Opintojakso, Lapin yliopisto

1. Kasvatustieteiden tiedekunta
LEIKIT, PELIT JA LEIKILLISYYS
OPETUKSESSA JA OPPIMISESSA
leikitpelitjaleikillisyys.wordpress.com
Pirkko Hyvönen, Apulaisprofessori
Marjaana Kangas, Yliopistonlehtori

2. TEHTÄVÄT
LÄHITAPAAMISET
Aktiivinen osallistuminen lähitapaamisiin ja niihin liittyviin tehtäviin.
YKSILÖTYÖSKENTELY: VALOKUVAPÄIVÄKIRJA
Lue annetut artikkelit ja kirjoita valokuvapäiväkirjaa.
YHTEISÖLLINEN LUOVA TYÖSKENTELY
Perhe tuottaa luovan prosessin tuloksena tuotoksen, joka
1) 1) osoittaa luovuutta ja leikillisyyttä,
2) 2) liittyy oppimiseen tai opettamiseen, ja
3) 3) liittyy Lappiin ja matkailuun.
TARKEMMAT OHJEET:
https://leikitpelitjaleikillisyys.wordpress.com/opiskelijan-tehtavat/

3. KIRJALLISUUS
Eteläpelto, A. & Lahti, J. (2008). The resources and
obstacles of creative collaboration in a long-term
learning community. Thinking Skills and Creativity,
226–240. doi:10.1016/j.tsc.2008.09.003
Kangas, M. (2014). Leikillisyyttä peliin –
näkökulmia leikillisyyteen ja leikilliseen
oppimiseen. In L. Krokfors, M. Kangas & K. Kopisto
(Eds.). Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja
leikillisyys opetuksessa (pp. 73–92). Tampere:
Vastapaino Oy.
Tyson, D.F., Linnenbrink-Garcia, L., & Hill, N.E.
(2009). Regulating debilitating emotions in the
context of performance: Achievement goal
orientations, achievement-elicited emotions, and
sozialization contexts. Human Development, 52,
329–356. DOI: 10.1159/000242348
Tähän vielä yksi artikkeli
Miten voi tukea luovuutta ja
yhteisöllisyyttä.
Miten tunnistaa ja nimetä tunteita ja
miten niitä voi säädellä.
HOW TO …
Millaisia näkökulmia

4. ARVIOINTI
Itsearviointi
- Arvioin itseäni ja ryhmääni
Vertaisarviointi
- Annamme rakentavaa palautetta
toisille ryhmille
•
Opettajien arviointi
1) Ryhmän toiminta:
aktiivisuus,
vuorovaikutteisuus,
tavoiteorientaatio,
ongelmien käsittely
2) Teorian ja käytännön
yhdistäminen sekä
oppimisen reflektointi:
kirjallisuuden ja
virikeluentojen tiedon
hyödyntäminen
(Valokuvapäiväkirja)
3) Lopputuotos:
leikillisyys/luovuus,
oppiminen tai opettaminen,
Lappi ja matkailu

5. Kasvatustieteiden tiedekunta
MAANANTAIN OHJELMA (klo 14-18)
▪ Opettajien esittely
▪ Opintojakson tavoitteet, menetelmät ja rakenne
▪ Esimerkkejä aiemmista toteutuksista
▪ Virikeluento:
▪ Mitä on leikillisyys ja pelillisyys, leikki ja pelit?
▪ Mitä on luovuus ja yhteisöllisyys oppimisessa?
▪ Emootioiden rooli oppimisessa
▪ Perheiden perustaminen, perheen
kompetenssi/asiantuntijuus perheiden esittely
▪ Kynäkuva-tehtävä ja alustavaa suunnittelua perheissä

6. Kasvatustieteiden tiedekunta
TIISTAIN OHJELMA (klo 8-10)
• Virikeluento:
•Miksi leikillisyyttä ja pelillisyyttä
oppimiseen ja opetukseen?
•Leikillisen oppimisen pedagoginen malli
•Osallistavan pelipedagogiikan malli
• Työskentelyä perheissä
• Ohjauskeskustelua

7. Kasvatustieteiden tiedekunta
TORSTAIN OHJELMA (klo 8-12)
• Virikeluento:
•Divergentti ajattelu
•Luova kollaboraatio
•Luovuus ja oppiminen
• Työskentelyä perheissä: teos valmiiksi, työn
esittely valmiiksi
• Ohjauskeskustelua

8. Kasvatustieteiden tiedekunta
PERJANTAIN OHJELMA (klo 8-10)-11?
• Töiden esittelyt
• Oppimisen reflektointi

9. Playful
character!
Emotional
strength
Creative
potential
Collaborator
Reflector
TAVOITTEITA
Find your inner playful character!
To develop an identity of entrepreneurs and realize
what does it demand from individual and collaborative
perspective
Open your creative potential!
To feel safety for expressing yourself by different
means, and boosting different kind of thinking.
Find your emotional strength!
To identify, label and further regulate emotions during
the process; and to tolerate ambiguity.
Learn to collaborate and collaborate to learn!
To participate actively and productively towards joint
aims.
Integrate theory and practice and reflect your
understanding and learning!
To use verbal, visual and bodily communication with
practical endeavors together with theoretical
understanding, and to reflect during the process.

10. Our role as educators
▪ is not to give clear answers, instead,
our task is to offer you possibilities to
find them; to direct you to path of
thinking, questioning, inquiring, doing
and making, understanding and solving
problems together.
▪ is to encourage you to trust in you and
your peers, and to take risks, to act
creative and playful ways.
▪ Is to help you to go beyond your limits.
▪ is to provide relaxed and resourceful
environments where everyone is
valued, where distinct views are heard.

11. ESIMERKKEJÄ AIEMMISTA TOTEUTUKSISTA
Pariisi
Yrittäjyyttä taiteen keinoin: ARTFUL ENTREPRENEURSHIP, 2014
Bureau, S. (2014). Entrepreneurship as an art of subversion. Scandinavian Journal
of Management, 30,124–133. doi:10.1016/j.scaman.2013.12.002
(Johanna, Miia ja Matti)
Oulu
BUILDING BUSINESS through CREATIVE COLLABORATION 1, 5 ects, 2014
BUILDING BUSINESS through CREATIVE COLLABORATION 2, 5 ects, 2015
(Johanna, Pirkko, Moosa ja Miia)
Rovaniemi
LEIKIT, PELIT JA LEIKILLISYYS OPETUKSESSA JA OPPIMISESSA, 3 op, 2016
(Pirkko ja Maiju)
YHTEISTÄ: Ongelmalähtöisyys, luova prosessi, yhdessä tekeminen, yrittäjyys

12. Käsittelyä, ajattelua, keskustelua → prototyyppi ideoiden testaajana

15. Kuva: Petri Ahokangas

17. Divergentin ajattelun harjoitus, 2016

20. Kasvatustieteiden tiedekunta
VIRIKELUENTO-OSUUS

21. LEIKILLISYYS – MITÄ SE ON?
• Mielentila, asenne, orientoituminen
• Luovuus, ihmettely, innostuminen
• Yksilön ominaisuus vs. vuorovaikutuksessa syntyvä
• Leikillisyyttä voi pitää merkkinä yhteisöllisyydestä
• Leikillisyys ja tiede
• Leikillistyvä kulttuuri
• Leikillisyys ja pelit

22. LEIKILLISYYS JA LEIKKI
Leikillisyys ilmeni Nina Liebermanin (1977) tutkimuksen mukaan
• Fyysisenä spontaanisuutena - kehon energisinä ja innostuneina liikkeinä
• Kognitiivisena spontaanisuuteena - luovana ja joustavana ajatteluna
• Sosiaalisena spontaanisuuteena – esim. ryhmässä toimimisen taitoina
• Tekemisen riemuna ja huumorintajuna

23. LEIKILLISYYS JA OPPIMINEN
• Leikillisyys, esim. sanaleikki ja
huumori luovat yhteistä perustaa ja
luottamusta
• Leikillisyyttä voi pitää merkkinä
yhteisöllisyydestä
(Hännikäinen, 2001)
• Positiivisten tunteiden merkitys
oppimisessa!
Huumori, laulut ja sanaleikit
auttoivat myös nuoria ja
aikuisia oppimaan vieraita
kieliä (tuore väitöskirja,
Garuson, 2015)

24. PELILLISYYS
• Toimintojen leikillistämistä pelinkaltaisilla ominaisuuksilla,
esim. myönnetään erilaisia saavutuksia, palkitaan
suorituksia (Detering ym., 2011)
• Pelillisyys tarjoaa mahdollisuuksia
vertaisvuorovaikutukseen, vertaisarviointiin ja leikilliseen
kilvoitteluun (Vesterinen & Mylläri, 2014)
(Vesterinen & Mylläri, 2014)

25. PELILLISYYS JA PELIT
Roger Caillois (1958) jakoi pelit ja leikit neljään
kategoriaan:
Agon (kilpailu)
• leikin vaikuttimena on kilpaileminen
• ilo perustuu omiin saavutuksiin ja uudelle tasolle yltämiseen
Alea (sattuma)
• arpapeliä – sattuma ja onni keskeistä
• tuottaa iloa, koska synnyttää kokemuksen tutkimattoman
tulevaisuuden hallinnasta

