SlideShare a Scribd company logo
1 of 30
Download to read offline
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Skype-sidosryhmätilaisuus 29.3.2019
Eläinten hyvinvointimerkintä
suomalaisen eläintuotannon
kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä
© Luonnonvarakeskus
Tausta
• Eläinten hyvinvointi on tärkeä osa eläintuotannon kestävyyttä
• Ruokapoliittinen selonteko: suomalaisuus laadun takeena ei riitä,
vaan tarvitaan omien vahvuuksien markkinointia
• Suomen markkinoilla ei ole eläinten hyvinvointimerkinnällä
varustettuja tuotteita eikä merkinnän mahdollistavaa järjestelmää
• Hankkeen päämääränä on eläinten hyvinvointimerkintä, jota
kotieläinala voisi hyödyntää laatutyössään ja kuluttajat
ostopäätöksiä tehdessään, ja joka edistäisi hyvinvointia.
2 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus3 27.3.2019
TP2
Potentiaalisten
merkkivaihtoehtojen
Kartoitus
TP3
Kuluttajien
vaatimukset ja
maksuhalukkuus
TP4
Merkin
rahoitusmallin
tarkastelu
TP5
Merkin ja sen
todentamisen
kustannukset ja
kannattavuus
TP6
Kehittämisosio,jossa
Valmistellaan laajaa
sidosryhmä-yhteistyötä
hyödyntäen eri tasojen merkit:
Basic, Premium,…
TP1
Hyvinvointi-
toimenpiteiden ja
vaikutusten kartoitus
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Hyvinvointitekijöiden vaikutus eläimiin
© Luonnonvarakeskus
Eläimen hyvinvointia voidaan mitata eläimestä ja
sen käytettävissä olevista resursseista.
Eläimen hyvinvointi on eläimen kokemus omasta olotilastaan.
Hyvinvointia voidaan mitata ja arvioida fysiologisten ja psyykkisten
muuttujien, mm. käyttäytymisen, terveyden ja tuotoksen avulla, jotka
kaikki kertovat siitä, miten hyvin eläin on sopeutunut ympäristöönsä.
© Luonnonvarakeskus
Hyvinvoinnin kriteereinä voidaan käyttää mm.
• Eläintiheys, eläimen käytettävissä olevan tilan määrä ja laatu
• Liikkumisen vapaus (kytkeminen, häkitys)
• Kuolleisuus (tilalla)
• Ryhmäkoko ja ryhmien vakaus
• Stressi
• Pito-olosuhteiden soveltuvuus lajille
• Käsittely
• Kuljetusolosuhteet
• Teuras- tai muun kuljetuksen lastaus ja purku
6 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus
Hyvinvoinnin kriteereinä voidaan käyttää mm.
• Ruokinnan soveltuvuus
• Terveys, sairastavuus, vammat, ontuminen, tulehdukset
• Virikkeet, tutkimusmateriaali
• Leikkikäyttäytyminen
• Makuumukavuus, alustan pehmeys ja kuivuus
• Ulkoilumahdollisuus, märehtijöillä myös laidunnus
• Luontainen valorytmi
• Ihmisen ja eläimen välinen suhde, esim. eläimen pelokkuus ja
arkuus
• Lajinmukainen käyttäytyminen
7 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus
Sidosryhmäkysely
• Merkintää edistäviksi tekijöiksi koettiin etenkin
– Suomalaisen tuotannon korkea laatu
– Kuluttajien tietoisuus hyvinvoinnista ja tuotteiden kysyntä.
• Merkinnän edellytyksiä heikentäviksi tekijöiksi arvioitiin
– Kotimaisen tuotannon tasalaatuisuus
– Kotimaisten markkinoiden koko ja markkinoilla olevat merkinnät
• Esille nousseita toimenpiteitä
– Maito/nauta: laidunnus- ja talviulkoilumahdollisuus, pihatto,
hyvä kohtelu ja käsittely, ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.
– Sika: hyvä kohtelu ja käsittely, tonkimismateriaali, kivunlievitys
kastraatiossa, vapaaporsitus, lisätilavaatimus,
ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.
– Broileri: jalkapohjasyöpymien seuranta, virikkeiden ja orsien
käyttö, eläinten hyvä kohtelu ja käsittely.
8 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Miten kuluttajat suhtautuvat merkintään?
Tuloksia hankkeen kuluttajakyselystä
9 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus
Miten tuotantoeläinten hyvinvointi on mielestäsi
kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana?
10 27.3.2019
44 %
31 %
11 %
13 %
Parantunut
Pysynyt ennallaan
Heikentynyt
En osaa sanoa
N=1200
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Tilakoon ja tehokkuuden kasvu
Epäkohtiin ei puututa tai valvontaa on vähän
Tuottajien taloustilanteen heikentyminen
Tuottajien jaksamisen heikentyminen ja
välinpitämättömyys
Vanhat tuotantotilat ja -teknologia
Muu syy: tuottajat optimoivat isoa tuotantoa,
politiikka ajaa umpikujaan
Kasvanut kuluttajien tietoisuus ja vaatimustaso
Epäkohtiin puututaan herkemmin
Uudet tuotantoteknologiat ja tuotantotilat
Lisääntynyt tuottajien ammattitaito
