Avaintaitoja
automaation
aikakaudella
Henriikka Vartiainen
Kaikki esityksen
kuvituskuvat on luotu
tekoälyn avulla
(Midjourney)
Automaatio ja työelämätaitojen
muutos
→ 2000
Rutiininomaiset ajattelutehtävät
Rutiininomaiset keholliset tehtävät
Rutiininomaiset keholliset tehtävät
Ei-rutiininomaiset, keholliset tehtävät
Ei-rutiininomaiset,
keholliset tehtävät
Monimutkaista ongelmanratkaisua vaativat tehtävät
Monimutkainen vuorovaikutus ja viestintä
Monimutkainen vuorovaikutus ja viestintä
→ 2000
“Kognitiivisen työn” automatisointi 2010-luvulla
Generatiivinen
tekoäly ja
luovan työn
automatisointi
2020-luvun työelämätaidot?
1. Merkityksenanto
2. Sosiaalinen älykkyys
3. Uutta luova ajattelu
4. Kulttuurinen osaaminen
5. Data-lähtöinen ajattelu
6. Monilukutaito
7. Rajoja ylittävä osaaminen
8. Design-ajattelu
9. Kognitiivisen taakan hallinta
10. Virtuaalinen yhteistyö
TYÖELÄMÄTAIDOT 2020
Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute (2011)
Tulkinta ja
merkityksenanto
Sosioemotionaaliset
taidot
Uutta
luova
ajattelu
Kulttuurinen
osaaminen
Ohjelmallinen/
Data-lähtöinen
ajattelu
Monilukutaito
Rajoja ylittävä osaaminen
Design-ajattelu
Kognitiivisen taakan
hallinta
Virtuaalinen yhteistyö
2000-luvun ydintaidot ?
Ajattelutavat
➢ luovuus, innovatiivisuus, kriittinen ajattelu,
ongelmanratkaisutaito ja päätöksenteko, oppimaan
oppiminen
Työskentelytavat
➢ kommunikointi ja yhteistyö
Työskentelyn välineet
➢ tieto- ja viestintätekniikka, informaation lukutaito
Elämisen taidot
➢ lokaali ja globaali kansalaisuus, elämänura,
henkilökohtainan ja sosiaalinen vastuullisuus
ATC21S Binkley M. et al. 2012.
OPS: Laaja-alaiset osaamisalueet
1. Ajattelu ja oppimaan
oppiminen
2. Kulttuurinen osaaminen,
vuorovaikutus ja ilmaisu
3. Itsestä huolehtiminen ja
arjen taidot
4. Monilukutaito
5. Tieto- ja
viestintäteknologinen
osaaminen
6. Työelämätaidot ja
yrittäjyys
7. Osallistuminen,
vaikuttaminen ja
kestävän tulevaisuuden
rakentaminen
Taitojen oppiminen
Tietämisen jäävuori
John Seely Brown
Tiedä mitä
(eksplisiittinen tieto)
Tiedä miten
(hiljainen tieto)
Tiedä kuka
(hiljainen tieto)
Osallistava oppiminen
Ohjattu osallistuminen
Informaali oppiminen
Tarkoituksellinen harjoittelu (deliberate practice)
Tarkoituksellinen harjoittelu (deliberate practice)
Tiedonluominen ja transformatiivinen asiantuntijuus
Osallistumisen kuilu
Esimerkki
Collaborative Problem-Solving in
Multidisciplinary Networks (5 ETC)
● Biotalous kytkeytyy sekä paikallisesti että
globaalisti vaikuttaviin, kompleksisiin ilmiöihin
(esim. kestävä kehitys)
● Biotalouden tarjoamat mahdollisuudet ja
ongelmat luovat konkreettisia tarpeita ja
vaateita useiden eri alojen toimijoiden ja
asiantuntijoiden yhteistyölle
→ Miten jalostaa opiskelijoissa niitä osaamisia,
jotka mahdollistavat ja rakentavat tässä ajassa
sekä tulevaisuuden työelämässä vaadittavia
taitoja?
BIOTALOUS
Ajattelutavat
➢ luovuus, innovatiivisuus, kriittinen ajattelu,
ongelmanratkaisutaito ja päätöksenteko, oppimaan
oppiminen
Työskentelytavat
➢ kommunikointi ja yhteistyö
Työskentelyn välineet
➢ tieto- ja viestintätekniikka, informaation lukutaito
Elämisen taidot
➢ lokaali ja globaali kansalaisuus, elämänura,
henkilökohtainan ja sosiaalinen vastuullisuus
ATC21S Binkley M. et al. 2012.
