and data privacy.
Towards 21 century skills - Pedagogical insights for DIGIFOR teachers
Henriikka Vartiainen, Päivikki Liukkonen & Saara Nissinen
University of Eastern Finland
Computational thinking and making in the age of machine learningHenriikka Vartiainen
This document discusses the challenges and opportunities that machine learning and artificial intelligence present for design and technology (D&T) education. It notes that students' lives will increasingly involve AI and machine learning, which enables new types of automated jobs. The document argues that D&T education should focus on developing students' data agency, curiosity, creativity, sense-making skills, and design skills that are difficult to automate like social-emotional intelligence. It asserts that when machines perform routine tasks, they can free up people to focus on more imaginative work.
This document discusses insights for developing 21st century skills. It outlines several important 21st century skills like critical thinking, problem solving, collaboration, creativity and citizenship. It also discusses how knowledge exists both explicitly in books and tacitly in people's practices. Developing these skills requires novel design thinking and approaches to help people interact and solve complex problems. Additionally, rapid technology changes have impacted labor needs, calling for new pedagogical approaches to develop skills for an automated future.
This document summarizes a study on teachers' insights into connected learning networks. The study examined emerging activities and forms of participation in connected learning networks. It found that teachers participated in these networks through sharing resources and expertise, collaborating on projects, and engaging in professional development activities. The networks supported community-building and opportunities for learning among teachers.
Liikkuva koulu osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia – oppilaat kehittämishaasteen kautta suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa
1. LIIKKUVA KOULU OSANA MONIALAISIA
OPPIMISKOKONAISUUKSIA
oppilaat kehittämishaasteen kautta suunnittelemassa,
toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa
Anu Liljeström, Itä-Suomen Aluehallintovirasto
FT Henriikka Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen Liikkuva koulu – seminaari 28.9.2016
2.
3. OPPILAAT KEHITTÄMISHAASTEEN KAUTTA SUUNNITTELEMASSA,
TOTEUTTAMASSA JA ARVIOIMASSA TOIMINTAA
Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen,
S. (2013). Making learning whole: an
instructional approach for mediating the
practices of authentic science inquiries.
Cultural Studies of Science Education. 8
(1), 51-86.
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen,
S. (2013). The case of design-oriented
pedagogy: What students’ digital video
stories say about emerging learning
ecosystems. Education and Information
Technologies.
Vartiainen, H. (2014). Principles for
Design-Oriented Pedagogy for Learning
from and with Museum Objects.
Publications of the University of Eastern
Finland. Dissertations in Education,
Humanities, and Theology., no 60.
University of Eastern Finland, 2014.
http://doppolkuja.blogspot.fi/
http://www.openmetsa.fi/openpolkuja
4. 1. KEHITTÄMISHAASTEEN TUNNISTAMINEN JA HAVAINNOINTI
Miten, missä ja kenelle haaste näyttäytyy meidän elämässä ja lähiympäristössä?
Monimutkainen ongelma: Koulun lähellä on vaarallinen risteys. Osittain tästä syystä koulumatkaa ei kuljeta jalan tai pyörällä
2. NÄKÖKULMIEN MUOTOILU OSAAMISEN, RESURSSIEN JA TARPEIDEN SUUNNASSA
Mitä tarpeita haasteeseen liittyy? Kenen asianosaisen tai ammattilaisen näkökulmasta? Mitä haasteesta jo tiedetään?
Mietitään ja havainnoidaan risteystä jalankulkijan, pyöräilijän, mopoilijan, autoilijan, poliisin ja liikennesuunnittelijan näkökulmista. Etsitään
tutkimustietoa liikenneonnettomuuksista ja niiden ehkäisystä. Pohditaan mitä sopivia välineitä koulussa on käytössä ja mitä voidaan etsiä koulun
ulkopuolelta: Kamera, nauhuri, havaintojen kirjaamisen välineet (digi tai paperi), poliisin kanssa tutka jne,
3 TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
Mikä on se kysymys, johon ratkaisuehdotus antaa vastauksen? Kuka tai ketkä voisivat auttaa ratkaisun rakentamisessa? Mitkä tietoresurssit ja välineet
voisivat soveltua haasteen ratkaisuehdotusten kehittelyyn?