Taloudelliset kannustimet tiloille
Muu syy: lait, negatiivinen julkisuus, eläinaktivistit
Heikentynyt eläinten hyvinvointi johtuu..
Parantunut eläinten hyvinvointi johtuu …
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
”Ostaisin hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos
kotieläintuotannossa keskityttäisiin enemmän eläinten
hyvinvointiin.”
30 %
35 %
26 %
1 = Täysin eri mieltä
2
3
4
5 = Täysin samaa mieltä
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Aina
Usein
Joskus
Harvoin
En koskaan
Mitä seuraavista olet tehnyt viimeisen 12 kuukauden
aikana eläinten hyvinvointiin liittyen?
Ostanut tuotantotapamerkittyä
tuotetta eläinten hyvinvoinnin
tukemiseksi
Jättänyt tietoisesti ostamatta
tuotemerkkiä eläinten
hyvinvoinnin vuoksi
Mitä seuraavista olet tehnyt viimeisen 12 kuukauden aikana
hyvinvointiin liittyen?
Jättänyt tietoisesti ostamatta jotakin tiettyä tuotemerkkiä,
halusit vastustaa sitä eläinten hyvinvointiin liittyvien syiden
© Luonnonvarakeskus
Onko merkki tarpeellinen?
• Noin kolme neljäsosaa vastaajista koki mahdollisen
hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen positiivisesti.
• Vastaajista 14 % koki merkinnän tarpeettomaksi
• Kaksi kolmasosaa uskoi merkinnällä varustetun tuotteen
ostamisen parantavan eläinten hyvinvointia
• Hyvinvointimerkittyä tuotetta ei oltu valmiita hakemaan
tavanomaista ruoan ostopaikkaa kauempaa
14 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus
Vastaajien mielipide hyvinvoinnin eri osa-alueiden
tärkeydestä
15 27.3.2019
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Ei pitkittynyttä janoa tai nälkää
Lajinmukainen, terveyttä edistävä ravinto
Mukava makuualusta
Mukava lämpötila
Helppo liikkua
Ei merkittävässä määrin vammoja
Ei merkittävässä määrin sairauksia
Ei koe hoitotoimenpiteistä kipua
Mahdollisuus lajinomaiseen syömiskäyttäytymiseen
Mahdollisuus sosiaaliseen käyttäytymiseen
Mahdollisuus hoitaa jälkeläisiään
Hyvä eläimen ja hoitajan suhde
Mahdollisuus kokea positiivisia tunnetiloja
Osuus vastaajista
Ei lainkaan tärkeä Hieman tärkeä Melko tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä
© Luonnonvarakeskus
Kuluttajien mielikuva eläinten hyvinvoinnista heille
kuvailluissa tuotantomuodoissa (% hyvä tai erittäin hyvä)
16 27.3.2019
Lihanaudat
Lihanauta emolehmätuotannossa 74 %
Lihanauta pihatossa 63 %
Nauta ennen teurastusta 41 %
Nautojen teuraskuljetus 28 %
Lihanauta ryhmäkarsinassa 16 %
Munivat kanat
Kanat ulkokanaloissa 82 %
Kanat lattiakanalassa 67 %
Kanat virikehäkkikanalassa 33 %
Broilerit
Broilerit tilalla 50 %
Broilerit ennen teurastusta 37 %
Broileri hautomovaiheessa 29 %
Broilerien teuraskuljetus 19 %
Siat
Vapaat porsitus 74 %
Ei käytetä tiineytyshäkkiä 65 %
Sikojen teuraskuljetus 49 %
Sika ennen teurastusta 42 %
Lihasiat ryhmäkarsinassa 37 %
Emakot porsitushäkkissä 21 %
Emakot tiineytyshäkissä 18 %
Lampaat
Lampaat tilalla (pihatto, laidunnus) 82 %
Lampaiden teuraskuljetus 50 %
Lampaiden teurastus 38 %
Lypsylehmät
Lypsylehmät pihatossa 71 %
Lypsylehmät parsinavetassa 34 %
N=400
© Luonnonvarakeskus
Osuus (%) vastaajista, joiden mielestä oli tärkeää,
että vaatimus sisältyy hyvinvointimerkkiin (N=400)
17
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Vapaa liikkuminen
(tmv.)
Enemmän elintilaa
Hyvä kohtelu ja
käsittely
Ennaltaehkäisevä
terveydenhuolto
Broilerit
Kanat
Naudat
Lammas
Sika
Osuus vastaajista
© Luonnonvarakeskus
On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy
sikatuotteessa olevaan merkkiin…
18 27.3.2019
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Tiineytys ilman häkissä pitoa
Ulkoilumahdollisuus sioille
Vapaa porsiminen
Aina laadukasta tonkimismateriaalia
Hyvinvoinnin mittaaminen indeksillä
Enemmän elintilaa
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Hyvä kohtelu ja käsittely
Osuus vastaajista
N=400
© Luonnonvarakeskus
On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy
lammastuotteessa olevaan merkkiin…
19 27.3.2019
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Keritseminen kahdesti vuodessa
Ulkoilu- tai jaloittelumahdollisuus
Karitsoinnin valvonta ja karitsojen
hyvinvoinnin varmistaminen
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Hyvä kohtelu ja käsittely
Laidunnusmahdollisuus
