Design-suuntauntueen pedagogiikan taustaa, olemus ja kokemuksia käytännössä

1. Design-suuntautunut
pedagogiikka
Jorma Enkenberg
Professori (Emer.)
jeeberg@gmail.com
@jormaenkenberg (Twitter)
Mikkeli 15.11.2012
1

2. 2
”Creativity and imagination are the key elements of
21st century learning.”
(Thomas&Brown, 2011)
Mikkeli 15.11.2012

3. 3
Vallitsevista pedagogisista käytänteistä
Riippumatta siitä, mistä maasta tai maanosasta oli
kysymys, kolme yleisintä pedagogista käytäntöä
olivat:
Monisteiden täyttäminen
Samatahtinen ja samassa toimintojen seuraannosa
tapahtuva työskentely
Osallistuminen lopussa kokeeseen
(Law, Pilgrum & Plomp, 2008)
Mikkeli 15.11.2012

4. 4
Mitä oppijat preferoivat?
Englannissa (v. 2008) 15-vuotiaita pyydettiin
nimeämään kolme heidän toiveitaan parhaiten
vastaavaa oppimistapaa. Tulos:
Ryhmissä opiskelu (55 %)
Käytännön asioiden tekeminen (39 %)
Ystävien kanssa opiskelu (35 %)
Tietokoneen käyttö (31 %)
Yksin työskentely (21 %)
.
Opettajan opettaminen (20 %)
Mikkeli 15.11.2012

5. 5
Koulun todellisuus
Kouluissa yleisimmin esiintyviä oppimisen muotoja
olivat:
Kirjasta ja taululta kopiointi (52 %)
Opettajan puheen kuuntelu (35 %)
Luokkakeskustelu (29 %)
Muistiinpanojen tekeminen opettajan selittämisen
pohjalta (25 %)
Työskentely tietokoneympäristössä (16 %)
Mikkeli 15.11.2012

6. 6
Yleistyksiä
Koulut ja oppilaitokset näyttävän jakavan samat ja
vaikeasti muutettavissa oleva kulttuuriset
peruskäytännöt (vrt. polkuriippuvuus)
Tutkimus ja käytäntö näyttävän loittonevan kaiken
aikaa toisistaan (oppilaitosten ongelmien ratkaisu
tapahtuu harvoin tutkimusperustaisesti)
Oppilaitoksia leimaa konservatiivisuus ja pyrkimys
ongelmien eteen tullessa paluu ”normaaliin” (vrt.
oman edun varjelu)
Mikkeli 15.11.2012

7. 7
Ajankohtaisia kysymyksiä
Miten oppilaitokset saadaan kehittämään
toimintaansa esim. suuntaan, johon tutkimus
viestittää (vrt. oppimistutkimus)?
Mitä lastemme ja nuorten tulisi tietää ja kyetä
tekemään tulevaisuudessa (vrt. työ ja tulevaisuuden
todennäköinen arki)?
Mitä oppimisympäristöistä ja vastaavasti
opetussuunnitelmasta tulisi ajatella (vrt. kehittyvä
teknologia ja uudet ideat esim. yliopistosta)?
Mikkeli 15.11.2012

8. 8
Koulun nyt
”Koulu on oppilaan ikään sidottu, opettaja-keskeinen
prosessi, joka edellyttää oppilaan kokoaikaista
läsnäoloa pakollisen opetussuunnitelman
viitekehyksessä”.
(Ivan Illich, 1971)
Mikkeli 15.11.2012

9. 9
Toisaalta
Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa meillä
on käytettävissä välineitä, jotka sallivat muodolliset
rajat ylittävän (vrt. oppilaitokset) kanssakäymisen,
informaation jakamisen sekä yhdessä tapahtuvan
työskentelyn.
(Hannon 2009)
Mikkeli 15.11.2012

10. Koulua ja opetusta koskevasta
päätöksenteosta
Poliitikot tekevät koulua koskevia ratkaisuja
tutkimukseen perustumattomien uskomusten
pohjalta (Schank (2011).
Näitä ovat mm.:
-kaikille samat oppiaineet,
-oppilaiden ryhmittely iän perusteella,
-pitäminen joitakin oppiaineita muita tärkeämpänä
(matematiikka, luonnontieteet tai taideaineet),
-siihen uskominen, että kaikilla oppilailla on lopulta
samat tarpeet ja mielenkiinnon kohteet
Mikkeli 15.11.2012
10

11. Koulun ja oppilaitosten ongelmiksi ovat
muodostumassa (Thomas&Brown, 2011):
Nykyinen opetuksen organisointi, em. oppilaiden iän
mukainen ryhmittely, oppiainejakoinen
opetussuunnitelma, samat sisällöt kaikille,
samatahtisuus
Oppilaiden luontaiset ja preferoimat oppimistavat
Yhteiskunnan haluttomuus rahoittaa oppilaitoksia
(kouluja)
Neljä/viisi erilaista työuraa elämän aikana
Opitun merkitys ja vaikutusten ennakointi (vrt.
työhön/arkeen liittyvien ongelmien monimutkaisuus
ja niiden systeeminen luonne)
Mikkeli 15.11.2012
11

