Kimmo Jarva: Lappeenranta - Resurssiviisas 2050
•
0 likes•1,122 views
Lappeenrannan kaupunginjohtajana Kimmo Jarvan esitys Lappeenranta - Resurssiviisas 2050 Sitran Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -tapahtumassa 2.6.2015
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (11)
Similar to Kimmo Jarva: Lappeenranta - Resurssiviisas 2050
Similar to Kimmo Jarva: Lappeenranta - Resurssiviisas 2050 (20)
More from Sitra / Ekologinen kestävyys
More from Sitra / Ekologinen kestävyys (20)
Kimmo Jarva: Lappeenranta - Resurssiviisas 2050
- 1. Lappeenranta – Resurssiviisas 2050 Kimmo Jarva, Jyväskylä 2.6.2015
- 3. Resurssiviisas Lappeenranta 2050 • Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa • Kansalaiset ja yritykset energiamurroksen voimavarana • Energiaverkkojen yhdistelmä tuottaa varastointia ja kysynnän ja tuotannon tasausta • Energiatehokkuus takaa hyvinvoinnin jälkipolville • Energiaosaaminen luonut merkittävää liiketoimintaa • Hiilineutraali ja kestävä liikkuminen sekä hyvinvointia edistävä yhdyskuntarakenne. • Elinvoimainen ja tiivis autoriippumaton keskusta, josta hyvät yhteydet monimuotoisiin aluekeskuksiin eri liikkumismuodoilla. • Kansainvälinen vihreän logistiikan solmukohta. • Käsitettä jäte ei ole enää olemassa. • Elinkaariajattelu sisältyy, hankintoihin, tuotesuunnitteluun ja päätöksentekoon. • Kuluttajat, yritykset, teollisuus ja kaupunki ovat sitoutuneet resurssiviisaaseen toimintaan. • Lappeenrantalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa. • Ruoan tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät jätteet hyödynnetään 100 prosenttisesti. • Pinta- ja pohjavesien tila vastaa luonnontilaa. • Lappeenranta vesiteknologian ja –liiketoiminnan kansainvälinen keskittymä. • Veden kulutus ja vesihuollon energian käyttö on puolittunut. • Yhdyskunta- ja teollisuusvesien ja lietteiden energian sekä ravinteiden hyödyntäminen täysimääräisesti Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kulutus ja materiaalit Energian tuotanto ja -kulutus Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Ruoan tuotanto ja kulutus Vedenkäyttö ja luonnonvedet
- 4. 2016-2017 2017-2021 2021-2025 2029 • Energiatehokkuus ja aurinkoenergia mukaan kaavoitukseen • Turpeen korvaaminen uusiutuvalla polttoaineella Kaukaan voimalassa • Teollisuuden energiankäyttö virtuaalisena energiavarastona • 80 tuulivoimalaa Lappeenranta-Imatra – välille • Aurinkovoimalat: 50 MWp lentokentälle, 50 MWp kiinteistöjen katolle • Sähkövarastointi (autojen akut + keskitetyt varastot) • Energian varastointi nestemäiseen metaaniin, liikennekäyttö • Kansainvälisesti menestyviä energia-alan teknologiayrityksiä 6 kpl • Kimppakyytipysäkit valituilla väylillä • Houkuttelevan ja viihtyisän kevyen liikenteen väylien rakentaminen • Pyöräily ja –pysäköintiverkoston kehittämien & bussireittien tarkastelu • UE tankkausasemat ja kaupungin kulkuneuvot esimerkkinä • Parkkiruutu ja nopeiden kaistojen edut ekoautoille • Katetut pyöräparkit ja –huoltopisteet keskustassa ja liityntäpysäköinti aluekeskuksissa • Liikenneväylät uusiomateriaaleilla • CO2 neutraali joukkoliikenne ja autonomiset taksit • Katettu, esteetön kävelykeskusta ja läpinäkyvät aurinkopaneelit • 80% liikenteestä uusiutuvilla • Uusia paikallisia materiaalivirtatoimijoita • Uusiokäytön ja kierrätyksen sisällyttäminen suunnitteluun ja julkisiin hankintoihin • Vuosittaiset resurssitehokkuuspalkinnot • Rakennusmateriaalien ”kontti” ja kierrätys ja uusiokäyttö mahdollisuuksien suunnittelupalvelut • Biokaasulaitos alueen biojätteille ja lietteille • Kestävän kulutuksen elämys/ostoskeskus, joka tunnetaan kansainvälisesti • Kukkuroinmäen komposiittituotanto • Hankintastrategia, joka huomioidaan talousarvioissa • Asennemuutos: Julkisten keittiöiden ja työpaikkaravintoloiden kampanjat, kuntalaiskampanja • Paikallisen ruoan tuotannon uudet arvoketjut • Hankintajärjestelmien kehittäminen ja koulutus • Lisätään ihmisten tietoisuuttaa millaista ja miten paljon jätettä he tuottavat • Vaihtoehtoisten kotimaisten proteiinilähteiden kehitys ja tuotanto • Ruoan tuotannon sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen • Kuluttajakäyttäytymisen muutos: lihankulutus enintään 35kg/hlö vuodessa, käytetään kotimaista lihaa • Pien-Saimaan hoito-ohjelman toteutus • Vesihuollon energiatehokkuuden toimintasuunnitelma • Kansalaisten ja alueen toimijoiden sitouttaminen vesien suojeluun • Vesiteknologian koeympäristöt vedenpuhdistamoilla • Teollisuuden jätevesien lämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa • Yhdyskunta- ja teollisuuden lietteiden energiakäyttö ja ravinteiden käyttö maa- ja metsätaloudessa • Kaukokylmäverkon rakentaminen • Jätevesien vaarallisten ja haitta-aineiden poistaminen ratkaistaan Lappeenrannassa • Kierrätyslannoitteiden tehdas Lappeenrannassa Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen Kulutus ja materiaalit Energian tuotanto ja -kulutus Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Ruoan tuotanto ja kulutus Vedenkäyttö ja luonnonvedet
- 5. Lappeenrannan vahvuudet ja mahdollisuudet • Uusiutuvan energian osuus merkittävä ja kasvaa – Uusiutuvaa energiaa paljon käytössä • LUT- Suomen vihrein yliopisto – Green Campus • Green Energy Showroom – Yritysten verkosto toimii • Energiatehokkaat kokeiluympäristöt • Hinku kaupunki • Jätehuollon kehittäjä (Life IP demonstraatioalue) Carbon Neutral
- 6. • LUT pilotti SNG/vety aurinko/tuulisähköstä • Länsialueen palveluverkko energiatehokkaaksi ja uusiutuvan energian kokeilualueeksi • Ison mittakaavan aurinkovoimala 50 -100 MWp (esiselvitys) • Ison biokaasutuotantolaitoksen käynnistäminen • Kaupungin kulkuneuvoja kaasu/hybridi/ sähkökäyttöön sekä sähkölatausverkoston kehittäminen • Jätteistä komposiittituotteita valmistavan tuotantolaitoksen käynnistäminen. • Materiaalipankki (maa-ainekset ja teollisuuden sivuvirrat) • Teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen (lämpö, kylmä) • Ruokapalveluiden hankintaperiaatteisiin mukaan terveellisyys, paikallinen tuotanto, ilmastomyönteisyys Esimerkkejä tulevista kärkihankkeista
- 7. Kiitos!