26. PELILLISYYS JA PELIT
Ilinx eli vertigo (huimaus)
• leikissä halutaan järkyttää aisteja, sekä saavuttaa hetkellinen
huimauksen tunne
• Ilnix-pelit muuttavat tietoisuutta ja tuottavat siksi iloa ja
mielihyvää
Mimicry (kuvitteluleikki)
• sisältää jäljittelyä ja eläytymistä
• perustuu tilapäiseen illuusioon tai fiktiiviseen maailmaan
• esim. lapset voivat olla leikissä näyttelijöitä, lavastajia ja
ohjaajia, mutta samalla he ovat myös lapsia

27. PELILLISYYS JA PELIT
Ilinx eli vertigo (huimaus)
• leikissä halutaan järkyttää aisteja, sekä saavuttaa hetkellinen
huimauksen tunne
• Ilnix-pelit muuttavat tietoisuutta ja tuottavat siksi iloa ja
mielihyvää
Mimicry (kuvitteluleikki)
• sisältää jäljittelyä ja eläytymistä
• perustuu tilapäiseen illuusioon tai fiktiiviseen maailmaan
• esim. lapset voivat olla leikissä näyttelijöitä, lavastajia ja
ohjaajia, mutta samalla he ovat myös lapsia

28. PELILLISTÄMINEN (GAMIFICATION): Episteeminen peli
Epistemic games are fundamentally about learning, but learning takes
place in more creative and efficient ways than usually. While
participating in epistemic games people have to think more deeply,
creatively and effectively about problems and situations.
Epistemic game as a debating game, which requires participants to think
in particular way. Game is a role-play with set of rules, procedures and a
plot. The debating game includes different goals to set, stepping stones
to monitor and reflect and levels to achieve. The levels provide feedback
for the participants.
Pedagogical Agent (PA) has been used as a tutoring system in electronic
learning environments with which learners can interact and have
meaningful conversations
(Veletsianos & Miller, 2008; Bowman, 2012; Shaffer, 2006; Theodoidou, 2011.

29. PELILLISTÄMINEN (GAMIFICATION): Episteeminen peli
Jokainen
laatii oman
ongelmaku
vauksensa
Episteeminen
väittely/keskuste
lupeli, roolipeli
(debating game)
Kuvaukset
klusteroidaan
yhteisten piirteiden
perusteella  x
määrä ongelmia
Muodostetaan ryhmät,
yhteisöllinen
ongelmanratkaisumenetelmä
, luovat ratkaisut, virikkeet.
Toimitaan verkossa ja / tai
kasvokkain
Roolit:
Puolesta
Vastaan
Tuomari
Vain argumentointi merkitsee, ei mielipiteet,
uskomukset tai oletukset
Argumentoinnin perustelut
Selittäminen, päätöksenteko
Verkossa / kasvotusten
Kirjoitettua / puhuttua
PA
(pedago
ginen
agentti)
Tuutoroi
nti
Paluu
lähtöruutuun:
ratkaisuja
alkuperäisiin
ongelmiin

30. LUOVA YHTEISÖLLISYYS
Luovuus:
Mentaalinen, fyysinen, sosiaalinen ja emotionaalinen
aktiivinen prosessi joka tapahtuu tiettynä aikana,
sosiaalisessa and kulttuurisessa kehyksessä, ja johtaa käsin
kosketeltavaan tai abstraktiin tuotokseen, joka on
omaperäinen, eettinen, toivottu, ainakin sen tekijöille.
(muokattu Kampylis et al., 2009)

31. LUOVA YHTEISÖLLISYYS
 Opettajat ovat avainasemassa kun halutaan edistää oppilaiden
yhteisöllisyyttä sekä luovaa, innovatiivista ajattelua ja lopulta
oppimista (esim. Andiliou & Murphy, 2010).
 Vaikka luovuuden merkityksestä ajatteluun ja oppimiseen on
paljon tietoa, sitä ei vieläkään hyödynnetä riittävästi (Plucker,
Beghetto, & Dow, 2004).
 Luovuus opetuksessa on ”cocktail”, joka sisältää mm. metaforia,
inspirointia, oppilaiden arvostamista, emotionaalista sitoutumista
ja oppilaiden haastamista reflektointiin (Grainger, Barnes, &
Scoffham, 2004).
 Luovuus yhteisöllisessä oppimisessa edellyttää emotionaalisesti
turvallista ilmapiiriä, vähäisiä valtasuhteita, täydentävää
vastavuoroista keskustelua ja toisten näkemyksille rakentamista
(Eteläpelto & Lahti, 2008).

32. YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
(Collaborative learning)
Ryhmän jäsenillä on yhteinen tavoite ja he toimivat
uuden tiedon ja yhteisen ymmärryksen
rakentamiseksi vuorovaikutuksessa toistensa
kanssa: kysymällä, arvioimalla ideoita ja
monitoroimalla toistensa työskentelyä jne.
(Dillenbourg, 1999; Crook, 2000; Dillenbourg, 2002).
YHTEISTOIMINNALLISUUS (Co-operative
learning)
YHTEISÖLLISYYS (collaboration)
YHTEISÖLLISYYDEN TASOT

33. Kysyminen, selittäminen,
kyseenalaistaminen, neuvottelu, vihjaaminen,
väittäminen, perustelu,
ääneen ajattelu
Tiedon jakaminen (sharing),
asiantuntijuuden jakaminen
omien käsitysten arvioiminen
Palautteen antaminen,
palautteen
vastaanottaminen
Toisten toimintastrategioiden
seuraaminen
Oman toiminnan ja ajattelun
monitorointi ja reflektointi
OPPIMISEN MEKANISMIEN TEHOKAS KÄYNNISTÄMINEN
vuorovaikutuksessa toisten kanssa
Uuden näkökulman löytäminen

34. EMOOTIOIDEN ROOLI OPPIMISESSA
Minkä ilotta opiskelee, sen surutta unohtaa! (Lehtonen,
Hyvönen & Ruokamo, 2005)
• Emootiot ja taipumus arvioida kokemuksia niiden miellyttävyyden ja
epämiellyttävyyden perusteella vaikuttavat motivaation lisäksi siihen
miten opiskellaan ja mitä opitaan ja mitä muistetaan myöhemmin
(Damasio, 2000; Sinkkonen & Kalland, 2003; Turner, 2003).
• Dikotomia tunteiden ja kognition välillä on keinotekoinen; tunteet
eivät esiinny irrallaan muusta kokemusmaailmasta (Linnenbrink, 2006; Op´t
Eynde & Turner, 2006; Hakkarainen & Hyvönen, 2010)

36. (Ainley, 2006; Linnenbrink, 2006)
Tunne (positive activation), motivaatio, intressi, tavoite (direction) ja kognitio
(knowledge seeking/understanding) integroituneena.
Tunteet
Kognitio Motivaatio, intressi, tavoitteet
Opiskelijan kiinnostuessa myös hänen tunteensa heräävät.
Ajatusten, tunteiden ja ideoiden toistuva linkitys tarpeellista.
EMOOTIOIDEN ROOLI OPPIMISESSA

37. Hakkarainen & Hyvönen, 2010:
Tietokoneeton elämä yli 60-vuotiaan
valintana: Tunteita ja perusteluja.
Media ja Viestintä.
Tunteet kytkeytyvät
subjektiivisiin tulkintoihin
tapahtumista ja
olosuhteista: arvioinnit
suhteuttavat tapahtumat
ja olosuhteet yksilön omiin
intresseihin ja tavoitteisiin
(Parrot, 2001)
38

38. EMOOTIOIDEN ROOLI OPPIMISESSA
Tunteet eivät ole vaan lopputulos, vaan osa tavoitteellista ja tiedollista toimintaa:
suhtautumistapa johon voi itse vaikuttaa. (Turner ym. 2003)
Emootioiden tunnistaminen, niiden nimeäminen ja säätely ovat osa itsesäätöistä
oppimista.
Emootioiden säätely ei ole vain yksilön toimintaa vaan se on myös yhdessä
tapahtuvaa eli sosiaalisesti jaettua. (Järvenoja & Järvelä, 2009)
Emootioiden säätelyä pitäisi alkaa harjoitella jo lapsesta. Sosio-emotionaalisesti
kyvykkäät lapset sietävät turhautumista ja tylsyyttä ja osaavat fokusoida
toimintaansa (Kurki ym. 2015)

39. RYHMÄYTYMINEN ELI PERHEIDEN PERUSTAMINEN
Keskustele perheenjäsentesi kanssa (6/perhe)
- Minkälaista osaamista teidän perheessänne on?
- Mitä erityistä teidän perheessänne on?
- Mikä nimeksi perheellenne?
Esitelkää perheenne
Hampaankolosta.blogspot

40. KYNÄ-KUVA -TEHTÄVÄ
Keskustelkaa perheessänne alustavasti siitä,
mitä haluaisitte tuotoksellanne kertoa
(oppiminen tai opetus, Lappi, matkailu)
Ottakaa mukaanne kynä ja kännykkä ja
lähtekää tarkastelemaan ympäristöä: läheltä ja
kaukaa.
Ottakaa kuvia tai videoita kaikesta mikä VOISI
liittyä teemaan tai mikä muuten vaan tuntuu
juuri sillä hetkellä kiinnostavalta.
Kirjoittakaa muistiinpanoja siitä miksi kuva on
otettu.
Esitys: Valitkaa 3 kuvaa, jotka esittelette
muille. Kertokaa, miten ja miksi ne liittyvät
teemaan.

41. KOTITEHTÄVÄ
Käy vastaamassa leikillisyyskyselyyn 
https://www.webropolsurveys.com/S/B31A9A
556345A8E2.par