12. Design-suuntautunut pedagogiikka (Vartiainen,
Liljestrom ja Enkenberg, in press) pyrkii
-
vastaamaan em. kritiikkiin ja ottamaan huomioon
esim. oppijoiden luontaiset oppimistavat (vrt.
Thomas&Brown ja Schank erityisesti)
-
sijoittamaan oppimisen ympäristöön, joka haastaa
osaamis- ja innovaatiokeskeisille yhteisöille ominaisia
taitoja (vrt. Scardamalia & Bereiter, ATCS21-projekti)
-
korostamaan poikkitieteellistä näkökulmaa
ilmiöihin/oppimisen kohteisiin (vrt. Fischer)
-
tavoittamaan oppimisessa hiljaista, piilossa olevaa,
asiantuntijayhteisöille ominaista tietoa
-
edistämään oppilaiden osallistumista paikallisille
kulttuureille ominaisiin käytänteisiin (vrt. Jenkins ja
muut, 2008 sekä Banks ja muut, 2006)
Mikkeli 15.11.2012
12

13. 13
Joitakin design-suuntautunutta pedagogiikkaa
organisoivia käsitteitä
Design (prosessina)
Merkitsee osallistumista kulttuurisiin, uudelleen
tuottamisen käytänteisiin (practices of cultural
reproduction; Balsamo, 2010)
Oppimisaihio (learning object)
Digitaalinen representaatio todellisesta ilmiöstä
ja välineistä, jotka auttavat rakentamaan siitä
tulkintoja ja merkityksiä.
Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Perustuu kollaboratiiviseen, luonto- ja
kulttuuriympäristön todellisia kohteita ja ilmiöitä
kuvaavien oppimisaihioiden suunnitteluun.
Mikkeli 15.11.2012

14. Design-suuntautuneen pedagogiikan (DOP)
oppimisteoreettinen viitekehys
Itseoppiminen
14
Osallistuminen yhteisön
toimintaan
Oppimiskäsitys
Omat välineet
Oppilas
suunnittelijana
Oppimisen
konteksti
Medioivat välineet
Socsiaalinen
media
Mikkeli 15.11.2012
Yhteiskehittely
Oppilas tutkijana

15. Design-suuntautuneen oppimisen suunnittelun periaatteita
Oppimisprosessi ankkuroidaan oppijoiden ideoihin, ajattelutapoihin,
käsityksiin ja tulkintoihin kysymyksessä olevasta ilmiöstä (oppimisen
prinsiippi)
Oppimiseen sitouttaminen tapahtuu kokonaisten tehtävien ja ns. ohjaavien
kysymysten (driven questions) avulla (epistemologinen prinsiippi)
Toiminta kohdistuu kysymyksessä olevaa ilmiötä edustaviin käsitteellisiin
objekteihin tai artefakteihin ja toiminnassa hyödynnetään fysikaalisia ja
kognitiivisia työvälineitä (ontologinen prinsiippi)
Tietämään tulemista ja oppimista edistetään ja tuetaan yhteisöllisellä
työskentelyllä ja suunnittelulla (opetuksellinen prinsiippi)
Informaation kokoamisessa tutkittavana olevasta ilmiöstä sekä sen
jakamisessa hyödynnetään oppijoiden omia välineitä ja teknologioita
(teknologinen prinsiippi)
Opettajan ja muiden aikuisten/asiantuntijoiden tehtävänä on tarjota
resursseja työskentelyyn sekä ohjata ja tukea sitä (toimijuuden prinsiippi)
Mikkeli 15.11.2012
15

16. Oppimisympäristö
Mikkeli 15.11.2012
16

17. Esimerkkejä oppijoiden rakentamista
ohjaavista kysymyksistä (driven question), kun
ilmiönä oli metsä
Mikkeli 15.11.2012
17

18. 18
Esimerkkejä oppimisaihioista
http://www.rajupusuwiki.fi/index.php/Etusivu
Mikkeli 15.11.2012