Vuojärvi, H., Vartiainen, H., Eriksson, M.,
Ratinen, I., Saramäki, K., , Torssonen, P.,
Vanninen, P., & Pöllänen, S. (2022).
Boundaries and boundary crossing in a
multidisciplinary online higher education
course on forest bioeconomy,Teaching in
Higher Education.
Vartiainen, H., Vuojärvi, H., Saramäki,
K., Eriksson, M., Ratinen, I.,
Torssonen, P., Vanninen, P., &
Pöllänen, S. (2022). Cross-boundary
collaboration and knowledge creation
in an online higher education course.
British Journal of Educational
Technology.
Vuojärvi, H., Eriksson, M. & Vartiainen, H.
(2019). Cross-boundary Collaboration and
Problem-Solving to Promote 21st Century
Skills—Students’ Experiences. International
Journal of Learning, Teaching and Educational
Research, 18(13), 30-60.
1. Kehittämiskierros
2. Kehittämiskierros 3. Kehittämiskierros
Kehityskohteen
analysointi
Toiminnan
kehittäminen
Aineiston
keruu
Aineiston
analyysi
Aineiston
analyysi
Aineiston
analyysi
Toiminnan
kehittäminen
Aineiston
keruu
Aineiston
keruu
Tutkimusperustainen
opetuksen kehittäminen (DBR)
TAVOITE
Kehittämiskierros 3
Tavoitteena oli kehittää Itä-Suomen yliopiston,
Karelia-ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston
yhdessä järjestämä
kansainvälinen verkko-opintojakso, jossa eri
taustoista ja eri tieteenaloilta tulevat opiskelijat
ratkaisevat monialaisissa tiimeissä aitoja,
kompleksisia metsäbiotalouden ongelmia, jotka
nousivat jonkin organisaation tai ammatillisen
yhteisön (yritykset, yhteisöt, julkiset
organisaatiot) tarpeista
OPPIMISTEHTÄVÄ
Lähtökohtana aito, avoin ja
monimutkainen ongelma tai
kehittämishaaste, joka edellyttää
● tiedonalueiden rajojen
ylittämistä
● tiedonluomista
● virtuaalista yhteistyötä ja
toiminnan yhteissäätelyä
kansainvälisessä tiimissä
Kurssille osallistui 42
korkeakouluopiskelijaa
17:sta eri maasta.
Opiskelijat jaettiin
monitieteisiksi tiimeiksi
siten, että sen jäsenet
edustivat eri koulutusaloja
ja eri korkeakouluja
1. Ennakkovaihe: kirjallisia yksilötehtäviä liittyen omaan
asiantuntijuuteen ja erikoisosaamiseen sekä pohdintaa
metsien merkityksestä hyvinvointiin ja kestävään
kehitykseen
2. Sisältövaihe: metsäbiotalouteen ja hyvinvointiin liittyviä
luentoja, lukemistoja ja lisämateriaaleja
3. Kehittämisvaihe: kirjallisia tiimitehtäviä, tapaaminen
asiantuntijaorgansaation edustajan kanssa,
kehittämishaasteen luonnoksen esittely, ratkaisun
edelleen kehittäminen sekä lopullinen ratkaisun
tuottaminen ja esittely
4. Reflektiovaihe: itsearviointi, vertaisarvointi ja ulkoinen
arviointi kehittämistehtävistä, arviointikeskustelu
ryhmän ja opettajien kanssa
Rohkaistaan opiskelijoita pohtimaan
omaa asiantuntijuuttaan sekä
työskentelemään tietoisesti oman
osaamisen ylärajoilla
Rohkaistaan opiskelijoita tarkoituksellisesti
kehittämään olemassa olevia
tietokäytäntöjä monialaisessa,
kansainvälisessä yhteistyössä
Rohkaistaan opiskelijoita
tietoisesti kehittämään omaa ja
yhteistä toimintaa itse-, vertais- ja
ulkoisen arvioinnin tuella
TOIMINNAN VAIHEET
Globaalin ilmiön tunnistaminen ja
suhteuttaminen paikallisiin
olosuhteisiin, mahdollisuuksiin ja
resursseihin
Kysymysten esittäminen,
asiantuntijuuden jakaminen ja
toimintasuunnitelmien laatiminen
Uusien ideoiden, vaihtoehtoisten
toimintatapojen, näkökulmien ja
ratkaisujen etsiminen olemassa
olevien käytänteiden
kehittämiseksi
Aineiston kokoaminen,
ratkaisuehdotuksen testaaminen,
tieteellisen tiedon soveltaminen uuden
luomiseen
Kehittävän palautteen
hyödyntäminen (vertaispalaute,
opettajien ja asiantuntijan ohjaus)
Ratkaisun raportointi ja
esittäminen eri medioita
hyödyntäen
DESIGN-
SYKLI
‘Daniel Kahneman says how we get into our
patterns. And maybe one of the most beautiful
things about working as a multicultural group is
that we can't be in our patterns when we're working
as a multicultural group. And it forces us to open up
and talk about things differently than we normally
did, and reflect on how we talk about things and
how we perceive things. And maybe that's one of
the biggest benefits of doing something like this and
trying to solve big problems across cultures. It forces
us to look and think differently and reflectively than
we would otherwise’
Opiskelijan reflektointia
Kiitos!
