1. Laajennettu työssäoppiminen, TTS:
• Laajennettu työssäoppiminen tarkoittaa:
o kaikissa tutkinnoissa enemmän kuin 20 ov työssäoppimista vakiona
o opiskelijalle voidaan tarpeen mukaan räätälöidä oma opiskelupolku, jossa työssäoppimista
muuta ryhmää enemmän (vakio-polku, tuettu polku, nopeutettu polku)
o 2+1 – malli, jossa jos kaikki opinnot suoritettu eikä rästejä, voi hakea viimeisenä vuonna
suorittamaan opintojaan oppisopimuksessa
o koskee yksilöitä, ei ryhmiä (ei vaikka samaan aikaan saattaisi olla ylimääräisessä
työssäoppimisessa useampi, silti yksilöinä)
o koskee kaikkia nuorten tutkintoaloja (HoRaCa, matkailu, maarakennus, logistiikka, uutena
myös metsäkoneala)
o henkilökohtainen räätälöinti toteutuu periaatteessa samanlaisena joka koulutusalalla.
Kuljetuspuolella (logistiikka) on kuitenkin hyvin hankalaa nopeuttaa opintoja,
korttisäädöksien takia.
• Ohjaus laajennetussa työssäoppimisessa:
o kaikki opiskelijat jo laajennetussa työssäoppimisessa
o jos ”laajennettu” laajennettu työssäoppiminen, niin ohjauksessa tavallisesti voimakkaasti
mukana myös opiskeluhuolto
o ohjauksessa mukana vastuukouluttaja (lisäksi ammattiopettaja jos vastuukouluttaja on
atto-opettaja), työpaikkaohjaaja ja tarvittaessa opiskeluhuolto ja sieltä erityisesti nuorten
opinto-ohjaaja. On kokeiltu myös käyttää ohjauksessa 1.vuoden opiskelijoiden
ensimmäisellä työssäoppimisjaksolla työssäoppimisen valmentajan lisätukea ohjauksessa.
• HOPS-lomake:
o käytössä syksystä 2011 lähtien eHops, joka on tehty Wilmaan.
o sähköiseen HOPSiin siirryttäessä koko sen sisältö ja malli mietittiin koulutusvastaavien
toimesta uudelleen. Laajennettu työssäoppiminen on itsestään selvä osa TTS:n nuorten
opintoja, joten se on sinne tarvittavalla tavalla myös kirjattu.
o HOPS-lomake ei ole erilainen laajennetussa to:ssa ja muilla sillä kaikki laajennetussa to:ssa
ja potentiaalisesti ”laajennetussa” laajennetussa to:ssa.
• Milloin, miten ohjataan, resurssi?
o Opettajan kokonaisresurssi on yhteensä 1 h/opiskelija/työssäoppimisviikko. Opolla ei ole
työssäoppimiseen määriteltyä resurssia; toimii/käy työssäoppimispaikoilla tarvittaessa.
o Käyntien määrässä ei ole eroja ”tavalliseen” työssäoppimiseen verrattuna. Opettaja käy
ainakin kerran työssäoppimispaikalla ennen ammattiosaamisen näyttöä.
o Ohjaus tapahtuu puhelimitse, tekstiviestitse, kasvokkain,
oppimispäiväkirjojen/työraporttien (paperilla) avulla. Oppimispäiväkirjassa/työraportissa
opiskelija kuvaa joka päivän kohdalle lyhyesti mitä on tehnyt työssäoppimisessa. Tämä
auttaa myös häntä itseään arvioimaan pääseekö tekemään ”oikeita” tehtäviä.

2. o Ohjaus on ennen työssäoppimista ja sen jälkeen ryhmä- tai pienryhmäohjausta
(kasvokkain). Työssäoppimisen aikana se on yksilöohjausta.
o Opiskelijalla on tärkein rooli osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Opiskelijan
pitää itse hakea sitä ennen opintojakson alkamista. Hän hakee sitä käytössä olevalla
lomakkeella ja toimittaa sen mukana todistuskopion, jolla ”todistaa” suorittaneensa
opinnot (atto-opinnot) tai muun dokumentin osaamisestaan (aineopinnot). Atto-opettaja
hyväksyy aineidensa osalta osaamisen; ammattiaineiden osalta sen tekee kyseisen aineen
opettaja (tarvittaessa opiskelija voi todistaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä)