Metsäbiotalous kasvuun -hankkeen 2020 järjestämän Puurakentaminen ja uudet puutuotteet -tilaisuuden materiaalia.
Puurakentaminen Suomessa - Jouni Silvast, Suomen metsäkeskus
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Metsäbiotalous kasvuun -hankkeen 2020 järjestämän Puurakentaminen ja uudet puutuotteet -tilaisuuden materiaalia.
Puurakentaminen Suomessa - Jouni Silvast, Suomen metsäkeskus
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Kansainvälinen ja eurooppalainen näkökulma metsäalaan - Lauri Hetemäki, Euroo...Suomen metsäkeskus
Kansainvälinen ja eurooppalainen näkökulma metsäalaan - Lauri Hetemäki, Euroopan metsäinstituutti
Puhutaan metsästä, Pohjois-Karjala -tilaisuus 11.3.2020 Joensuussa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.
Järvinen Metsanomistuksen tulevaisuudennäkymat ja suhdannevaihtelutSuomen metsäkeskus
Erno Järvisen (MTK) esitys metsänomistamisen tulevaisuudennäkymistä ja suhdannevaihteluista Polvelta toiselle- sukupolvenvaihdosmessuilla 26.1.2019 Lahden Sibeliustalolla.
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Elintarvike- ja metsäsektorien arvoketjujen vertailu Suomessa – tutkimustarpeiden tunnistaminen – Metsäalan ketju, erikoistutkija Riitta Hänninen, Luke
2. Taustaa – maailman metsät, metsäkato ja EU
2
• Metsät peittävät 30 % maapallon maapinta-alasta ja niissä elää 80 % maapallon lajeista.
• Metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia ja tarjoavat elinkeinon ja tuloja noin 25 %:lle
maailman väestöstä.
• Metsää hävitettiin vuosina 1990–2020 yhteensä 420 miljoonaa hehtaaria (eli noin
14 milj. ha per vuosi), ja vielä nytkin sitä menetetään vuosittain noin 10 miljoonaa
hehtaaria. Maatalousmaan laajentuminen aiheuttaa 80–90 % metsäkadosta.
• Metsäkato aiheuttaa 11 % kasvihuonekaasupäästöistä ja kiihdyttää luontokatoa.
• EU:n markkinoille tuodaan useita metsäkatoa aiheuttavia tuotteita, kuten palmuöljyä, lihaa,
soijaa, kaakaota, maissia, puuta ja kumia, myös jalostettuina tuotteina tai palveluina.
• EU:n osuus metsäkatoa aiheuttavasta maailman loppukulutuksesta on noin 10%.
• Useimmat metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä aiheuttavat hyödykkeet kulutetaan
paikallisella tai alueellisella tasolla.
• EU-maissa metsäpinta-ala on kasvanut 9% vuosien 1990–2020 välillä. EU-maiden metsien
tilan arvioidaan kuitenkin heikentyneen eriasteisesti jopa 95%:ssa metsistä (tai vastaavasti
5% on koskemattomia!)
3. Lakialoitetta edelsi vuoden 2019 tiedonanto
• Tiedonanto julkaistiin 23.7.2019
• Tavoitteena pienentää EU:n kulutukseen liittyvää maankäytön jalanjälkeä sekä edistää sellaisista
toimitusketjuista peräisin olevien tuotteiden kulutusta, jotka eivät aiheuta metsäkatoa.
• 5 pilaria, ml. rahoitus, kansainvälinen yhteistyö, kumppanimaiden tukeminen, tieto ja tutkimus
• Eduskunnan informointi, perusmuistio (MMM2019-00349) 6.9.2019
• Neuvoston päätelmät 16.12.2019
• Euroopan Parlamentin julkilausumat:
• resolution of (22.10.2020) with recommendations to the Commission on an EU legal framework to
halt and reverse EU-driven global deforestation (2020/2006(INL))
• resolution of (16.9.2020) on the EU’s role in protecting and restoring the world’s forests
(2019/2156(INI))
• Multi-Stakeholder Platform on Protecting and Restoring the World’s Forests:
kokoukset 1-2.10.2020, 9-10.2020, 25.2.2021
• Julkinen kuuleminen 2020, yli 1,2 milj. vastausta
3
4. FLEGT-toimintaohjelman fitness check –
keskeiset tulokset puutavara-asetuksen (EUTR)
osalta
• EUTR on johtanut tietoisuuden ja hankintaketjujen avoimuuden paratumiseen.
• Tuonti hankaliksi todetuista maista (mm. Ukraina, Myanmar, Valko-Venäjä) on
jatkunut ja jopa lisääntynyt.
• Toimeenpanon taso vaihtelee suuresti jäsenmaittain.
• Toimijoilla on ollut huomattavia vaikeuksia vahvistaa hankintaketjuja koskevaa
tietoa
• Asianmukaisen huolellisuuden (dds) konsepti on osoittautunut hankalaksi
joidenkin jäsenmaiden lainsäädännön sekä oikeusjärjestelmän kannalta.
• -> EUTR sisällytetään osaksi uutta instrumenttia, toimii pohjana dds
kehittämiselle ja laajentamiselle 4
5. FLEGT-toimintaohjelman fitness check –
keskeiset tulokset vapaaehtoisten kumppanuus-
sopimusten (VPA) osalta
• VPA-prosessit ovat olleet hyödyllisiä käynnistämään metsien hallinnan uudistuksia
kumppanimaissa, mm. osallistavat päätöksentekoprosessit.
• Keskeiset maat eivät ole osoittaneet kiinnostusta VPA-prosessiin.
• 15 vuoden jälkeen vain Indonesia on käynnistänyt lisenssijärjestelmän (osuus 3 %
kaupasta)
• Osoittautunut raskaaksi, kalliksi ja suhteellisen tehottomaksi tulosten näkökulmasta
• Sekä EUTR että VPA -tarkastelu perustuu tuotantomaan lainsäädäntöön ja siten
soveltuvat sellaisenaan huonosti metsäkadon torjuntaan.
• -> Sopimuksia ei lakkauteta, mutta komissio etsii partnerimaiden kanssa tehokkaampia
keinoja metsäkadon ehkäisemiseksi
5
8. Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteet ja
suhde muihin EU-aloitteisiin
Tavoitteena on
rajoittaa EU:n kysynnän ja tuotannon aiheuttamaa metsäkatoa ja
metsien tilan heikentymistä
vähentää metsäkatoa tai metsien tilan heikentymistä aiheuttavien tuotteiden
kulutusta EU:ssa – sekä lisätä laillisten ja metsäkatovapaiden tuotteiden
kysyntää
• Ehdotus on osa European Green Deal –ohjelmaa, jolla edistetään
päästövähennyksiä ja luontokadon ehkäisyä tukevia toimia.
• Aloitteella on yhtymäkohtia useisiin muihin EU-aloitteisiin: mm. EU:n
biodiversiteettistrategia, Farm to Fork, EU:n metsästrategia, kestävän
rahoituksen taksonomiasäädökset, uusiutuvan energian direktiivi (RED)
8
9. Kattavuus ja markkinoille pääsy
• Kattavuus (Art 1) eli kuusi säänneltäväksi ehdotettua hyödykettä
• nautakarja, kaakao, kahvi, palmuöljy, soija ja puu
• lisäksi joukko tuotteita (Liite 1), jotka joko sisältävät tai joiden ruokinnassa tai
valmistuksessa on käytetty em. hyödykkeitä
• Säännöksiä sovelletaan sekä EU:n markkinoille saattamiseen, ml. tuonti että
vientiin EU:sta kolmansiin maihin
• Markkinoillesaattamiskielto (Art 3) koskee hyödykkeitä ja tuotteilta, jotka eivät
täytä vaatimuksia
• metsäkatovapaa tuotantoketju
• Laillisuus, tuotantomaan lainsäädännön mukaisesti
• asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä (due diligence)
9
10. Keskeiset määritelmät
• Metsäkato: metsän muuntaminen maatalouskäyttöön joko ihmisen
aiheuttamana tai muutoin
• Metsien tilan heikkeneminen tarkoittaa ei-kestäviä korjuuoperaatioita, jotka
aiheuttavat pitkäaikaisia negatiivisia ekosysteemivaikutuksia metsien
biologiseen tai taloudelliseen tuottavuuteen
• Metsäkatovapaa tuotantoketju -määritelmä sisältää kaksi ehtoa:
1. Hyödyke tai tuote on tuotettu maaperässä, joka ei ole ollut metsäkadon kohde
31.12.2020 jälkeen
2. Puu on korjattu aiheuttamatta metsien tilan heikentymistä 31.12.2020 jälkeen
• Lisäksi lukuisia muita määritelmiä, mm. ‘sustainable harvesting operations’,
joka noudattelee jossain määrin uusiutuvan energian direktiivissä (REDIII)
määritelmää mutta eroaisi soveltamisen osalta.