Kirjallisuutta
Bereiter, C., & Scardamalia, M. (1993). Surpassing ourselves: An inquiry into the nature and implications of expertise. In Surpassing
ourselves: An inquiry into the nature and implications of expertise. Open Court.
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2010). Defining 21st century skills. In E. Care, P. Griffin, & M.
Wilson (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (Issue January, pp. 1–65).
Brynjolfsson, E., & McAfee, A. (2014). The Second Machine Age: Work, Progress, and Prosperity in a Time of Brilliant Technologies.
W. W. Norton & Company.
Davies, A., Fidler, D., & Gorbis, M. (2011). Future Work Skills 2020. Institute for the Future for the University of Phoenix Research
Institute.
Denning, P. J. & Tedre, M. (2019). Computational Thinking. Cambridge, MA: MIT Press.
Ericsson, K. A. (2006). The Influence of Experience and Deliberate Practice on the Development of Superior Expert Performance. In
K. A. Ericsson, N. Charness, P. Feltovich, & R. Hoffman (Eds.), The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance
(pp. 683–704). Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/cbo9780511816796.038
Hakkarainen, K. (2013). Mapping the research ground: Expertise, collective creativity and shared knowledge practices. In H. Gaunt &
H. Westerlund (Eds.), Collaborative Learning in Higher Music Education (pp. 13–26). Ashgate.
Lehtinen, E., Hakkarainen, K., & Palonen, T. (2014). Understanding Learning for the Professions: How Theories of Learning Explain
Coping with Rapid Change. In S. Billett, C. Harteis, & H. Gruber (Eds.), International handbook of research in professional
practice-based learning (pp. 199–224). Springer. https://doi.org/10.1007/978-94-017-8902-8_8
Levy, F. & Murnane, “R. (2005). How Computerized Work and Globalization Shape Human Skill Demand,” in Learning in the Global
Era: International Perspectives on Globalization and Education, ed. Marcelo M. Suárez-Orozco (Berkeley: University of
California Press, 2007), 167
Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P.
Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer.

Avaintaitoja automaation aikakaudella

  • 1.
  • 2.
    Kaikki esityksen kuvituskuvat onluotu tekoälyn avulla (Midjourney)
  • 3.
  • 4.
  • 5.
  • 6.
  • 7.
  • 8.
  • 9.
  • 10.
  • 11.
  • 12.
  • 13.
  • 14.
  • 15.
  • 16.
  • 17.
    1. Merkityksenanto 2. Sosiaalinenälykkyys 3. Uutta luova ajattelu 4. Kulttuurinen osaaminen 5. Data-lähtöinen ajattelu 6. Monilukutaito 7. Rajoja ylittävä osaaminen 8. Design-ajattelu 9. Kognitiivisen taakan hallinta 10. Virtuaalinen yhteistyö TYÖELÄMÄTAIDOT 2020 Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute (2011)
  • 18.
  • 19.
  • 20.
  • 21.
  • 22.
  • 23.
  • 24.
  • 25.
  • 26.
  • 27.
  • 28.
  • 29.
