Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Planning waste management and recycling for all waste generated by an organisation can be a daunting and enormous task which will require logistical planning, knowledge of legislation and a more in-depth understanding in order to balance environmental and economic benefits.
This task quite often will fall with the energy manager for the organisation, if there is no sustainability person or team. The session gives a brief introduction on principles of waste management and relevant legal issues and gives practical guidance on how to set up waste management and recycling for your organisation.
The Environmental Protection Agency, Ireland (EPA) as part of the National Dialogue on Climate Action hosted Dr Artur Runge-Metzger of the EU Commission who gave a talk on 'The European Green Deal – Towards a climate-neutral EU by 2050'.
You can watch the full talk on YouTube: https://www.youtube.com/watch?v=uqKMcggIMFU
The EPA's Climate Change lecture series has been running since late 2007, bringing a range of Irish and international speakers to the Round Room in The Mansion House, Dublin to update Irish audiences on the science of climate change, and our possible responses to it.
Science Based Targets: Scope and Goals of the Transport Refinement ProjectScience Based Targets
The Science Based Targets initiative champions science-based target setting as a powerful way of boosting companies’ competitive advantage in the transition to the low-carbon economy.
Since officially launching in June, 2015, up to 23 June 2017:
279 Companies Part of SBTi Call to Action
157 Committed companies have submitted targets
51 Approved and listed targets
2.6 Companies joining the initiative on average every week
The goals of the Transport Refinement Project are to:
Produce an SDA Transport Tool that a broader range of companies can use to model transport GHG reduction targets, consistent with the long-term temperature goals adopted in the Paris Agreement.
2) Produce a Technical Paper explaining main projections and assumptions embedded in the decarbonization models useful for companies to inform their carbon strategies. This document will also explain the methodological choices adopted after consultation.
3) Produce Target-setting Guidance, for different end- users (i.e. passenger transport companies, logistic companies, vehicle & autopart manufactures, other transport emissions in the value chain) on how to use the SDA transport tool to set GHG reduction targets.
Hallitusohjelmaan sisältyvällä poikkihallinnollisella Ikäohjelmalla varaudutaan väestön ikääntymisestä seuraavaan yhteiskunnalliseen muutokseen poikkihallinnollisesti, laaja-alaisesti ja kestävästi.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti avoimen webinaarin, jossa esiteltiin poikkihallinnollisesti valmisteltu luonnosehdotus valtioneuvoston periaatepäätöksestä ikäohjelman jatkotavoitteista ja toimenpiteistä seuraavalle hallituskaudelle. Webinaarissa oli mahdollista käydä keskustelua luonnoksesta ennen sen lähettämistä kaikille avoimelle lausuntokierrokselle.
Muistio palaverista. Tavoitteena oli miettiä ja keskustella kuinka palaveri, neuvottelu ja kokous eroavat toisistaan ja mitä kannattaa ottaa huomioon niihin valmistautuessa, osallistuessa sekä jälkitoimissa.
Towards carbon market in Indonesia: Progress and lessonsCIFOR-ICRAF
Presented by Sandy Nofyanza (CIFOR-ICRAF), at "Advancing forestry research and education to address global challenges - Current status and future trends", on 19 Dec 2022
Planning waste management and recycling for all waste generated by an organisation can be a daunting and enormous task which will require logistical planning, knowledge of legislation and a more in-depth understanding in order to balance environmental and economic benefits.
This task quite often will fall with the energy manager for the organisation, if there is no sustainability person or team. The session gives a brief introduction on principles of waste management and relevant legal issues and gives practical guidance on how to set up waste management and recycling for your organisation.
The Environmental Protection Agency, Ireland (EPA) as part of the National Dialogue on Climate Action hosted Dr Artur Runge-Metzger of the EU Commission who gave a talk on 'The European Green Deal – Towards a climate-neutral EU by 2050'.
You can watch the full talk on YouTube: https://www.youtube.com/watch?v=uqKMcggIMFU
The EPA's Climate Change lecture series has been running since late 2007, bringing a range of Irish and international speakers to the Round Room in The Mansion House, Dublin to update Irish audiences on the science of climate change, and our possible responses to it.
Science Based Targets: Scope and Goals of the Transport Refinement ProjectScience Based Targets
The Science Based Targets initiative champions science-based target setting as a powerful way of boosting companies’ competitive advantage in the transition to the low-carbon economy.