Tavoitteena rakentaa perusteltu ratkaisuehdotus jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Haastatellaan asianosaisia ja poliiseja
liikennesääntöjen noudattamisesta. Tehdään liikennelaskenta. Havainnoidaan liikennesääntöjen noudattamista.
4. EMPIIRISEN AINEISTON KOKOAMINEN, PROTOTYYPPIEN TEKEMINEN JA TESTAUS
Haastattelu, kysely, havainnointi, näytteiden ottaminen, kokeen tekeminen, mallintaminen, ohjelmointi...jne.
Tuotetaan haastattelukysymykset liikenneturvan aineiston tuella ja toteutetaan haastattelu. Suunnitellaan ja toteutetaan haastatteluaineiston tuella
systemaattisen aineistonkeruu liikennekäyttäytymisestä ko. risteyksessä, joka kohdistuu erityisesti koulupäivän alkuun ja loppuun. Käytetään
mielikuvitusta tutkimusvälineiden kehittelyssä.
5. AINEISTON ANALYYSI, AJATTELUN JA TOIMINNAN UUDELLEENMUOTOILU
MIten aineistoa käsitellään (luokitellaan/lasketaan/editoidaan...jne.) uuden luomista tukevalla tavalla?
Verrataan haastatteluaineiston ja risteyksestä kerätyn aineiston tuella sitä, mitä asianosaiset sanovat ja todellisuudessa tekevät. Tarkastellaan tuloksia
suhteessa asiantuntijoiden tietoon. Pohditaan ratkaisuehdotusta yhdeen kootun aineiston suunnassa.
6. RATKAISUN RAKENTAMINEN , ARVIOINTI JA JAKAMINEN
MIten, missä ja kenelle?
Tuotetaan kehittämisehdotus, jota testataan ja arvioidaan pikkuautosimulaatiolla. Simulaatio videoidaan ja liitetään osaksi tutkimusraporttia. Esitetään
ratkaisuehdotus asiantuntijalle, korjataan ehdotusta palautteen perusteella. Lopullinen kehittämisehdotus jaetaan koulussa toisille oppilaille,
vanhemmille, lehdistölle ja toimitetaan aloitteena kaupunginvaltuustoon.
5. 5
ARVIOINTI
ARVIOINTI KOHDE MUOTO TOIMIJAT
Osallistuminen Yksittäinen
oppilas
Itsearviointi Oppilas
Oppimisprosessi Pienryhmä Havainnointi
Itsearviointi
Opettaja/
opettajien ryhmä
Oppilaiden pienryhmä
Tiedollinen ja
taidollinen oppiminen
Digitarina
Valkoinen paperi
(pre/post)
Vertaisarviointi
Dokumentti-
analyysi
Opettaja/
opettajien ryhmä
Oppilasryhmä
doppolkuja.blogspot.fi
TOIMINNAN
AIKAINEN
ARVIOINTI
Paikanmääritys 1
Paikanmääritys 2
6. 6
IDEOIDEN IDEARIIHI doppolkuja.blogspot.fi
1. Jakaudutaan pienryhmiin (jako kuuteen).
2. Pohtikaa ja ideoikaa pienryhmissä kehittämishaasteita, jotka
osallistavat oppilaat suunnittelemaan, kehittämään ja arvioimaan
ratkaisuehdotuksia Liikkuvalle koululle .
3. Valitkaa edellä ideoitujen haasteiden joukosta se, jota monialainen
oppimisprojekti voisi tarkastella. Tämän jälkeen lähtekää yhdessä
ideoimaan miten toiminta voisi toteutua (toimintasuunnitelma).
4. Yhteinen keskustelu ja toimintasuunnitelmien tarkastelu n. 15 min