Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
VTT on kehittänyt menetelmän, jonka avulla biopohjaisten muovipakkausten laatua voidaan parantaa merkittävästi. Uudet biopohjaiset muovipakkaukset ovat paitsi ekologisia myös ominaisuuksiltaan parempia kuin markkinoilla olevat perinteiset muovipakkaukset. Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä öljy on jatkossa mahdollista korvata kokonaan uusiutuvilla raaka-aineilla. Muovien valmistukseen vuosittain käytettävä öljymäärä vastaa noin viittä prosenttia maailman kokonaisöljynkulutuksesta. Kaikista muoveista noin 40 % käytetään pakkauksiin, joten pakkausalaan kohdistuu erityisiä paineita öljyriippuvuuden vähentämiseksi.
Uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen materiaalien hyödyntäminen teollisuudessa alentaa öljyriippuvuutta ja pienentää kulutuksen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Biotalouteen siirtyminen edellyttää kuitenkin tuotteita, jotka ovat paitsi ekologisesti kestäviä, myös laadultaan kilpailukykyisiä.
VTT on kehittänyt menetelmän, jonka ansiosta PGA-muovin monomeeria eli glykolihappoa voidaan valmistaa biopohjaisesta raaka-aineesta entistä tehokkaammin.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
VTT on kehittänyt menetelmän, jonka avulla biopohjaisten muovipakkausten laatua voidaan parantaa merkittävästi. Uudet biopohjaiset muovipakkaukset ovat paitsi ekologisia myös ominaisuuksiltaan parempia kuin markkinoilla olevat perinteiset muovipakkaukset. Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä öljy on jatkossa mahdollista korvata kokonaan uusiutuvilla raaka-aineilla. Muovien valmistukseen vuosittain käytettävä öljymäärä vastaa noin viittä prosenttia maailman kokonaisöljynkulutuksesta. Kaikista muoveista noin 40 % käytetään pakkauksiin, joten pakkausalaan kohdistuu erityisiä paineita öljyriippuvuuden vähentämiseksi.
Uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen materiaalien hyödyntäminen teollisuudessa alentaa öljyriippuvuutta ja pienentää kulutuksen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Biotalouteen siirtyminen edellyttää kuitenkin tuotteita, jotka ovat paitsi ekologisesti kestäviä, myös laadultaan kilpailukykyisiä.
VTT on kehittänyt menetelmän, jonka ansiosta PGA-muovin monomeeria eli glykolihappoa voidaan valmistaa biopohjaisesta raaka-aineesta entistä tehokkaammin.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Lauri Saaristo, Tapio Oy, Helenin webinaari 17.6.2020Helen
Biodiversiteetin köyhtymisen riski ja kuinka sitä hallitaan metsien kestävässä käytössä? Helen Oy:n webinaari 17.6.2020: onko biomassan energiakäyttö ja luonnon monimuotoisuus yhteensovitettavissa? Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio Oy
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa talouttaAnnukka Berg
Mitä kiertotalous tarkoittaa, ja miksi sitä tarvitaan? Minkälaisia politiikkatoimia siirtymä kohti kiertotaloutta vaatii? Minkälaisia liiketoimintamalleja kaivataan? Ja mitkä maat toimivat muutoksen etunenässä?
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Lauri Saaristo, Tapio Oy, Helenin webinaari 17.6.2020Helen
Biodiversiteetin köyhtymisen riski ja kuinka sitä hallitaan metsien kestävässä käytössä? Helen Oy:n webinaari 17.6.2020: onko biomassan energiakäyttö ja luonnon monimuotoisuus yhteensovitettavissa? Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio Oy
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa talouttaAnnukka Berg
Mitä kiertotalous tarkoittaa, ja miksi sitä tarvitaan? Minkälaisia politiikkatoimia siirtymä kohti kiertotaloutta vaatii? Minkälaisia liiketoimintamalleja kaivataan? Ja mitkä maat toimivat muutoksen etunenässä?
Naudat, ilmasto ja ympäristö –seminaari
Järjestäjä: Luonnonvarakeskus (Luke)
Ajankohta: 21.1.2020 klo 9-17
Sijainti: Helsingin keskuskirjasto Oodi, Maijansali
Keskustelu naudan hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista käy polttavan kuumana. Mikä on naudan vaikutus ilmastonmuutokseen ja ympäristöön? Onko vaikutus erilainen kotimaisella ja ulkomaisella naudalla? Onko tutkijoilla ratkaisuja naudan ilmasto- ja ympäristörasitteen vähentämiseksi? Voiko karjankasvatuksesta ruoantuotannossa olla jopa hyötyä ilmaston ja ympäristön kannalta?
Portinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassaDemos Helsinki
Peloton tekee yhteistyötä Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelman kanssa. Outi Kuittisen esitys Hyvinsyöjä-kampanjan lanseeraustilaisuudessa 17.8.