    Ajattelutavat ➢ luovuus, innovatiivisuus,kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaito ja päätöksenteko, oppimaan oppiminen Työskentelytavat ➢ kommunikointi ja yhteistyö Työskentelyn välineet ➢ tieto- ja viestintätekniikka, informaation lukutaito Elämisen taidot ➢ lokaali ja globaali kansalaisuus, elämänura, henkilökohtainan ja sosiaalinen vastuullisuus ATC21S Binkley M. et al. 2012.
  • 30.
    OPS: Laaja-alaiset osaamisalueet 1.Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 4. Monilukutaito 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
  • 31.
  • 32.
    Tietämisen jäävuori John SeelyBrown Tiedä mitä (eksplisiittinen tieto) Tiedä miten (hiljainen tieto) Tiedä kuka (hiljainen tieto)
  • 33.
  • 34.
  • 35.
  • 36.
  • 37.
  • 38.
  • 39.
  • 40.
  • 41.
    ● Biotalous kytkeytyysekä paikallisesti että globaalisti vaikuttaviin, kompleksisiin ilmiöihin (esim. kestävä kehitys) ● Biotalouden tarjoamat mahdollisuudet ja ongelmat luovat konkreettisia tarpeita ja vaateita useiden eri alojen toimijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyölle → Miten jalostaa opiskelijoissa niitä osaamisia, jotka mahdollistavat ja rakentavat tässä ajassa sekä tulevaisuuden työelämässä vaadittavia taitoja? BIOTALOUS
  • 42.
    Ajattelutavat ➢ luovuus, innovatiivisuus,kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaito ja päätöksenteko, oppimaan oppiminen Työskentelytavat ➢ kommunikointi ja yhteistyö Työskentelyn välineet ➢ tieto- ja viestintätekniikka, informaation lukutaito Elämisen taidot ➢ lokaali ja globaali kansalaisuus, elämänura, henkilökohtainan ja sosiaalinen vastuullisuus ATC21S Binkley M. et al. 2012.
  • 43.
    Vuojärvi, H., Vartiainen,H., Eriksson, M., Ratinen, I., Saramäki, K., , Torssonen, P., Vanninen, P., & Pöllänen, S. (2022). Boundaries and boundary crossing in a multidisciplinary online higher education course on forest bioeconomy,Teaching in Higher Education. Vartiainen, H., Vuojärvi, H., Saramäki, K., Eriksson, M., Ratinen, I., Torssonen, P., Vanninen, P., & Pöllänen, S. (2022). Cross-boundary collaboration and knowledge creation in an online higher education course. British Journal of Educational Technology. Vuojärvi, H., Eriksson, M. & Vartiainen, H. (2019). Cross-boundary Collaboration and Problem-Solving to Promote 21st Century Skills—Students’ Experiences. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 18(13), 30-60. 1. Kehittämiskierros 2. Kehittämiskierros 3. Kehittämiskierros Kehityskohteen analysointi Toiminnan kehittäminen Aineiston keruu Aineiston analyysi Aineiston analyysi Aineiston analyysi Toiminnan kehittäminen Aineiston keruu Aineiston keruu Tutkimusperustainen opetuksen kehittäminen (DBR)
  • 44.
    TAVOITE Kehittämiskierros 3 Tavoitteena olikehittää Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhdessä järjestämä kansainvälinen verkko-opintojakso, jossa eri taustoista ja eri tieteenaloilta tulevat opiskelijat ratkaisevat monialaisissa tiimeissä aitoja, kompleksisia metsäbiotalouden ongelmia, jotka nousivat jonkin organisaation tai ammatillisen yhteisön (yritykset, yhteisöt, julkiset organisaatiot) tarpeista
  • 45.
    OPPIMISTEHTÄVÄ Lähtökohtana aito, avoinja monimutkainen ongelma tai kehittämishaaste, joka edellyttää ● tiedonalueiden rajojen ylittämistä ● tiedonluomista ● virtuaalista yhteistyötä ja toiminnan yhteissäätelyä kansainvälisessä tiimissä
  • 46.
    Kurssille osallistui 42 korkeakouluopiskelijaa 17:staeri maasta. Opiskelijat jaettiin monitieteisiksi tiimeiksi siten, että sen jäsenet edustivat eri koulutusaloja ja eri korkeakouluja
  • 47.