10
11. Asianmukainen huolellisuus (due diligence)
• Koostuu useasta eri tekijästä, jotka on kehitetty EU:n puutavara-asetuksen
pohjalta
• Toimijoilla on oltava asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä (dds)
• 1) Tiedon keruu, 2) riskin arviointi ja 3) riskinvähentämistoimet dokumentoituna
• dds on ilmoitettava (declaration) perustettavaan rekisteriin
• dds on arvioitava vuosittain ja parannettava tarvittaessa
• Uusia elementtejä ovat mm. rekisterin perustaminen, alkuperätietojen
tarkkuusvaatimus (”plot of land”) sekä dds yksikertaistettuna ja tehostettuna
menettelynä.
• Benchmarking: 3-portainen järjestelmä (low, standard, high), jossa komissio
arvioi tuottajamaiden metsäkato- ja metsien tilan heikkenemisen riskiä
• Suuria (ei SMEs) ”kauppaa käyviä” koskisi samat dds-vaatimukset kuin toimijoita
11
12. Säännösten toimeenpanosta
• Vastuu metsäkatovapaista tuotantoketjuista on toimijoilla
• Toimeenpano ja viranomaisvalvonta on haasteellista, tarkastumääriä on
ehdotettu nostettavasti huomattavasti EUTR:n tasosta
• Arviointiprosessi:
• Kahden vuoden kuluttua säännösten voimaanastumisesta arvioidaan tarve laajentaa
sääntelyä muihin kuin metsäekosysteemeihin (kosteikot, turvemaat, savannit, …) ja
siitä eteenpäin säännöllinen arviointi viiden vuoden välein
• Vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää monenkeskisen yhteistyön
lisäämistä ja tukea kumppanimaille kestävän maankäytön edistämiseksi
(Forest Partnerships)
12
13. Kuuden tuoteryhmän tuonnin arvot ulkokaupan
osalta
EUTR mukaisen puutavaran ja puutuotteiden tuonti- ja vientitilastoja vv. 2016-2020
nimikkeittäin:
• Tuonti (ulkokauppa) arvon perusteella <- kokonaisarvo n. 570 milj.€/v
• Vienti (ulkokauppa) arvon perusteella <- kokonaisarvo n. 6,3 mrd.€/v
• Vienti (EU27) arvon perusteella. <- kokonaisarvo n. 5,7 mrd.€/v
14. Alustavan arvion mukaan Suomelle merkittäviä
kysymyksiä
• Metsäkatovapaa tuotantoketju -tarkastelu sisältää sekä metsäkadon että metsien tilan
heikkenemisen. Metsien tilan heikkeneminen -määritelmä on esitetyssä muodossaan
epäselvä ja sen vaikutus metsien hoitoon ja käyttöön on epäselvä.
• Puutavara-asetus sisällytetään uuteen instrumenttiin ja laajenee puutavaran ja -tuotteiden
osalta myös metsien tilan heikkenemisen ja metsäkadon tarkasteluun
• Toimijan tulee voida osoittaa tuotteen alkuperä kiinteistötasolla, koordinaatein.
• Ehdotuksen tuotevalikoima kattaa useita Suomen viennin ja talouden kannalta tärkeitä
keskeisiä tuoteryhmiä.
• Suomessa peltoja raivataan maataloustuotteiden, ml. karjankasvatuksen tarpeisiin. Raivatulta
alueelta korjattu puutavara tai alueella tuotetulla rehulla ruokittu nautakarja, sen liha tai nahka,
eivät kelpaisi markkinoille.
• Pellonraivaus voi vaikuttaa Suomea koskevan maakohtaisen riskinarvioinnin tulokseen.
• Ehdotus merkitsee toimijoille uusia velvoitteita ja valtaosalle lisäkustannuksia suhteessa
nykytilaan.
14
15. Valmisteluprosessista
• Käsittely neuvostossa: pj Ranska on ilmoittanut, että metsäkatolainsäädäntöä
valmistelemaan asetetaan oma ad hoc -työryhmä, johtavana neuvostona on
ympäristö, maatalous associate
• Kotimaassa MMM (LVO & RO) vastaa ja koordinoi valmistelua yhdessä
keskeisten ministeriöiden kanssa
• Esittely metsä-, maatalous- ja ympäristöjaoston yhteiskokouksessa ke 8.12.
• Sidosryhmätilaisuus pe 10.12.2021 klo 9-11
• EU: maatalousneuvosto 13.12. ja ympäristöneuvosto 20.12.
• EU ministerivaliokunta 21.1. ja 28.1.
• Eduskunnan informointi (U-kirje) tammikuussa 2022
15