Synthesis on forest bio-economy research and innovation in EuropeBiotalous.fi
Synthesis on forest bio-economy research and innovation in Europe, Study carried out by European Forest Institute on the behest of SCAR SWG FOREST (Strategic Working Group on forests and forestry research and innovation)
https://ec.europa.eu/research/scar/index.cfm
The main objective of this report is to review and synthesize existing updated information about forest bio-economy research in different EU member states, including (1) mapping the most relevant research capacities and topics where activities are already ongoing at regional/national, transnational and European level using existing data, and (2) analysing gaps and draw conclusions about overlapping and missing activities, and trends and shifts in research focus. This report is first out of two reports contained within the study, where the second one will focus on mapping innovations in the field and providing best-practice guidelines for the uptake and increased success of innovations.
Recommendations for the Finnish forest-based bioeconomy R&DBiotalous.fi
Forest bioeconomy NRA
Recommendations for the Finnish forest-based bioeconomy R&D
By the Finnish National Support Group to the Forest-based Sector Technology Platform
FTP Finnish NSG task force group:
Leena Paavilainen Luke (chair of the group)
Johanna Buchert VTT (Luke)
Christine Hagström-Näsi FIBIC
Timo Heikka Stora Enso
Eeva Jernström LUT
Erno Järvinen MTK
Kansainvälinen biojalostamokilpailu, kilpailujulistusBiotalous.fi
Kansainvälinen biojalostamokilpailu
Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää kansainvälisen suunnittelukilpailun, jolla halutaan nopeuttaa biojalostamoiden innovaatioiden kaupallistumista ja uusien biojalostamoiden syntyä Suomeen. Kilpailu on avattu 4.6.2014 ja se on avoinna ehdotuksille 4.12.2014 saakka.
Valtioneuvoston 8.5.2014 tekemässä periaatepäätöksessä talouden uusien kasvun kärkien vauhdittamiseksi linjattiin, että uusien biojalostamokonseptien synnyttämiseksi ja investointien edistämiseksi järjestetään avoin kansainvälinen kilpailu.
Kilpailulla etsitään ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven biojalostamosta. Sen tulee olla kaupallisen mittakaavan laitos, joka sisältää uutta teknologiaa, jota ei ole vielä kaupallisessa käytössä. Jalostamo voi olla myös demonstraatiolaitos, jonka teknologialla tai tuotteella on merkittävä liiketoimintapotentiaali. Kilpailun on tarkoitus johtaa toteutussuunnitteluun sekä Suomessa tapahtuvaan investointiin.
Kilpailun voittaja julkistetaan helmikuussa 2015. Pääpalkinto on 100 000 euroa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa julkisia tahoja edustavan rahoittajaryhmän, joka koordinoi ja auttaa kolmen parhaan ehdotuksen investointivaiheen julkisen rahoituksen hankinnassa. Yksityisellä pääomalla tulee kuitenkin olla johtava asema esitetyissä hankkeissa. www.tem.fi/biojalostamokilpailu
2. biotalous.fi | 8.5.2014
Biotalous on talouden seuraava aalto
Biotalous on talouden seuraava aalto, joka tuottaa talouskasvua ja hyvinvointia.
Suomi on biotalouden suurvalta. Meillä on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja,
teollisia vahvuuksia, korkeatasoista osaamista ja notkeutta, jotka luovat
erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa.
BKT ja
Hyvinvointi
Luontaistalous
Fossiilitalous
1900 2014 2030
3. biotalous.fi | 8.5.2014
Biotalous nousee tarpeesta
Uusiutumattomille raaka-
aineille on pakko löytää
vaihtoehtoja.
• Ilmastonmuutos
• Väestönkasvu
• Uusiutumattomien raaka-
aineiden niukkuus
• Huoli ympäristöstä
Väestön
kasvun vuoksi
2030
maailmassa
tarvitaan:
50 %
enemmän
ruokaa
45 %
enemmän
energiaa
30 %
enemmän
vettä
4. biotalous.fi | 8.5.2014
Mitä biotalous on?
• Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja käytetään monipuolisesti
ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.
• Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista,
ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä edistää talouskehitystä
ja luo uusia työpaikkoja kestävän kehityksen mukaisesti.
• Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien,
maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäinen aines
sekä makea vesi.
• Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten
hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet.
• Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että
luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään
tehokkaasti.
5. biotalous.fi | 8.5.2014
Missä on Suomen mahdollisuus?
• Nopeasti kehittyvä globaali kysyntä, aikaiset markkinoille menijät
hyötyvät eniten
– Suomen tulee kyetä näkemään eteenpäin, tunnistamaan
markkinamahdollisuudet ja valitsemaan osaamiskärkensä
• Suomella on vahvoja kilpailuetuja, joilla hyödyntää
murrosta:
– Olemme oppineet elämään biotaloudesta ja kehittäneet tätä varten tehokkaita
teknologioita
– Suomella on maailman 4. suurin biokapasiteetti per capita – toisaalta
biomassat ovat Suomen ainoita raaka-ainerikkauksia
– Meillä on edelleen mahdollista lisätä merkittävästi kestävää biotalouden
hyödyntämistä
– Olemme biotaloudessa jo liikkeellä ja meillä on tähän joukko globaaleilla
markkinoilla menestyviä yrityksiä
6. biotalous.fi | 8.5.2014
Biotalouden tulevaisuus tehdään yhteistyöllä
• Yhteistyö ja teknologioiden
yhdistäminen tekevät Suomesta
todellisen biotalouden edelläkävijän.