Jatkuva vedensaanti
Osuus vastaajista
N=400
© Luonnonvarakeskus
On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy
maito/nautatuotteessa olevaan merkkiin…
20 27.3.2019
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Vasikoiden imemistarpeen
tyydyttäminen
Vasikoiden runsaampi juottomäärä
Enemmän elintilaa lihanaudoilla
Lehmien vapaa liikkuminen (pihatto)
Lehmien laidunnus
Osuus vastaajista
N=400
© Luonnonvarakeskus
On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy
nautaperäisessä tuotteessa olevaan merkkiin…
21 27.3.2019
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Ulkoilu- tai jaloittelumahdollisuus
talvikaudella
Pehmeä makuualusta
Karkearehun jatkuva saanti
Jalkaterveyden seuranta ja hoito
Hyvä kohtelu ja käsittely
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Jatkuva vedensaanti
Osuus vastaajista
N=400
© Luonnonvarakeskus
On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy
kananmunatuotteessa olevaan merkkiin…
22 27.3.2019
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Ilmanlaadun parannettu seuranta…
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Ulkoilumahdollisuus
Hyvä kohtelu ja käsittely
Kuopsutus- ja kylpemismahdollisuus
Lajinomainen ruokinta
Enemmän elintilaa
Vapaa liikkuminen
Osuus vastaajista
N=400
© Luonnonvarakeskus
On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy
broilerituotteessa olevaan merkkiin…
23 27.3.2019
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Hitaammin kasvava rotu
Jalkaterveyden ennaltaehkäisevä…
Ritilätasot
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Enemmän elintilaa
Hyvä kohtelu ja käsittely
Virikkeet
Mukava alusta
Osuus vastaajista
N=400
© Luonnonvarakeskus
Eläinperäinen vai resurssiperäinen laatuvaatimus
24 27.3.2019
• Terveysindikaattorit koetaan tärkeiksi ja niitä ja
ennaltaehkäisevän terveydenhuollon onnistumista voidaan
mitata eläimestä
• Hyvä kohtelu ja käsittely, jossa yksi indikaattori voi olla
eläimen ja hoitajan välinen suhde. Inhimillinen käsittely
nousee myös kirjallisuudessa usein esille
• Laidunnusmahdollisuus
• Elintila, liikkumisvapaus ja jatkuva vedensaanti ovat selkeitä
resurssiperäisiä vaatimuksia, mutta myös niitä voi osittain
mitata eläimestä
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Merkin kustannusten rahoitus ja
vaatimusten todentaminen
25 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus
Rahoitukseen on erilaisia vaihtoehtoja
• Merkki tuottaa lisää rahaa ketjuun mutta aiheuttaa myös
kustannuksia
– Ketkä osallistuvat kustannuksiin?
– Ketkä saavat tuottoja? Vaihtoehtoina esim.
• Kiinteä lisähinta tuottajille
• Kiinteä lisähinta koko ketjulle
• vapaaehtoinen hyvinvointilisä
• korotettu alv
• lisähinta määrittyy markkinoilla
• kuluttajat maksavat ostoksen yhteydessä itse
määrittämänsä lisähinnat
• kuukausilahjoitus
26 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus
Miten merkintä voitaisiin rahoittaa?
• Kustannuksia syntyy kaikille ketjun osille. Tarvitaan yhteinen,
tahtotila, selkeästi määritelty hallinnoiva taho ja pelisäännöt
• Taloudellisen vastuun kantaminen merkinnän aiheuttamista
kustannuksista koettiin kuuluvaksi eniten vähittäiskaupalle ja
elintarvikkeiden jalostajille. Tuotteesta perittävä lisähinta sai
enemmän kannatusta kuin tuottajille kanavoitava tuki.
• Eläinten hyvinvointi osana muita merkkejä, esim. Hyvää
Suomesta -merkkiin sekä eri tahojen mahdollisuuksia
osallistua merkin hallinnointiin ja valvontaan sekä niiden
uskottavuutta valvojana
• Luotettavimmaksi koettiin eläinlääkärien, viranomaisten, ja
kuluttajajärjestön tekemä todentaminen.
•27 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus
Parhaimpina ehdotuksina kuluttajat pitivät
lisähinnan keräämistä tuotetta ostettaessa ja
kaupan ja teollisuuden perustamaa rahastoa
28 28.3.2019
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Lisähinta, tilitetään maatilalle
Lisähinta, jaetaan tuotantoketjussa
Hyvinvointirahasto
Vapaaehtoinen lahjoitus tuottajalle
Korotettu ALV
Julkinen tuki tuottaille
Sijoitusrahasto
Osuus vastaajista
Erittäin huono ehdotus
Melko huono
Ei huono eikä hyvä
Melko hyvä
Erittäin hyvä ehdotus
© Luonnonvarakeskus
Tervetuloa hanketyöpajaan 8.5
29 27.3.2019
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!

