Kuumat perunat 2016: Perustulokokeilu 2017-2018, Olli Kangas

1. Perustulokokeilu 2017-2018
KUUMAT PERUNAT
KELA 11.2. 2016
Olli Kangas
1

2. Lähtökohtana työn kannustimet
2
Lähde: Viitamäki, H. (2015)

3. 3
Lähde: Viitamäki, H. (2015)

4. Mitä VNK:n toimeksiannossa pyydetään?
• Esiselvitys tietotarpeista
• 30.3. 2016
• Jatkotutkimuksella rajataan vaihtoehdot
• 15.11. 2016
• Selvitetään vaihtoehdot
• Puhdas perustulomalli
• Osittainen perustulo
• Negatiivinen tulovero
• Muut mahdollisuudet kokeilla perustuloa
4

5. Esiselvityksellä vastataan…
• Mitkä vaihtoehtoiset mallit soveltuvat kokeiluun
• Mahdollisimman tarkat analyysit
• Miten perustulo ja ansiosidonnaiset sovitetaan
yhteen
• Verotukselliset piirteet
• Vahvuudet ja heikkoudet kun otetaan huomioon
perustuslaki ja EU
• Mikä olisi perusteltu perustulomalli, jota
2016/17 käynnistyvässä kokeilussa voitaisiin
kokeilla?
5

6. Mitä edellytetään: kuka tietää ja tekee mitä?
• Tietotarpeen kartoitus: mitä tiedetään meillä ja muualla
• SITRA / TÄNK / TAY / Kela (TUO)
• Koeasetelmat ja kohdepopulaatio:
• VATT; TUO, Tay, TÄNK
• Mikrosimulaatiomallitus: TUO
• Lainsäädännöllistä tietämys: etuuslait, perustuslaki, EU, verotus
• Kelan etuusjuristit, Kaarlo Tuori, Heikki Niskakangas; Anna-Kaisa Tuovinen, Kelan kv-yksikkö, prof. Laura Kalliomaa-Puha,
Ilpo Lahtinen
• Työmarkkinakysymykset: työvoima- ja yrittäjävaikutukset
• Tampereen yliopisto (prof. Pertti Koistinen)
• Perustulokokeilut muualla
• Tänk, UTA, TUO
• Perustulo ja kunnat
• Kuntaliitto (Ellen Vogt), Rauman kaupunki (Antti Parpo)
• Perustulo ja sosiaalityö
• Turun yliopisto sosiaalityö (prof Katja Forssen) ; HY soc & kom (prof Helena Blomberg)
• Perustulon kannatusperusta
• TUO ja Turun yliopiston sosiologia (prof Mikko Niemelä)
6

7. Edetään…
• Moduleittain
• Eri asioista vastaavat ryhmät tapaavat erikseen ja pitävät omia kokouksiaan
• Tuottavat omia selvityksiä, raportteja ja työpapereita
• Nämä koordinoidaan yhteiseksi pohjapaperiksi
• Yhteisiä tapaamisia moduleitten välillä
• Yhteisiä seminaareja
• Kv asiantuntijoita jotka perehtyneitä
− Perustulon problematiikkaan
− Tutkimusasetelmiin
• Mietitään mallit
• Selvitetään lainsäädölliset reunaehdot
• Pohditaan otanta
• Tehdään simulaatiot
• Valitaan vaihtoehdot jatkotyöskentelyyn
7

8. Etenemisaikataulu…
• Syksy 2015
• Taustaraportti perustulokeskustelusta Suomessa (raportti valmis)
• Perustulon kannatusperusta (osittain valmis, loppu valmis 31.1.)
• Perustulon yleiset yhteiskuntapoliittiset lähtökohdat ja mahdollisuudet
(valmis 15.2.)
• Keskusteluja perustulokokeilun perustuslaillisista ja
sosiaalioikeudellisista mahdollisuuksista ja rajoitteista
− selvitystyö koeasetelman perustuslaillisuudesta aloitettu (Tuori, Kela)
− Selvitystyö sosiaalioikeudellisista kysymyksistä lähes valmis
• Koeasetelman ja kohdepopulaation määrittely
− Tammikuun loppu
• Mallien vaikutusten analyysit
− mikrosimulaatiot
8

9. Etenemisaikataulu…
• Muiden maitten kokemukset perustulokokeiluista (valmis 28.2.)
− Asetelmat, tulokset, implementointi (useita erillisraportteja valmis 28.2.)
• Mallien mikrosimulaatiomallitukset: valmistuvat 30.3.
mennessä
• Perustulon vero-oikeudelliset kysmykset
• Perustulo ja työvoimahallinto (valmis 15.2.)
• Perustulo ja kunnan sosiaalitoimi (valmis 28.2.)
• Perustulo ja kunnat (valmis 15.3.)
• Perustulokokeilun: asetelma, otanta ja kohdepopulaatio
− perustuslailliset, sosiaalioikeudelliset ja verotukselliset näkökohdat
valmis helmikuu 2016
• Järjestetään kolme laajaa seminaaria eri perustulon teemoista
• 30.3. 2016 Esiraportti valmis9

10. Etenemisaikataulu syksy 2016
• 30.3. hyväksytyn mallin / mallien jatkokäsittely
• Tarkemmat mikrosimulaatiot staattisilla (ja dynaamisilla?)
arvioinneilla
• Tarkemmat vaikutusarvioinnin työvoimahallintoon, kunnan
sosiaalitoimeen ja Kelan etuuksiin
• Väestöryhmäkohtaiset arviot
• Maksualustan ja järjestelmän suunnittelu
• Verohallinnon ja Kelan yhteispeli
• Miten rakennetaan verotus (asiasta keskusteltu jo verohallinnon
kanssa)
• Miten yhdistetään Kelan etuuksia
• Kokeilun lainsäädännöllinen suunnittelu
10

11. MAINETTAAN PAREMPI?
Suomalaisten näkemykset
terveydenhuollosta EU-tilastojen
valossa
http://blogit.utu.fi/tita/wp-
content/uploads/sites/45/2015/12/PB2.pdf

12. Tyytyväisyys terveyspalveluihin eri maissa
vuonna 2014. Vastausten keskiarvo (0 = erittäin tyytymätön; 10
= erittäin tyytyväinen; European Social Survey 2014).
12
Maa Kaikki Alin Yli Tulolähde: On saanut
tulokvintiili 65-vuotiaat tulonsiirrot hoidon (%)
Tanska 6.6 6.7 6.8 6.6 74.5
Suomi 6.8 6.6 6.7 6.6 75.1
Norja 6.8 6.7 7.0 6.1 70.8
Ruotsi 5.8 5.8 6.4 5.2 60.4
Itävalta 6.6 6.8 6.7 6.1 80.3
Belgia 7.5 7.4 7.5 7.3 76.9
Ranska 6.3 5.9 6.2 6.3 78.5
Saksa 5.9 5.9 6.0 6.5 85.4
Alankom 6.0 5.6 6.0 5.7 68.8
Sveitsi 7.3 7.2 7.5 7.5 78.1
Irlanti 4.2 4.0 4.0 4.3 52.5
Tšekki 6.1 5.8 6.1 5.9 56.3
Puola 3.5 3.7 3.9 3.8 65.0
Slovenia 4.6 4.5 5.2 4.9 72.1
Koko EU 5.9 5.8 6.1 5.8 70.6

13. Hoidotta jääneitten (unmet medical need) %
osuudet ikäluokittain
13

14. Hoidotta jäämisen syyt ikäluokittain (%)
14

15. YHTEENVETO
15