• Suomessa on vahva metsäalan,
teknologian, rakentamisen, energian,
kemian sekä elintarvike- ja
terveysalan osaaminen.
• Me olemme yhdessä kehittäneet
uudenlaista osaamista, teknologioita
ja ratkaisuja.
7. biotalous.fi | 8.5.2014
Liikevaihto
yhteensä
60 mrd €
Osuus
työllisistä
13%
Osuus
viennistä
26%
Biotalouden merkitys Suomelle
2025 mennessä Suomi tavoittelee
biotalouden tuotoksen
kasvattamista 100 miljardiin euroon
ja tämän kasvun myötä 100 000
uutta biotalouden työpaikkaa.
Biotalous yhdistää puunjalostusta,
kemiaa, energiaa, rakentamista,
teknologiaa sekä ravinto- ja
hyvinvointiratkaisuja.
Suomen biotaloudesta noin puolet
on metsäbiotaloutta.
9. biotalous.fi | 8.5.2014
Biotalouden uusi liiketoiminta
• Biopohjaiset tuotteet (esim. biomuovit ja -komposiitit, puupohjaiset
tekstiilikuidut)
• Bioenergia (esim. bioöljy ja -diesel)
• Kemianteollisuus (biomassat raaka-aineena)
• Uudet teknologiat (erityisesti puhtaat teknologiat ja bioteknologia)
• Puurakentaminen urbaanissa ympäristössä
• Puhtaat elintarvikkeet ja ravinteiden kierrätyksen sivuvirrat
• Bioteknisesti tuotetut lääkkeet
• Palvelut teollisuudessa ja luontoekosysteemeissä
* Lähde: Tilastokeskus, 2011; tilastoissa ei ole mukana esimerkiksi palveluita
10. biotalous.fi | 8.5.2014
Biotalouden arvoketjut
Puunjalostus
Kemia
Energia
Ruoka
Rakentaminen
Ekosysteemipalvelut
Bio-
massat
Tuotteet
Osaaminen
Biotalous hyödyntää puhtaita teknologioita
(cleantech) tuottaessaan tuotteita ja palveluita
kestävästi.
11. biotalous.fi | 8.5.2014
1.KILPAILUKYKYINEN BIOTALOUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen
toimintaympäristö
2. UUTTA LIIKETOIMINTAA BIOTALOUDESTA
Biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen,
rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla
3. VAHVA OSAAMISPERUSTA BIOTALOUDELLE
Biotalouden osaamisperustaa kehitetään koulutusta ja
tutkimustoimintaa uudistamalla
4. BIOMASSOJEN KÄYTETTÄVYYS JA KESTÄVYYS
Biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus
ja käytön kestävyys turvataan
Toimeenpanojaseuranta
Strategisetpäämäärät
SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA
Biotalouden
kestävät ratkaisut
ovat Suomen
hyvinvoinnin ja
kilpailukyvyn
perusta
12. biotalous.fi | 8.5.2014
1. Kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö
– Biotalouden ennakointi ja kasvukärkien valinta
– Julkisiin hankintoihin kannustimet korvata uusiutumattomia
luonnonvaroja uusiutuvilla
– Ohjauskeinojen (ml. sääntely) inventointi ja kehittäminen
– Älykkäät vihreät kaupunkiseudut kehitysympäristönä
2. Biotalouden uusi liiketoiminta
– Kasvatetaan biotalouden pääomarahoitusta ja
innovaatiopanostuksia
– Rahoitetaan uusien biotalouden ratkaisujen pilotointeja ja
demonstrointeja
– Biotalouden aineetonta arvonluontia edistetään tuotteiden
ja palveluiden arvonlisän nostamiseksi
Toimenpiteiden top 4
13. biotalous.fi | 8.5.2014
Toimenpiteiden top 4
3. Vahva biotalouden osaamisperusta
– Koulutuksen sisältöjä kehitetään vastaamaan biotalouden
tarpeita
– Toimialarajoja ylittävää tutkimusyhteistyötä lisätään
– Ratkaisuhakuinen tutkimus (strategisen tutkimuksen neuvosto)
4. Biomassojen käytettävyys ja kestävyys
– Suomi vaikuttaa kansainvälisessä päätöksenteossa siihen, että
voi hyödyntää biomassavarojaan monipuolisesti
– Biomassojen käytön kestävyyttä arvioidaan yleisesti
hyväksytyillä menetelmillä, joita päivitetään ja täydennetään
tarpeen mukaan.
– Biomassavaroihin liittyvän tiedon hyödyntäminen