SlideShare a Scribd company logo
1 of 10
SOS-LAPSIKYLÄ
tutkimusraportti – Sonja Vanhanen
KUKA AUTTAISI MEIDÄN PERHETTÄ? Sijoitetun lapsen
ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen
Mistä tutkimus kertoo?
Sonja Vanhanen on ainutlaatuisessa
tutkimuksessaan haastatellut SOS-
lapsikyliin sijoitettuja lapsia ja heidän
läheisiään.
Tutkimus antaa tietoa siitä, miten
vanhemmat kokevat vanhemmuuden
tilanteessa, jossa oma lapsi on sijoitettu
kodin ulkopuolelle, ja millaista tukea he
vanhemmuudelleen toivoisivat.
Tutkimuksessa haastatellut lapset korostivat
etenkin oman perheen suurta merkitystä.
Yhden perheen kokemus
”Kyllä koen vahvasti, että oon laiminylöty vanhempana. Ei ole annettu
mahdollisuutta näyttää toteen, että tekee jotain paremmin. On ollut
tämmöstä päihteidenkäytön epäilyä ja sitten kun olen ne huolet saanut
pois, niin tilalle on tullut uusia syitä. Olen monta kertaa kuullut, että
huostaanotto pyritään mahdollisuuksien mukaan hoitamaan niinkun
kotiinpäin. Mutta ei mulla ole sitä fiilistä ollut vielä kertaakaan, että olis
tämmöinen toivo. ” – Emma, sijoitetun lapsen äiti
”Se on oikeesti niin täydellinen se mun perhe. En mä oikeen ees tiedä,
et minkä takia mä jouduin tänne. Mä oon ollu yhteensä viis vuotta
näissä sijaiskodeissa, niin mä en tiedä.” – Eero, Emman poika
Sijoitettujen lasten vanhemmat tarvitsevat
 
•Tukea kriisiin
•Toimivaa vuorovaikutusta
•Mahdollisuutta toteuttaa
vanhemmuuttaan
•Tietoa jälleenyhdistymisestä
Miten perhettä tulisi auttaa?
• Haastattelujen pohjalta kriittiseksi vaiheeksi osoittautui lapsen
sijoituksen alku. Vanhempien pitää saada osallistua
sijoitusvaiheeseen, tulla kohdatuiksi ja huomioiduiksi.
• Sijoituksen aikana puolestaan kaikkien toimijoiden olisi keskeistä
ymmärtää, että pelkkä sijoitus, eli lapsen fyysinen siirtäminen
paikasta toiseen, ei ratkaise perheen ongelmia. Ratkaisevaa on,
mitä sijoituksen aikana perheen hyväksi tehdään.
On muistettava, että perheelle tarjottavat palvelut suunnitellaan aina
lapsen edun mukaan
Perheen jälleenyhdistäminen on teema, joka kaipaa ympärilleen konkretiaa.
Sijoittajakunnan velvollisuus on kertoa lapselle ja vanhemmalle, miksi lapsi on
sijoitettuna ja minkä asioiden tulee muuttua, jotta perhe voi palata yhteen.
Perheelle tulee myös kertoa, minkälaista tukea se voi saada muutosten
aikaansaamiseksi. Yhteistyössä perheen ja sijoittajakunnan kanssa arvioidaan,
mikä SOS-Lapsikylän rooli on tavoiteltaessa perheen jälleenyhdistämistä. Kun
kaikki osapuolet työskentelevät asian eteen tavoitteellisesti, rohkeasti ja
avoimesti, voidaan sijaishuollolla aikaan saada lopputulos, johon sen aina tulisi
tähdätä. Sitä ei enää tarvita.
Sijaishuollossa on
vaikea välttyä kivulta,
joka aiheutuu siitä, että
vanhemmilla ja lapsilla
on aikaisempaa vähäi-
semmät mahdollisuudet
viettää aikaa yhdessä,
olla olemassa yhdessä
lapsina ja vanhempina,
elää arkea ja jakaa ko-
kemuksia.
Mikäli sijoituksen 
osapuolet voivat 
joitakin toimintatapoja 
muuttamalla vähentää 
tätä kipua, tulee 
heidän tehdä se.  
Toimintatapoihin tarvitaan muutoksia
Perheen jälleenyhdistäminen on
teema, josta perheet eivät
tutkimuksen mukaan tienneet
riittävästi.
Sijoittajakunnan velvollisuus on
kertoa lapselle ja vanhemmalle,
miksi lapsi on sijoitettuna ja
minkä asioiden tulee muuttua,
jotta perhe voi palata yhteen.
Perheelle tulee myös kertoa,
minkälaista tukea se voi saada
muutosten aikaansaamiseksi.
Yhteistyössä perheen ja
sijoittajakunnan kanssa
arvioidaan, mikä
sijaishuoltopaikan rooli on
tavoiteltaessa perheen
jälleenyhdistämistä.
Kun kaikki
osapuolet
työskentelevät
tavoitteellisesti,
rohkeasti ja
avoimesti,
voidaan
sijaishuollolla
aikaan saada
lopputulos,
johon sen aina
tulisi tähdätä:
Sitä ei enää
tarvita.
Miten perhe voisi palata yhteen?
Mistä lisätietoa?
Lue Sonja Vanhasen koko tutkimus osoitteessa
http://soslapsiky.la/1ieKxYf
Lue SOS-Lapsikylän tiedote raportin pohjalta
http://soslapsiky.la/1jjIr5d
Lue Vanhasen haastatteluun pohjautuva
Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta:
Huostaan otetun lapsen äiti: ”Kukaan ei
kysynyt miten voin”
http://soslapsiky.la/1l534Ws
KYSY LISÄÄ
Sonja Vanhanen,
Kaarinan SOS-lapsikylän
sosiaalityöntekijä
p. 040 502 2819
sonja.vanhanen@sos-
lapsikyla.fi
KIITOS.
KIITOS.

More Related Content

Similar to Miten sijoitetun lapsen perhetta tulisi tukea

Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna Nyyssönen
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenPäihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna Nyyssönen
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
 
LAPE-muutosohjelman 10.10. työpajan tuotokset, teema 1: Vanhemmuuden ja paris...
LAPE-muutosohjelman 10.10. työpajan tuotokset, teema 1: Vanhemmuuden ja paris...LAPE-muutosohjelman 10.10. työpajan tuotokset, teema 1: Vanhemmuuden ja paris...
LAPE-muutosohjelman 10.10. työpajan tuotokset, teema 1: Vanhemmuuden ja paris...THL
 
Kunta-järjestöyhteistyöllä yhteistyövanhemmuutta tukemassa
Kunta-järjestöyhteistyöllä yhteistyövanhemmuutta tukemassaKunta-järjestöyhteistyöllä yhteistyövanhemmuutta tukemassa
Kunta-järjestöyhteistyöllä yhteistyövanhemmuutta tukemassaLastensuojelun Keskusliitto
 
Yhdessä yli sukupolvien - katkaistaan lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen ketju
Yhdessä yli sukupolvien - katkaistaan lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen ketjuYhdessä yli sukupolvien - katkaistaan lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen ketju
Yhdessä yli sukupolvien - katkaistaan lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen ketjuLastensuojelun Keskusliitto
 
Kasvatus kannattaa 2012 - Vanhempainilta
Kasvatus kannattaa 2012 - VanhempainiltaKasvatus kannattaa 2012 - Vanhempainilta
Kasvatus kannattaa 2012 - VanhempainiltaNuorten Palvelu ry
 
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...THL
 
Jouni Nummi: Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriin
Jouni Nummi: Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriinJouni Nummi: Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriin
Jouni Nummi: Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriinTHL
 
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Lapset luontoon 2011 stranius-10032011
Lapset luontoon 2011 stranius-10032011Lapset luontoon 2011 stranius-10032011
Lapset luontoon 2011 stranius-10032011Leo Stranius
 
Vanhemmuuden tuen työkalupakki
Vanhemmuuden tuen työkalupakkiVanhemmuuden tuen työkalupakki
Vanhemmuuden tuen työkalupakkiTHL
 
Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortit
Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortitMinulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortit
Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortitTanjaLaatikainen
 
Perhe ja turvallinen kasvuympäristö hyvän kehityksen turvaajana
Perhe ja turvallinen kasvuympäristö hyvän kehityksen turvaajana Perhe ja turvallinen kasvuympäristö hyvän kehityksen turvaajana
Perhe ja turvallinen kasvuympäristö hyvän kehityksen turvaajana THL
 

Similar to Miten sijoitetun lapsen perhetta tulisi tukea (20)

Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna Nyyssönen
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenPäihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna Nyyssönen
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna Nyyssönen
 
LAPE-muutosohjelman 10.10. työpajan tuotokset, teema 1: Vanhemmuuden ja paris...
LAPE-muutosohjelman 10.10. työpajan tuotokset, teema 1: Vanhemmuuden ja paris...LAPE-muutosohjelman 10.10. työpajan tuotokset, teema 1: Vanhemmuuden ja paris...
LAPE-muutosohjelman 10.10. työpajan tuotokset, teema 1: Vanhemmuuden ja paris...
 
Kunta-järjestöyhteistyöllä yhteistyövanhemmuutta tukemassa
Kunta-järjestöyhteistyöllä yhteistyövanhemmuutta tukemassaKunta-järjestöyhteistyöllä yhteistyövanhemmuutta tukemassa
Kunta-järjestöyhteistyöllä yhteistyövanhemmuutta tukemassa
 
Yhdessä yli sukupolvien - katkaistaan lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen ketju
Yhdessä yli sukupolvien - katkaistaan lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen ketjuYhdessä yli sukupolvien - katkaistaan lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen ketju
Yhdessä yli sukupolvien - katkaistaan lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen ketju
 
Mikä on isämies & mihin häntä tarvitaan?
Mikä on isämies & mihin häntä tarvitaan?Mikä on isämies & mihin häntä tarvitaan?
Mikä on isämies & mihin häntä tarvitaan?
 
Kasvatus kannattaa 2012 - Vanhempainilta
Kasvatus kannattaa 2012 - VanhempainiltaKasvatus kannattaa 2012 - Vanhempainilta
Kasvatus kannattaa 2012 - Vanhempainilta
 
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
 
Lahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominen
Lahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominenLahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominen
Lahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominen
 
Jouni Nummi: Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriin
Jouni Nummi: Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriinJouni Nummi: Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriin
Jouni Nummi: Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriin
 
Eliisa Roine: Vanhemmuusvalmennus
Eliisa Roine: VanhemmuusvalmennusEliisa Roine: Vanhemmuusvalmennus
Eliisa Roine: Vanhemmuusvalmennus
 
Alatalo: Lapsi perhekuntoutuksessa
Alatalo: Lapsi perhekuntoutuksessa Alatalo: Lapsi perhekuntoutuksessa
Alatalo: Lapsi perhekuntoutuksessa
 
Isän ja lapsen suhteen tukeminen
Isän ja lapsen suhteen tukeminenIsän ja lapsen suhteen tukeminen
Isän ja lapsen suhteen tukeminen
 
Isän ja vauvan välinen suhde muokattu
Isän ja vauvan välinen suhde muokattuIsän ja vauvan välinen suhde muokattu
Isän ja vauvan välinen suhde muokattu
 
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...
Ilona Autti-Rämö & Anu Kippola-Pääkkönen: Sairastuminen perheen kokemana – tu...
 
Vanhemmaksi lahjasolujen avulla 070516 Johanna Repo
Vanhemmaksi lahjasolujen avulla 070516 Johanna RepoVanhemmaksi lahjasolujen avulla 070516 Johanna Repo
Vanhemmaksi lahjasolujen avulla 070516 Johanna Repo
 
Minä olen tärkeä -pienryhmätoiminta
Minä olen tärkeä -pienryhmätoiminta Minä olen tärkeä -pienryhmätoiminta
Minä olen tärkeä -pienryhmätoiminta
 
Lapset luontoon 2011 stranius-10032011
Lapset luontoon 2011 stranius-10032011Lapset luontoon 2011 stranius-10032011
Lapset luontoon 2011 stranius-10032011
 
Vanhemmuuden tuen työkalupakki
Vanhemmuuden tuen työkalupakkiVanhemmuuden tuen työkalupakki
Vanhemmuuden tuen työkalupakki
 
Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortit
Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortitMinulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortit
Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortit
 
Perhe ja turvallinen kasvuympäristö hyvän kehityksen turvaajana
Perhe ja turvallinen kasvuympäristö hyvän kehityksen turvaajana Perhe ja turvallinen kasvuympäristö hyvän kehityksen turvaajana
Perhe ja turvallinen kasvuympäristö hyvän kehityksen turvaajana
 

Miten sijoitetun lapsen perhetta tulisi tukea

  • 1. SOS-LAPSIKYLÄ tutkimusraportti – Sonja Vanhanen KUKA AUTTAISI MEIDÄN PERHETTÄ? Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen
  • 2. Mistä tutkimus kertoo? Sonja Vanhanen on ainutlaatuisessa tutkimuksessaan haastatellut SOS- lapsikyliin sijoitettuja lapsia ja heidän läheisiään. Tutkimus antaa tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat vanhemmuuden tilanteessa, jossa oma lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, ja millaista tukea he vanhemmuudelleen toivoisivat. Tutkimuksessa haastatellut lapset korostivat etenkin oman perheen suurta merkitystä.
  • 3. Yhden perheen kokemus ”Kyllä koen vahvasti, että oon laiminylöty vanhempana. Ei ole annettu mahdollisuutta näyttää toteen, että tekee jotain paremmin. On ollut tämmöstä päihteidenkäytön epäilyä ja sitten kun olen ne huolet saanut pois, niin tilalle on tullut uusia syitä. Olen monta kertaa kuullut, että huostaanotto pyritään mahdollisuuksien mukaan hoitamaan niinkun kotiinpäin. Mutta ei mulla ole sitä fiilistä ollut vielä kertaakaan, että olis tämmöinen toivo. ” – Emma, sijoitetun lapsen äiti ”Se on oikeesti niin täydellinen se mun perhe. En mä oikeen ees tiedä, et minkä takia mä jouduin tänne. Mä oon ollu yhteensä viis vuotta näissä sijaiskodeissa, niin mä en tiedä.” – Eero, Emman poika
  • 4. Sijoitettujen lasten vanhemmat tarvitsevat   •Tukea kriisiin •Toimivaa vuorovaikutusta •Mahdollisuutta toteuttaa vanhemmuuttaan •Tietoa jälleenyhdistymisestä
  • 5. Miten perhettä tulisi auttaa? • Haastattelujen pohjalta kriittiseksi vaiheeksi osoittautui lapsen sijoituksen alku. Vanhempien pitää saada osallistua sijoitusvaiheeseen, tulla kohdatuiksi ja huomioiduiksi. • Sijoituksen aikana puolestaan kaikkien toimijoiden olisi keskeistä ymmärtää, että pelkkä sijoitus, eli lapsen fyysinen siirtäminen paikasta toiseen, ei ratkaise perheen ongelmia. Ratkaisevaa on, mitä sijoituksen aikana perheen hyväksi tehdään. On muistettava, että perheelle tarjottavat palvelut suunnitellaan aina lapsen edun mukaan
  • 6. Perheen jälleenyhdistäminen on teema, joka kaipaa ympärilleen konkretiaa. Sijoittajakunnan velvollisuus on kertoa lapselle ja vanhemmalle, miksi lapsi on sijoitettuna ja minkä asioiden tulee muuttua, jotta perhe voi palata yhteen. Perheelle tulee myös kertoa, minkälaista tukea se voi saada muutosten aikaansaamiseksi. Yhteistyössä perheen ja sijoittajakunnan kanssa arvioidaan, mikä SOS-Lapsikylän rooli on tavoiteltaessa perheen jälleenyhdistämistä. Kun kaikki osapuolet työskentelevät asian eteen tavoitteellisesti, rohkeasti ja avoimesti, voidaan sijaishuollolla aikaan saada lopputulos, johon sen aina tulisi tähdätä. Sitä ei enää tarvita. Sijaishuollossa on vaikea välttyä kivulta, joka aiheutuu siitä, että vanhemmilla ja lapsilla on aikaisempaa vähäi- semmät mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä, olla olemassa yhdessä lapsina ja vanhempina, elää arkea ja jakaa ko- kemuksia. Mikäli sijoituksen  osapuolet voivat  joitakin toimintatapoja  muuttamalla vähentää  tätä kipua, tulee  heidän tehdä se.   Toimintatapoihin tarvitaan muutoksia
  • 7. Perheen jälleenyhdistäminen on teema, josta perheet eivät tutkimuksen mukaan tienneet riittävästi. Sijoittajakunnan velvollisuus on kertoa lapselle ja vanhemmalle, miksi lapsi on sijoitettuna ja minkä asioiden tulee muuttua, jotta perhe voi palata yhteen. Perheelle tulee myös kertoa, minkälaista tukea se voi saada muutosten aikaansaamiseksi. Yhteistyössä perheen ja sijoittajakunnan kanssa arvioidaan, mikä sijaishuoltopaikan rooli on tavoiteltaessa perheen jälleenyhdistämistä. Kun kaikki osapuolet työskentelevät tavoitteellisesti, rohkeasti ja avoimesti, voidaan sijaishuollolla aikaan saada lopputulos, johon sen aina tulisi tähdätä: Sitä ei enää tarvita. Miten perhe voisi palata yhteen?
  • 8. Mistä lisätietoa? Lue Sonja Vanhasen koko tutkimus osoitteessa http://soslapsiky.la/1ieKxYf Lue SOS-Lapsikylän tiedote raportin pohjalta http://soslapsiky.la/1jjIr5d Lue Vanhasen haastatteluun pohjautuva Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta: Huostaan otetun lapsen äiti: ”Kukaan ei kysynyt miten voin” http://soslapsiky.la/1l534Ws KYSY LISÄÄ Sonja Vanhanen, Kaarinan SOS-lapsikylän sosiaalityöntekijä p. 040 502 2819 sonja.vanhanen@sos- lapsikyla.fi