More Related Content

Similar to Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä

Strategia 2014–2020
Strategia 2014–2020Strategia 2014–2020
Strategia 2014–2020evirasuomi
 
Matti aho laadulla_ja_turvallisuudella_kilpailukykyä_07102015
Matti aho laadulla_ja_turvallisuudella_kilpailukykyä_07102015Matti aho laadulla_ja_turvallisuudella_kilpailukykyä_07102015
Matti aho laadulla_ja_turvallisuudella_kilpailukykyä_07102015Maa- ja metsätalousministeriö
 
Evira maakuntien tukena ruoka- ja luonnonvaratehtävissä / pääjohtaja Matti Ah...
Evira maakuntien tukena ruoka- ja luonnonvaratehtävissä / pääjohtaja Matti Ah...Evira maakuntien tukena ruoka- ja luonnonvaratehtävissä / pääjohtaja Matti Ah...
Evira maakuntien tukena ruoka- ja luonnonvaratehtävissä / pääjohtaja Matti Ah...Maa- ja metsätalousministeriö
 
Pirjo Kortesniemi, ETT ry - Bioturvallisuus maatiloilla ja elinkeinon varautu...
Pirjo Kortesniemi, ETT ry - Bioturvallisuus maatiloilla ja elinkeinon varautu...Pirjo Kortesniemi, ETT ry - Bioturvallisuus maatiloilla ja elinkeinon varautu...
Pirjo Kortesniemi, ETT ry - Bioturvallisuus maatiloilla ja elinkeinon varautu...Maa- ja metsätalousministeriö
 
Ravintoaineiden saanti – mikä kohdillaan, mikä mättää?
Ravintoaineiden saanti – mikä kohdillaan, mikä mättää?Ravintoaineiden saanti – mikä kohdillaan, mikä mättää?
Ravintoaineiden saanti – mikä kohdillaan, mikä mättää?THL
 
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleMari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleSitra / Ekologinen kestävyys
 
Jyri Arponen 27.6.2011: Mitä lähiruokamarkkinassa tapahtuu?
Jyri Arponen 27.6.2011: Mitä lähiruokamarkkinassa tapahtuu?Jyri Arponen 27.6.2011: Mitä lähiruokamarkkinassa tapahtuu?
Jyri Arponen 27.6.2011: Mitä lähiruokamarkkinassa tapahtuu?Sitra Maamerkit
 
Sirpa Kurppa: Foodweb – totutuista tavoista uuteen todellisuuteen
Sirpa Kurppa: Foodweb –  totutuista tavoista uuteen todellisuuteenSirpa Kurppa: Foodweb –  totutuista tavoista uuteen todellisuuteen
Sirpa Kurppa: Foodweb – totutuista tavoista uuteen todellisuuteenMTT_Agrifood_Research_Finland
 
Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen päivät
Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen päivätLuonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen päivät
Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen päivätMTK ry
 

Similar to Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä (20)

Strategia 2014–2020
Strategia 2014–2020Strategia 2014–2020
Strategia 2014–2020
 
Matti aho laadulla_ja_turvallisuudella_kilpailukykyä_07102015
Matti aho laadulla_ja_turvallisuudella_kilpailukykyä_07102015Matti aho laadulla_ja_turvallisuudella_kilpailukykyä_07102015
Matti aho laadulla_ja_turvallisuudella_kilpailukykyä_07102015
 
Evira maakuntien tukena ruoka- ja luonnonvaratehtävissä / pääjohtaja Matti Ah...
Evira maakuntien tukena ruoka- ja luonnonvaratehtävissä / pääjohtaja Matti Ah...Evira maakuntien tukena ruoka- ja luonnonvaratehtävissä / pääjohtaja Matti Ah...
Evira maakuntien tukena ruoka- ja luonnonvaratehtävissä / pääjohtaja Matti Ah...
 
Biotalous elintarviketeollisuudessa
Biotalous elintarviketeollisuudessaBiotalous elintarviketeollisuudessa
Biotalous elintarviketeollisuudessa
 
Puheenvuoro eläinlääkäripalveluista
Puheenvuoro eläinlääkäripalveluistaPuheenvuoro eläinlääkäripalveluista
Puheenvuoro eläinlääkäripalveluista
 
Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laad...
Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laad...Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laad...
Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laad...
 
Millainen hyvinvointimerkki sopisi suomalaiselle kotieläintuotannolle?
Millainen hyvinvointimerkki sopisi suomalaiselle kotieläintuotannolle?Millainen hyvinvointimerkki sopisi suomalaiselle kotieläintuotannolle?
Millainen hyvinvointimerkki sopisi suomalaiselle kotieläintuotannolle?
 
Luke Circles 2.10.2019 – Sari Makinen
Luke Circles 2.10.2019 – Sari MakinenLuke Circles 2.10.2019 – Sari Makinen
Luke Circles 2.10.2019 – Sari Makinen
 
Etelä-Savo 2030 - Lisäarvotekijöillä voimaannutettu ruoantuotanto - Jaana Kot...
Etelä-Savo 2030 - Lisäarvotekijöillä voimaannutettu ruoantuotanto - Jaana Kot...Etelä-Savo 2030 - Lisäarvotekijöillä voimaannutettu ruoantuotanto - Jaana Kot...
Etelä-Savo 2030 - Lisäarvotekijöillä voimaannutettu ruoantuotanto - Jaana Kot...
 
Eläinten hyvinvointimerkinnän mahdollisuudet arvoketjun näkökulmasta - Jarkko...
Eläinten hyvinvointimerkinnän mahdollisuudet arvoketjun näkökulmasta - Jarkko...Eläinten hyvinvointimerkinnän mahdollisuudet arvoketjun näkökulmasta - Jarkko...
Eläinten hyvinvointimerkinnän mahdollisuudet arvoketjun näkökulmasta - Jarkko...
 
Merja Saarinen: Ruokaminimi-hanke
Merja Saarinen: Ruokaminimi-hankeMerja Saarinen: Ruokaminimi-hanke
Merja Saarinen: Ruokaminimi-hanke
 
Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla -hanke (ENTOLAB)
Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla -hanke (ENTOLAB)Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla -hanke (ENTOLAB)
Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla -hanke (ENTOLAB)
 
Pirjo Kortesniemi, ETT ry - Bioturvallisuus maatiloilla ja elinkeinon varautu...
Pirjo Kortesniemi, ETT ry - Bioturvallisuus maatiloilla ja elinkeinon varautu...Pirjo Kortesniemi, ETT ry - Bioturvallisuus maatiloilla ja elinkeinon varautu...
Pirjo Kortesniemi, ETT ry - Bioturvallisuus maatiloilla ja elinkeinon varautu...
 
Ravintoaineiden saanti – mikä kohdillaan, mikä mättää?
Ravintoaineiden saanti – mikä kohdillaan, mikä mättää?Ravintoaineiden saanti – mikä kohdillaan, mikä mättää?
Ravintoaineiden saanti – mikä kohdillaan, mikä mättää?
 
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleMari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
 
Jyri Arponen 27.6.2011: Mitä lähiruokamarkkinassa tapahtuu?
Jyri Arponen 27.6.2011: Mitä lähiruokamarkkinassa tapahtuu?Jyri Arponen 27.6.2011: Mitä lähiruokamarkkinassa tapahtuu?
Jyri Arponen 27.6.2011: Mitä lähiruokamarkkinassa tapahtuu?
 
Sirpa Kurppa: Foodweb – totutuista tavoista uuteen todellisuuteen
Sirpa Kurppa: Foodweb –  totutuista tavoista uuteen todellisuuteenSirpa Kurppa: Foodweb –  totutuista tavoista uuteen todellisuuteen
Sirpa Kurppa: Foodweb – totutuista tavoista uuteen todellisuuteen
 
Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen päivät
Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen päivätLuonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen päivät
Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen päivät
 
Hyönteiskasvatus Jarkko Niemi / Maija Karhapää
Hyönteiskasvatus Jarkko Niemi / Maija KarhapääHyönteiskasvatus Jarkko Niemi / Maija Karhapää
Hyönteiskasvatus Jarkko Niemi / Maija Karhapää
 
Terveellisyydestä kertovien pakkausmerkintöjen tilanne Euroopassa
Terveellisyydestä kertovien pakkausmerkintöjen tilanne EuroopassaTerveellisyydestä kertovien pakkausmerkintöjen tilanne Euroopassa
Terveellisyydestä kertovien pakkausmerkintöjen tilanne Euroopassa
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä

  • 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Skype-sidosryhmätilaisuus 29.3.2019 Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä
  • 2. © Luonnonvarakeskus Tausta • Eläinten hyvinvointi on tärkeä osa eläintuotannon kestävyyttä • Ruokapoliittinen selonteko: suomalaisuus laadun takeena ei riitä, vaan tarvitaan omien vahvuuksien markkinointia • Suomen markkinoilla ei ole eläinten hyvinvointimerkinnällä varustettuja tuotteita eikä merkinnän mahdollistavaa järjestelmää • Hankkeen päämääränä on eläinten hyvinvointimerkintä, jota kotieläinala voisi hyödyntää laatutyössään ja kuluttajat ostopäätöksiä tehdessään, ja joka edistäisi hyvinvointia. 2 27.3.2019
  • 3. © Luonnonvarakeskus3 27.3.2019 TP2 Potentiaalisten merkkivaihtoehtojen Kartoitus TP3 Kuluttajien vaatimukset ja maksuhalukkuus TP4 Merkin rahoitusmallin tarkastelu TP5 Merkin ja sen todentamisen kustannukset ja kannattavuus TP6 Kehittämisosio,jossa Valmistellaan laajaa sidosryhmä-yhteistyötä hyödyntäen eri tasojen merkit: Basic, Premium,… TP1 Hyvinvointi- toimenpiteiden ja vaikutusten kartoitus
  • 5. © Luonnonvarakeskus Eläimen hyvinvointia voidaan mitata eläimestä ja sen käytettävissä olevista resursseista. Eläimen hyvinvointi on eläimen kokemus omasta olotilastaan. Hyvinvointia voidaan mitata ja arvioida fysiologisten ja psyykkisten muuttujien, mm. käyttäytymisen, terveyden ja tuotoksen avulla, jotka kaikki kertovat siitä, miten hyvin eläin on sopeutunut ympäristöönsä.
  • 6. © Luonnonvarakeskus Hyvinvoinnin kriteereinä voidaan käyttää mm. • Eläintiheys, eläimen käytettävissä olevan tilan määrä ja laatu • Liikkumisen vapaus (kytkeminen, häkitys) • Kuolleisuus (tilalla) • Ryhmäkoko ja ryhmien vakaus • Stressi • Pito-olosuhteiden soveltuvuus lajille • Käsittely • Kuljetusolosuhteet • Teuras- tai muun kuljetuksen lastaus ja purku 6 27.3.2019
  • 7. © Luonnonvarakeskus Hyvinvoinnin kriteereinä voidaan käyttää mm. • Ruokinnan soveltuvuus • Terveys, sairastavuus, vammat, ontuminen, tulehdukset • Virikkeet, tutkimusmateriaali • Leikkikäyttäytyminen • Makuumukavuus, alustan pehmeys ja kuivuus • Ulkoilumahdollisuus, märehtijöillä myös laidunnus • Luontainen valorytmi • Ihmisen ja eläimen välinen suhde, esim. eläimen pelokkuus ja arkuus • Lajinmukainen käyttäytyminen 7 27.3.2019
  • 8. © Luonnonvarakeskus Sidosryhmäkysely • Merkintää edistäviksi tekijöiksi koettiin etenkin – Suomalaisen tuotannon korkea laatu – Kuluttajien tietoisuus hyvinvoinnista ja tuotteiden kysyntä. • Merkinnän edellytyksiä heikentäviksi tekijöiksi arvioitiin – Kotimaisen tuotannon tasalaatuisuus – Kotimaisten markkinoiden koko ja markkinoilla olevat merkinnät • Esille nousseita toimenpiteitä – Maito/nauta: laidunnus- ja talviulkoilumahdollisuus, pihatto, hyvä kohtelu ja käsittely, ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. – Sika: hyvä kohtelu ja käsittely, tonkimismateriaali, kivunlievitys kastraatiossa, vapaaporsitus, lisätilavaatimus, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. – Broileri: jalkapohjasyöpymien seuranta, virikkeiden ja orsien käyttö, eläinten hyvä kohtelu ja käsittely. 8 27.3.2019
  • 9. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Miten kuluttajat suhtautuvat merkintään? Tuloksia hankkeen kuluttajakyselystä 9 27.3.2019
  • 10. © Luonnonvarakeskus Miten tuotantoeläinten hyvinvointi on mielestäsi kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana? 10 27.3.2019 44 % 31 % 11 % 13 % Parantunut Pysynyt ennallaan Heikentynyt En osaa sanoa N=1200
  • 11. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Tilakoon ja tehokkuuden kasvu Epäkohtiin ei puututa tai valvontaa on vähän Tuottajien taloustilanteen heikentyminen Tuottajien jaksamisen heikentyminen ja välinpitämättömyys Vanhat tuotantotilat ja -teknologia Muu syy: tuottajat optimoivat isoa tuotantoa, politiikka ajaa umpikujaan Kasvanut kuluttajien tietoisuus ja vaatimustaso Epäkohtiin puututaan herkemmin Uudet tuotantoteknologiat ja tuotantotilat Lisääntynyt tuottajien ammattitaito Taloudelliset kannustimet tiloille Muu syy: lait, negatiivinen julkisuus, eläinaktivistit Heikentynyt eläinten hyvinvointi johtuu.. Parantunut eläinten hyvinvointi johtuu …
  • 12. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus ”Ostaisin hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos kotieläintuotannossa keskityttäisiin enemmän eläinten hyvinvointiin.” 30 % 35 % 26 % 1 = Täysin eri mieltä 2 3 4 5 = Täysin samaa mieltä
  • 13. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Aina Usein Joskus Harvoin En koskaan Mitä seuraavista olet tehnyt viimeisen 12 kuukauden aikana eläinten hyvinvointiin liittyen? Ostanut tuotantotapamerkittyä tuotetta eläinten hyvinvoinnin tukemiseksi Jättänyt tietoisesti ostamatta tuotemerkkiä eläinten hyvinvoinnin vuoksi Mitä seuraavista olet tehnyt viimeisen 12 kuukauden aikana hyvinvointiin liittyen? Jättänyt tietoisesti ostamatta jotakin tiettyä tuotemerkkiä, halusit vastustaa sitä eläinten hyvinvointiin liittyvien syiden
  • 14. © Luonnonvarakeskus Onko merkki tarpeellinen? • Noin kolme neljäsosaa vastaajista koki mahdollisen hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen positiivisesti. • Vastaajista 14 % koki merkinnän tarpeettomaksi • Kaksi kolmasosaa uskoi merkinnällä varustetun tuotteen ostamisen parantavan eläinten hyvinvointia • Hyvinvointimerkittyä tuotetta ei oltu valmiita hakemaan tavanomaista ruoan ostopaikkaa kauempaa 14 27.3.2019
  • 15. © Luonnonvarakeskus Vastaajien mielipide hyvinvoinnin eri osa-alueiden tärkeydestä 15 27.3.2019 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei pitkittynyttä janoa tai nälkää Lajinmukainen, terveyttä edistävä ravinto Mukava makuualusta Mukava lämpötila Helppo liikkua Ei merkittävässä määrin vammoja Ei merkittävässä määrin sairauksia Ei koe hoitotoimenpiteistä kipua Mahdollisuus lajinomaiseen syömiskäyttäytymiseen Mahdollisuus sosiaaliseen käyttäytymiseen Mahdollisuus hoitaa jälkeläisiään Hyvä eläimen ja hoitajan suhde Mahdollisuus kokea positiivisia tunnetiloja Osuus vastaajista Ei lainkaan tärkeä Hieman tärkeä Melko tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä
  • 16. © Luonnonvarakeskus Kuluttajien mielikuva eläinten hyvinvoinnista heille kuvailluissa tuotantomuodoissa (% hyvä tai erittäin hyvä) 16 27.3.2019 Lihanaudat Lihanauta emolehmätuotannossa 74 % Lihanauta pihatossa 63 % Nauta ennen teurastusta 41 % Nautojen teuraskuljetus 28 % Lihanauta ryhmäkarsinassa 16 % Munivat kanat Kanat ulkokanaloissa 82 % Kanat lattiakanalassa 67 % Kanat virikehäkkikanalassa 33 % Broilerit Broilerit tilalla 50 % Broilerit ennen teurastusta 37 % Broileri hautomovaiheessa 29 % Broilerien teuraskuljetus 19 % Siat Vapaat porsitus 74 % Ei käytetä tiineytyshäkkiä 65 % Sikojen teuraskuljetus 49 % Sika ennen teurastusta 42 % Lihasiat ryhmäkarsinassa 37 % Emakot porsitushäkkissä 21 % Emakot tiineytyshäkissä 18 % Lampaat Lampaat tilalla (pihatto, laidunnus) 82 % Lampaiden teuraskuljetus 50 % Lampaiden teurastus 38 % Lypsylehmät Lypsylehmät pihatossa 71 % Lypsylehmät parsinavetassa 34 % N=400
  • 17. © Luonnonvarakeskus Osuus (%) vastaajista, joiden mielestä oli tärkeää, että vaatimus sisältyy hyvinvointimerkkiin (N=400) 17 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vapaa liikkuminen (tmv.) Enemmän elintilaa Hyvä kohtelu ja käsittely Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Broilerit Kanat Naudat Lammas Sika Osuus vastaajista
  • 18. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy sikatuotteessa olevaan merkkiin… 18 27.3.2019 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tiineytys ilman häkissä pitoa Ulkoilumahdollisuus sioille Vapaa porsiminen Aina laadukasta tonkimismateriaalia Hyvinvoinnin mittaaminen indeksillä Enemmän elintilaa Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Hyvä kohtelu ja käsittely Osuus vastaajista N=400
  • 19. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy lammastuotteessa olevaan merkkiin… 19 27.3.2019 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Keritseminen kahdesti vuodessa Ulkoilu- tai jaloittelumahdollisuus Karitsoinnin valvonta ja karitsojen hyvinvoinnin varmistaminen Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Hyvä kohtelu ja käsittely Laidunnusmahdollisuus Jatkuva vedensaanti Osuus vastaajista N=400
  • 20. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy maito/nautatuotteessa olevaan merkkiin… 20 27.3.2019 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vasikoiden imemistarpeen tyydyttäminen Vasikoiden runsaampi juottomäärä Enemmän elintilaa lihanaudoilla Lehmien vapaa liikkuminen (pihatto) Lehmien laidunnus Osuus vastaajista N=400
  • 21. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy nautaperäisessä tuotteessa olevaan merkkiin… 21 27.3.2019 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ulkoilu- tai jaloittelumahdollisuus talvikaudella Pehmeä makuualusta Karkearehun jatkuva saanti Jalkaterveyden seuranta ja hoito Hyvä kohtelu ja käsittely Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Jatkuva vedensaanti Osuus vastaajista N=400
  • 22. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy kananmunatuotteessa olevaan merkkiin… 22 27.3.2019 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ilmanlaadun parannettu seuranta… Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Ulkoilumahdollisuus Hyvä kohtelu ja käsittely Kuopsutus- ja kylpemismahdollisuus Lajinomainen ruokinta Enemmän elintilaa Vapaa liikkuminen Osuus vastaajista N=400
  • 23. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy broilerituotteessa olevaan merkkiin… 23 27.3.2019 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hitaammin kasvava rotu Jalkaterveyden ennaltaehkäisevä… Ritilätasot Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Enemmän elintilaa Hyvä kohtelu ja käsittely Virikkeet Mukava alusta Osuus vastaajista N=400
  • 24. © Luonnonvarakeskus Eläinperäinen vai resurssiperäinen laatuvaatimus 24 27.3.2019 • Terveysindikaattorit koetaan tärkeiksi ja niitä ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon onnistumista voidaan mitata eläimestä • Hyvä kohtelu ja käsittely, jossa yksi indikaattori voi olla eläimen ja hoitajan välinen suhde. Inhimillinen käsittely nousee myös kirjallisuudessa usein esille • Laidunnusmahdollisuus • Elintila, liikkumisvapaus ja jatkuva vedensaanti ovat selkeitä resurssiperäisiä vaatimuksia, mutta myös niitä voi osittain mitata eläimestä
  • 25. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Merkin kustannusten rahoitus ja vaatimusten todentaminen 25 27.3.2019
  • 26. © Luonnonvarakeskus Rahoitukseen on erilaisia vaihtoehtoja • Merkki tuottaa lisää rahaa ketjuun mutta aiheuttaa myös kustannuksia – Ketkä osallistuvat kustannuksiin? – Ketkä saavat tuottoja? Vaihtoehtoina esim. • Kiinteä lisähinta tuottajille • Kiinteä lisähinta koko ketjulle • vapaaehtoinen hyvinvointilisä • korotettu alv • lisähinta määrittyy markkinoilla • kuluttajat maksavat ostoksen yhteydessä itse määrittämänsä lisähinnat • kuukausilahjoitus 26 27.3.2019
  • 27. © Luonnonvarakeskus Miten merkintä voitaisiin rahoittaa? • Kustannuksia syntyy kaikille ketjun osille. Tarvitaan yhteinen, tahtotila, selkeästi määritelty hallinnoiva taho ja pelisäännöt • Taloudellisen vastuun kantaminen merkinnän aiheuttamista kustannuksista koettiin kuuluvaksi eniten vähittäiskaupalle ja elintarvikkeiden jalostajille. Tuotteesta perittävä lisähinta sai enemmän kannatusta kuin tuottajille kanavoitava tuki. • Eläinten hyvinvointi osana muita merkkejä, esim. Hyvää Suomesta -merkkiin sekä eri tahojen mahdollisuuksia osallistua merkin hallinnointiin ja valvontaan sekä niiden uskottavuutta valvojana • Luotettavimmaksi koettiin eläinlääkärien, viranomaisten, ja kuluttajajärjestön tekemä todentaminen. •27 27.3.2019
  • 28. © Luonnonvarakeskus Parhaimpina ehdotuksina kuluttajat pitivät lisähinnan keräämistä tuotetta ostettaessa ja kaupan ja teollisuuden perustamaa rahastoa 28 28.3.2019 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lisähinta, tilitetään maatilalle Lisähinta, jaetaan tuotantoketjussa Hyvinvointirahasto Vapaaehtoinen lahjoitus tuottajalle Korotettu ALV Julkinen tuki tuottaille Sijoitusrahasto Osuus vastaajista Erittäin huono ehdotus Melko huono Ei huono eikä hyvä Melko hyvä Erittäin hyvä ehdotus