Maija Jauhiainen ja Riikka Roitto
Uuden opetussuunnitelman myötä koulussa on yhä enemmän tilaa seikkailukasvatukselle ja toiminnalliselle oppimiselle. Myös oman toiminnan ja oppimisen arvioinnin harjoittelu korostuu OPSin
tavoitteissa. Koulu myös nojaa entistä enemmän inklusiiviseen opetukseen, jossa opetus mukautuu kaikille oppilaille sopivaksi, riippumatta oppilaan haasteista. Tässä työpajassa ideoidaan ja opitaan yhdessä millä tavalla moninaisessa ryhmässä voi viestiä, ja kuinka erilaiset oppijat voidaan ottaa huomioon seikkailun suunnittelussa ja toteutuksessa. Pohdimme myös, kuinka rakentaa seikkailusta osa luokan arkea ja miten innostaa ja tukea opettajaa sen toteutuksessa.
2. Työpajan kulku
Aloitus
Tavoitteena on jakaa asiantuntijuutta
kaikille avoimesta seikkailusta koulussa
Toiminta ryhmissä
Purku ja työpajan päättäminen
4. Toiminnan ohjeistus
1) N. 5 henkilön heterogeeniset ryhmät
2) Erilaisia case-kuvauksia tehtävineen
3) Tukimateriaalit käytössä
4) Vapaamuotoinen tuotos, jonka voi jakaa muille
5) Töiden lyhyt esittely
6. oivalluksia ryhmiltä
- lapset ja nuoret tekee
ratkaisuja/ideoi ohjelmaa tai
tehtävää
- aistit mukaan ohjelmiin myös
perusohjauksessa
- eri tavat oppia vahvemmin mukaan
- kaiken ei tarvitse tapahtua koulun
ulkopuolella → luonto ja idea
koululle
- miksi me tätä tehdään -keskustelu →
ymmärtäminen, milloin kannattaa
käydä keskustelu etukäteen/milloin
jälkikäteen
- tarinan kerronta, auttaa pääsemään
harjoitteen sisälle ja ehkä auttaa
motivoimaan paremmin
- struktuuri: johdonmukaisuus,
kuvat, havainnollistaminen
- kannustus, innostus, sopiva
haaste, positiivinen
vahvistaminen
- toisen tukeminen, roolituksissa
avustaminen
- reflektio, fiilisjana,
voimavarakortit (Huomaa hyvä!)
7. oivalluksia ryhmiltä
- selkeys
- struktuuri
- erityistarpeiden huomiointi
- suunnitelmallisuus
- huolellinen valmistautuminen
- tarve ennakkotiedoille → tavoite
(yhdessä jo pidempään ollut ryhmä,
ollaan puuttumassa ongelmaan → pitää
tuntea porukka paremmin ja
räätälöidä juuri heille)
- aito tekeminen ja ympäristö
(ryhmälle tällainen toiminta
vierasta → leikkiin (kuvitellun
ympäristön) kutsumisen haasteet,
aito ympäristö vie itsessään
- piiloryhmäytyminen OPS:n varjolla
(ei esitellä ryhmäytymissessiona
vaan toiminnallisena bilsatuntina,
suunnitellaan yhteistyö opettajan
kanssa niin, että opitaan
oppiainetaitoja samalla ryhmäytyen
10. Näkövammaisuus
- Omatoimisuus heikompaa → oppilasta tulee kannustaa
tutkimaan ympäristöään
- Kielen ymmärtäminen, mm. käsitteiden yksinkertaistaminen
ja oman ilmaisun varmistaminen
- Vuorovaikutus:kehonkielen lukeminen, ilmeiden ja eleiden
ymmärtäminen, sopeutuminen uuteen tilanteeseen vie aikaa
- Aloitekyky puuttuu sosiaalisissa tilanteissa
- Visuaalinen oppiminen ja muistaminen heikentynyt →
kompensoitava muilla aisteilla
- Matkimalla oppiminen ei ole mahdollista
- Kehon hahmotus ja suuntaaminen heikompaa, vaikeuksia
hieno- ja karkeamotoriikassa Elina Talja 2016
11. näkövammaisuus
- Luo oppilaalle mielikuvakartta uudesta ympäristöstä
kuvailemalla → oppilas tutustuu samalla ja sisäistää
käsitteet → oppilas tarvitsee kaiken tiedon kuulon
kautta, minkä muut näkevät
- Sano oppilaan nimi kohdentaaksesi hänen huomionsa ennen
ohjeistusta
- Hyvä valaistus, älä sijoitu vasta-valoon ohjeiden annossa
- Oppilaiden huomion hakeminen äänimerkillä
- Värien käytöllä tärkeän esineen erottuminen maastossa
- Kohokuvat ja -kartat apuvälineinä
- Selkään piirtäminen Elina Talja 2016
12. Kuulovammaisuus
- Kosketa neutraalille alueelle saadaksesi oppilaan huomio
- Hae huomio koputtamalla pöytää, tärisyttämällä maata,
räpsyttämällä valoja..
