Suvi Karhu (Tampereen yliopisto): Lasten yksityiset sairausvakuutukset vanhempien välisissä internetkeskusteluissa. Esitys seminaarissa "Lasten terveyspalvelut julkisella ja yksityisellä – miten kahden kanavan palveluita käytetään ja miksi?" (23.9.2014 Kelan päätalo, Helsinki)
Hannu Valtonen: Täydentävät sairauskuluvakuutukset: Kuluttajien käyttäytyminen ja preferenssit. Esitys seminaarissa "Lasten terveyspalvelut julkisella ja yksityisellä – miten kahden kanavan palveluita käytetään ja miksi?" (23.9.2014 Kelan päätalo, Helsinki)
Kelan ja Ohjaamoiden yhteistyö. Selvitys Kelan roolista nuorten matalan kynnyksen palveluissa. Työpapereita 103, 2016. http://hdl.handle.net/10138/166385
Vuori M, Tuulio-Henriksson A, Sandelin I, Nissinen H, Autti-Rämö, I. Kelan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjautuminen ja perheenjäsenten kuntoutustoiveet. Raportteja 2, 2016. Julkaisu: http://hdl.handle.net/10138/168052
Lauri Virta: Mitä Kelan tilastot kertovat yksityissektorin lääkäripalveluista lapsilla? Esitys seminaarissa "Lasten terveyspalvelut julkisella ja yksityisellä – miten kahden kanavan palveluita käytetään ja miksi?" (23.9.2014 Kelan päätalo, Helsinki)
Hussain MA, Kangas O. Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? Generations of research and post-retirement poverty in the European Union. Working papers 109, Kela. <http: />
Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste (toim.) Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Kelan tutkimus 2016.
Tutkimus lyhyesti: Salminen A-L, Hiekkala S H, Stenberg J-H, toim. Etäkuntoutus. Helsinki: Kela, 2016. ISBN 978-952-284-005-9 (nid.), 978-952-284-006-6 (pdf). Hinta: 25 euroa. Sähköinen versio: http://hdl.handle.net/10138/161341
Hannu Valtonen: Täydentävät sairauskuluvakuutukset: Kuluttajien käyttäytyminen ja preferenssit. Esitys seminaarissa "Lasten terveyspalvelut julkisella ja yksityisellä – miten kahden kanavan palveluita käytetään ja miksi?" (23.9.2014 Kelan päätalo, Helsinki)
Kelan ja Ohjaamoiden yhteistyö. Selvitys Kelan roolista nuorten matalan kynnyksen palveluissa. Työpapereita 103, 2016. http://hdl.handle.net/10138/166385
Vuori M, Tuulio-Henriksson A, Sandelin I, Nissinen H, Autti-Rämö, I. Kelan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjautuminen ja perheenjäsenten kuntoutustoiveet. Raportteja 2, 2016. Julkaisu: http://hdl.handle.net/10138/168052
Lauri Virta: Mitä Kelan tilastot kertovat yksityissektorin lääkäripalveluista lapsilla? Esitys seminaarissa "Lasten terveyspalvelut julkisella ja yksityisellä – miten kahden kanavan palveluita käytetään ja miksi?" (23.9.2014 Kelan päätalo, Helsinki)
Hussain MA, Kangas O. Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? Generations of research and post-retirement poverty in the European Union. Working papers 109, Kela. <http: />
Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste (toim.) Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Kelan tutkimus 2016.
Tutkimus lyhyesti: Salminen A-L, Hiekkala S H, Stenberg J-H, toim. Etäkuntoutus. Helsinki: Kela, 2016. ISBN 978-952-284-005-9 (nid.), 978-952-284-006-6 (pdf). Hinta: 25 euroa. Sähköinen versio: http://hdl.handle.net/10138/161341
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Suvi Karhu: Lasten yksityiset sairausvakuutukset vanhempien välisissä internetkeskusteluissa
1. Paremman toivossa ja pahimman pelossa
Lasten yksityiset sairausvakuutukset internetkeskusteluissa
Suvi Karhu
23.9.2014
2. Esityksen sisältö
1.Tutkimuksen lähtökohdat
2.Miksi vakuutus - mitä keskusteluissa sanotaan?
3.Vakuutuksen merkitykset - miten ilmiöstä puhutaan?
2
3. Mikä vakuutuksissa kiinnostaa ja miten tutkin niitä?
•Miksi yksityisistä sairausvakuutuksista on tullut niin suosittuja maassa, jossa vastuu terveydenhoidosta määrätty perustuslaissa julkiselle vallalle?
•Kiinnostuksen kohteena kansalaisten itsensä tuottamat tulkinnat ja vakuutuksen kulttuuriset merkitykset
•Internetkeskustelut
•Aineistossa etunsa ja rajoituksensa
•Lapsiaiheiset keskustelupalstat, blogit, muut keskustelupalstat, uutissivustot
•Sisältö karkeasti jaoteltuna
1.Kannattaako vakuutus: otanko tai lopetanko?
