Miten sijoitetun lapsen perhetta tulisi tukeaSOS-Lapsikyla
Sonja Vanhanen on ainutlaatuisessa tutkimuksessaan haastatellut SOS-lapsikyliin sijoitettuja lapsia ja heidän läheisiään.
Tutkimus antaa tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat vanhemmuuden tilanteessa, jossa oma lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, ja millaista tukea he vanhemmuudelleen toivoisivat.
Suomessa toimii kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen vankilan perheosasto. Tutkintavankeusvangit ovat Hämeenlinnan vankilassa ja vankeusvangit ovat Vanajan vankilassa. Perheosastolle voi sijoittua vanhempi alle 2-vuotiaan lapsensa kanssa ja olla siellä siihen saakka kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Yhteistyön tavoitteena on lapsen parhaaksi toimiminen. Perheosaston elämässä normaalit arjen rutiinit ovat suurin kuntouttava elementti ja mahdollisuus uuteen alkuun. Alaseminaarissa käsitellään kuntouttavan arjen lisäksi vankeutta ja vanhemmuutta tutkimuksen näkökulmasta. Vankilan ja perheosaston yhteistyötä ja perheosastolla käytössä olevia toimintamalleja esitellään muun muassa vauvasirkuskokemusten ja äitien vertaisryhmätoiminnan avulla.
Päivi Känkänen, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sini Stolt, toiminnanjohtaja, Kanta-Hämeen perhetyö ry
Rosi Enroos, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Miten sijoitetun lapsen perhetta tulisi tukeaSOS-Lapsikyla
Sonja Vanhanen on ainutlaatuisessa tutkimuksessaan haastatellut SOS-lapsikyliin sijoitettuja lapsia ja heidän läheisiään.
Tutkimus antaa tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat vanhemmuuden tilanteessa, jossa oma lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, ja millaista tukea he vanhemmuudelleen toivoisivat.
Suomessa toimii kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen vankilan perheosasto. Tutkintavankeusvangit ovat Hämeenlinnan vankilassa ja vankeusvangit ovat Vanajan vankilassa. Perheosastolle voi sijoittua vanhempi alle 2-vuotiaan lapsensa kanssa ja olla siellä siihen saakka kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Yhteistyön tavoitteena on lapsen parhaaksi toimiminen. Perheosaston elämässä normaalit arjen rutiinit ovat suurin kuntouttava elementti ja mahdollisuus uuteen alkuun. Alaseminaarissa käsitellään kuntouttavan arjen lisäksi vankeutta ja vanhemmuutta tutkimuksen näkökulmasta. Vankilan ja perheosaston yhteistyötä ja perheosastolla käytössä olevia toimintamalleja esitellään muun muassa vauvasirkuskokemusten ja äitien vertaisryhmätoiminnan avulla.
Päivi Känkänen, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sini Stolt, toiminnanjohtaja, Kanta-Hämeen perhetyö ry
Rosi Enroos, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
La coppia moderna tra simboli, paure e aspirazioniAnna Carderi
In un panorama storico-culturale dove tutti parlano di coppia in crisi, pare anacronistico credere ancora nella coppia e occuparcene.
Ciò che in realtà è in crisi oggi è l’entità della coppia tradizionale cioè della coppia che si fonda su regole istituzionali, religiose, familiari o di clan e che attraverso i contenitori sociali, culturali e religiosi acquisiva stabilità e durata nel tempo.
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tutkimus sopeutumisvalmennuskurssien vastaamisesta odotuksiin. Esitys "Narkolepsia osana elämää" -seminaarissa 19.1.2015 Kelan päätalo, Helsinki.
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Materiaalin avulla tarkastellaan sukupuolisensitiivistä opetusta ja ohjausta. Materiaalin tavoitteena on auttaa tunnistamaan epätasa-arvon ilmeneminen ja sitä ylläpitävät rakenteet ja toimintavat. Materiaalissa määritellään sukupuolisensitiivisyyden käsite ja sen avulla pyritään ymmärtämään sukupuolen merkitys opetuksessa. Materiaali kannustaa tunnistamaan omat työtapansa ja niiden taustalla vaikuttavat arvot ja asenteet.
Materiaalia voi soveltaa opetus- ja ohjaustyössä, mutta sitä voi hyödyntää myös työelämän erilaisissa tilanteissa, joissa sukupuoli on jollakin tavalla läsnä.
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
Lape-muutos-ohjelman matalan kynnyksen palvelujen yhteistyökokous Aleksis Kivenpäivänä 2016. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti. Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, THL
La coppia moderna tra simboli, paure e aspirazioniAnna Carderi
In un panorama storico-culturale dove tutti parlano di coppia in crisi, pare anacronistico credere ancora nella coppia e occuparcene.
Ciò che in realtà è in crisi oggi è l’entità della coppia tradizionale cioè della coppia che si fonda su regole istituzionali, religiose, familiari o di clan e che attraverso i contenitori sociali, culturali e religiosi acquisiva stabilità e durata nel tempo.
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tutkimus sopeutumisvalmennuskurssien vastaamisesta odotuksiin. Esitys "Narkolepsia osana elämää" -seminaarissa 19.1.2015 Kelan päätalo, Helsinki.
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Materiaalin avulla tarkastellaan sukupuolisensitiivistä opetusta ja ohjausta. Materiaalin tavoitteena on auttaa tunnistamaan epätasa-arvon ilmeneminen ja sitä ylläpitävät rakenteet ja toimintavat. Materiaalissa määritellään sukupuolisensitiivisyyden käsite ja sen avulla pyritään ymmärtämään sukupuolen merkitys opetuksessa. Materiaali kannustaa tunnistamaan omat työtapansa ja niiden taustalla vaikuttavat arvot ja asenteet.
Materiaalia voi soveltaa opetus- ja ohjaustyössä, mutta sitä voi hyödyntää myös työelämän erilaisissa tilanteissa, joissa sukupuoli on jollakin tavalla läsnä.
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
2. Eroneuvo käytännössä
Eroneuvo
Eronneille ja eroa pohtiville vanhemmille ja
heidän läheisilleen
Tarjoaa tiedollista tukea ja vertaistukea
Tilaisuuden kesto on 2 tuntia
Toteutus yhdessä Eroneuvo-vetäjän ja
koulutettujen vapaaehtoisten kanssa
Vetäjä pitää alustuksen, vetää
yhteiskeskustelun ja kertoo muista
eropalveluista
Kävijöiden palautetta
”Muitakin on samassa tilanteessa”
”Vertaistuki aivan mahtavaa!”
”Rohkenin astua asian äärelle!”
”Kannatti tulla vaikka aluksi epäilytti aivan
valtavasti!”
” Sain tietoa, mikä lapsen rooli on
erotilanteessa ”
”Kokemus, että erosta selviää”
3. Tausta-ajatukset käytännössä
• Ryhmätilaisuus – keskiössä on ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus, joka
mahdollistaa kokemusten kuulemisen ja jakamisen, tavoittaa useamman ihmisen
kerralla + ryhmään kuuluminen (Tilojen joustava käyttö)
• Kertaluonteisuus – ei sido pitkään prosessiin, matalan osallistumiskynnys,
kustannustehokas (Oikea-aikaisuus)
• Kohderyhmä laaja: avun hakemisen normaalius, missä vaiheessa vaan, asiakkaat
hyötyvät monialaisuudesta. Tavoitteena varhainen tuki
(Yhteistyökumppaneiden ohjaus monipuolisesti)
• Matala kynnys: palveluun hakeutumisen helpottaminen (ei ilmoittautumista,
anonyymiteetti)
• Vertaisuuden ja vapaaehtoistyön käyttö palveluissa (Koulutetut vapaaehtoiset)
4. Eroneuvo Kymenlaaksossa
Vaiheet: Yhteistyö
Kouluttajakoulutus alkoi keväällä 2015
Ensimmäisten vapaaehtoisten rekrytointi ja
kouluttaminen syksyllä 2015
Tilaisuuksien monipuolinen markkinointi
Ensimmäiset tilaisuudet loppuvuodesta 2015
Iltoja pidetty 10 kevääseen 2017 mennessä.
Kävijöitä keskimäärin 4 hlö/ilta
Neuvokahvilaa on yritetty muutamia kertoja
Eroneuvotilaisuuksien lisäksi. Tätä toimintaa kävijät
eivät ole vielä löytäneet.
Toiminta on vakiintunut siten, että pidetään 2 iltaa
syksyllä ja 2 iltaa keväällä
Kouvolan eroverkoston (PANK, Perheoikeudelliset
palvelut, PeNe, Vuoroveto Kriisikeskus,Pysäkki ja
MLL) synty liittyy keskeisesti eroauttamisen
koordinointiin
Palvelut järjestyvät vuoden aikana asiakasta
tukevammaksi kokonaisuudeksi (vuosikello)
Eroneuvon myötä on lähennytty, tultu tutuiksi ja
ryhdytty tekemään enemmän yhdessä
Voimavaroja ja osaamista on yhdistetty ja toiminta
on jäsentyneempää ja yhteisesti tavoitteellisempaa
5. Eroneuvon merkitys
Eroneuvon myötä kuntalaiset ovat saaneet uuden
palvelun – ensimmäisen jossa voi olla nimettömänä
ja saada vertaistukea erokokemukseen ja erosta
selviämiseen
Editor's Notes
Ryhmämuotoisten palveluiden taloudellinen näkökohta
Kuntien taloudellinen tilanne
Ero voi olla kriisi myös perheen läheisille esim. isovanhemmille / lähipiiristä voi löytyä tukea eronneelle perheelle (hyötyvät tiedosta miten olla tueksi)
Eroneuvojen säännöllisyys -> nopeasti saatavilla, jota asiakkaan ei tarvitse odottaa pitkään päästäkseen avun piiriin