Since officially launching in June, 2015, up to 23 June 2017:
279 Companies Part of SBTi Call to Action
157 Committed companies have submitted targets
51 Approved and listed targets
2.6 Companies joining the initiative on average every week
The goals of the Transport Refinement Project are to:
Produce an SDA Transport Tool that a broader range of companies can use to model transport GHG reduction targets, consistent with the long-term temperature goals adopted in the Paris Agreement.
2) Produce a Technical Paper explaining main projections and assumptions embedded in the decarbonization models useful for companies to inform their carbon strategies. This document will also explain the methodological choices adopted after consultation.
3) Produce Target-setting Guidance, for different end- users (i.e. passenger transport companies, logistic companies, vehicle & autopart manufactures, other transport emissions in the value chain) on how to use the SDA transport tool to set GHG reduction targets.
Hallitusohjelmaan sisältyvällä poikkihallinnollisella Ikäohjelmalla varaudutaan väestön ikääntymisestä seuraavaan yhteiskunnalliseen muutokseen poikkihallinnollisesti, laaja-alaisesti ja kestävästi.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti avoimen webinaarin, jossa esiteltiin poikkihallinnollisesti valmisteltu luonnosehdotus valtioneuvoston periaatepäätöksestä ikäohjelman jatkotavoitteista ja toimenpiteistä seuraavalle hallituskaudelle. Webinaarissa oli mahdollista käydä keskustelua luonnoksesta ennen sen lähettämistä kaikille avoimelle lausuntokierrokselle.
Muistio palaverista. Tavoitteena oli miettiä ja keskustella kuinka palaveri, neuvottelu ja kokous eroavat toisistaan ja mitä kannattaa ottaa huomioon niihin valmistautuessa, osallistuessa sekä jälkitoimissa.
Towards carbon market in Indonesia: Progress and lessonsCIFOR-ICRAF
Presented by Sandy Nofyanza (CIFOR-ICRAF), at "Advancing forestry research and education to address global challenges - Current status and future trends", on 19 Dec 2022
Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen metsäkeskuksen Teollisen puurakentamisen hanke järjestivät yhteistyössä puurakentamiseen ja ilmastokysymyksiin keskittyvän
Ilmastoviisasta rakentamista - miksi maakunnat pitää rakentaa puusta? -seminaarin
Seinäjoella 24.10.2019.
Seminaarin materiaalia:
Ympäristöministeriön rakentamisen ohjauksen ajankohtaiskatsaus
Puurakentamisen ohjelma: Vähähiilinen kaavoitus ja rakentaminen sekä kestävät julkiset hankinnat
Petri Heino, ohjelmapäällikkö ja Simon le Roux, projektiasiantuntija, Ympäristöministeriö
”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen hanke, joka edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen hanke, joka edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.
WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin kylien lajittelua ja jätehuoltoa. Tässä esityksessä esitellään Juuan Timanttikylien jätepisteen kierrätyshyödyt vuonna 2021 ilmastonäkökulmasta.
Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimialapäällikön Juha Pirkkamaan esitys Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park ja Kiertotalouden vientiosaamiskeskus Sitran Kaikki teolliset symbioosit - Symbioosien ystävien aamiainen tilaisuudessa 21.10.2014.
Similar to Keski-Suomen kiertotalouden tiekartta (20)
Juha Pirkkamaa 21.10.2013: Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park ja Kiertotaloud...
Keski-Suomen kiertotalouden tiekartta
1. Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.
1
Keski-Suomi:
Circwaste-tiekartta
2018,
päivitetty 2021
2. Keski-Suomi: tiekartan painopisteet
13.10.2021 2
Julkiset hankinnat läpileikkaavana
1.
Rakennus- ja
purkujäte
2.
Biohajoavat
jätteet,
biokaasu ja
ravinteiden
kierto
3.
Muovit
4.Sähkö- ja
elektroniikkalaite-
romu (SER)
3. Rakennus- ja purkujäte
Rakennus- ja purkujätettä syntyi vuonna 2018 Keski-Suomessa noin 670 000 tonnia.
Arvio perustuu valtakunnalliseen jätemäärään, jota on painotettu alueen
rakentamisen toimialan liikevaihdon ja kansallisen rakentamisalan liikevaihdon
suhteella. Valtakunnallisesti 54% rakennus- ja purkujätteestä
kierrätetään. (Rakennus- ja purkujätteen seuranta).
Alueellisen tiedon tilastoinnissa on kuitenkin haasteita. Keski-Suomessa on tehty
nykytilakatsaus vuonna 2018, jonka mukaan rakentamisen jätteet ovat suurin
jätevirta Keski-Suomessa. Suurin osa rakentamisen jätteistä on maa-aineksia. Muuta
kuin maa-aineksista koostuvaa rakennusjätettä muodostuu lähinnä
talonrakentamisessa (uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja
purkamisessa). Talonrakentamisen jätteet ovat pääosin mineraalista jaetta,
sekalaista rakennusjätettä ja puuta. (Karppinen 2018. Keski-Suomen jätehuollon
nykytilakatsaus). Keski-Suomen Circwaste-tiekartassa keskitymme talonrakentamisen
jätteisiin. Seuraamme tietenkin myös maa-aineksiin liittyvää kehitystä.
13.10.2021 3
4. Painopiste: Rakennus- ja purkujäte
Toimenpiteet 2018-2020 2021-2023 2024-2030 Tavoitteet 2030
• Levitetään tietoa muiden alueiden hyvistä
käytännöistä mm. rakennus- ja
purkujätteiden erilliskeräykseen ja
syntypaikkalajitteluun liittyen ja otetaan
näitä ratkaisuja käyttöön
• Tehdään rakennusjätteen
koostumusselvityksiä
• Seurataan ja mahdollisesti demotaan
purkukatselmusmenettelyä
• Kootaan (tarveselvityksen jälkeen)
tietopankki rakennus- ja purkujätteiden
hyötykäyttöteknologioista
• Selvitetään uusiokäyttöalustan
olemassaoloa ja tarvetta
• Aktivoidaan julkisia toimijoita
huomioimaan tavoitteet jo rakennus- tai
purku-urakan suunnitteluvaiheessa
• Vahvistetaan
rakentamisen
kiertotalouden
osaamista rakennusalan
koulutuksessa ja
valvonnassa sekä
maankäytön
suunnittelussa ja
ohjauksessa.
• Levitetään tietoa muiden
alueiden hyvistä
käytännöistä mm.
rakennus- ja
purkujätteiden
erilliskeräykseen ja
syntypaikkalajitteluun
liittyen ja otetaan näitä
ratkaisuja käyttöön
• Selvitetään ja
mahdollisesti pilotoidaan
kierrätysmateriaalien
käyttöä rakentamisessa
• Julkiset
hankinnat:
Asetetaan
vaatimuksia/
kriteerejä
kierrätys-
materiaalien
käytölle
Rakentamisen
jätemäärä vähenee
Rakentamis- ja
purkujätteen materiaali-
hyödyntäminen nousee
70 %:iin
13.10.2021 4
5. Painopiste: Rakennus- ja purkujäte
Välittömästi 2021-2022 toteutettavat tavoitetilaan liittyvät toimenpiteet Vastuutaho
Levitetään tietoa hyvistä käytännöistä mm. rakennus- ja purkujätteiden
erilliskeräykseen, syntypaikkalajitteluun ja kiertotalousrakennusmateriaaleihin liittyen
Circwaste-
yhteistyö
Vahvistetaan rakentamisen kiertotalouden osaamista rakennusalan koulutuksessa Koulutus-
organisaatiot,
mm. JAMK
13.10.2021 5
6. Keski-Suomi: painopiste Rakennus- ja purkujäte
Avainindikaattorit
Rakentamisen jätteiden määrä, kierrätysaste ja erilliskeräysaste
13.10.2021 6
7. Biohajoavat jätteet, biokaasu ja ravinteiden kierto
13.10.2021 7
Yhdyskuntien biojätettä muodostuu Keski-Suomessa noin 40 000 t/a
(Karppinen 2018. Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus). Sekajätteen
koostumustutkimuksen (2021) perusteella biojätettä on noin 22
% sekajätteestä. Tulokset osoittavat, että lajittelussa ollaan menossa
parempaan suuntaa (Sekajätteen koostumustutkimus).
Viime vuosina Keski-Suomeen on tehty biokaasulaitosinvestointeja,
kehitetty tankkausasemaverkostoa ja edistetty biokaasun liikennekäyttöä
mm. hankinnoin. Biokaasun tuotannossa ja käytössä on vielä paljon
lisäysmahdollisuuksia. Biokaasuselvityksen mukaan Keski-Suomen koko
biokaasupotentiaali olisi 440 GWh/vuosi ja tästä olisi mahdollista valjastaa
37% (165 GWh/vuosi) vuoteen 2030 mennessä. Investoinneissa biokaasun
lisätuotanto olisi 70 miljoonaa euroa (Keski-Suomen biokaasuselvitys).