- Opettele muutama kohtelias viittoma, puhu samalla
- Kohdista puhe oppilaalle, älä tulkille
- Älä kulje viittovien henkilöiden välistä
- Kysymällä varmistat, että viesti on ymmärretty
- Selvitä mahdollisuus FM-laitteen tai induktiosilmukan
käyttöön
- Huuliolukua vaikeuttaa nopea puhe, suuri etäisyys,
liioittelu suun liikkeissä, nyökyttely, heikko näköyhteys
suuhun/ruokaa suussa Elina Talja 2016
13. AAC - puhetta tukevat ja korvaavat keinot
Ei-avusteinen kommunikaatio: tuotetaan omalla keholla →
puhe, eleet, ilmeet, toiminta, viittomakommunikaatio
- Puhu yhdestä asiasta kerrallaan
- Hae hyvä katsekontakti
- Korosta tärkeitä asioita
- Kehon asennot, ilmeet, eleet, toimintavihjeet,
intonaatio, rytmi, painotus, osoittaminen
- Tukiviittomat → viitotaan avainsanat
Elina Talja 2016.
14. AAC - puhetta tukevat ja korvaavat keinot
Avusteinen kommunikaatio: ulkoinen väline ilmaisun
tuottamiseen → kuvat, piirtäminen, kirjoitettu kieli,
kommunikaatiokansiot
- Esineet konkretisoivat viestintää, mikäli ovat oppilaalle
tuttuja
- Muistukkeet → tärkeistä tapahtumista säilyneet esineet
kerronnan tukena
- Auttavat toiminnan strukturoinnissa
- Graafiset menetelmät, kuvat ja symbolit
- Avainsanat kirjoitettuna
- Piirtäminen puheen rytmissä → reagointi yllättäviin
15. Kuvat viestinnän tukena
- Ympäristön, ajan, tapahtumien, toiminnan & henkilöiden
jäsentäminen
- Toiminnanohjauksen tukeminen
- Muistin tukeminen
- Tarkkaavaisuuden kiinnittäminen ja suuntaaminen
olennaiseen
- Ymmärtämisen tuki
- Oman ilmaisun tuki → tarpeet, toiveet, valinnat julki
- Osallisuus
17. Miten tarkkaavuuden häiriö voi näkyä
-Aktiivisuuden säätelyn vaikeudet
● Ilmenee yleensä ylivilkkautena ja levottomuutena, tai joskus
passiivisuutena ja “poissaolona”
-Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet
● Ilmenee keskittymisvaikeuksina, häiriöherkkyytenä,
yksityiskohtien huomiotta jättämisenä, taipumuksena hukata
tavaroita ja lyhytjänteisyytenä
-Impulsiivisuus
● Ilmenee kärsimättömyytenä ja taipumuksena toimia nopeasti ja
harkitsemattomasti
-Sosiaalisten taitojen ja tunteiden säätelyn vaikeudet
18. Miten tarkkaavuuden häiriö voi näkyä (Närhi 2018)
- Tilannesidonnaisuus, suunnittelun vaikeus
•ennakointi ei onnistu mielikuvina, joten ympäristön ärsykkeet
ohjaavat toimintaa
- Impulsiivisuus, toiminnan ylläpidon vaikeus
•vaikeus pitää kiinni suunnitelmista, joten hetken mielijohteet
ohjaavat toimintaa
- Joustamattomuus
•vaikeus lopettaa toiminta ja siirtyä uuteen
- Konkreettisuus ajattelussa, abstraktit asiat (esim. aika) voi olla
vaikea käsittää
- Itsekritiikin puute
- Aloitekyvyn puute
20. autismikirjon häiriö
- Ennakointi todella tärkeää!
- Säännöt ja pysyvyys usein tärkeitä
- Vaikeuksia mm. ohjeiden ymmärtämisessä, sosiaalisia
taitoja vaativissa suorituksissa sekä
aistiyliherkkyydessä
- Kapeat kiinnostuksen kohteet - ei välttämättä liity
aiheeseen
- Itsenäisten suoritusten mahdollistaminen tärkeää
- Huomioi taipumus rutiineihin ja halu toistoon
- Mitä paremmin yksilön tuntee, sitä helpompi on ohjata
21. lähteet
Autismi- ja Aspergerliitto. Viitattu 12.3.2018.
https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo
Huttunen, Matti. 2016. Autismi. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 12.3.2018.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00355
Kujala, Tero. 2018. Näkökulmia haastavan käyttäytymisen syihin, ennaltaehkäisyyn ja kohtaamiseen -luentodiat.
Valteri-koulu.
Närhi, Vesa. 2018. Käyttäytymisen ja koulun kiinnittymisen tehostettu tukeminen -luentodiat. Jyväskylän Yliopisto.
Rintala, Pauli., Huovinen, Terhi. & Niemelä, Satu. 2012. Soveltava liikunta. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 168.
Talja Elina. 2016. AAC - Puhetta tukevat ja korvaavat keinot -luentodiat. Jyväskylän Yliopisto
Talja, Elina. 2016. ERIA227 Monikanavainen vuorovaikutus ja viestintä -luentodiat. Jyväskylän Yliopisto
Talja, Elina 2016. Näkövammaisuus ja viestinnän tukeminen -luentodiat. Jyväskylän Yliopisto