2.Yhtiövertailut & vakuutusten sisältö
3.Yhteiskunnallinen pohdinta
3
5. Mitä vakuutuksista puhutaan?
•Kiinnostuksen kohteena:
1. Miksi vakuutus?
2. Yksityisten palvelujen vahvuudet & julkisten heikkoudet?
3. Miksi ei vakuutusta?
•3 keskustelua, puheenvuorot sävyn mukaan: vakuutusta puolustavat (n=42), pohdiskelevat (n=12) ja vastustavat (n=29)
5
6. 1. Miksi vakuutus?
•Yksityisten palvelujen käyttö perusteluna lähes kaikissa vakuutusta puolustavissa ja pohdiskelevissa puheenvuoroissa
•Yksityiset perus-/avopalvelut helppous
Minä myös koen että varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla on niin suuri etu, että pääsee kodin lähellä olevaan yksityislääkäriin heti silloin kuin tarvetta on ja siihen aikaan mikä parhaiten sopii. (B1:2)
•Isommat toimenpiteet yksityisellä vältetään leikkausjonot tai suuret hoitokustannukset
Minulla on varaa maksaa omasta taskusta satasen yksityislääkärikäynti, mutta usean tonnin leikkaus onkin sitten eri juttu. Ja siinä tulee vastaan jo elämänlaatuun liittyviä seikkoja: haluaako olla ei-kiireellisenä tapauksena julkisen puolen leikkausjonossa 3kk vai päästä heti yksityiselle? (B1:4)
•Muita perusteluja julkisten palvelujen asiakasmaksut, lääkekorvaukset yms, mielenrauha ja vakuutus itsessään (esim. ei terveysrajoituksia vanhempana)
6
7. 2. Julkisten palvelujen heikkoudet ja yksityisten vahvuudet
•Saatavuus yleisin perustelu kumpaankin suuntaan
Ainakin pk-seudulla voi olla todella hankalaa saada aikoja terveyskeskukseen ja muutama kerta päivystyksessä sairaan lapsen kanssa useita tunteja riitti minulle. (B1:7)
Pienen kanssa pidin sen helppoudesta, että pystyimme käyttämään surutta yksityisiä palveluita, eli pääsimme jonottamatta lääkäriin. (B1:15)
•Muina arviointikriteereinä lääketieteellinen laatu, asiakaskokemus ja yksilöllisyys
•Lääketieteellinen laatu nousee esille jopa yleistä asiakaskokemusta useammin
Olin ennen tätä puhunut allergiaepäilystäni neuvolassa ja siellä oltiin vaan sitä mieltä, että "kattellaan" (allergia oli siis sitä luokkaa, että lapsi oksensi välittömästi tipankin lehmän maitoa ulos). (B1:18)
•Palvelun yksilöllisyys vetää yksityiselle, mutta julkiselta sitä ei juuri odoteta
7
8. 3. Miksi ei vakuutusta?
•Julkinen järjestelmä: palvelut toimivat mainettaan paremmin ja vakavissa tapauksissa julkinen turva tekee vakuutuksen turhaksi
Olen aina saanut terveyskeskuksesta akuuttiajan samalle päivälle. (B1:v1)
Yksityinen puoli hoitaa mallikkaasti korvatulehdukset, allergiat etc. mutta kyllä ne vakavimmat sairaudet hoidetaan joka tapauksessa julkisella puolella. (B1:16)
•Taloudellisten hyötyjen kyseenalaistaminen
Vaikka olemmekin sitten maksaneet yksityisestä lääkärikäynnistä enemmän kuin mitä vakuutuksen kanssa maksaisimme, niin silti tämä on ollut meidän tapauksessamme edullisempaa kuin vuosittaisten vakuutusmaksujen maksaminen. (B1:v2)
•Muita syitä yksityisten palvelujen toimimattomuus, yhteiskunnalliset perustelut, vakuutuksen epäkäytännöllisyys ja ei ollut varaa tai ei saanut vakuutusta
8
9. Huomioita aineistosta
•Julkisen sektorin koetut ongelmat nousevat olennaiseksi osaksi keskustelua
•Vrt. Finanssialan keskusliiton tutkimus: ”Vain harvat vanhemmat näkevät lapsen vakuuttamisen kannanottona julkisen terveydenhuollon puolesta tai sitä vastaan. Omat kokemukset julkisen sektorin palveluista – olipa vakuutusta tai ei – ovat yleensä positiivisia. ” (Lasten vakuuttaminen 2014, 3) aineistoero!
•Puutteet lääketieteellisessä laadussa paljon esillä
•Vrt. ”Ainoa todella häiritsevä asia on jonotus sairaan lapsen kanssa.” (Lasten vakuuttaminen 2014, 3)
• korostettu kriittisyys kuuluu tyylilajiin
9
11. Diskursiivinen näkökulma
•Erilaiset tavat ilmaista tuottavat erilaista kuvaa hyvinvointivaltiosta ja yksityisen vakuutuksen tehtävistä
•Aineistolähtöisyys
•Miten vakuutuksen ja julkisen terveysturvan välistä suhdetta kuvataan lasten yksityisiä sairausvakuutuksia koskevissa internetkeskusteluissa? Millaisia merkityksiä vanhemmat kommenteissaan vakuuttamiselle antavat?
11
12. Yksityisen vakuutuksen ja julkisen terveysturvan suhde
1.Vakuutus mahdollistaa yksityisten palvelujen käytön julkisten sijaan
Mieluummin esim. korvatulehduksen tullessa vien suoraan asiantuntijalle, kuin arvaus- ja odotuskeskukseen. (2)
2.Vakuutus korvaa julkisesta hoidosta koituvia kustannuksia
Ja kun lapsi mursi kätensä viime kesänä, käytiin yhteensä 10 kertaa kirran polilla. Yksi käynti maksaa 27e. Tämän 270 euron pottikin meni vakuutuksen kautta. (53)
3.Julkinen turva sivuutetaan: sairastumisesta ajatellaan lähtökohtaisesti seuraavan yksilölle (merkittäviä) kustannuksia, julkinen terveysturva oletetaan yksistään riittämättömäksi tai sitä ei oteta lainkaan huomioon
Esikoinen sairastui infektioastmaan reilun vuoden ikäisenä ja sen tiimoilta on rampattu lääkärissä enemmän kuin tarpeeksi ja ostettu lääkkeitä paljon. Tämän lisäksi on ollut paljon muutakin sairastelua, pienempää ja suurempaa. (11)
12
13. Valinnanvapaus ja yksityinen hyvinvointivastuu vakuutuksen rinnakkaisina merkityksinä
•Valinnanvapaus-tulkinnassa vakuutuksesta puhutaan mahdollisuutena parempaan: julkisen turvan maksullinen vaihtoehto
On ollut niin paljon helpompaa hoitaa näitä asioita, kun saa suoraan kaiken tarvittavan lastenlääkäreiltä eikä tarvitse tuhlata yhtään ylimääräistä aikaa. (11)
•Yksityisen hyvinvointivastuun tulkinnassa vakuutuksen tarpeellisuus ei riipu halusta ja valinnasta, vaan sairastumisesta yksilölle seuraavat kustannukset kuvataan väistämättöminä
Yleisesti köyhien kannattaa vakuutus ottaa, jos ei ole varaa siihen "worst caseen" ilman. (28)
13
14. Tulkintojen erot
VALINNANVAPAUS
YKSITYINEN HYVINVOINTIVASTUU
VAKUUTETTAVA RISKI
Lakisääteisten palvelujen riittämättömyys
Lapsen sairastuminen
VAKUUTUKSEN TEHTÄVÄ
Ponnahduslauta/ ohituskaista
Turvaverkko
MIHIN VAKUUTUS ENSISIJAISESTI VAIKUTTAA?
Käytettävät palvelut
Kustannukset
YKSILÖN ROOLI VAKUUTUKSEN TARPEEN MUODOSTUMISESSA
Aktiivinen
Passiivinen
SUHDE JULKISEEN TURVAAN
Vaihtoehdon tarjoaja
Täydentäjä
NÄKÖKULMA, JOSTA TERVEYTTÄ TARKASTELLAAN
Vapaus
Oikeus
14
15. Mitä tietoa tutkimus voi tuottaa, luotettavuus?
•Tarkoitus ei ole etsiä yleistettävää totuutta
•Aineistossa tulkinnat ja niiden rajat häilyviä
•Käytetään keskustelussa sekaisin ja rinnakkain
•Tulkintoja ei voi sitoa yksilöihin, tai esim. laskea kumpi on yleisempi
•Tulkintojen erottaminen näkökulmana ilmiöön
•Mitä eri merkityksillä voidaan ja halutaan missäkin yhteyksissä viestittää?
•Esim. vakuutusmainonta ja media
15
17. Käytännössä epäilemättä näin, teoriassa vaihtoehtoisia tulkintoja voisivat olla esim: ”Pääkaupunkiseudulla jo puolet lapsista…
•…on vakuutettu julkisen hoidon asiakasmaksujen varalta”?
•…on siirtynyt yksityisille terveysasemille vakuutusten turvin, koska vanhemmat eivät tiedä, että lapset hoidetaan terveyskeskuksissa ilmaiseksi.”?
17
19. Viittaukset
•Lasten vakuuttaminen (2014). Helsinki: Finanssialan Keskusliitto, tutkimusraportti. http://www.fkl.fi/materiaalipankki/tutkimukset/Dokumentit/Lasten_vakuuttaminen_tutkimusraportti_05022014.pdf
•Helsingin Sanomat 3.3.2011. Risikko ja Hyssälä: Kuntien parannettava terveyskeskuksia. Kotimaa.
•Helsingin Sanomat 3.2.2013. Sairauskuluvakuutusten ostaminen lapsille väheni. Talous.
•Yle 4.2.2014. Lastenlääkäri: Yksityisvastaanotto ei ole enää vaihtoehto vaan pakko. Kotimaa.
19