    1. Ennakkovaihe: kirjallisiayksilötehtäviä liittyen omaan asiantuntijuuteen ja erikoisosaamiseen sekä pohdintaa metsien merkityksestä hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen 2. Sisältövaihe: metsäbiotalouteen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja, lukemistoja ja lisämateriaaleja 3. Kehittämisvaihe: kirjallisia tiimitehtäviä, tapaaminen asiantuntijaorgansaation edustajan kanssa, kehittämishaasteen luonnoksen esittely, ratkaisun edelleen kehittäminen sekä lopullinen ratkaisun tuottaminen ja esittely 4. Reflektiovaihe: itsearviointi, vertaisarvointi ja ulkoinen arviointi kehittämistehtävistä, arviointikeskustelu ryhmän ja opettajien kanssa Rohkaistaan opiskelijoita pohtimaan omaa asiantuntijuuttaan sekä työskentelemään tietoisesti oman osaamisen ylärajoilla Rohkaistaan opiskelijoita tarkoituksellisesti kehittämään olemassa olevia tietokäytäntöjä monialaisessa, kansainvälisessä yhteistyössä Rohkaistaan opiskelijoita tietoisesti kehittämään omaa ja yhteistä toimintaa itse-, vertais- ja ulkoisen arvioinnin tuella TOIMINNAN VAIHEET
  • 48.
    Globaalin ilmiön tunnistaminenja suhteuttaminen paikallisiin olosuhteisiin, mahdollisuuksiin ja resursseihin Kysymysten esittäminen, asiantuntijuuden jakaminen ja toimintasuunnitelmien laatiminen Uusien ideoiden, vaihtoehtoisten toimintatapojen, näkökulmien ja ratkaisujen etsiminen olemassa olevien käytänteiden kehittämiseksi Aineiston kokoaminen, ratkaisuehdotuksen testaaminen, tieteellisen tiedon soveltaminen uuden luomiseen Kehittävän palautteen hyödyntäminen (vertaispalaute, opettajien ja asiantuntijan ohjaus) Ratkaisun raportointi ja esittäminen eri medioita hyödyntäen DESIGN- SYKLI
  • 50.
    ‘Daniel Kahneman sayshow we get into our patterns. And maybe one of the most beautiful things about working as a multicultural group is that we can't be in our patterns when we're working as a multicultural group. And it forces us to open up and talk about things differently than we normally did, and reflect on how we talk about things and how we perceive things. And maybe that's one of the biggest benefits of doing something like this and trying to solve big problems across cultures. It forces us to look and think differently and reflectively than we would otherwise’ Opiskelijan reflektointia
  • 51.
  • 52.
    Kirjallisuutta Bereiter, C., &Scardamalia, M. (1993). Surpassing ourselves: An inquiry into the nature and implications of expertise. In Surpassing ourselves: An inquiry into the nature and implications of expertise. Open Court. Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2010). Defining 21st century skills. In E. Care, P. Griffin, & M. Wilson (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (Issue January, pp. 1–65). Brynjolfsson, E., & McAfee, A. (2014). The Second Machine Age: Work, Progress, and Prosperity in a Time of Brilliant Technologies. W. W. Norton & Company. Davies, A., Fidler, D., & Gorbis, M. (2011). Future Work Skills 2020. Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute. Denning, P. J. & Tedre, M. (2019). Computational Thinking. Cambridge, MA: MIT Press. Ericsson, K. A. (2006). The Influence of Experience and Deliberate Practice on the Development of Superior Expert Performance. In K. A. Ericsson, N. Charness, P. Feltovich, & R. Hoffman (Eds.), The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance (pp. 683–704). Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/cbo9780511816796.038 Hakkarainen, K. (2013). Mapping the research ground: Expertise, collective creativity and shared knowledge practices. In H. Gaunt & H. Westerlund (Eds.), Collaborative Learning in Higher Music Education (pp. 13–26). Ashgate. Lehtinen, E., Hakkarainen, K., & Palonen, T. (2014). Understanding Learning for the Professions: How Theories of Learning Explain Coping with Rapid Change. In S. Billett, C. Harteis, & H. Gruber (Eds.), International handbook of research in professional practice-based learning (pp. 199–224). Springer. https://doi.org/10.1007/978-94-017-8902-8_8 Levy, F. & Murnane, “R. (2005). How Computerized Work and Globalization Shape Human Skill Demand,” in Learning in the Global Era: International Perspectives on Globalization and Education, ed. Marcelo M. Suárez-Orozco (Berkeley: University of California Press, 2007), 167 Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer.