psiquiatria

1. LLaa ppssiiccoossiiss yy llaass uurrggeenncciiaass
ppssiiqquuiiááttrriiccaass

2. El paciente ppssiiccóóttiiccoo eenn uurrggeenncciiaass..
►SSíínnddrroommeess qquuee ssee ccaarraacctteerriizzaann ppoorr llaa rruuppttuurraa
ccoonn llaa rreeaalliiddaadd ddeell eennttoorrnnoo yy ssuuppoonneenn llaa
aappaarriicciióónn ddee aalltteerraacciioonneess ddee ccoonndduuccttaa..
►TTrreess aassppeeccttooss ffuunnddaammeennttaalleess::
--CCoonncceeppttooss sseemmiioollóóggiiccooss..
--CCuuaaddrrooss ccllíínniiccooss mmááss ffrreeccuueenntteess..
--CCrriitteerriiooss ddee iinnggrreessoo yy ppaauuttaass ddee ttrraattaammiieennttoo..

3. Semiología del ppaacciieennttee ppssiiccóóttiiccoo..
►DDeelliirriiooss..
►AAlluucciinnaacciioonneess yy
oottrraass aalltteerraacciioonneess
sseennssooppeerrcceeppttiivvaass..
►CCaattaattoonnííaa yy oottrraass
aalltteerraacciioonneess ddee llaa
ppssiiccoommoottrriicciiddaadd..

4. Características sseemmiioollóóggiiccaass ddeell ddeelliirriioo..
►IIddeeaa ffaallssaa,, iirrrreebbaattiibbllee aa uunn aarrgguummeennttoo
llóóggiiccoo..
►NNoo ddeerriivvaaddaa ddiirreeccttaammeennttee ddee oottrraass
mmaanniiffeessttaacciioonneess ppssiiccooppaattoollóóggiiccaass ((ccoonncceeppttoo
ddee iiddeeaa ddeelliirrooiiddee))..
►EEssttaabblleecciiddaa ppoorr vvííaa ppaattoollóóggiiccaa:: aa ddiiffeerreenncciiaa
ddee ccrreeeenncciiaass aanncceessttrraalleess,, mmáággiiccaass yy
rreelliiggiioossaass..

5. Errores en llaa vvaalloorraacciióónn sseemmiioollóóggiiccaa
ddee uunnaa iiddeeaacciióónn ddeelliirraannttee..
►NNoo vvaalloorraarr eell ppaappeell
ddee lloo eemmoocciioonnaall
((ccaattaattiimmiiaa))..
►NNoo tteenneerr eenn ccuueennttaa
eell ccoonntteexxttoo
ssoocciiooccuullttuurraall ddeell
ssuujjeettoo..
►TToommaarr ppoorr ddeelliirraanntteess
iiddeeaass
ssoobbrreevvaalloorraaddaass ddee
ttiippoo rreelliiggiioossoo oo
iiddeeoollóóggiiccoo..

6. Errores en llaa vvaalloorraacciióónn sseemmiioollóóggiiccaa
ddee llaass aalluucciinnaacciioonneess..
► NNoo vvaalloorraarr eelleemmeennttooss ccaattaattíímmiiccooss,,
ddeetteerrmmiinnaanntteess aa llaa hhoorraa ddee
ccoommpprreennddeerr eell ssíínnttoommaa..
► AAttrriibbuuiirr ccuuaallqquuiieerr aalltteerraacciióónn ddee llaa
ppeerrcceeppcciióónn aa uunn ttrraassttoorrnnoo
eexxcclluussiivvaammeennttee ppssiiqquuiiááttrriiccoo..
► CCoonnffuunnddiirr ccoonn aalluucciinnaacciioonneess llaass
iilluussiioonneess vviissuuaalleess qquuee ppuueeddeenn
pprreesseennttaarr ppeerrssoonnaass mmuuyy
ssuuggeessttiioonnaabblleess..

7. CCaattaattoonnííaa..
►SSíínnddrroommee ppssiiccoommoottoorr,, ccaaddaa vveezz mmááss
iinnffrreeccuueennttee,, ccaarraatteerriizzaaddoo ppoorr::
--AAcciinneessiiaa//hhiippeerrcciinneessiiaa..
--CCaattaalleeppssiiaa ((fflleexxiibbiilliiddaadd ccéérreeaa))..
--MMaanniieerriissmmooss yy//oo ccoonndduuccttaass mmoottoorraass
rreeppeettiittiivvaass..
--EEccoollaalliiaa..
•• CCaauussaa mmááss ffrreeccuueennttee:: ttrraassttoorrnnooss aaffeeccttiivvooss..

8. Cuadros ccllíínniiccooss mmááss ffrreeccuueenntteess..
►EEssqquuiizzooffrreenniiaa..
►PPssiiccoossiiss eessqquuiizzooaaffeeccttiivvaa..
►EEppiissooddiioo mmaannííaaccoo ccoonn ssíínnttoommaass ppssiiccóóttiiccooss..
►PPssiiccoossiiss ffaaccttiicciiaa yy ssiimmuullaacciióónn..
►PPssiiccoossiiss ddeelliirraannttee ccrróónniiccaa..
►PPssiiccoossiiss oorrggáánniiccaass..
►PPssiiccoossiiss rreeaaccttiivvaa bbrreevvee..
►PPssiiccoossiiss hhiissttéérriiccaa ((ssíínnttoommaass ddiissoocciiaattiivvooss))..
►PPssiiccoossiiss eenn rreettrraassoo mmeennttaall..

9. EEssqquuiizzooffrreenniiaa..
►DDiiffeerreenncciiaarr::
--PPrriimmeerrooss eeppiissooddiiooss:: rruuppttuurraa bbiiooggrrááffiiccaa
((ddiissoolluucciióónn ddee llaa iiddeennttiiddaadd pprrooppiiaa)),,
aalltteerraacciioonneess pprrooddrróómmiiccaass iinnssiiddiioossaass..
HHeennrryy EEyy:: ““CCuuaannddoo aappaarreeccee eell ddeelliirriioo llaa ppssiiccoossiiss yyaa
eess vviieejjaa””..
--RReeaagguuddiizzaacciioonneess:: iinnccuummpplliimmiieennttoo tteerraappééuuttiiccoo,,
eessttrreessoorreess ssoocciiooffaammiilliiaarreess..
•• PPssiiccoossiiss eessqquuiizzooffrreenniiffoorrmmee:: dduurraacciióónn 11--66 mmeesseess..

10. EEssqquuiizzooffrreenniiaa ((IIII))..
►AAlltteerraacciioonneess ddee llaa ffoorrmmaa yy ddeell ccoonntteenniiddoo ddeell
ppeennssaammiieennttoo..
--DDeelliirriiooss:: ppuueeddeenn sseerr ddiiffíícciilleess ddee iiddeennttiiffiiccaarr eenn
pprriimmeerrooss bbrrootteess.. VVaalloorraarr ccoonndduuccttaa,, eexxpprreessiióónn nnoo
vveerrbbaall ee iinnffoorrmmaacciióónn ddee llooss ffaammiilliiaarreess..
--PPeerrcceeppcciioonneess ee iinntteerrpprreettaacciioonneess ddeelliirraanntteess..
--BBllooqquueeooss yy rroobboo//ddiiffuussiióónn ddeell ppeennssaammiieennttoo::
iinntteerrcceeppcciióónn ddeell fflluujjoo ddee llaass iiddeeaass ppoorr iinnfflluueenncciiaass
aajjeennaass aa llaa vvoolluunnttaadd..
--DDiissccuurrssoo ssiimmppllee,, cciirrccuunnssttaanncciiaall,, ddiiffiiccuullttaaddeess
ppaarraa llaa aabbssttrraacccciióónn,, nneeoollooggiissmmooss,, mmeettoonniimmiiaass,,
ppéérrddiiddaa ddee aassoocciiaacciioonneess llóóggiiccaass..

11. EEssqquuiizzooffrreenniiaa ((IIIIII))..
►AAlltteerraacciioonneess sseennssooppeerrcceeppttiivvaass..
--AAlluucciinnaacciioonneess aauuddiittiivvaass:: ssuueelleenn sseerr vvoocceess,,
qquuee ssee ddiirriiggeenn aall ppaacciieennttee eenn ffoorrmmaa ddiirreeccttaa oo
hhaabblláánnddoollee eenn tteerrcceerraa ppeerrssoonnaa..
--CCeenneessttooppaattííaass:: ppeerrcceeppcciioonneess aabbeerrrraanntteess ddee
sseennssaacciioonneess ssoommááttiiccaass ((ttááccttiilleess,, vviisscceerraalleess,,
aallggééssiiccaass))..
--AAlluucciinnaacciioonneess vviissuuaalleess:: oorriieennttaann aa
eennffeerrmmeeddaadd oorrggáánniiccaa oo ccoonnssuummoo ddee ttóóxxiiccooss..

12. EEssqquuiizzooffrreenniiaa ((IIVV))..
►SSiinnttoommaattoollooggííaa aaffeeccttiivvaa..
--DDeepprreessiióónn ppssiiccóóttiiccaa:: áánniimmoo bbaajjoo,, aappaattííaa,,
aannhheeddoonniiaa,, iinnhhiibbiicciióónn ppssiiccoommoottrriizz,, aalltteerraacciióónn
ddee llooss rriittmmooss bbiioollóóggiiccooss.. RRiieessggoo iimmppoorrttaannttee ddee
ssuuiicciiddiioo..
--AAnngguussttiiaa ppssiiccóóttiiccaa:: iinnqquuiieettuudd,, sseennssaacciióónn
ssuubbjjeettiivvaa ddee qquuee ““aallggoo eessttáá aa ppuunnttoo ddee
ssuucceeddeerr””.. SSuueellee aappaarreecceerr eenn pprriimmeerrooss bbrrootteess oo
aall iinniicciioo ddee uunnaa rreeaagguuddiizzaacciióónn..
TTrreemmaa ddeelliirraannttee ((CCoonnrraadd))..

13. EEssqquuiizzooffrreenniiaa ((VV))..
►IInntteennttooss oo iiddeeaass ddee ssuuiicciiddiioo..
--CCoonnssiiddeerraarr aallttoo rriieessggoo,, aaúúnn ccoonn ffiinn
mmaanniippuullaaddoorr..
--SSoonn mmeennooss ffrreeccuueenntteess eenn rreessppuueessttaa aa
aalluucciinnaacciioonneess iimmppeerraattiivvaass oo ddeelliirriiooss..
--FFaaccttoorreess ddee rriieessggoo::
MMaayyoorr ccrroonniicciiddaadd,, rreeccaaííddaass yy ccoonncciieenncciiaa
ddee eennffeerrmmeeddaadd..
IInniicciioo aa eeddaaddeess tteemmpprraannaass..
SSíínnttoommaass nneeggaattiivvooss..
EEffeeccttooss sseeccuunnddaarriiooss ddee mmeeddiiccaacciióónn
nneeuurroollééppttiiccaa..

14. EEssqquuiizzooffrreenniiaa ((VVII))..
►SSíínnttoommaass aattrriibbuuiibblleess aall ttrraattaammiieennttoo ccoonn
ppssiiccooffáárrmmaaccooss..
--AAccaattiissiissiiaa:: iinnqquuiieettuudd yy ddeessaassoossiieeggoo qquuee ssee
vviivvee ccoonn ggrraann aanngguussttiiaa..
--DDiissttoonnííaass aagguuddaass:: ccoonnttrraacccciióónn iinnvvoolluunnttaarriiaa ddee
ggrruuppooss mmuussccuullaarreess..
--PPaarrkkiinnssoonniissmmoo yyaattrrooggéénniiccoo:: rriiggiiddeezz,,
bbrraaddiicciinneessiiaa,, hhiippoommiimmiiaa,, ssiiaalloorrrreeaa.. DDiiffeerreenncciiaarr
aacciinneessiiaa ddee aaffeeccttoo eemmbboottaaddoo..
--DDiisscciinneessiiaass ttaarrddííaass:: ppaacciieenntteess ccoonn eeddaadd
aavvaannzzaaddaa qquuee hhaann rreecciibbiiddoo ttrraattaammiieennttoo ccoonn
nneeuurroollééppttiiccooss.. EEmmppeeoorraa ccoonn llaa aaddmmiinniissttrraacciióónn
ddee aannttiiccoolliinnéérrggiiccooss..

15. SSEEPP SSíínnttoommaass FFaaccttoorreess ddee rriieessggoo TTrraattaammiieennttoo
DDiissttoonnííaa aagguuddaa
((hhiippeerrddooppaammiinneerrggiiaa eenn ggaanngglliiooss
bbaassaalleess))
--EEssppaassmmoo mmuussccuullaarr ddee lleenngguuaa,, ccaarraa yy
ccuueelllloo..
--CCrriissiiss ooccuullooggiirraass..
--AAlltteerraacciioonneess eenn llaa mmaarrcchhaa..
--DDiissaarrttrriiaa,, eessppaassmmoo llaarríínnggeeoo..
VVaarroonneess jjóóvveenneess,, ttrraass 11--
55 ddííaass ddee iinniicciiaarr
ttrraattaammiieennttoo..
AAnnttiiccoolliinnéérrggiiccooss::
BBiippeerriiddeennoo 22--44 mmgg ddííaa vvííaa oorraall oo
IIMM..
TTrriihheexxiiffeenniiddiilloo 55--1155 mmgg//ddííaa oorraall..
PPaarrkkiinnssoonniissmmoo
((hhiippooddooppaammiinneerrggiiaa eenn nnúúcclleeoo
nniiggrrooeessttrriiaaddoo))
--RRiiggiiddeezz mmuussccuullaarr eenn rruueeddaa ddeennttaaddaa..
--TTeemmbblloorr..
--BBrraaddiicciinneessiiaa oo aacciinneessiiaa..
--HHiippoommiimmiiaa ffaacciiaall..
AAnncciiaannooss,, ttrraass 55--3300 ddííaass
ddee iinniicciiaarr ttrraattaammiieennttoo..
--RReedduucciirr ddoossiiss oo ccaammbbiiaarr eell
aannttiippssiiccóóttiiccoo..
--AAññaaddiirr ttrraattaammiieennttoo ccoonn ffáárrmmaaccooss
aannttiiccoolliinnéérrggiiccooss ccoommoo ccoonn
bbiippeerriiddeennoo
((22--66 mmgg//ddííaa)) oo ttrriihheexxiiffeenniiddiilloo
((55--1155 mmgg//ddííaa))..
DDiisscciinneessiiaa oorrooffaacciiaall --TTeemmbblloorr ffiinnoo ddee llaabbiioo yy zzoonnaa ppeerriioorraall.. VVaarriiaabblleess,, ppuueeddee
aappaarreecceerr ttrraass mmeesseess oo
aaññooss ddee ttrraattaammiieennttoo..
--FFáárrmmaaccooss aannttiiccoolliinnéérrggiiccooss,, ccoommoo
bbiippeerriiddeennoo oo ttrriihheexxiiffeenniiddiilloo ((ddoossiiss
ssiimmiillaarreess aall ttrraattaammiieennttoo ddeell
ppaarrkkiinnssoonniissmmoo))..
AAccaattiissiiaa
((hhiippóótteessiiss:: ddeesseeqquuiilliibbrriioo ddooppaammiinnaa//
nnoorraaddrreennaalliinnaa))
--SSeennssaacciióónn ssuubbjjeettiivvaa ddee iirrrriittaabbiilliiddaadd ee
iinnqquuiieettuudd qquuee lllleevvaa aa uunnaa hhiippeerraaccttiivviiddaadd
mmoottoorraa mmaanniiffeessttaaddaa pprriinncciippaallmmeennttee ccoonn
mmoovviimmiieennttooss rreeppeettiittiivvooss oo bbaallaanncceeoo ddee
mmiieemmbbrrooss..
MMuujjeerreess ddee mmeeddiiaannaa
eeddaadd,, ttrraass 11--3300 ddííaass ddee
iinniicciiaarr eell ttrraattaammiieennttoo..
--RReedduucciirr ddoossiiss oo ccaammbbiiaarr eell
aannttiippssiiccóóttiiccoo..
--AAssoocciiaarr::
BBeennzzooddiiaacceeppiinnaass::
lloorraazzeeppaamm 11mmgg//88hh óó cclloonnaazzeeppaamm
00,,55mmgg//88hh..
PPrrooppaannoollooll ::
1100--3300mmgg//88hh..
BBiippeerriiddeennoo:: 22mmgg//1122hh..
DDiisscciinneessiiaa ttaarrddííaa
((hhiippeerrsseennssiibblliiddaadd ffuunncciioonnaall ddeell
rreecceeppttoorr DD22))
--MMoovviimmiieennttooss rreeppeettiittiivvooss ee iinnvvoolluunnttaarriiooss,,
ggeenneerraallmmeennttee aa nniivveell oorrooffaacciiaall ccoommoo::
ddeegglluucciióónn ccoonnttiinnuuaa,, ssaaccaarr//eennttrraarr llaa lleenngguuaa
oo ddiissttoorrssiioonneess ffaacciiaalleess eessppáássttiiccaass ((ttiippoo
ccoorreeooaatteettooiiddee))..
--PPuueeddee aaffeeccttaarr ttaammbbiiéénn aa llaa mmuussccuullaattuurraa
rreessppiirraattoorriiaa..
--AAuummeennttaa ccoonn llaa tteennssiióónn eemmoocciioonnaall yy
ddiissmmiinnuuyyee dduurraannttee eell ssuueeññoo..
AAnncciiaannooss,, mmuujjeerreess
((11,,77::11)),, ttrraass ttrraattaammiieennttooss
aa aallttaass ddoossiiss dduurraannttee
aaññooss::
aa ppeessaarr ddee tteenneerr aaññaaddiiddoo
ffáárrmmaaccooss
aannttiiccoolliinnéérrggiiccooss..
--RReedduucciirr ddoossiiss oo rreettiirraarr eell
aannttiippssiiccóóttiiccoo..
--CCaammbbiioo aa aannttiippssiiccóóttiiccooss ddee 22°°
ggeenneerraacciióónn ((cclloozzaappiinnaa))..
--AAññaaddiirr ffáárrmmaaccooss ccoonn aacccciióónn
GGAABBAAéérrggiiccaa ccoommoo
bbeennzzooddiiaacceeppiinnaass oo áácciiddoo vvaallpprrooiiccoo..
--VViittaammiinnaa EE..

16. SSíínnddrroommee nneeuurroollééppttiiccoo mmaalliiggnnoo..
►PPeerrííooddoo ddee eexxppoossiicciióónn pprreevviiaa aa
nneeuurroollééppttiiccooss ((hhoorraass//ddííaass))..
►SSíínnttoommaass iinniicciiaalleess:: ddiisscciinneessiiaass,, tteemmbblloorr,,
hhiippeerrttoonnííaa mmuussccuullaarr,, aaggiittaacciióónn sseevveerraa,,
ssíínnttoommaass vveeggeettaattiivvooss..
►SSíínnddrroommee ccoommpplleettoo:: rriiggiiddeezz mmuussccuullaarr
sseevveerraa,, ffiieebbrree,, aaggiittaacciióónn,, ccoonnffuussiióónn..
►CCoommpplliiccaacciioonneess ffiinnaalleess:: rraabbddoommiioolliissiiss
((eelleevvaacciióónn ddee CCPPKK)),, ffaalllloo rreennaall,, CCIIDD,,
iinnssuuffiicciieenncciiaa rreessppiirraattoorriiaa..

17. PPssiiccoossiiss eessqquuiizzooaaffeeccttiivvaa..
►CCaatteeggoorrííaa ccllíínniiccaa ccoonnttrroovveerrttiiddaa:: vvaarriiaannttee ddee
eennffeerrmmeeddaadd aaffeeccttiivvaa bbiippoollaarr ccoonn mmaall
pprroonnóóssttiiccoo..
►SSiinnttoommaattoollooggííaa ppssiiccóóttiiccaa ssoobbrree llaa ccuuaall ssee
ssoobbrreeppoonneenn ssíínnttoommaass aaffeeccttiivvooss pprreeeemmiinneenntteess..
►DDiiffíícciill eessttaabblleecceerr eell ddiiaaggnnóóssttiiccoo eenn uurrggeenncciiaass..

18. Episodio mmaannííaaccoo ccoonn ssíínnttoommaass
ppssiiccóóttiiccooss..
►ÁÁnniimmoo hhiippeerrttíímmiiccoo,, ddiissffóórriiccoo oo lláábbiill..
►VVeerrbboorrrreeaa,, hhaabbllaa ddiiffíícciill ddee iinntteerrrruummppiirr,, rriimmaass ppoorr
aassoonnaanncciiaa,, ppéérrddiiddaa ddee iiddeeaa ddiirreeccttrriizz.. QQuueerruullaannttee,,
ssooeezz,, rreeiivviinnddiiccaattiivvoo..
►CCoonndduuccttaa ddeessiinnhhiibbiiddaa.. DDiissmmiinnuucciióónn ddee llaass hhoorraass
hhaabbiittuuaalleess ddee ssuueeññoo..
►DDeessoorriieennttaacciióónn lleevvee,, iinnaatteenncciióónn..
►IIddeeaacciióónn ddeelliirraannttee ccoonnggrruueennttee ccoonn eell eessttaaddoo ddee
áánniimmoo.. NNoo uussaarr eell ccoonntteenniiddoo ddee llooss ssíínnttoommaass
ppssiiccóóttiiccooss,, ppaarraa ddiiffeerreenncciiaarr ddee llaa eessqquuiizzooffrreenniiaa..
►EEnn ccaassoo ggrraavveess,, ccuuaaddrroo ddee eessttuuppoorr mmaannííaaccoo..

19. PPssiiccoossiiss ddeelliirraannttee ccrróónniiccaa..
► EEddaaddeess mmááss aavvaannzzaaddaass,, ssiinn
llaa eexxiisstteenncciiaa ddee uunnaa ““rruuppttuurraa
bbiiooggrrááffiiccaa”” rreessppeeccttoo aall
ffuunncciioonnaammiieennttoo pprreemmóórrbbiiddoo..
► IIddeeaacciióónn ddeelliirraannttee aallttaammeennttee
ssiisstteemmaattiizzaaddaa,, ddee tteemmááttiiccaa
““nnoo eexxttrraavvaaggaannttee””:: ppeerrjjuuiicciioo,,
rreeffeerreenncciiaall,, cceelloottiippiiaa,,
eerroottoommaannííaa oo ssoommááttiiccaa..

20. PPssiiccoossiiss ffaaccttiicciiaa yy ssiimmuullaacciióónn..
►SSiinnttoommaattoollooggííaa llllaammaattiivvaa,, aattííppiiccaa eenn ssuu
iinnssttaauurraacciióónn,, fflluuccttuuaannttee..
►FFrreeccuueennttee eenn ppaacciieennttee ccoonn ddiiaaggnnóóssttiiccoo
pprreevviioo ddee ttrraassttoorrnnoo ddee llaa ppeerrssoonnaalliiddaadd..
►IIddeennttiiffiiccaarr bbeenneeffiicciioo sseeccuunnddaarriioo yy tteenneerr
cceerrtteezzaa ddeell ccoonnttrrooll vvoolluunnttaarriioo ddee llooss
ssíínnttoommaass..

21. PPssiiccoossiiss oorrggáánniiccaass..
►IImmppoorrttaannttee ccoonnoocceerr llooss aanntteecceeddeenntteess
ppeerrssoonnaalleess yy ffaammiilliiaarreess ddeell ppaacciieennttee..
►CCoonndduuccttaass eexxttrraavvaaggaanntteess:: oorriinnaarr eenn lluuggaarreess
iinnaaddeeccuuaaddooss,, ddeessnnuuddaarrssee eenn ppúúbblliiccoo..
►CCuurrssoo fflluuccttuuaannttee,, aalltteerraacciioonneess ddeell nniivveell ddee
ccoonncciieenncciiaa yy llaa aatteenncciióónn,, eevvoolluucciióónn ccllíínniiccaa
aattííppiiccaa..
►AAlluucciinnaacciioonneess vviissuuaalleess,, ccoonn nniivveell ddee ccoonncciieenncciiaa
yy jjuuiicciioo ddee rreeaalliiddaadd ccoonnsseerrvvaaddoo ((AAlluucciinnoossiiss))..
►AAlluucciinnaacciioonneess ttááccttiilleess yy oollffaattiivvaass..

22. Causas orgánicas ddee ppssiiccoossiiss aagguuddaa..
►IInndduucciiddaass ppoorr ddrrooggaass::
--FFeenncciicclliiddiinnaa ((PPCCPP oo ““ppoollvvoo ddee aannggeell””))..
PPuueeddee iimmiittaarr ssíínnttoommaass mmaannííaaccooss oo eessqquuiizzooffrreenniiaa..
TTaaqquuiiccaarrddiiaa,, mmiiddrriiaassiiss…… IInnttooxxiiccaacciióónn//ffllaasshhbbaacckkss..
--AAlluucciinnóóggeennooss:: LLSSDD,, ppssiilloocciibbiinnaa,, mmeessccaalliinnaa yy MMDDMMAA
((33,,44--mmeettiilleenneeddiiooxxiieettaannffeettaammiinnaa,, ““ééxxttaassiiss””..
--CCooccaaíínnaa yy aannffeettaammiinnaass..
CCooccaaíínnaa ddee bbaassee lliibbrree oo ccrraacckk ppoorr vvííaa IIVV..
CCoonnssuummoo ccrróónniiccoo==ssíínnddrroommee ppssiiccóóttiiccoo ccoonn ssuussppiiccaacciiaa,,
iirrrriittaabbiilliiddaadd,, llaabbiilliiddaadd eemmoocciioonnaall,, eesstteerreeoottiippiiaass yy ddeelliirriioo
ddee iinnffeessttaacciióónn ccuuttáánneeaa..
--AAbbssttiinneenncciiaa ddee aallccoohhooll oo hhiippnnóóttiiccooss--sseeddaanntteess..
--CCoonnssuummoo ddee mmaarriihhuuaannaa,, ccoonn rreeaacccciióónn ddee aanngguussttiiaa..

23. Causas orgánicas ddee ppssiiccoossiiss aagguuddaa
((IIII))..
►FFáárrmmaaccooss yy eexxppoossiicciióónn aa ssuussttaanncciiaass ttóóxxiiccaass..
--AAnnttiiccoolliinnéérrggiiccooss ((ttrriiccíícclliiccooss,, aannttiippaarrkkiinnssoonniiaannooss,,
ppllaannttaass ssiillvveessttrreess))..
--GGlluuccooccoorrttiiccooiiddeess yy AACCTTHH..
--DDiiggooxxiinnaa..
--LLeevvooddooppaa yy oottrrooss aaggoonniissttaass ddee llaa ddooppaammiinnaa..
--IIssoonniiaacciiddaa..
--MMoonnóóxxiiddoo ddee ccaarrbboonnoo,, ddiissuullffuurroo ddee ccaarrbboonnoo
ddiissoollvveenntteess oorrggáánniiccooss yy mmeettaalleess ppaassaaddooss..
--MMááss rraarroo:: aallpprraazzoollaamm,, iinnddoommeettaacciinnaa,, pprrooccaaiinnaammiiddaa,,
ccaappttoopprriill..

24. Causas orgánicas ddee ppssiiccoossiiss aagguuddaa
((IIIIII))..
►AAlltteerraacciioonneess mmeettaabbóólliiccaass..
--HHiippoogglluucceemmiiaa..
--EEnncceeffaallooppaattííaa hheeppááttiiccaa yy//oo hhiippóóxxiiccaa..
--SSíínnddrroommee ddee CCuusshhiinngg ((mmááss rraarroo AAddddiissoonn))..
--HHiippoo ee hhiippeerrccaallcceemmiiaa..
--HHiippoo ee hhiippeerrttiirrooiiddiissmmoo..
--SSíínnddrroommeess ppaarraanneeoopplláássiiccooss..
--PPoorrffiirriiaa aagguuddaa iinntteerrmmiitteennttee..
--DDééffiicciittss nnuuttrriicciioonnaalleess:: ttiiaammiinnaa ((WWeerrnniicckkee--KKoorrssaakkooffff)),,
nniiaacciinnaa ((ppeellaaggrraa)) yy vviittaammiinnaa BB1122..

25. Causas orgánicas ddee ppssiiccoossiiss aagguuddaa
((IIVV))..
►EEnnffeerrmmeeddaaddeess nneeuurroollóóggiiccaass..
--EEnncceeffaalliittiiss,, mmeenniinnggiittiiss yy aabbsscceessoo cceerreebbrraall..
--NNeeuurroossííffiilliiss..
--LLuuppuuss eerriitteemmaattoossoo ssiissttéémmiiccoo..
--EEnnffeerrmmeeddaadd ddee WWiillssoonn..
--EEnnffeerrmmeeddaadd ddee HHuunnttiinnggttoonn..
--CCrriissiiss eeppiillééppttiiccaass ((ppaarrcciiaalleess ccoommpplleejjaass))..
--EEnnffeerrmmeeddaadd vvaassccuullaarr cceerreebbrraall..
--EEnnffeerrmmeeddaadd ddee AAllzzhheeiimmeerr..
--NNeeooppllaassiiaass ddeell SSNNCC..

26. PPssiiccoossiiss rreeaaccttiivvaa bbrreevvee..
►SSiinnttoommaattoollooggííaa ddee
oorriiggeenn bbrruussccoo,, eenn
rreellaacciióónn ccoonn eessttrreessoorreess
ppssiiccoossoocciiaalleess..
►RReessttiittuucciióónn aadd iinntteeggrruumm,,
ttrraass llaa rreessoolluucciióónn ddeell
ccuuaaddrroo..
►FFrreeccuueennttee eenn ppaacciieennttee
ccoonn ddiiaaggnnóóssttiiccoo pprreevviioo
ddee ttrraassttoorrnnoo ddee llaa
ppeerrssoonnaalliiddaadd..

27. PPssiiccoossiiss hhiissttéérriiccaa ((TT..DDiissoocciiaattiivvoo))..
► CCoonndduuccttaass eexxttrraavvaaggaanntteess:: tteeaattrraalliiddaadd,, ssuuggeessttiioonnaabbiilliiddaadd..
► EExxiisstteenncciiaa ddee ffaaccttoorr eessttrreessaannttee rraassggooss ddee ppeerrssoonnaalliiddaadd
pprreevviiooss ((hhiissttrriioonniissmmoo))..
► AAssppeeccttoo llllaammaattiivvoo ((ccoolloorreess,, aaddoorrnnooss)) yy aasseeoo ddeessccuuiiddaaddoo..
► EEll ppaacciieennttee ssuuggiieerree ““eessttaarr eenn oottrroo llaaddoo””.. AAtteenncciióónn
ffooccaalliizzaaddaa eenn ppaarrttee ddee llaa rreeaalliiddaadd,, ccaammppoo ddee llaa ccoonncciieenncciiaa
eessttrreecchhaaddoo..
► IIddeeaacciióónn ddeelliirraannttee ddee ccoonntteenniiddoo ddeessiiddeerraattiivvoo ee iinnffaannttiillooiiddee..
AAppaarreecceenn ddee ffoorrmmaa aagguuddaa..
► AAlltteerraacciioonneess sseennssooppeerrcceeppttiivvaass vviissuuaalleess yy aauuddiittiivvaass mmuuyy
ccoommpplleejjaass.. IInnddiiffeerreenncciiaa aaffeeccttiivvaa..

28. PPssiiccoossiiss eenn rreettrraassoo mmeennttaall..
► DDiiffíícciill ddiiffeerreenncciiaarr eenn
ooccaassiioonneess ddee llooss ssíínnttoommaass
ddee eessqquuiizzooffrreenniiaa..
► AAlluucciinnaacciioonneess eexxppuueessttaass
aabbiieerrttaammeennttee
((ppsseeuuddooaalluucciinnaacciioonneess
aauuddiittiivvaass))..
► TTeemmááttiiccaa ddeelliirraannttee nnoo
ssóólliiddaa,, ccaammbbiiaannttee yy ssiinn
rreessoonnaanncciiaa aaffeeccttiivvaa..

29. Exploraciones ccoommpplleemmeennttaarriiaass..
►CCOOSSTTAANNTTEESS VVIITTAALLEESS:: TTAA,, FFCC,, TTª
►HHeemmaattiimmeettrrííaa yy bbiiooqquuíímmiiccaa bbáássiiccaa..
►TTrriiaaggee ddee ttóóxxiiccooss..
►TTAACC ccrraanneeaall..
►GGaassoommeettrrííaa aarrtteerriiaall..
►AAnnáálliissiiss ddee oorriinnaa..
►EEEEGG..

30. VVaalloorraacciióónn ddee
hhoossppiittaalliizzaacciióónn//ttrraattaammiieennttoo aammbbuullaattoorriioo..
►FFaallttaa ddee aappooyyoo ffaammiilliiaarr aaddeeccuuaaddoo..
►CCoommoorrbbiilliiddaadd ccoonn ccoonnssuummoo ddee ttóóxxiiccooss..
►RRiieessggoo eelleevvaaddoo ddee aauuttoo oo hheetteerrooaaggrreessiivviiddaadd..
►RReessppuueessttaa aaddeeccuuaaddaa aa ffáárrmmaaccooss eenn eeppiissooddiiooss
pprreevviiooss..
►BBuueennaa ccuummpplliimmeennttaacciióónn ddeell ttrraattaammiieennttoo pprreessccrriittoo..
►EExxiisstteenncciiaa ddee uunn ddiissppoossiittiivvoo aassiisstteenncciiaall aammbbuullaattoorriioo
fflleexxiibbllee..

31. VVaalloorraacciióónn ddee
hhoossppiittaalliizzaacciióónn//ttrraattaammiieennttoo
aammbbuullaattoorriioo ((IIII))..
►EEnn ccuuaaddrrooss ddiissoocciiaattiivvooss,, iinnssttaauurraarr ttrraattaammiieennttoo ccoonn
bbeennzzooddiiaacceeppiinnaass yy vveerr eevvoolluucciióónn..
►CCuuiiddaaddoo ccoonn eell uussoo ddee aannttiiddeepprreessiivvooss eenn
eennffeerrmmeeddaadd bbiippoollaarr oo eessqquuiizzooaaffeeccttiivvaa:: eeffeeccttoo
aacceelleerraaddoorr ssoobbrree eell cciicclloo ddee eeppiissooddiiooss mmaannííaaccoo--
ddeepprreessiivvooss..
►IInnggrreessoo iinnvvoolluunnttaarriioo uurrggeennttee,, lloo mmááss ffrreeccuueennttee,,
ssaallvvoo ccaassooss ccoonn aacceeppttaabbllee ccoonncciieenncciiaa ddee
eennffeerrmmeeddaadd..

32. TTrraattaammiieennttoo ffaarrmmaaccoollóóggiiccoo..
► DDoossiiss aapprrooxxiimmaattiivvaa ddee aannttiippssiiccóóttiiccooss,, eenn
ppaacciieenntteess qquuee nnoo rreecciibbííaann pprreevviiaammeennttee mmeeddiiccaacciióónn::
--RRiissppeerriiddoonnaa:: 33--99 mmgg//ddííaa..
--OOllaannzzaappiinnaa:: 1100--2200 mmgg//ddííaa..
--HHaallooppeerriiddooll:: 33--1100 mmgg//ddííaa..
--QQuueettiiaappiinnaa:: 440000--880000 mmgg//ddííaa..
--AAmmiissuullppiirriiddee:: 440000--880000 mmgg//ddííaa
--ZZiipprraassiiddoonnaa:: 8800--116600 mmgg//ddííaa..
--AArriippiipprraazzooll:: 1100--3300 mmgg//ddííaa..
--PPaalliippeerriiddoonnaa:: 66 mmgg//ddííaa..
•• IInnttrroodduucciirr bbeennzzooddiiaacceeppiinnaass aannttee llaass eexxaacceerrbbaacciioonneess ddee
ccuuaaddrrooss ccrróónniiccooss oo iinniicciioo ddee eeppiissooddiiooss aagguuddooss..