19. Kehittelytyössä ja opettajien kursseilla mukana olleet opettajat ovat
kokeneet lähestymistavan kiinnostavana, mielekkäänä ja nähneet siinä
uusia mahdollisuuksia kehittää luutuneita käytäntöjään.
Jotkut opettajat ovat jatkaneet edelleen menetelmän muokkaamista tai
laajentaneet sen soveltamista uusille alueille.
Oppilaat ovat poikkeuksetta toteuttaneet innolla oppimisprojekteja ja
lopussa myös monesti ylpeillen esitelleet lopputuloksia sekä
oppilastovereilleen että muille oppimisyhteisön jäsenille.
DOP-oppimisprojekteissa kaoottisuus on toistuvasti järjestynyt itsestään.
Yllättävää on myös ollut se, miten toimivia yhteistoiminnallista tiimeistä on
lopulta tullut, vaikka niiden jäsenet ovat edustaneet niin erilaisia osaamisia
sekä valmiuksia.
Erityisvaikeuksia omaavia oppilaita on monesti ollut usein vaikea erottaa
ryhmän muista jäsenistä.
Kokemus osoittaa, että design-suuntautunut pedagogiikka voi tehokkaasti
haastaa ja muuttaa niitä uskomuksia, joita meillä jokaisella tapaa olla siitä,
miten oppimista ja opetusta tulee organisoida.
Mikkeli 15.11.2012
19

20. 20
”Education is a self-organizing system, where
learning is an emerging phenomena.”
(Sugata Mitra:
http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_the_child_driven
_education.html)
A self-organizing system is not an organism
that changes its structure as a function of its
experience and environment but rather the
system consisting of the organism and
environment taken together. (Ashby, 1962)
Mikkeli 15.11.2012

21. 21
Koulu/oppilaitos epäonnistuu usein koska se
ei luota oppijoiden mahdollisuuksiin tai
heidän kykyihinsä selviytyä monimutkaisista
tilanteista.
”Everybody is a genius. But if you judge a
fish by its ability to climb a tree, it will live
out its whole life believing it is stupid”.
(Albert Einstein)
Mikkeli 15.11.2012

22. 22
Kirjallisuutta
Ashby, W. R. (1962). “Principles of the self-organizing system,” in Principles of Self-Organization: Transactions of the University of Illinois Symposium, H. Von Foerster and G. W. Zopf, Jr.
(eds.), Pergamon Press: London, UK, pp. 255-278.
Banks, J. Au, K. Ball, P. Gordon, E. Gutierrez, K. Heath, S. Lee, C. Lee, Y. Mahiri, J. Nasir, N.
Valdes, G. Zhou, M. (2007). Learning in and out of school in diverse environments. Life - long,
Life -wide , Life -deep. The LIFECenter (The Learning in Informal and Formal Environments
Center), Universityof Washington, StanfordUniversity, and SRI International.
Bereiter, C. & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. In E.DeCorte,
L. Verschaffel, N. Enstwistle & J van Merrienboer (Toim.) Powerful learning environments:
Unravelling basic components and dimensions. Oxford: Elsevier Science.
Brown, J.S., Adler, R. (2008). Minds on Fire. EDUCAUSE Review. January
Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2008). Autenttinen oppiminen kehittää identiteettiä,
Ostiensis, 14-17.
Fischer, G. (2008). Transdisciplinary education and collaboration. Education in HCI in Education.
Conbstribution to HCIC-2008.
Illich, I. (1972). Kouluttomaan yhteiskuntaan. (Deschooling society, 1971.) Suomentanut Aarne
Valpola. Delfiinikirjat. Helsinki: Otava,.
Law, N., Pelgrum, W. J., & Plomp, T. (Eds.). (2008). Pedagogy and ICT use in schools around the
world: Findings from the SITES 2006 Study. Hong Kong: CERC, University of Hong Kong and
Springer)
Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2012). Making learning whole: an instructional
approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science
Education.(DOI) 10.1007/s11422-012-9416-0
National Education Technology Plan (2010).Transforming American Education. U.S. Department
of Education. Office of Educational Technology.
Mikkeli 15.11.2012

23. 23
Schank, R. (2011). Teaching minds. How cognitive science can save our schools. NY: Teachers
College Press.
Thomas, D.&Brown, J.S. (2011). A New Culture of Learning: Cultivating the Imagination for a
World of Constant Change
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2011). Enlargement of Educational Innovation: An Instructional
Model of the Case Forest Pedagogy. Proceedings of the 4th International Network-Based
Education 2011 Conference The Social Media in the Middle of Nowhere. University of Lapland
Publications in Education 25.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (arvioitavana). Emerging Learning Systems in Design-Oriented
Education with Museum Learning Objects. Jätetty julkaistavaksi Educational Technology
Research & Development-lehdessä.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (submitted) Reflections of design-oriented pedagogy for
sustainable learning – an international comparison.
Vartiainen, H.; Liljeström, A. & Enkenberg, J. (painossa).Introducing a design-oriented pedagogy
to educate learners to meet the future needs. Journal of Universal Computer Science.
Vartiainen, H.; Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2011). A Model for Design-Oriented Pedagogy to
Educate Learners to Meet the Future Needs. Proceedings of the AcrossSpacess workshop in
conjuction with the EC- TEL 2011. Palermo, Italy, Sebtember 2011.
DOP-(Case Forest-)pedagogiikkaan liittyvää verkkomateriaalia:
http://www.skogsstyrelsen.se/Projektwebbar/caseforest/Case-Forest-Pedagogy/
Mikkeli 15.11.2012