8. Painopiste: Biohajoavat jätteet, biokaasu ja ravinteiden kierto
Toimenpiteet 2018-2020 2021-2023 2024-2030 Tavoitteet 2030
• Kehitetään liiketoimintamalleja
biokaasun tuotannon ja käytön
ympärille
• Viestitään biokaasun liikennekäytön
mahdollisuuksista
• Tuotetaan ja jaetaan taustatietoa
päätöksen teon tueksi biokaasun
liikennekäytön lisäämiseksi (julkiset
hankinnat)
• Ollaan aktiivisesti mukana
kotimaisessa ja kansainvälisessä
hanketoiminnassa (esim. BiogasAction
–hankeyhteistyö)
• Kehitetään mädätteelle/kompostille
uusia hyötykäyttökohteita, kuten
kasvualustat
• Kehitetään biokaasun hiilidioksidille
hyötykäyttöä ja otetaan teknologioita
käyttöön
• Viestitään biokaasun
mahdollisuuksista ja
edistetään biokaasun
tuotantoon ja käyttöön liittyviä
investointeja
• tutkitaan, kehitetään ja
kokeillaan uusia tapoja
kierrättää ravinteita
• Tehdään sekajätteen
koostumustutkimus (2021 &
2023) ja biojätteen
koostumustutkimus 2021
• Vahvistetaan biojätteen
lajitteluaktiivisuutta mm.
viestimällä biojätteen
hyödyntämisestä
• Edistetään biojätteen määrän
vähentämistä esim. tekemällä
hävikin määrää näkyväksi
Biokaasun tuotanto
lisääntyy
(2021
noin 50 GWh/vuosi,
potentiaali keskimäärin
440 GWh/vuosi)
Biokaasun
liikennekäyttö lisääntyy
Ravinteiden kierrätys
tehostuu
Biojätteen osuus
sekajätteestä max.
10 % (nyt 25-30 %)
13.10.2021 8
9. Painopiste: Biohajoavat jätteet, biokaasu ja ravinteiden kierto
Välittömästi 2021-2022 toteutettavat tavoitetilaan liittyvät toimenpiteet Vastuutaho
Viestitään biokaasun mahdollisuuksista ja edistetään biokaasun tuotantoon ja käyttöön
liittyviä investointeja
Circwaste-
yhteistyö
Tehdään sekajätteen koostumustutkimus (2021) ja biojätteen koostumustutkimus 2021 Jätehuoltoyhtiö
t, Circwaste-
yhteistyö
13.10.2021 9
10. Keski-Suomi: painopiste Biohajoavat jätteet,
biokaasu ja ravinteiden kierto
Avainindikaattorit Tiekarttaindikaattorit
Biohajoavien kotitalousjätteiden sekä
kompostoitujen ja mädätettyjen biohajoavien
jätteiden määrä
Sekajätteen sisältämä biojäte (%-osuus,
sekajätteen koostumustutkimuksen
perusteella)
Biokaasun tuotanto ja biokaasun
liikennekäyttö (jos alueellista dataa on
saatavilla)
13.10.2021 10
11. Muovit
Muovipakkausjätettä muodostuu kotitalouksissa noin 6 000 t vuodessa. (Karppinen
2018. Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus). Kotitalouksien sekajätteen
massasta muovia on vuoden 2021 koostumustutkimuksen mukaan noin 23 %, josta
suurin osa muovipakkauksia. Asukkaat ovat kiinnostuneita muovin
erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä. Kotitalouksien muovipakkausjätteen lisäksi
muovijätettä syntyy myös mm. maataloudessa, rakentamisessa ja palvelualalla.
Muovijätteen erilliskeräys on vasta laajenemassa ja ihmiset vielä totuttelevat
muovipakkausten lajitteluun. Kaikkea keräysmuovia ei tällä hetkellä saada
jalostettua uusioraaka-aineeksi, mutta lisäinvestointeja käsittelykapasiteettiin on
suunnitteilla.
Keski-Suomessa on osaamista myös muovia korvaavien puupohjaisten tuotteiden
tutkimuksessa ja kehityksessä.
13.10.2021 11
12. Painopiste: Muovit
Toimenpiteet 2018-2020 2021-2023 2024-2030 Tavoitteet 2030
• Laajennetaan kotitalouksien
muovipakkausjätteen keräysverkostoa
• Tiedotetaan muovipakkausten
keräysmahdollisuuksista
• Selvitetään ja jaetaan tietoa maatalouden
muovien keräysmahdollisuuksista
• Lisätään kirkkaiden rakennus- ja
pakkausmuovien erilliskeräystä
• Seurataan muovijätteen
käsittelykapasiteetin ja
kierrätysmuovimarkkinoiden kehitystä
• Kehitetään muovia korvaavia materiaaleja
• Tiedotetaan
muovipakkausten
keräysmahdollisuuksista
• Lisätään ymmärrystä
muovin
kierrätyksestä konkretiso
imalla lajittelun hyötyjä
• Tehdään sekajätteen
koostumustutkimus
2021 ja 2023
• Kehitetään muovia
korvaavia materiaaleja ja
kokeillaan niitä eri
käyttökohteisiin
Muovipakkausten
määrä sekajätteessä
vähenee ja erilliskeräys
lisääntyy
Muovipakkausjätteen
kierrätys lisääntyy
13.10.2021 12
13. Painopiste: Muovit
Välittömästi 2021-2022 toteutettavat tavoitetilaan liittyvät toimenpiteet Vastuutaho
Tiedotetaan muovipakkausten keräysmahdollisuuksista ja lisätään ymmärrystä
muovin kierrätyksestä.
Circwaste-
yhteistyö
Tehdään sekajätteen koostumustutkimus 2021 Jätehuoltoyhtiöt,
Circwaste-
yhteistyö
13.10.2021 13
14. Keski-Suomi: painopiste Muovit
Avainindikaattorit Tiekarttaindikaattorit
Kotitalousjätteiden määrä ja kierrätysaste Sekajätteen sisältämä muovi
(%-osuus, sekajätteen koostumustutkimuksen
perusteella)
13.10.2021 14
15. SER
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) syntyy Keski-Suomessa noin 11,5
kg/asukas/vuosi (SER seuranta). Vuonna 2021 sekajätteen massasta 0,7% oli
sähkölaitteita ja pienakkuja. Vaikka osuus on pieni, sekin määrä olisi hyvä saada
kerättyä erikseen ja sitä kautta saada materiaalit kiertoon.
Kolmannella sektorilla on SER:n kierrätykseen, korjaamiseen ja
uudelleenkäyttöön liittyvää toimintaa monissa kunnissa Keski-Suomessa.
Jyväskylän yliopiston hankkeessa tutkitaan SER:n sisältämien arvometallien
erottelua ja talteenottoa (Uusiouutiset 4/2021). Hanke tähtää kaupallisen
mittakaavan SER-talteenottolaitoksen perustamiseen. Esimittakaavan laitos
maksaisi noin 10 miljoonaa euroa, kaupallisen mittakaavan laitos 100 miljoonaa
euroa. Laitoskonseptin uskotaan olevan kannattava ja parhaimmillaan se voisi
käsitellä 20 % Euroopan piirilevyjätteestä.
13.10.2021 15
16. Painopiste: SER (Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu)
Toimenpiteet 2018-2020 2021-2023 2024-2030 Tavoitteet 2030
• Lisätään neuvontaa ja tiedotusta SE-
laitteiden korjauspalveluista, SER:n
erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä
• Tehostetaan keräystä erityisesti harvaan
asutulla alueella esim. kiertävän keräyksen
tai pop-up keräyksen avulla
• Demotaan kriittisten ja arvokkaiden raaka-
aineiden talteenottoa SER:sta
• Levitetään tietoa ”Palvelu tuotteen sijaan”
mahdollisuuksista esim. valaistuksen
suhteen
• Edistetään laitelainaamo konseptin levitystä
• Tiedotetaan SER:n
keräysmahdollisuuksista
ja SER:n hyödyntämisestä.
• Tehostetaan keräystä
esim. kiertävän keräyksen
tai pop-up keräyksen
avulla.
• Edistetään korjaamisen,
lainaamisen ja
vuokraamisen palveluita.
• Edistetään kriittisten ja
arvokkaiden raaka-
aineiden talteenottoa
SER:stä.
Sekajätteeseen päätyvän
SER:n määrä vähenee
SER kierrätys lisääntyy
SER:issä olevat kriittiset
ja arvokkaat raaka-aineet
saadaan talteen ja
kiertoon
SE-laitteiden käyttöikä
pitenee ja käyttöaste
kasvaa
13.10.2021 16
17. Painopiste: SER
Välittömästi 2021-2022 toteutettavat tavoitetilaan liittyvät toimenpiteet Vastuutaho
Tiedotetaan SER:n keräysmahdollisuuksista. Circwaste-
yhteistyö
13.10.2021 17
18. Keski-Suomi: painopiste SER
Avainindikaattorit Tiekarttaindikaattorit
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä sekä
kierrätys- ja uudelleenkäyttöaste
Sekajätteen sisältämä ser (%-osuus,
sekajätteen koostumustutkimuksen
perusteella)
13.10.2021 18